Kansainvälisyyskasvatuksesta globaalikasvatukseen. Kokkolan opetustoimen globaalikasvatuksen strategia

Transkriptio

1 Kansainvälisyyskasvatuksesta globaalikasvatukseen Kokkolan opetustoimen globaalikasvatuksen strategia

2 Sisällys 1. Globaalikasvatusstrategian taustaa Globaalikasvatus kouluissa Käsitteitä Velvoitteet, tavoitteet ja hyödyt Kansainvälisen toiminnan tasot ja tavat Kokkolan opetustoimen ja koulujen kansainvälisen toiminnan nykytila Koulujen kansainväliset liikkuvuudet ja Kokkolan ystävyyskaupunkitoiminta Kansallinen ja seudullinen kansainvälisyys Kotikansainvälisyys Kansainvälisyys asenteina, uskalluksena ja ymmärryksenä Kieli- ja viestintätaidot sekä kulttuurien välinen osaaminen Visio, arvot ja toiminta-ajatus aidosti avarakatseinen opetustoimi Tavoitetila ja toimenpiteet

3 1. Globaalikasvatusstrategian taustaa Kokkolan opetustoimen globaalikasvatuksen strategia täydentää perusopetuksen ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa ja viitoittaa kehittämistyötä globaalikasvatuksen saralla. Globaalikasvatuksen toteuttamiseen velvoittavat sekä peruskoulun ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien arvopohjat ja aihekokonaisuudet että muun muassa YK:n vuonna 2000 hyväksymä vuosituhatjulistus. Vuosituhatjulistuksen arvoihin kuuluvat muun muassa vapaus, tasa-arvoisuus, solidaarisuus, suvaitsevaisuus, demokratia, rauhan edistäminen ja ympäristön suojeleminen (OKM 2010:9). Tässä strategiassa esitellään ensin globaalikasvatusta kouluissa yleisellä tasolla, ja sitten Kokkolan kaupungin tasolla, globaalikasvatuksen visioita, toiminta-ajatusta, yhteistyökumppaneita ja sen arviointia ja uudistamista pohtien. Strategian tarkoituksena on toimia pohjana ja tukena koulujen globaalikasvatusta suunniteltaessa. Kokkolan kaupungin globaalikasvatuksen linjauksiin vaikuttavat muun muassa Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön asetukset, CIMOn suositukset sekä nykyisen hallitusohjelman koulutuspoliittiset linjaukset ja niiden toimeenpanosuunnitelma (KESU). Koulujen kansainvälisestä toiminnasta löytyy lisätietoa opetustoimen nettisivuilta. Kansainvälisen yhteistyön koordinoinnista vastaa kehittämispäällikkö, koulutoimenjohtaja ja koulutussuunnittelija. Koordinoinnin tukena on keväällä 2012 perustettu globaalikasvatuksen tiimi. Globaalikasvatuksen tiimin tehtävänä on kehittää, ideoida ja ohjata koulujen kansainvälisyyteen ja globaalikasvatukseen liittyvää toimintaa. Tiimissä on edustajat jokaiselta kouluasteelta. 3

4 2. Globaalikasvatus kouluissa 2.1. Käsitteitä Suomalaisten koulujen kansainvälisyyskasvatus on edennyt peruskoulun solidaarisuutta ja kehitysyhteistyötä painottavasta asenteesta vähitellen kohti globaalissa kansalaisyhteiskunnassa vaikuttamista (Kivistö, 2008), ja siksi nykyään on alettu siirtyä kansainvälisyyskasvatuksen käsitteestä globaalikasvatuksen käsitteeseen (OPM 2010:9, Lampinen 2009). Globaalikasvatuksen käsite on kansainvälisyyskasvatusta laajempi ja sen päämääränä on kasvu globaaliin vastuuseen hyvän elämän ja kestävän tulevaisuuden puolesta (OKM 2010:9). Eri käsitteiden taustalla on erilaisia näkökulmia ja painotuksia, jotka Hyväri (2011) erittelee seuraavassa taulukossa. Globaalikasvatuksen kenttä Ihmisoikeudet YK:n ihmisoikeusjulistus, lasten oikeudet, syrjintää kohtaavat vähemmistöt Rauhankasvatus arjen ristiriitatilanteet, kiusaaminen, yhteishengen tukeminen, maailman konfliktit Kehityskasvatus etelä pohjoinen, kehitysyhteistyö, reilu kauppa, maailmanlaajuinen tasa-arvo Kulttuurienvälisyys Kestävä kehitys Yhdenvertaisuus Tasa-arvo monikulttuurisuus, maahanmuuttajuus, suomalaiset kulttuurivähemmistöt ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen, ympäristökasvatus, vastuullinen kuluttaminen, ilmastonmuutos syrjimättömyys (suvaitsevaisuus), moninaisuus laajasti ymmärtäen sukupuolten välinen, seksuaalivähemmistöt TAULUKKO 1. Globaalikasvatuksen kenttä (Hyväri 2011) 4

5 2.2. Velvoitteet, tavoitteet ja hyödyt Valtioneuvoston asetuksessa ( ) on uudelleen päätetty perusopetuksen tavoitteista, ja siellä on monikulttuurisuus ja globalisaatio sekä kestävä kehitys otettu aiempaa perusteellisemmin mukaan. Pykälässä kaksi Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen määritellään, että opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuunkykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen tulee myös edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Opetuksella ja kasvatuksella edistetään elämän, ihmisarvon loukkaamattomuuden, ihmisoikeuksien, luonnon ja toisten ihmisten kunnioittamista sekä tuetaan oppilaiden kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Tavoitteena on oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kasvu hyviin tapoihin. Globaaleja arvoja edistetään myös määrittelemällä, että opetuksen ja kasvatuksen tulee tukea oppilaiden kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen sekä vastuullisuuteen, yhteistyöhön ja toimintaan, joka edistää ihmisryhmien, kansojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioittamista ja luottamusta. Opetuksella tuetaan oppilaan kasvua aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi, luodaan edellytyksiä toimia demokraattisessa ja tasaarvoisessa yhteiskunnassa sekä edistetään kestävää kehitystä. Opetuksen tavoitteeksi määritellään oppilaan laajan yleissivistyksen muodostuminen, maailmankuvan avartuminen ja syveneminen. (Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta, 2012) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetuksen tulee myös edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen opetussuunnitelmissa on aihekokonaisuudet, jotka tulisi integroida eri oppiaineiden opetukseen ja sen tulisi näkyä koulun jokapäiväisessä työssä ja toimintakulttuurissa. Perusopetuksessa aihekokonaisuus on kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ja lukiokoulutuksessa kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004; Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003) Opetussuunnitelmien kansainväliseen osaamiseen liittyvät tavoitteet näkyvät seuraavassa kuviossa. 5

6 KUVIO 1. Kansainväliseen osaamiseen liittyviä tavoitteita opetussuunnitelman mukaan (OPH & CIMO 2011). Koulujen kansainvälisen toiminnan myötä oppilaat tutustutetaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja lisätään oppilaiden valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Opetussuunnitelma velvoittaa kouluja tarjoamaan kaikille oppilaille mahdollisuuden osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Koska hankkeet ja matkat ulkomaille koskettavat usein vain osaa koulujen oppilaista ja henkilökunnasta, kansainvälisen yhteistyön eri muodot ja tasot, kuten ns. kotikansainvälisyys, tarjoavat kaikille mahdollisuuden osallistua kansainväliseen yhteistyöhön (OPH & CIMO, 2011). Koulutuksen ensisijaisena tehtävänä on valmistaa lapsia ja nuoria tulevaisuuden yhteiskuntaan ja työelämään (Luukkainen 2011). Kansainvälistyminen on paitsi velvoite, myös mahdollisuus. 6

7 Mitä mahdollisuuksia kansainvälinen toiminta antaa eri tahoille? Oppilas - kieli- ja viestintätaitojen parantuminen - ihmisiin ja maihin tutustuminen - sosiaalisten taitojen kehittyminen - oman maan kulttuurin tuntemuksen parantuminen muiden kulttuurien ymmärryksen laajetessa - valmiudet toimia kansainvälisissä yhteyksissä - itseluottamuksen kasvu - erityisen tietotaidon kasvu projektien ja kv- toiminnan kautta Opetushenkilöstö - kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen lisääntyminen - projektityötaidot - yhteissunnittelu eri aineiden ja opettajien välillä - työmotivaation kasvu - oman koulun ja työn kehittäminen laajentuneen näkemyksen ja ulkomaisen vertaistuen myötä - mahdollinen urakehitys - tietotekniset taidot Koulu ja koulutus - uudet toimintatavat - kotimaassa verkostuminen tutustuttaa oman alueen ja maan kehittämistoimintaan ja varmistaa uudistusten leviämisen - verkostoissa tehtävät voidaan jakaa -> yksittäinen toimija ei pääse kuormittumaan liikaa ja parhaat osaajat saadaan mukaan toimintaan - benchmarking; parhaiden koulutuksen mallien, osaajien ja ideoiden etsiminen/ löytyminen ulkomailta - mikäli koulutuksen järjestäjä/ maakunta/ lääni osallistuu kvtoimintaan, kestävät ratkaisut yhteistyön painopisteissä, työnjaossa ja resursoinnissa mahdollistuvat TAULUKKO 2. Kansainvälisen toiminnan mahdollisuudet. (OPH& CIMO 2008) Kaikkiaan kansainvälinen toiminta kasvattaa sekä koulun henkilökunnan että oppilaiden osaamista ja yleissivistystä (OPH & CIMO 2008). 7

8 2.3. Kansainvälisen toiminnan tasot ja tavat Kansainvälistä yhteistyötä voi tehdä monella eri tasolla, jotka eroavat toisistaan. Tasot vaativat erilaista panostamista ja paneutumista kansainvälisen toiminnan ja liikkuvuuden suhteen. Usein kansainvälinen toiminta mielletään vain liikkuvuutena, vaikka kokonaisuus on paljon laajempi, kuten seuraava Opetushallituksen kansainvälisen toiminnan laatusuosituksissa esitetty kuvio osoittaa: KUVIO 2. Kansainvälisen toiminnan tasot (CIMO 2011) Opetushallituksen kansainvälisen toiminnan laatusuosituksissa (2011) puhutaan vielä kansainvälisyydestä globaalikasvatukseen viitattaessa. Kansainvälistä yhteistyötä voi tehdä monella eri tasolla, jotka eroavat toisistaan osallistujien määrän mukaan, mutta sisältävät samoja piirteitä (Mattila 2008). Liikkuvuudella tarkoitetaan opintomatkaa tai vastaavaa, joka suuntautuu ulkomaille. Kansallinen kansainvälisyys käsittää tutustumisen kansainväliseen osaamiseen kotimaassa. Tutustumiskäyntejä voi tehdä esimerkiksi korkeakoulujen kansainvälisiin keskuksiin, kielikouluihin tai tutustua kansainvälisten yhteistyöverkostojen toimintaan. Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan niitä keinoja ja mahdollisuuksia, joita voidaan käyttää oman koulun tiloissa ja lähiympäristössä, näkemällä läsnä olevan kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden. Kotikansainvälisyys tuo maailman omaan kouluun. (Mattila 2008; 4 5). Kansainvälisyys alkaa yksilön asenteista, tiedoista ja taidoista ja kansainvälisyyteen asenteina voivat osallistua kaikki (OPH & CIMO 2011). Opetustoimen ja koulujen globaalikasvatustoimintaa on tarkoitus kehittää hyödyntäen entistä paremmin kansainvälisyyden eri tasoja; liikkuvuutta, kansallista ja seudullista kansainvälisyyttä, kotikansainvälisyyttä ja kansainvälisyyttä asenteina, uskalluksena ja ymmärryksenä. 8

9 3. Kokkolan opetustoimen ja koulujen kansainvälisen toiminnan nykytila Kansainvälisen yhteistyön koordinoinnista vastaa kehittämispäällikkö, koulutoimenjohtaja ja koulutussuunnittelija yhdessä globaalikasvatuksen tiimin kanssa. Globaalikasvatuksen tiimin vastuuopettajat tukevat kouluja globaalikasvatustyössä. Koordinointiryhmän ja globaalikasvatuksen tiimin tehtävät: uusien globaalikasvatuksen kehittämishankkeiden käynnistäminen ja tukeminen globaalikasvatuksen kehittämishankkeisiin ja yhteistyöhön liittyvien ohjeistusten laatiminen ja päivittäminen koulujen kansainvälisen yhteistyön rahoituksen valmistelu (sivistysjohtajan päätös tammikuussa) tiedottaminen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen koulujen asiantuntijuuden hyödyntäminen globaalikasvatuksen strategian tavoitetilan toteutumisen seuranta 3.1. Koulujen kansainväliset liikkuvuudet ja Kokkolan ystävyyskaupunkitoiminta Kokkolan kouluissa tehdään kansainvälistä yhteistyötä ystävyyskoulujen sekä opintomatkojen ja liikkuvuuksien myötä. Koulujen kansainvälisen yhteistyön rahoittamiseen koulut voivat hakea tukea opetustoimelta joulukuun aikana. Päätös avustuksesta tehdään tammikuun aikana. Avustusta haetaan opetustoimen lomakkeella. Koulut voivat hakea avustusta kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja liikkuvuuksiin myös mm. Cimosta ja Opetushallituksesta. Kokkolan kouluilla on mm. Cimon rahoittamia Comenius-hankkeita, joissa yhteistyökumppaneina on kouluja eri puolelta Eurooppaa. Cimon myöntämät Comenius-apurahat ovat mahdollistaneet ja mahdollistavat muun muassa opettajavaihtoja ja opettajien täydennyskoulutusjaksoja ulkomailla. Comeniusohjelman tavoitteena on auttaa nuoria ja opetushenkilöstöä ymmärtämään Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuutta sekä näiden arvoa (CIMOn www-sivut). Kokkolalla on useita ystävyyskaupunkeja ja toiminta kaupunkien kesken on aktiivista. Näiden yhteistyökuvioiden juuret ulottuvat usein vuosien taakse. Kouluilla on mahdollisuus anoa kaupunginhallitukselta avustusta koulujen väliseen ystävyyskaupunkitoimintaan. Ystävyyskaupunkitoiminnan lisäksi joillakin kouluilla on kansainvälistä yhteistyötä jopa Euroopan alueen ulkopuolelle. 9

10 3.2. Kansallinen ja seudullinen kansainvälisyys Kokkolan kaupungin strategisiin tavoitteisiin kuuluu rohkea kansainvälistyminen (Kokkolan kaupungin strategia 2009). Kokkola on alueen taloudellinen ja sivistyksellinen, sekä liikenteen ja kaupallisten palvelujen keskus. Kokkola onkin varsin monikulttuurinen ja kansainvälinen kaupunki, jossa on monia eri kielija kulttuuritaustaisia asukkaita. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä Kokkolassa on 14 % ja muunkielisiä 2 %. Kokkolan seudulla asuu n. 550 maahanmuuttajaa tai maahanmuuttajataustaista henkilöä. He edustavat yli viittäkymmentä eri kansallisuutta. Kokkolaan on muuttanut ihmisiä mm. Venäjältä, Virosta, Vietnamista, Kiinasta, Ruotsista, Sudanista, Thaimaasta, Iranista, Irakista, Turkista, entisestä Burmasta sekä Isosta Britanniasta (Kokkolan kaupungin www-sivut). Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelee usean eri maan kansalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita on valtakunnallisesti keskimääräistä enemmän (n. 560) (Keski-Pohjanmaan AMK:n www-sivut) Kotikansainvälisyys Kotikansainvälisyys kehottaa kouluja näkemään monikulttuurisuuden sekä koulun sisällä että sen ulkopuolella. Kotikansainvälisyyttä voi toteuttaa oman koulun tilassa ja lähiympäristössä sekä mm. yhteistyössä oman kunnan koulujen, yritysten, yhdistysten, seurakunnan tai vastaavan tahon kanssa. Useissa Kokkolan kouluissa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita. Kokkolan koulut järjestävät vaihtelevasti erilaista kotikansainvälisyyteen tähtäävää toimintaa mm. koulujen omien teemapäivien ja ulkopuolisten vierailujen avulla, sekä oman kaupungin tai seudun yhteistyöprojektien kautta. Kotikansainvälisyys on oiva keino tutustuttaa oppilaat läsnä oleviin kulttuureihin ja kulttuuritaustoihin. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten määrä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on kasvussa muun muassa työperäisen maahanmuuton myötä Kansainvälisyys asenteina, uskalluksena ja ymmärryksenä Maailmankoulu Kokkolassa Maailmankoulu on globaalikasvatuksen kattava tukipalvelu opettajille ja kasvattajille. Maailmankoulun tavoitteena on tuoda erilaisia, hyviksi havaittuja ja kokeiltuja globaalikasvatusmateriaaleja koulumaailmaan kouluissa tehtävää globaalikasvatusta tukemaan ja helpottamaan. Maailmankoulun keskeisimmät työmuodot ovat materiaalin sekä tuen ja ohjauksen tarjoaminen opetus- ja kasvatushenkilökunnalle, erittäin kattavan verkkooppimateriaalipankin ylläpito ja päivitys, sekä opetushenkilökunnan koulutus. Materiaalipalveluun sisältyy kehitys- ja globaalikasvatuksen opetusmateriaalipaketit, eli Maailmankoulun matkalaukut, globaalikasvatuksen käsikirjasto sekä materiaalipankki, joka tarjoaa opettajille ilmaiseksi oppimateriaalia globaalikasvatuksen toteuttamiseen. 10

11 Koulutusten ja materiaalien suhteen Maailmankoulu tekee erittäin tiivistä yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Kansalaisjärjestöt tuottavat vuosittain runsaasti globaali- ja kehityskasvatukseen suunnattua oppimateriaalia sekä niihin liittyviä koulutuksia ulkoasiainministeriön kehitys- ja viestintätuella. Pääpainona Maailmankoulun suosimissa materiaaleissa on toiminnallinen ja osallistava oppiminen. Maailmankoulun tilat sijaitsevat kaupunginkirjaston yhteydessä. Maailmankoulusta opettaja saa halutessaan oppimateriaalia globaalikasvatuksen eri teemoista ja kirjaston varausjärjestelmän kautta voi lainata opetukseen kattavan matkalaukkupaketin, joita Kokkolassa on viisi suomen kielellä ja kaksi ruotsiksi. Matkalaukut on laadittu eri ikäryhmille sopiviksi ja ne sisältävät runsaasti teemaansa keskittyvää materiaalia sekä valmiit tuntisuunnitelmapohjat opettajalle. Maailmankoulu -hankkeen on käynnistänyt Kasvattajat Rauhan Puolesta ry vuonna 2006 Oulussa. Toiminta laajentui vuonna 2010 myös Turkuun ja Helsinkiin ja vuonna 2011 Kokkolaan. Vuoden 2010 alusta lähtien hankkeesta on vastannut Rauhankasvatusinstituutti ry. Yhteistyökumppaneina on eri kansalaisjärjestöjä. Ulkoasiainministeriö tukee hanketta. ( Kieli- ja viestintätaidot sekä kulttuurien välinen osaaminen Kokkolan perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmassa ja kieliohjelmassa tavoitellaan hyvää ja monipuolista kielitaitoa. Vieraan kielen opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille ja opiskelijoille valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Tärkeää on myös kasvattaa oppilaat ja opiskelijat ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kielenopetuksen järjestelyistä Kokkolassa kerrotaan tarkemmin opetussuunnitelman liitteessä Kokkolan kaupungin eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus esija perusopetuksessa. Kokkolan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien kieliohjelmissa määritellään opetettavat kielet ja oppimäärät. Perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmiä Kokkolassa on kolme. Kaksi niistä on perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 koulussa ja yksi perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 koulussa. Valmistavan opetuksen ryhmässä oppilaat opiskelevat yksilöllisesti 1-2 (3) vuotta. Oppilaat integroidaan taito- ja taideaineissa ikätasoaan vastaaviin perusopetusryhmiin yleensä jo valmistavan opetuksen alkuvaiheessa. Kielikylpyopetus Kokkolassa toimii kaksi päiväkotia ja kaksi peruskoulua, jotka tarjoavat kielikylpyopetusta. Kielikylpyopetus on perusopetuksen vapaaehtoinen opetuspalvelu, johon hakeudutaan Kokkolassa esiopetuksen alussa. Ruotsinkielinen kielikylpyryhmä toimii Hakalahden päiväkodissa, josta ryhmä jatkaa Hollihaan kouluun. Englanninkielinen kielikylpy toimii Englantilaisessa päiväkodissa, josta oppilaat jatkavat Hollihaan kouluun. Molempien kielikylpyryhmien oppilaat käyvät Länsipuiston koulua 7. luokalta lähtien. Kielikylpyopetukseen ei järjestetä pääsykokeita vaan oppilaaksi tullaan päiväkotien esikouluryhmien kautta. 11

12 4. Visio, arvot ja toiminta-ajatus aidosti avarakatseinen opetustoimi Millaiset arvot ja päämäärät ovat tulevaisuuden koulussa? Opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM 2012:6) kaavaillaan tulevaan opetussuunnitelmaan entistä enemmän painotusta ihmisoikeuksien kunnioittamiseen elämän ja luonnon kunnioittamisen rinnalla. Nämä kaavaukset heijastuvat myös opetustoimen globaalikasvatuksen visioon. Kokkolan opetustoimen yleisenä visiona on tulevaisuuteen suuntautuminen ja oppilaslähtöisen, elinikäisen oppimispolun ja sivistyksellisen pääoman tarjoaminen kaikille. Globaalikasvatuksen visio linkittyy läheisesti myös opetustoimen yleiseen visioon yhteisen kestävän tulevaisuuden rakentamisesta. Globaalikasvatuksen visio Opetustoimen henkilöstö on aidosti avarakatseinen, ja avarakatseisuus heijastuu oppilaiden ja opiskelijoiden asenteissa ja käytöksessä. Opetustoimen henkilöstön jäsenet ovat aktiivisia vastuunsa kantavia globaalikasvattajia. Jokaisella lapsella ja aikuisella, oppilaalla ja henkilökunnan jäsenellä, on tasa-arvoinen mahdollisuus saada positiivisia kokemuksia kansainvälisyydestä ja tuntea itsensä osaksi kansainvälistä yhteisöä. Näin kasvatetaan erilaisuutta kunnioittavia, kansainvälisiä ja kestävästä kehityksestä vastuun kantavia kansalaisia. 12

13 Globaalikasvatuksen arvot Opetustoimen tavoitteena on, että oppilaista kasvatetaan aktiivisia yhteiskunnan jäseniä, jotka osaavat toimia paitsi demokraattisessa ja tasaarvoisessa yhteiskunnassa, myös omalta osaltaan edistää erilaisuuden kunnioittamista, globaalivastuuta ja kestävää kehitystä yhteiskunnassa (OKM 2012:6). Globaalikasvatuksen arvopohja ohjaa avarakatseisuuteen asenteissa, globaalien ilmiöiden ja teemojen ymmärrykseen ja aktiivisuuteen ja uskallukseen sekä kasvattajien että lasten ja nuorten toiminnassa. Kokkolan sivistystoimen yleisen strategian arvoja ovat kestävä kehitys, yhteisöllisyys, hyvinvointi ja turvallisuus sekä luovuus, ja ne linkittyvät opetustoimen globaalistrategian arvoihin. Kansainväliset projektit ja liikkuvuus lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta koulussa, ja parhaimmillaan globaalikasvatus luo turvallisempaa maailmaa tai ainakin lisää oppilaan tunnetta maailman turvallisuudesta (vs. pelottava, tuntematon ulkomaailma) sekä globaalia hyvinvointia. Globaalikasvatuksessa voidaan helposti käyttää monipuolisesti luovuutta ja innovatiivisuutta edistäviä menetelmiä (mm. nettiyhteydenpito). Lisäksi oppilaiden ja henkilöstön kansainväliset kokemukset edistävät opetustoimen tavoitetta laadukkaasta, dynaamisesta ja oppivasta organisaatiosta. Toiminta-ajatus Jokainen koulu tarjoaa sekä henkilökunnalleen että oppijoilleen mahdollisuuksia kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamiseen ja kokemiseen. Kansainvälisyyttä opitaan tutustumalla Kokkolassa läsnä olevaan kansainvälisyyteen, tieto- ja viestintätekniikkaa yhteydenpidossa hyödyntäen sekä opiskelemalla oman kulttuurin lisäksi muita kulttuureita. Liikkuvuudet ja niiden ympärille muotoutuvat projektit ovat myös tärkeä osa koulujen kansainvälistä toimintaa. 13

14 5. Tavoitetila ja toimenpiteet Aidosti avarakatseinen opetustoimi. Globaalivastuuseen kasvavat lapset ja nuoret. Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Tavoite Toimenpiteet Mittarit Globaalikasvatus osana koulun arkea Globaalikasvatus huomioidaan vuosisuunnitelmissa. Koulut ja suhtautuvat positiivisesti kansainvälisyyteen Globaalikasvatuksen tukeminen ja koordinointi Oman kulttuurin ja kulttuuri-identiteetin vahvistaminen. Kansainvälinen, konkreettinen yhteistyö. Globaalikasvatuksen strategian mukainen työskentely opetuksessa. Erilaisia kulttuureja suvaitseva ilmapiiri. Yhteinen toimintamalli ja käytänteet globaalikasvatuksessa. Koulutusten tarjoaminen globaalikasvatukseen. Aktiivinen verkostoyhteistyö alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansainvälisten tasojen hyödyntäminen opetuksessa. Globaalikasvatuksen yhteyshenkilöiden nimeäminen koulukohtaisesti Koulutusten ja osallistujamäärän seuranta. Kehittämishankkeiden määrä ja jatkuvuus kansainvälisen toiminnan tasoilla. Opetushenkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden osallistujamäärät globaalikasvatuksen kehittämishankkeissa. Globaalikasvatuksen tiimin toiminnan laadullinen arviointi. Globaalikasvatuksen strategian säännöllinen arviointi. 14

15 Lähteet CIMOn www-sivut. Saatavilla www-osoitteessa: Hyväri, P. Maailmankoulu. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Saatavilla www-osoitteessa: VRIMaauilmankansalaiseksiverkostoitumalla-Compatibility-Mode.pdf Kokkolan kaupungin strategia Kokkolan kaupunki. Saatavilla wwwosoitteessa: Kokkola.fi www-sivusto. Maahanmuuttajaopetus. Viitattu Saatavilla wwwosoitteessa: petus/ Kokkola.fi -sivusto. Maailmankoulu Saatavilla www-osoitteessa: Kokkolan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma Saatavilla wwwosoitteessa: unnitelma/ Kokkolan monikulttuurisuusssuunnitelma varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Saatavilla www-osoitteessa: unnitelma/ Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun sivusto. Viitattu Saatavilla wwwosoitteessa: Kivistö, J Globaaliin vastuuseen kasvaminen. Näkökulmia maailman hahmottamisen pedagogiikkaan. Helsinki: Ulkoasiainministeriö. 2. painos. Lampinen, J Kasvatusta kansainväliseen ymmärrykseen, yhteistyöhön ja rauhaan. Teoksessa Tulevaisuus meissä. Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:4. Saatavilla www-osoitteessa: Lukion opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Luukkainen, O Kansainvälisyyteen on koulutuksessa panostettava, Rexi (3/2011) Sure Fire. Maailmankoulu-sivusto Saatavilla www-osoitteessa: Mattila, P Kansainvälisyys juhlapuheista koulun arkeen. Tietoa kuntapäättäjille ja rehtoreille. Opetushallitus & CIMO. Saatavilla www-osoitteessa: 15

16 Opetushallitus & CIMO Kansainvälisen toiminnan laatusuositus yleissivistävä koulutus. Saatavilla www-osoitteessa: _oph_KV_laatukortit_fi_LOWRESLOPUL.pdf Opetushallitus & CIMO Osaanko? Uskallanko? Tottakai! Opas koulujen kansainvälistämiseen. Saatavilla www-osoitteessa: _osaanko_uskallanko.pdf Opetus- ja kulttuuriministeriö Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen. Globaalivastuuprojektin ohjausryhmän raportti. Opetusministeriön julkaisuja 2010:9. Saatavilla www-osoitteessa: Opetus- ja kulttuuriministeriö Tulevaisuuden perusopetus valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:6. Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta, Saatavilla www-osoitteessa: 16