RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS

Transkriptio

1 RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KUNNANVALTUUSTO

2 SISÄLLYSLUETTELO RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 VÄHÄISET RAKENNELMAT 2.2. TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- /ILMOITUKSEN VARAISUUS 2.3 ILMOITUS TEHTÄVÄ 2.4. TOIMENPIDELUPA HAETTAVA 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN 3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN 3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 3.4 AITAAMINEN 3.5 PIHA-ALUE / PIHAMAA 3.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN 3.7 OSOITEMERKINTÄ 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1. RAKENNUSPAIKKA 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ 5 RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA 5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA 6. SUUNNITTELUTARVEALUE 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESI- JA RANTA-ALUEILLA RAKENTAMINEN 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA 9. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT 10. JÄTEHUOLTO 11. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 11.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN 11.2 VOIMAANTULO

3 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 VÄHÄISET RAKENNELMAT Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa 1999/132 olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Sievin kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamis-määräyskokoelmassa ei ole toisin määrätty. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennustoimisto. Päätösvallan siirtämisestä määrätään hallintosäännössä. Kunnan alueelle saa rakentaa ilman lupaa asuntoon kuuluvalle pihaalueelle pohjapinta-alaltaan enintään 7 m 2 :n suuruisen lämpöeristämättömän, tulisijattoman rakennelman. Tällaisten rakennelmien määrä saa olla enintään a) kaava-alueella yksi alkavaa 1000 piha-alueen m 2 kohti b) muulle alueelle yksi alkavaa 2000 piha-alueen m 2 kohti Ranta-alueella rakennelman etäisyys keskivesirajasta on oltava vähintään 20 metriä. Edellytyksenä on, että rakennus on mittasuhteiltaan, julkisivuiltaan, materiaaleiltaan, kattokaltevuudeltaan sekä väritykseltään yhdenmukainen rakennuspaikalla olevien muiden rakennusten kanssa. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- /ILMOITUKSEN VARAISUUS Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, enintään 30 m 2 suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella lukuun ottamatta ranta-aluetta sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, ranta-alueella tai asemakaavassa osoitetun, pienehkön, enintään 15 m 2 suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä

4 2.3 ILMOITUS TEHTÄVÄ Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta sekä omistus- tai hallintaoikeusselvitys. Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 1. Rakennelma - katos, vaja, kioski, käymälä, esiintymislava tai vastaava rakennelma 2. Yleisörakennelma - urheilu- tai kokoontumispaikka, katsomo tai yleisöteltta (kuitenkin pienempi kuin 1000 m 2 3. Liikuteltava laite - asuntovaunu tai -laiva 4. Erillislaite - masto, pylväs tai piippu (alle 15 m) - muistomerkki (alle 5 m) - suurehko antenni tai valaisinpylväs (alle 15 m) - varastointisäiliö (alle 10 m 3 ) 5. Vesirajalaite - suurehko laituri, kanava, aallonmurtaja tai vastaava, kuitenkin enintään 20 m 2 6. Säilytys- tai varastointialue - suurehko varastointi tai pysäköintialue, enintään 1000 m 2 7. Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon katteen tai värityksen olennainen muuttaminen, ikkunajaon olennainen muuttaminen, markiisin asettaminen tai muuten olennainen muutos 8. Mainostoimenpide - alle 2 m 2 tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle tai ikkunaan 50% peittävän mainoksen pitkäaikainen asettaminen omalle tai muuten hallitsemalleen alueelle 9. Aitaaminen - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun rakennusmuuri 10. Ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt tai muutokset 1 10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan.

5 2.4. TOIMENPIDELUPA HAETTAVA Yleisörakennelma - yli 1000 m 2 :n yleisörakennelma Erillislaite - yli 5 m:ä korkea muistomerkki - yli 10 m 3 :n varastointisäiliö esim. lietesäiliö - yli 15 m:n masto, pylväs, piippu, antenni tai valaisinpylväs, mutta alle 40 m:ä - hiihtohissi Vesirajalaite - yli 20 m 2 :n vesirajalaite Säilytys- tai varastointialue - yli 1000 m 2 :n säilytys- tai varastointialue Mainostoimenpide - yli 2 m 2 tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle tai ikkunan yli 50% peittävän mainoksen pitkäaikainen asettaminen omalle tai muuten hallitsemalleen alueelle Asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN Rakennuksen etäisyyden tulee olla rajasta 4 m:ä kaava-alueella, ellei oikeusvaikutteisessa kaavassa ole toisin määrätty, ja muualla 5m:ä rajasta; mikäli Maakäyttö- ja rakennusasetuksen 57 ei muuta johdu. 3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.

6 A Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. B Uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja väriensä puolesta sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja rakennuskantaan. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. 3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. Kunnan ympäristölautakunta suorittaa Maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja haltijoille ympäristölautakunnan päättämällä tavalla. 3.4 AITAAMINEN Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoliksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.

7 3.5 PIHA-ALUE / PIHAMAA 3.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN 3.7 OSOITEMERKINTÄ Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajojen yli naapurin puolelle. Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. Rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle, mikäli ympäristölautakunta hakemuksesta myöntää luvan. Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähään. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1. RAKENNUSPAIKKA 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa, rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään: 4000 m 2 kaava-alueen ulkopuolella tai lautakunnan päätöksellä 2000 m 2 Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksi- tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Yli 5 ha:n suuruiselle, maatalouskäytössä olevalle maatilalle saa sen estämättä, miten 1 momentissa on säädetty rakentaa talouskeskuksen yhteyteen tarpeellisia asuinrakennuksia. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, ympäristölautakunta voi sallia rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia.

8 Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta kaava-alueen ulkopuolella. Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 5 RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA- ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu olla vähintään 30 metriä. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 20 m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 20 metriä, lukuun ottamatta Vääräjoen vartta jossa etäisyyden tulee olla vähintään 30 metriä. Rantatöyräälle rakennettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota sortumavaaraan. 5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA 6. SUUNNITTELUTARVEALUE Ranta-alueella rakennuspaikalla saa olla enintään yksi yksiasuntoinen yksikerroksinen/enintään 1½-kerroksinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 80 m 2. Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 20 m 2 ja talousrakennusten yhteensä enintään 20 m 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 16 3 mom. mukaiset suunnittelutarvealueet on osoitettu liitekartalla nro 3. Rakennettaessa suunnittelutarvealueella on rakennuslupahakemuksesta hankittava lupaviranomaisen lausunto. 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESI- JA RANTA-ALUEILLA RAKENTAMINEN Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. 1. Tärkeät pohjavesialueet: jätevedet on johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle yhteiseen viemärilaitokseen tai kaikille jätevesille on oltava tiiveyden suhteen valvottavissa oleva umpikaivo.

9 2. a. Ranta-kaava: Jollei asemakaavassa ole toisin määrätty ja jollei siihen muutoin ole erityistä syytä, vesikäymälän rakentaminen on kielletty. 2. b. Ranta-alue: WC-vesille on oltava umpikaivo. Muille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jätevesien korkeatasoista kemiallis-biologista puhdistusta. 3. Kaikille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely, ellei jätevesiä voida johtaa yleiseen tai valvottuun paikalliseen yhteiseen viemärilaitokseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jätevesien biologista puhdistusta ja maahan imeytystä. 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. 9. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. 10. JÄTEHUOLTO Rakentamisen yhteydessä tulee järjestää kiinteistön jätehuollon edellyttämät tilat ja rakennelmat. Jätehuolto tulee toteuttaa siten, ettei sen järjestäminen aiheuta haittaa terveydelle eikä ympäristölle. 11. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 11.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN 11.2 VOIMAANTULO Ympäristölautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Sievin kunnan huhtikuun 25 päivänä 1994 hyväksytty rakennusjärjestys. Sievin kunnanvaltuuston hyväksymänä tämä rakennusjärjestys tulee voimaan tammikuun 1. päivänä 2000.