Suomi toisena kielenä

Transkriptio

1 Suomi toisena kielenä Mikkeli Kielitietoinen koulu S2-opetus Suomen kielen erityispiirteitä Mistä liikkeelle?

2 Päivän aikataulu 8.30 Tervetulokahvi (I-S avi tarjoaa) Suomi toisena kielenä (kielitietoisuus, opetuksen järjestäminen, kielitaidon osa-alueet + ops) Ruokailu Edellinen aihe jatkuu (suomen kielen piirteitä + kielitehtävä) Kahvi Edellinen aihe jatkuu (kielitehtävän esittely, oppikirjatekstiä lukemassa, oppikirjatehtävä) Koulutuskokonaisuuden päättäminen

3 Ajattelemisen aihetta Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle suomen kieli on koko ajan sekä oppimisen kohde että oppimisen väline! Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle jokainen tunti on suomen kielen tunti ja jokainen opettaja suomen kielen opettaja!

4 Uusi opetussuunnitelma Kielitietoinen opetus: mb3u Millaisia ajatuksia herätti?

5 Uusi opetussuunnitelma Kieli toimii kaiken oppimisen tukena Kieli- ja tekstitietoinen opetus Osaksi kaikkia oppiaineita Jokainen opettaja on kielenkäytön opettaja Minä sahaan /sinä sahaat / hän sahaa Tämä on pora. Nyt porataan.

6 Oma opetus kielitietoiseksi!»millaista sanastoa omassa oppiaineessasi käytetään?»millaista kieltä itse käytät tunneillasi?»millaisia erilaisia tekstejä oppiaineessasi käytetään?»millaista kieltä vaaditaan/pitää ymmärtää?

7 S2-opetuksen järjestäminen Kenelle? Oppilaalle, jonka äidinkieli EI OLE suomi, ruotsi tai saame Oppilaalle, jolla on muutoin monikielinen tausta (adoptoitu/paluumuuttaja ) oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin tai joillakin kielitaidon osa-alueilla, jolloin oppilaan osaaminen ei anna vielä edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä tai oppilaan suomen kielen taito ei anna vielä edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. (

8 S2-opetuksen järjestäminen Miten? Oppilas opiskelee koko äidinkieli ja kirjallisuus -tuntimäärän S2- opetuksessa Oppilas opiskelee osan äidinkielen ja kirjallisuuden tunneista S2-ryhmässä ja osan ison ryhmän mukana äidinkielen tunneilla Opetus annetaan luokanopettajan/äidinkielen opettajan ja S2- opettajan samanaikaisopetuksena YHTEISTYÖ! Tunnit lukujärjestykseen siten, että se on tarkoituksenmukaisinta. Mieluiten rinnakkain äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien kanssa. MOTIVAATIO!

9 S2-opetuksen tavoitteita S2-opetus EI OLE äidinkielen opetusta EIKÄ vieraan kielen opetusta (toisena kielenä / vieraana kielenä) Toiminnallinen kaksikielisyys (myös oman äidinkielen tukeminen) S2-opetus + oman äidinkielen opetus -> tukevat monikulttuurisen identiteetin kehittymistä Kehittää tasapuolisesti suomen kielen taitoa (kaikilla kielitaidon osaalueilla) Kehittää tietoisuutta suomalaisesta kulttuurista Pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia oppiaineita. Mahdollisuus jatkaa opintoja peruskoulun jälkeen. Omaksuu oppimisstrategioita. Lähtökohtana aina kielitaidon taso, EI luokka-aste

10 Uusi opetussuunnitelma Kehittyvän kielitaidon asteikko Pohjautuu Eurooppalaiseen viitekehykseen (EVK) Ottaa huomioon uusimman tutkimuksen Ei käytetä arviointikriteereinä vaan tukimateriaaliksi kielitaidon kartoittamiseen Oppilaan taitojen sijoittaminen jollekin taitotasolle ei riitä. Koulussa opettajan perustehtävä on kuljettaa oppilasta eteenpäin tasoilla ja pääsemään tasolta toiselle.» Ennakoiva opetus -> kauheen vaikeeta» Yläkoulun oppikirjat -> B2-tason ymmärtämistaidot _final.pdf

11 Kielitaidon osa-alueet (Nissilä, Martin, Vaarala & Kuukka, 2006) Tekstin ymmärtäminen Puhuminen Puheen ymmärtäminen Kirjoittaminen Sanasto ja rakenteet

12 Kirjoittaminen Kirjoitusjärjestelmä (pien- ja suuraakkoset) Yksityisiä ja opetukseen liittyviä tekstejä Esittämään ajatuksiaan yhteisinä kokonaisuuksina Kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin (tekstilajit) Kirjoitetun kielen rekisteri Käyttötilanteet Kieli

13 Puhuminen Keskustelee yleisistä aiheista Selviää käytännön puhetilanteista koulussa ja koulun ulkopuolella Omien tunteiden, mielipiteiden, tietojen ja tarpeiden esittäminen ja perusteleminen Puheviestinnän strategiat (mm. keskustelun konventiot) Kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet (tervehtiminen, anteeksi pyytäminen ) Neuvottelutaidot Rakentava keskusteleminen Puheen rekisterit

14 Tekstin ymmärtäminen Ymmärtää eri oppiaineita sekä yleisempiä aiheita käsitteleviä tekstejä Lukee itsenäisesti; mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukeminen Kirjain-äänne-vastaavuus Lukustrategiat (ennakointi, pääasioiden ja tukisanojen etsiminen )

15 Puheen ymmärtäminen Ymmärtää normaalitempoista kasvokkaista puhetta (konteksti!) Saa selvää opettajan puheesta eri aineiden tunneilla Saa selvää radio- ja televisio-ohjelmista, jos aihe on tuttu

16 Sanasto ja rakenteet Äänteet, rytmi, painotus Keskeiset rakenteet Kielitieto Sidoksisuus Puhutun ja kirjoitetun kielen ero; puhutun kielen vaihtelu

17 Yleiskieli / puhekieli Onko yhteisön jäsenten hallittava molemmat?» Kumpaa käytät itse tunneilla? Entä murteet? Mitä murteista pitäisi opettaa?» Mitä murrepiirteitä Oulussa olisi tärkeää opettaa?» Mitä murrepiirteitä omassa puheessasi on?

18 Suomen kielen erityispiirteet

19 Mikä suomen kielelle tyypillinen piirre?

20 Synteettinen kieli Sanat taipuvat päätteitä pre- ja postpositioiden sijaan Uudessa koulussammekin Verbit taipuvat persoonamuodossa, aikamuodossa, moduksissa Nominit taipuvat yksikössä ja monikossa, sijamuodoissa (+ omistusliite) Lisäksi johtimia (joilla tehdään uusia sanoja), liitteitä (ko/kin/kaan/pa/han)

21 Muita erityispiirteitä Vokaalisointu Etuvokaalit: ä, ö, y Takavokaalit: a, o, u Välivokaalit/neutraalit: e, i OuluSSA HelsingiSSÄ (pääte: ssa) Konsonanttivaihtelu (astevaihtelu) K-KK, P-PP, T-TT T-D, P-V, NK-NG Kakku : kakun äiti : äidin / aurinko : auringon Ei kaikissa taivutusmuodoissa!

22 Muita erityispiirteitä Lyhyitä ja pitkiä äänteitä Kesto vaikuttaa merkitykseen (muta muuta mutta muuttaa) Kestoa on vaikea kuulla Täytyy harjoituttaa korvaa!

23 Suomen kielioppia vieraskielisille

24 Verbityypit Mikä yhdistää? Verbityyppi 1: laulaa, tanssia, nukkua, kirjoittaa Verbityyppi 2: juoda, tuoda, viedä, lyödä Verbityyppi 3: tulla, juosta, purra, olla Verbityyppi 4: pelätä, halata, kadota, luvata Verbityyppi 5: valita, merkitä, harkita, tarvita Verbityyppi 6: vanheta, kylmetä, lyhetä

25 Verbityypit 1. verbityyppi: perusmuodon lopussa kaksi vokaalia itkeä -> itke- -> itken / itket 2. verbityyppi: perusmuodon lopussa da/-dä (-da) syödä -> syö- -> syön / syöt 3. verbityyppi: e-verbit mennä -> men- -> +e -> menen / menet 4. verbityyppi: perusmuodon lopussa vokaali (EI i) + ta/tä (yleensä -ata/-ätä) pelata -> pelaan / pelaat 5. verbityyppi: itse-verbit, perusmuodon lopussa ita/-itä häiritä -> häiritse- -> häiritsen / häiritset 6. verbityyppi: ne-verbit, perusmuodon lopussa eta/-etä lämmetä -> lämpe- -> lämpene- -> lämpenen / lämpenet

26 Partitiivi (a-muoto) Milloin käytetään? Osta kaupasta kaksi maitoa. Me tarvitsemme myös voita. Minulla ei ole rahaa. Puhutko espanjaa? / Harrastatko jalkapalloa? / Rakastatko suklaata? Hyvää huomenta! / Hauskaa viikonloppua!

27 Pääte -a/-ä Partitiivi (a-muoto) Miten käytetään? maito, opiskelija, leipä, omena, kännykkä Pääte -ta/-tä mies, hammas, rasvaton, hevonen tee, maa, tuo, muu Pääte -tta/-ttä kastike, kirje, tietokone

28 Partitiivi (a-muoto) Jos sana loppuu vokaaliin (EI e), pääte on -a tai -ä. Jos sana loppuu konsonanttiin tai kahteen vokaaliin, pääte on -ta tai -tä. Jos sana loppuu yhteen e-kirjaimeen, pääte on -tta tai -ttä. Pohdittavaa: Kalle : KalleA vesi : vettä punainen : punaista

29 Muotojen monet merkitykset ja -lla tai llä käyttötarkoitukset Matkustan junalla. Kirja on pöydällä. Olen jo matkalla. Asun TampereeLLA ja vietän aikaa kirjastolla. Olin illan PekaLLA. PekaLLA on hieno pyörä. Herään aamulla aikaisin.

30 Muotojen monet merkitykset ja käyttötarkoitukset -ssa tai -ssä Olen kirjastossa. Asun OuluSSA. Olen syntynyt elokuussa. -lta tai ltä Tulen kirjastolta. Tule alas pöydältä. Tunti alkaa kahdeksalta. -sta tai -stä Tulen kirjastosta. Tulen KeniaSTA. Tykkään suklaasta. -lle Menen salille. Mennään pitsalle.

31 Mistä liikkeelle? Itsestä kertominen Perusasioiden kysyminen Arkitilanteet (koulu/vapaa-aika) Hätätilanteet (vessahätä /sattuu/nälkä/palelee/kiusaamistilanteet ) Koulun sanastoa ja fraaseja Eri aihepiirien sanastoa Mihin tilanteisiin oppilas joutuu? Millaista kieltä hän tarvitsee?

32 Mistä liikkeelle alkeissa? Persoonapronominit Monikon perusmuoto (kirja kirjat) Verbityypit (preesens ja imperfekti, passiivimuoto puhekieltä varten) Kysymyslauseita (kysymyssanat + verbikysymys) Paikan ilmaiseminen (missä/mistä/mihin) Partitiivi, genetiivi + yleisimmät rektiot (tykkään suklaasta) Konsonanttivaihtelun idea (astevaihtelu) Omistaminen (Minulla on ja genetiivi) Nesessiivirakenne (Minun täytyy) Omistusliite (minun pyöräni) LISÄKSI SANASTOA ERI AIHEPIIREISTÄ!

33 Kielitiedon opettaminen (Nissilä, Martin, Vaarala, Kuukka2006) Kielellinen tarkkuus syntyy useasti tietoisen toiminnan tuloksena. Myös kuuntelemalla ja kokeilemalla, mutta tarvitsee kuitenkin tukea ja opetusta ainakin mutkikkaimpien rakenteiden osalta. Miksi-kysymykset -> opetuksen tavoitteena luoda järjestystä kieliaineksen kaaokseen Funktionaalinen kieliopin opetus: Kielen rakenteellisia ilmiöitä esiintyy puheessa ja tekstissä sitä mukaa kun niitä tarvitaan (ei siis esitellä rakennetta vaikeusjärjestyksessä ). Vasta kun tutustuttu käytännössä, rakenteita voidaan tarkastella jonkinlaisia säännönmukaisuuksina.

34 Kielitiedon opettaminen (Nissilä, Martin, Vaarala, Kuukka2006) Monta tapaa oppia: Hahmottaa tiedostamattaan säännönmukaisuudet syötöksestä Käyttää hyväksi toisen ilmiön mallia (analogia) Opetella ulkoa joukko sääntöjä ja niiden sovellukset Mitkä asiat nostetaan tietoiselle tasolle ja mitkä voi jättää oppilaan tiedostamattoman oppimisen varaan?

35 Kielitiedon opettaminen (Nissilä, Martin, Vaarala, Kuukka2006) on hyödyllistä, kun opetettava asia on laajasti yleistettävissä asia on opetettavissa helposti yksinkertaisilla säännöillä kyseessä on seikka, jota oppijat eivät helposti havaitse syötöksestä ei ole hyödyllistä, kun poikkeuksia säännöstä on paljon säätelevä mekanismi on mutkikas tai vaikeasti kuvattavissa ilmiöt ovat selkeästi havaittavissa

36 Ryhmätehtävä Noin 5-6 henkilöä / ryhmä Jokainen ryhmä suunnittelee yhden sanasto / rakenne tehtävän. Aiheet: 1. Ruokasanat + partitiivi (maitoa, leipää jne.) + kohtelias pyytäminen (saanko, voisinko jne.) 2. Paikkasanat (koulu: luokka, ruokala jne.; keskusta: kirjasto, kauppa jne.) + mennä-, tulla- ja olla -verbit + paikansijat (koulussa, kauppaan jne.) 3. Huonekalusanat + postpositiot (edessä, takana, vieressä jne.) + genetiivi 4. Liikkumiseen liittyvät verbit + verbin persoonataivutus (+ paikansijat, kulkuvälineet ja lla/llä-muoto laivalla) 5. Arjen tapahtumat + imperfekti + kertominen 6. Vartalonosat + fyysiset olotilat (kurkku kipeä, pää kipeä jne.) +minulla on - rakenne

37 Oppikirjatekstiä lukemassa Itämeri huuhtoo Suomi-neidon helmoja

38 Oppikirjatehtävä Opetatte luokkaa, jossa on mukana muutama maahanmuuttajataustainen oppilas. Aikomuksenanne on käsitellä oheista oppikirjatekstiä. Pohtikaa, mitkä asiat tekstissä ovat kaikkein tärkeimpiä, siis niitä, jotka kaikkien pitäisi ehdottomasti oppia (must know)? millä tavalla ohjaisit häntä sen lukemisessa ja millaista tukea voisit antaa? mitkä tekstin sanat ovat mielestäsi» vaikeita? Missä määrin niiden merkityksiä voi päätellä muun tekstin perusteella?» tärkeitä, sellaisia, että oppilaan pitäisi oppia hallitsemaan ne produktiivisesti (= niin että osaa itse käyttää)? Arvioi myös mukana olevia tehtäviä: millaista tietoa niissä arvostetaan ja miten tehtävät kattavat tekstin keskeistä sisältöä? Mieti konkreettisia tukitoimia ja oppimista tukevia materiaaleja.

39 Oma teksti/oppikirja Esittele pienryhmällesi mukanasi tuoma materiaali. Mikä siitä tekee mielestäsi hankalan käsitellä? Pohtikaa yhdessä Mitkä asiat materiaalista olisi tärkeintä omaksua? Minkälaisen sanalistan oppilaalle voisi koota (mitä sanastoa siihen valitsisit ja miksi)? Miten asiaa voisi havainnollistaa muuten kuin kielellisesti?

40 Linkkivinkkejä Soppi: