Oheismateriaalina on vuoden 2015 arviointikertomus. Yleistä Kalajoen kaupungin maanhankinnan strategiasta.

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Oheismateriaalina on vuoden 2015 arviointikertomus. Yleistä Kalajoen kaupungin maanhankinnan strategiasta."

Tuula Heikkinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tekninen lautakunta Vuoden 2015 arviointikertomus 88/ /2016 TekLtk (Valmistelija: tekninen johtaja Marko Raiman) Valtuusto on merkinnyt vuoden 2015 arviointikertomuksen tie dok si, saattanut arviointikertomuksen hallituksen tiedoksi toimenpiteitä var ten sekä velvoittanut kaupunginhallituksen ja lautakunnat käsittelemään ar vioin ti ker to muk sen ja antamaan vastineet kertomuksen havantoihin sekä ra por toi maan valtuustolle kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä ha vain to jen aiheuttamista toimenpiteistä. Oheismateriaalina on vuoden 2015 arviointikertomus. Kalajoen kaupungin tarkastuslautakunta on ottanut kantaa kaupungin os taman raakamaan ja luovutetun tonttimaan hintojen epäsuhtaan ja raa kamaan hintatasoon viimeaikaisissa maakaupoissa. Tarkastuslautakunta on to den nut arviointikertomuksessaan vuodelta 2015 seuraavasti: Yleisellä ta sol la lautakunta kiinnittää huomiota ostetun ja myydyn maan hintojen epä suh taan. Lautakunta on huomannut, että ostetun maan hinta yk si tyi sil tä ostettuna on noussut viimeaikoina. Vaikka ostettujen maiden kaupat ovat tavoitteellisia, on lautakunnan mielestä syytä kiinnittää huomiota hin ta ke hityk seen. Lisäksi myydyn yleensä kaavoitetun maan neliöhinta on ma ta lampi kuin ostetun kaavoittamattoman maan. Toisaalta nykyisessä ti lan tees sa on kuitenkin tärkeää saada sekä asuintontteja että lo ma-asun tont te ja, jotta kaupunki kykenee vastaamaan kysyntään. Lisäksi lautakunta on huolestunut vuotvesien suuresta määrästä, varsinkin kun vuonna 2018 Vesikolmio laskuttaa myös vuotovedet täysimääräisenä Yleistä Kalajoen kaupungin maanhankinnan strategiasta. Kalajoen kaupungin maanhankintaa pyritään keskittämään ensisijaisesti kaa voi tet ta van raakamaan hankintaan. Raakamaan hankintaa ohjaa kaupun gin val tuus ton hyväksymä kaavoitusohjelma. Vuosittain hy väk syt tä vässä kaavoitusohjelmassa on mainittu mm. meneillään olevat ja seu raa van viiden vuoden aikana käynnistettävät yleis- ja asema- kaa va hank keet, joilla pyritään varmistamaan riittävä tonttivaranto asumisen, lo ma-asu mi sen, liike-elämän ja teollisuuden tarpeisiin. Kalajoen kaupungin stra te gi nen linjaus on ollut, että kaupunki kaavoittaa vain omistamaansa maa ta. Raakamaan hankinta on perustunut vapaaehtoiseen kauppaan. Ka la joen kiinteistönmuodostus asettaa eräissä osissa kuntaa haasteita raa ka maanhan kin nal le ja sekä kaavoitukselle. Kaavoitettavaa raakamaata han kit taessa joudutaan usein neuvottelemaan lukuisten eri maan omis ta jien kanssa. Haasteelliset maanomistusolosuhteet ovat usein ai heut ta neet kaa va hankkei den viivästymistä tai todennäköistä raakamaan hinnan nou sua. Riittävän tonttivarannon turvaamiseksi olisi perustelua pohtia maa po liit ti sen strategian linjauksia, sekä tarkastella eri vaihtoehtoja tont ti tuo tan non turvaamiseksi.

2 Asemakaava-alueelle kohdistuvan maanhankinnan taustalla on usein asema kaa van muutostarve ja/tai yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Kalajoen kes kus tan asemakaava-alueella on noin 150 kpl rakentamattomia yk si tyisten tontteja. Usein tällaiset kaava-alueen sisälle jääneet tyhjät tontit tulevat no peam min rakennetuiksi kaupungin markkinoimina. Tonttimenekki , asuintontit ja loma-asuntontit Kaupunki myy ja vuokraa vuosittain keskimäärin 27 asuin tonttia ja 39 loma-asuntotonttia. Maan vuokratulossa on tapahtunut merkittävää nousua vuodesta 2013 / vuoteen 2015 / Vuok ra tu lo jen kehitys on jatkunut edelleen positiivisena vuoden 2016 alkupuoliskolla. Loma-asun to tont tien myynnissä on tapahtunut kahden edellisen vuoden ai kana selkeä notkahdus, joka johtuu siitä, että myytäviä tontteja ei ole ol lut tarjolla. Syynä loma-asuntotonttipulaan on eri syistä johtuva kaa va hank keiden viivästyminen. Tonttimenekki, ote Kalajoen kaupungin kaavoitusohjelmasta 2016 Kaupungin ostaman raakamaan hintakehitys Raakamaan hintakehitystä tarkasteltaessa on syytä huomioida erikseen jokai sen maakaupan kohteen sisältämät alueet käyttötarkoituksittain. Samaan kiinteistö- tai määräalakauppaan on saattanut sisältyä sekä raa kamaa ta ja kaavoitettua maata. Tarjouksia valmisteltaessa kaupan kohteena ole vat alueet on lähtökohtaisesti hinnoiteltu käyttötarkoituksittain. Tarkasteluvälillä Kalajoen kaupunki on ostanut maata yhteensä 31 kauppakirjalla, joista 15 kauppakirjalla oli hankittu raa ka maata. Muut kaupan kohteet ovat olleet asemakaavoitettua aluetta tai maa- ja met sä ta lous maa ta. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosina kaupungille hankitut maa-alueet käyttötarkoituksien mukaan eri tel tynä. Taulukosta käy ilmi, että raakamaan hintakehitys on viime vuosina ollut var sin maltillista. Kaupunki on ostanut vuosina raakamaata yh teen sä noin 189 ha. Kaupungille ostetun raakamaan hinta on ollut edellä mai ni tul la ajanjaksolla noin 0,77 /m2. Mukana on eräitä pinta-alallisesti iso ja maa-alueita, joiden kaavoitus on todennäköistä useiden vuosien kulut tua. Mainittujen kauppojen vaikutus raakamaan hinnassa näkyy ne liö hintaa alentavana tekijänä. Raakamaan hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. alueen sijainti, suun ni tel tu alueen kaavoitus- ja rakentamisaikataulu tai jokin erillinen hanke tai seikka, jonka vuoksi hankinta on ollut perusteltavissa. Raakamaan hin nan nousua on ollut havaittavissa alueellisesti.

Vuosina 2013 2015 hankitut maa-alueet käyttötarkoituksittain eritel ty nä (maa-alueiden vaihtoja ei ole mukana tarkastelussa) Kaupungin luovuttaman (myynnit ja vuokraus) maan hintakehitys.

3 Vuosina hankitut maa-alueet käyttötarkoituksittain eritel ty nä (maa-alueiden vaihtoja ei ole mukana tarkastelussa) Kaupungin luovuttaman (myynnit ja vuokraus) maan hintakehitys. Kalajoen kaupunki on myynyt vuosina kaavoitettuja tai mui ta maa-alueita yhteensä 134 kauppakirjalla. Myydyn kaavoitetun maan keskihinta on ollut 6,17 /m 2. Eri osissa kaupunkia myytävien kaa va tont tien hinnanmuodostus saattaa poiketa merkittävästi. Kaupun gil la on tälläkin hetkellä myynnissä tontteja vanhoilla kaa vaalueil la tai kaava-alueiden reunamilla, joilla valtuuston vah vis ta mat myyn ti hin nat varsin maltilliset. Vanhojen kaava-alueiden jäännöstonttien hintoja ei syytä lähteä mer kit tä väs ti korotta- maan, mikäli tonttien halutaan rakentuvan. Uu sien kaava-alueiden tonttihinnoittelussa on viime vuosina pyritty mah dol li sim man kattavasti huomioimaan maanhankinnan, kaa voituk sen sekä kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen kus tannuk set. Esimerkiksi Rahvon teollisuusalueen laajennuksessa ton tinmyyn ti tu lot kattavat edellä mainitut kulut noin 75 %. Kulujen täy simää räi nen huomioiminen myyntihinnassa vaikuttaisi to den nä köi ses ti negativiisella tavalla tonttimenekkiin ja rakentamiseen. Jo kai nen rakentunut tontti tuottaa kunnalle tuloja rakennusaikana ja myö hemmin erilaisten verotulojen muodossa. Tonttien hinnoittelun yh tey dessä on tehty vuosittain hintatason tarkastelua lähikuntiin. Kau pun gin myymien tonttien hinnat ovat linjassa vertailukelpoisten lä hi kun tien kanssa.

Vuosina 2013 2015 kaupungin myymien tonttien sekä muiden koh tei den hintakehitys (maa-alueiden vaihtoja ei ole mukana tarkas te lus sa) Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää vastineenaan

4 Vuosina kaupungin myymien tonttien sekä muiden koh tei den hintakehitys (maa-alueiden vaihtoja ei ole mukana tarkas te lus sa) Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää vastineenaan seuraavaa. Raakamaan hin ta ke hi tyk ses sä ei ole havaittavissa merkittävää nousua tarkas te lu vä lil lä Ly hyel lä aikajänteellä tarkasteltuna yksittäiset kau pat saattavat poiketa jon kin verran tavanomaisesta hintatasosta. Kil pai lu ky kyi sen hintatason mää rit tä mi sek si maankäyttöpalveluissa seu rataan aktiivisesti raakamaan hin ta ke hi tys tä sekä myytävien tonttien hin ta tasoa vertailukelpoisissa lä hi kun nis sa. Kaavoitetun tonttimaan myyn ti hin nas sa on viime vuosina kiinnitetty eri tyis tä huomiota kaupungille aiheutuneisiin kus tan nuk siin. Maan han kin nan, kaavoituksen ja kunnallistekniikan kuluja on pyritty huo mioi maan tont tien myyntihinnassa mahdollisimman kat ta vas ti. Vuotovesien vähentämiseen on kiinitetty erityistä huomiota. Vuo to ve si sel vi-

5 tyk sen on tehty vuonna Vuotovesien vähentämisen on käyetty vuosit tain noin Tekninen lautakunta: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Samankaltaiset tiedostot

Kaupunginhallituksen ja lautakuntien vastineet vuoden 2015 arviointikertomukseen

Kaupunginhallitus 205 20.09.2016 Kaupunginhallituksen ja lautakuntien vastineet vuoden 2015 arviointikertomukseen 88/02.02.01/2016 Khall 20.09.2016 205 (Valmistelija: kaupunginsihteeri Otso Juvonen) Valtuusto