Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään"

Transkriptio

1 Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än pois. lukea lue-n luetaan ei lueta tietää tiedä-n tiedetään ei tiedetä katsoa katso-n katsotaan ei katsota ottaa ota-n otetaan ei oteta VERBITYYPIT 2, 3, 4 ja 5: Verbin infinitiivi + -an, -än Kielteiseen lisätään jälleen ei ja otetaan pois -an, -än. Tyyppi 2 tehdä tehdään ei tehdä syödä syödään ei syödä tupakoida tupakoidaan ei tupakoida Tyyppi 3 tulla tullaan ei tulla hymyillä hymyillään ei hymyillä pestä pestään ei pestä Tyyppi 4 haluta halutaan ei haluta pakata pakataan ei pakata Tyyppi 5 lukita lukitaan ei lukita tarvita tarvitaan ei tarvita

2 Passiivin preesensin käyttö: 1) Ei tiedetä tai mainita tekijää Tällä kurssilla luetaan, puhutaan, kuunnellaan ja kirjoitetaan suomeksi. Tällä kurssilla ei pelata jääkiekkoa, ei puhuta espanjaa eikä tehdä matematiikan tehtäviä. 2) Puhekielen me-muoto Me mennään naimisiin ensi viikolla. Me ei asuta Lahdessa, vaan Heinolassa. 3) Puhekielen ehdotus Avataan ikkuna! Pidetään tauko! Ei siivota tänään! Passiivin imperfekti Tunnus: -TTIIN / -TIIN Verbityyppi 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -ttiin seisoa minä seison seiso- seisottiin puhua minä puhun puhu- puhuttiin lukea minä luen lue- luettiin - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä,siitä tulee e passiivin tunnuksen edellä kirjoittaa minä kirjoitan kirjoita- kirjoitettiin auttaa minä autan auta- autettiin ostaa minä ostan osta- ostettiin tietää minä tiedän tiedä- tiedettiin

3 Verbityypit 2 ja 3: Perusmuodon vartalo + -tiin syödä syö- syötiin käydä käy- käytiin opiskella opiskel- opiskeltiin mennä men- mentiin nousta nous- noustiin Verbityypit 4 ja 5: Perusmuodon vartalo + -ttiin osata osa- osattiin herätä herä- herättiin punnita punni- punnittiin häiritä häiri- häirittiin Negatiivinen muoto: Verbityyppi 1: Ei + yksikön 1. persoonan vartalo + -ttu / -tty seisoa minä seison seiso- ei seisottu lukea minä luen lue- ei luettu tietää minä tiedän tiedä- ei tiedetty Verbityypit 2 ja 3: Ei + perusmuodon vartalo + -tu / -ty syödä syö- ei syöty mennä men- ei menty Verbityypit 4 ja 5: Ei + perusmuodon vartalo + -ttu / -tty osata osa- ei osattu punnita punni- ei punnittu

4 Passiivin imperfektin käyttö: 1. Lauseessa ei mainita tai ei tiedetä tekijää. Kurssilla opiskeltiin ahkerasti kaksi viikkoa. Ahtisaari valittiin presidentiksi vuonna -94. Ennen kun ei ollut autoja, ajettiin hevosella. Ennen ei katsottu niin paljon televisiota kuin nykyisin. 2. Puhekielen me-muodossa käytetään passiivia. Me käytiin eilen pelaamassa tennistä. Me tultiin bussilla. Viime kesänä me oltiin lomalla Espanjassa. Me ei menty kouluun eilen.

5 Passiivin perfekti Infinitiivi Myönteinen Kielteinen Verbityyppi 1 asua on asuttu ei ole asuttu nukkua on nukuttu ei ole nukuttu antaa on annettu ei ole annettu ostaa on ostettu ei ole ostettu Verbityyppi 2 myydä on myyty ei ole myyty juoda on juotu ei ole juotu Verbityyppi 3 olla on oltu ei ole oltu kävellä on kävelty ei ole kävelty Verbityyppi 4 vastata on vastattu ei ole vastattu määrätä on määrätty ei ole määrätty Verbityyppi 5 valita on valittu ei ole valittu häiritä on häiritty ei ole häiritty Matkalaukut on jo kannettu taksiin. -ttu / -tty, -tu / -ty Onko posti jo haettu? Miksi lattiaa ei ole siivottu? Ahaa, täällä on poltettu tupakkaa Onko kaikki tietokoneet avattu? Tätä taloa on remontoitu jo 8 kuukautta. Tätä elokuvaa ei ole esitetty vielä Suomen televisiossa. Suomessa on käytetty euroa jo yli 10 vuotta.

6 Maijan kissaa ei ole rokotettu. Passiivin pluskvamperfekti oli asuttu ei ollut asuttu oli nukuttu ei ollut nukuttu oli annettu ei ollut annettu oli ostettu ei ollut ostettu oli myyty ei ollut myyty oli juotu ei ollut juotu oli oltu ei ollut oltu oli kävelty ei ollut kävelty oli vastattu ei ollut vastattu oli määrätty ei ollut määrätty oli valittu ei ollut valittu oli häiritty ei ollut häiritty -ttu / -tty, -tu / -ty Kun lähdin ajamaan töihin, kadut oli jo aurattu. Anita kertoi eilen, että hänen pyöränsä oli varastettu. OBJEKTISTA Passiiviverbin kanssa ei voi käyttää n-akkusatiivia. Aktiivilauseen n-akkusatiivi muuttuu passiivilauseessa päätteettömäksi, ellei ole syytä käyttää partitiivia. Aktiivi, myönteinen: He ovat jo maalanneet talon. He ovat jo maalanneet talot.

7 Passiivi, myönteinen: Talo on jo maalattu. Talot on jo maalattu. Aktiivi, kielteinen: He eivät ole vielä maalanneet taloa. He eivät ole vielä maalanneet taloja. Passiivi, kielteinen: Taloa ei ole vielä maalattu. Taloja ei ole vielä maalattu. Aktiivi; prosessi: He ovat maalanneet taloa monta päivää. He ovat maalanneet taloja monta päivää. Passiivi; prosessi: Taloa on maalattu monta päivää. Taloja on maalattu monta päivää. Aktiivi; ns. partitiiviverbi: He ovat kysyneet tätä taloa. He ovat kysyneet näitä taloja. Passiivi; ns. partitiiviverbi: Tätä taloa on kysytty. Näitä taloja on kysytty.

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done) Passiivi Milloin käytät passiivia? 1.) Passiivi-lause - Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done) - Esimerkiksi: Suomessa juodaan paljon kahvia. Talo myytiin

Lisätiedot

Kun verbi on passiivissa, emme tiedä, kuka tekee. Idea on, että tekijä on joku tai jotkut ihmiset.

Kun verbi on passiivissa, emme tiedä, kuka tekee. Idea on, että tekijä on joku tai jotkut ihmiset. PASSIIVIN PREESENS Missä tarvitsen? Kun verbi on passiivissa, emme tiedä, kuka tekee. Idea on, että tekijä on joku tai jotkut ihmiset. Muodostus Verbityyppi 1:!!!Passiivia käytetään myös puhekielessä me-pronominin

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 karata herätä kadota haluta -ata -ätä

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Suomi 2A. Tiistai

Suomi 2A. Tiistai Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80 Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys

Lisätiedot

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI Älä häiritse minua. Minä en häiritse ketään. Pesintäni onnistuisi, jos minua ei häirittäisi. Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat - ilmaisevat suhtautumista tekemiseen 1. Indikatiivi 2. Konditionaali

Lisätiedot

PERFEKTI. 1. YLEENSÄ kun asia on tapahtunut joskus menneisyydessä, mutta tarkkaa aikaa ei sanota

PERFEKTI. 1. YLEENSÄ kun asia on tapahtunut joskus menneisyydessä, mutta tarkkaa aikaa ei sanota PERFEKTI 1. YLEENSÄ kun asia on tapahtunut joskus menneisyydessä, mutta tarkkaa aikaa ei sanota Tiesitkö, että on Eve asunut Thaimaassa? Minä olen käynyt usein Ruotsissa. Naapurit ovat ostaneet uuden auton.

Lisätiedot

6S S

6S S Sisällys UUSI ASUNTO RYHMÄTYÖ TIETOKONELUOKASSA ESIPUHE S. 6 KIRJAN HENKILÖT S. 7 6S.172 207 Muuttaminen, siivoaminen ja remontointi Monikon partitiivi Järjestysluvut 7S. 208 229 Tietokoneen käyttäminen

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN?

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? Heidin äidin nimi on Sirpa. (Kenen äidin nimi on Sirpa?) Yukikon sukunimi on Kettunen. Estefanian toinen nimi on Patricia. Nahlan ammatti on opettaja. Hawazenin mies on Abdullah.

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

2 historian aikaa samassa lauseessa,2 tekemistä loppu -> vanhempi tekeminen voi olla pluskvamperfektissa

2 historian aikaa samassa lauseessa,2 tekemistä loppu -> vanhempi tekeminen voi olla pluskvamperfektissa MITÄ HÄN OLI TEHNYT ENNEN KUIN HÄN TULI TÄNNE? 2 historian aikaa samassa lauseessa,2 tekemistä loppu -> vanhempi tekeminen voi olla pluskvamperfektissa Kun hän oli syönyt, hän meni nukkumaan. Naapuri kertoi,

Lisätiedot

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois. JATKA LAUSETTA. PLUSKVAMPERFEKTI + IMPERFEKTI Kun minä olin syntynyt, olin pieni vauva. Kun me olimme kuorineet perunat, keitimme ne. Sitten kun perunat olivat kiehuneet, söimme ne kastikkeen kanssa. Koska

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Juha Mäkirinta Vanajaveden opisto, Hämeenlinna. Piirroskuvat Papunetin kuvapankista

Juha Mäkirinta Vanajaveden opisto, Hämeenlinna. Piirroskuvat Papunetin kuvapankista 4 Juha Mäkirinta juha.makirinta@kktavastia.fi 040-8696413 Vanajaveden opisto, Hämeenlinna Piirroskuvat Papunetin kuvapankista 4 5 Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

------lmltätieltä Te pu h utte?)

------lmltätieltä Te pu h utte?) N NKIIöTIFDOT Silmien väri: Pituus: Syntymäaika ja -paikka: etunimi sukunimi Sosiaaliturvatunnus: Osoite: Puhelinnumero: Kansalaisuus: lähiosoite kotinumero (Minkämaalainen olette?) postinumero työnumero

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa.

Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa. 4 4 5 Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa. Minä puhun thain kieltä ja vähän suomea. Minä en ymmärrä

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Minä nuorena oppi, sen vanhana taitaa. Työ tekijäänsä kiittää. Tehtävä 1 Mitä asioita kirjoitetaan ansioluetteloon? Kirjoita CV = ansioluettelo tietokoneella.

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen.

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Lisä- harjoituksia Kappale 2 Olla-verbi Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Te Helsingissä. Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti nainen. Minä opiskelija.

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Poslední Finský Praktikum 131211

Poslední Finský Praktikum 131211 Poslední Finský Praktikum 131211 Hänninen Titta Tentti! Tiedot tenttiajoista ja -paikoista: A. Ke 14.12.2011 C31 10.50-12.15. B. Ke 11.1.2012 D51 10.00-11.40. C. Ke 18.1.2012 C32 9.10-10.45. Muuta perfektiin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tempus- ja modusharjoituksia Oikeat vastaukset harjoitusvihkon tehtäviin sivuilla 18, 19, 20. (8 sivua vastauksia)

Tempus- ja modusharjoituksia Oikeat vastaukset harjoitusvihkon tehtäviin sivuilla 18, 19, 20. (8 sivua vastauksia) 1 Tempus- ja modusharjoituksia Oikeat vastaukset harjoitusvihkon tehtäviin sivuilla 18, 19, 20. (8 sivua vastauksia) Harjoitus 1 (harjoitusvihkon sivulla 18) Laita sulkeissa annettu perusmuotoinen verbi

Lisätiedot

PUHEKIELEN KIELIOPPIA

PUHEKIELEN KIELIOPPIA KIELIOPPIA Minä luen kirjaa. Sinä luet kirjaa. Hän lukee kirjaa. Me luemme kirjaa. Te luette kirjaa. He lukevat kirjaa. * Mä luen kirjaa. * Sä luet kirjaa. * Se lukee kirjaa. * Me luetaan kirjaa. * Te

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Puhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives

Puhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives 0 Puhu suomea! Suomen kielen perusteita Vihko 5 Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives 1 Mitä sinun täytyy tehdä? Nesessiivilause genetiivi -n täytyy pitää - ei tarvitse on pakko - ei ole pakko kannattaa

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Harjoittele suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 2. Jussi Örn

Harjoittele suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 2. Jussi Örn 0 Harjoittele suomea! Suomen kielen perusteita Vihko 2 Jussi Örn 1 Mikä ja missä? Kysy parilta. Pari vastaa. - Mikä tämä on? - Se on kynä. - Mikä tuo on? - Se on tietokone. Mikä tää on? Mikä toi on? Mikä?

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause OSA 1 Peruslause + konjunktio + omistuslause Esim. Tänään Anita kirjoittaa nopeasti töissä, koska hänellä on tärkeää asiaa. Milloin? AIKA Viime yönä Lauantaina Tänään Päivisin Iltaisin Aamuisin Joka vuosi

Lisätiedot

Opiskelijan materiaali. Juha Mäkirinta

Opiskelijan materiaali. Juha Mäkirinta Opiskelijan materiaali Juha Mäkirinta 4 4 5 1. Kuka sinä olet? Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa.

Lisätiedot

KUN-LAUSEENVASTIKE (TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1)

KUN-LAUSEENVASTIKE (TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1) KUN-LAUSEENVASTIKE (TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1) - essa- / -essä- - kun-lauseen paikalla - tekeminen on samaan aikaan päälauseen tekemisen kanssa Sulje ovi lähtiessäsi! Meille tullessasi, voisitko tuoda

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on neljä haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A ahdistunut + nominin elatiivi aikoa + verbin A infinitiivi ajatella + nominin partitiivi ajatella + verbin A infinitiivi alkaa

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

PUHEKIELEN PRONOMINIT

PUHEKIELEN PRONOMINIT PUHEKIELEN PRONOMINIT Mä: mua, mut, mussa, musta, muhun, mulla, multa, mulle Sä: sua, sut, sussa, susta, suhun, sulla, sulta, sulle Pk. Mä luulen, et huomenna mul on aikaa. Kk. Luulen, että huomenna minulla

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA

SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA Anna-Liisa Lepäsmaa Leena Silfverberg SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA FINN LECTURA SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA N ISBN 951-792-034-2 Copyright Kansi ja kuvat Paino Kustantaja 6 Anna-Liisa Lepäsmaa Leena

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen

Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011 Titta Hänninen Tarkistamme... Kotitehtävät! Paperi, jossa tehtävät A, B, C, D ja E. Onko kysyttävää refaratiivisesta lauseenvastikkeesta? Potentiaalista? Mistään?

Lisätiedot

YipTree.com. hommannimionmatematiikka.com

YipTree.com. hommannimionmatematiikka.com YipTree.com hommannimionmatematiikka.com YipTreen ja Homman nimi on matematiikan plussat Työrauha, työrauha ja työrauha Tuntien aloitus tapahtuu automaattisesti ja nopeasti (edellyttäen että koneet toimii)

Lisätiedot

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden

Lisätiedot

TEEMA: Työhakemuksen kirjoittaminen osa 4.

TEEMA: Työhakemuksen kirjoittaminen osa 4. 1 11.1.2018 Pihlajapuu 1.-3. webinaarit ja aktivointitehtävät + vastaukset. TEEMA: Työhakemuksen kirjoittaminen osa 4. AKTIVOINTITEHTÄVÄN VASTAUKSET: Olen opiskellut 3 vuotta ammattikoulussa. Olen opiskellut

Lisätiedot

Kappale 2 Tervetuloa!

Kappale 2 Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 19 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 20 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Abdi: Hei, kuka sinä olet? Joonas: Minä olen Joonas

Lisätiedot

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty. Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat LAUSEENVASTIKKEET 0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat Persoonassa taipuvia verbimuotoja eli predikaatiksi käyviä muotoja eli finiitti-muotoja ovat teen, teet jne. + tehdään, sillä

Lisätiedot

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Kappale 14. Mitä tekisit, jos...

Kappale 14. Mitä tekisit, jos... Kappale 14 Mitä tekisit, jos... Tulevaisuuden haaveita Jonna ja Maryam ovat kahvilla. He miettivät, mitä he haluaisivat opiskella. Minä haluaisin mekaanikoksi tai keittäjäksi. Mekaanikoksi! Miksi ihmeessä?

Lisätiedot

VERSOT: Hoito ja huolenpito Päivä hoitajana

VERSOT: Hoito ja huolenpito Päivä hoitajana VERSOT: Hoito ja huolenpito Päivä hoitajana Näyttökuvien ideoita / viitteellisiä näyttökuvia Henna-Riikka Ahvenjärvi TAKK 7.1 Päivä hoitajana Tervetuloa mukaan työpäivääni. Olen lähihoitajana terveyskeskuksen

Lisätiedot

Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola

Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola PARTISIIPPIRAKENTEET JA LAUSEENVASTIKKEET PIKAKATSAUS (KORVAAVAT AINA SIVULAUSEEN) JOKA akt. 1. Tehtäviä tekevä nainen istuu tietokoneella. akt. 2. Tehtävät

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b

Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b Kielitaitotasot A1.3 Ymmärtää yksinkertaisia lausumia Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Ymmärtää tuttuja sanoja ja lyhyitä viestejä. Kirjoittaa sanoja, fraaseja

Lisätiedot

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE Satu Heikkilä Pirkko Majakangas Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Sisällysluettelo Kappale sivu Aiheet ja tilanteet Sanasto Rakenteet sivu Johdantokappale 7 aakkoset

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä.

Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä. KANSALAISEN OIKEUDET (opettajan tukiaineisto) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä. Suomessa asuvat ulkomaalaiset

Lisätiedot

8. lecke. AZ IGÉK CSOPORTJAI Igeragozáskor is érvényesül a fokváltakozás,! kivéve E/3., ill. T/3. személyben

8. lecke. AZ IGÉK CSOPORTJAI Igeragozáskor is érvényesül a fokváltakozás,! kivéve E/3., ill. T/3. személyben FINN NYELVI ELŐKÉSZÍTŐ 1. 2014/15. I. FÉLÉV KÓKAI KRISZTINA FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK krisztina.kokai87@gmail.com 8. lecke AZ IGÉK CSOPORTJAI Igeragozáskor is érvényesül a fokváltakozás,! kivéve

Lisätiedot