KYSYMYKSIÄ JA MIELIPITEITÄ

Transkriptio

1 KYSYMYKSIÄ JA MIELIPITEITÄ Tiivistys yleiskaavan liikenneillan kommenteista Info- ja näyttelykeskus Laituri HELSINGIN YLEISKAAVA

2 Miten liikennemäärät kasvavat ulosmenoteillä ja poikittaisilla väylillä kantakaupungin ulkopuolella? Ennusteiden mukaan liikenne kasvaa paljon sekä säteittäisillä että poikittaisilla väylillä. Uusien asuinalueiden toteutuminen vaikuttaa merkittävästi liikenteen kasvuun, esimerkiksi Östersundomin rakentaminen Itäväylän liikenteeseen. Aiemmassa tilaisuudessa moitittiin Pisararataa siitä, että sitä ei voida rahoittaa muuten kuin verovaroin, koska se ei lisää maankäyttöä. Pisararadan varret on tosiaan jo rakennettu, ja siitä johtuen uusi maankäyttö on vähäistä. Pisararadasta on tulossa Laiturille näyttely Näytetyissä kasvuskenaarioissa ei otettu kantaa eteläisen Helsingin liikenteeseen, joka kasvaa Jätkäsaaren ja Hernesaaren rakentamisen myötä. Liikenteen kasvu eteläisessä Helsingissä on tiedossa, ja se on haaste liikennesuunnittelijoille. Jätkäsaareen tutkitaan mm. tunneliratkaisua, mutta valmiita ratkaisuja ei vielä ole.

3 Vuosaaren sataman myötä liikenne väheni kantakaupungissa, mutta nyt eteläinen Helsinki menee aivan tukkoon uuden rakentamisen myötä Tallinnan ja Helsingin välinen liikenne on kasvanut huomattavasti, mikä on ollut yllätys. Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla se, että osa Tallinnan liikenteestä saataisiin kulkemaan Vuosaaren kautta. Tuntuu, että ongelma on se, että isot väylät ovat valtion hallussa. Kannattaisiko aloittaa neuvottelut valtion kanssa väylien siirtämisestä kaupungin haltuun? Parasta olisi, jos väylät ja rahoitus voitaisiin käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Autoilu on syvälle juurtunut Amerikassa se mitä tapahtuu New Yorkissa tai San Franciscossa ei muuta amerikkalaista todellisuutta. Kun Amerikka autoistui 50-luvulla, nuorilla ja nuorten deittailulla oli tärkeä merkitys siinä. Nyt deittailu siirtyy verkkoon. Kuulun sukupolveen, joka muistaa suurlakon. Silloin ihmisten liikkuminen ei ollut ongelma. Punavuoren hipsterit eivät liiku mihinkään.

4 Väestö vanhenee kenelle yhteiskuntaa suunnitellaan? Kaikenikäiset ihmiset pitää saada liikkumaan kykyjensä mukaan. Kun liikkumiseen panostetaan, vanhuksille ja meille kaikille käy hyvin. Liikennejärjestelmää kehitetään heikoimpien ehdoilla. Kantakaupungissa on paljon iäkkäitä ihmisiä ja kävely on ensisijainen liikkumistapa, pyöräily ei ole ympärivuotista. Surullista, että jalkakäytävät ovat niin huonosti hoidettuja. Ensisijainen liikkumismuoto on kävely, sitten muut kestävät liikkumismuodot, kuten pyöräily ja joukkoliikenne. Talvikunnossapitoon voisi ottaa esimerkkiä Kanadasta, jossa jalankulku on viety maanalle jo 30 vuotta sitten. Asuinalueilla km/h-rajoitukset on korvattu pakollisilla pysähtymisillä kaikissa risteyksissä, mikä häätää autot tehokkaasti pois. Onko Espoon kanssa pohdittu yhteistä satamaa? Ei ole suunniteltu. Alueellista logistiikkaa käsitellään maakuntakaavan 4. vaihekaavassa.

5 Ns. kuivasatama kuulostaa mielenkiintoiselta. Miten asia voitaisiin ratkaista? Ruotsissa siinä on onnistuttu. Yksinään Helsingin kaupunki ei voi siinä onnistua, mutta täytyy luoda mahdollisuuksia. Voitaisiinko Helsinki-Tallinna-liikenne siirtää Vuosaareen? On ymmärrettävää, miksi matkustajaliikenne halutaan pitää kantakaupungissa. On mietittävä keinoja, joilla edes osa rahtiliikenteestä voitaisiin saada keskustasta Vuosaareen. Onko mietitty valtion kanssa koillisväylän käyttöä energiantuonnin osalta? Koillisväylä tulee avautumaan, ja sitä on pohdittu useilla tahoilla. Se, mikä vaikutus sillä on, ei vielä ole selvillä. Vuosaaren metron jatkaminen satamaan parantaisi mahdollisuuksia siirtää laivaliikennettä sinne. Metrolinja satamaan on voimassa olevassa yleiskaavassa.

6 Ajoneuvoliikenne ruuhkautuu tulevaisuudessa. Miten kevyen liikenteen osuus aiotaan saada mahdollisimman suureksi? Yksi keino on se, että tiivistetään yhdyskuntarakennetta niin, että monet palvelut ovat lähellä ja matkat näin lyhyitä, jolloin ne voidaan tehdä jalan tai pyörällä. Loppuvuodesta aloitetaan jalankulun kehittämisohjelman laadinta ja pyöräilyn edistämissuunnitelma on tulossa päätöksentekoon jo keväällä. Keskustassa ei havaitse katuhierarkiaa. Oletteko tekemässä katuverkkoa hierarkkiseksi esimerkiksi pysäköinnin ja läpiajon osalta. Helsingissä on pyritty katuverkon hierarkiaan. Yleiskaavassa arvioidaan sen hyötyjä ja haittoja. Esityksessä kuultiin, että ruuhkamaksut vähensivät Tukholman liikennettä ruuhka-aikoina. Vähenikö se myös ruuhka-aikojen ulkopuolella? En tiedä. Nyrkkisääntö on, että yleensä kolmasosa vaihtaa liikkumisen ajankohtaa, kolmasosa reittiä ja kolmasosa kulkumuotoa. Mutta toisin kuin yleensä uskotaan, maksut eivät vaikuttaneet eniten vähätuloisimpien liikkumiseen, vaan keskituloisiin.

7 Eikö lentoradalla korjata itse aiheutettua ongelmaa, kun Kehäradan junat pysähtyvät niin monilla asemilla sen sijaan, että ajaisivat Helsinkiin pysähtymättä niin monta kertaa matkan varrella. Kehäradan junat käyttävät kaupunkirataa eikä samalla radalla voi olla kovin erinopeuksisia junia, koska ohittaminen ei onnistu. Nopeilla raiteilla kulkevat taas kaukojunat eivätkä kehäradan junat mahdu niiden sekaan. Liikenteen visioissa esitetyt hankkeet maksavat ainakin kaksikymmentä kertaa enemmän kuin mihin meillä on varaa. Toivottavasti on olemassa myös sellaiset suunnitelmat, joihin meillä on varaa. Kyllä, sovitamme suunnitelmat rajallisiin resursseihin. Kaavoihin tehdään tilavarauksia hankkeille, jottei rakentamisella suljeta pois mahdollisuuksia myöhempään toteutukseen. Keskustatunnelia ei ole esityksissä mainittu, mutta minusta se tarvittaisiin. Keskustatunneli on olemassa nykyisessä yleiskaavassa tilavarauksena, ja se voidaan tehdä, jos siihen löytyy tahtotila.

8 Liikenteen suunnittelun pitäisi alkaa välttämättömimmästä liikenteestä: ensin kävely, joukkoliikenne ja tavaraliikenne. Ruuhkien rakentamisoikeus pitäisi olla rajattu. Toivoisin, että ruuhkille ei annettaisi yleiskaavassa tilaa. Tehokkain keino lisätä joukkoliikenteen käyttöä, on parantaa sen palvelutasoa. Hyvä, että suunnitelmissa on ideoitu muitakin kuin vain itä länsi-suuntaa. Onko Pisararata järkevä hanke suhteessa muihin haasteisiin? Pisararadan osalta katsotaan isoa kuvaa eli valtakunnallista junaliikennettä. Kapasiteettia tarvitaan, jotta junaliikennettä koko Suomessa voidaan lisätä, koska tilaa Helsingin ratapihalla ei muuten ole riittävästi. Kruunuvuorensilta maksaisi 200 miljoonaa euroa ja Herttoniemen tunneli 140 miljoonaa euroa. Eikö kannattaisi miettiä metron pistoraidetta Kulosaaresta Laajasaloon ja aina Santahaminaan asti? Itämetron haaroittaminen ei ole kovin hyvä ratkaisu metron kapasiteetin kannalta. Töölön metron suunnitelmaan sisältyy metroyhteys Laajasaloon.

9 Kuinka puhtaalta pöydältä Pisararataa vielä suunnitellaan? Jos Pisararata tehdään, niin kannattaako se tehdä tynkänä vai niin, että se alkaa jo Ilmalasta, jolloin se ei sitoisi keskustan arvokasta maata ratapihaksi? Voidaanko miettiä vielä kokonaisuutta? Yleiskaavavaihe on oikea aika ottaa esiin näitä isoja periaatteellisia kysymyksiä. Kysymys poliitikoille: Onko mahdollista järjestää liikennesuunnittelua niin, että virkamiehillä olisi koordinoiva rooli ja jos olisi bisnesmahdollisuuksia, niin voitaisiin käyttää toteutuksessa yksityistä rahoitusta? Japanissa on toteutettu liikennehankkeita yksityisellä rahalla, jotka on saatu kiinteistökehityksellä. Helsingissä kaupunki omistaa maat, ja jos Helsingillä ei ole rahaa, niin ei ole kenelläkään. Silloin kun rahaa on niukasti, on järkevää käyttää se kokonaisuuden kannalta viisaasti, ei osaoptimoiden.

10 Malmin lentokentän rakentamisesta pidetään esillä - aiotaanko rajalliset rahat upottaa suohon? Malmin lentokentän alueen ottamista asumiseen on tutkittu edellisessä yleiskaavassa, mutta korvaavaa paikkaa lentokentälle ei ole löytynyt maakuntakaavassa ja jää nähtäväksi, löytyykö. Helsingissä ei ole enää laajempia alueita, jotka saataisiin asumiskäyttöön ilman laajoja perustamistöitä. Mitenkäs Talin golfkenttä, joka on vuokrattu alihintaan. Onko tarkoitus, että se pysyy tässä käytössä ikuisesti? Tämä on kaupunkikonsernitason kysymys eikä taida löytyä vastaajaa tähän kysymykseen tästä tilaisuudesta. Nyt kun on puhuttu maankäytön tehostamisesta, niin miksei sanota, että rakennetaan Pohjois-Helsinkiin uusia pientaloja, kuten Hannu Penttilä on esittänyt? Ei ole vain yhtä ratkaisua, vaan esimerkiksi myös liikennealueilla on paljon väljyyttä. Täydennysrakentamista tonteille pitäisi myös edistää.

11 Älkää purkako kehäväyliä ja sisääntuloteitä. Sain infarktin ja niitä pitkin ambulanssi kuljetti minut nopeasti Meilahteen hoitoon. Liikenneverkkoa on verrattu aiheellisesti verisuonistoon. Jos isot väylät puretaan, tulee ruuhkaa, matka-ajat pitenevät ja päästöt lisääntyvät tämäkö on tarkoitus? Väylä voidaan rakentaa tunneliin, jolloin sen nopeus ei juurikaan laske. Toinen vaihtoehto on, että nopeuksia lasketaan. Nämä arvioidaan kokonaisuutena kaikki vaikutuksen huomioon ottaen. Kun kantakaupunki laajenee, kaikki eivät asioi keskustassa. Moottoritie voi alkaa myöhemmin, kuten nyt Lahdenväylä muuttuu kaduksi Koskelassa. Länsiväylä, Tarvontie ja Tuusulanväylä päättyvät kaupungin päässä T-risteykseen. Mitä liikennesuunnittelua sellainen on? Kaupunkirakenne alkaa väistämättä jossain vaiheessa. Moottoriteitä ei voi vetää keskustan läpi.

12 Autot eivät pysy tunneleissa, vaan ne tarvitsevat myös meno- ja tuloreitit tunneliin. Mitä enemmän tunneleita rakennetaan, sitä nopeammin kaupunki tukkeutuu. Voi olla, että luonto käy sotaa ihmistä vastaan. Jos lämpötila nousee kaksi astetta, eteläisen Helsingin kadut ovat veden alla. Moottoritiealueet ovat keskenään erilaisia, mikä pitäisi ottaa huomioon. Länsiväylälle suunniteltu kaupunkibulevardi sulkisi näkymät merelle. Erittäin epätietoisessa tilanteessa tehdään suuria suunnitelmia. Päällä ovat finanssikriisi, sosiaalinen kriisi jne. Käsittämätöntä, että Mechelininkadun pyöräteihin laitetaan tässä taloustilanteessa miljoonia.