Komissio antoi ehdotuksen asetukseksi Ehdotusta käsitellään neuvoston nuorisotyöryhmässä Viron puheenjohtajakaudella

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Astala Seija(OKM) JULKINEN Asia Nuris: Ehdtus Eurpan parlamentin ja neuvstn asetukseksi Eurpan slidaarisuusjukkja kskevasta ikeudellisesta kehyksestä sekä asetusten (EU) N: 1288/2013, (EU) N: 1293/2013, (EU) N: 1303/2013, (EU) N: 1305/2013 ja (EU) N: 1306/2013 sekä päätöksen N: 1313/2013 muuttamisesta Kkus Nuris- ja liikunta-asiat (EU32) U/E/UTP-tunnus E 139/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkkäsittelyn aikataulu Kmissi anti ehdtuksen asetukseksi Ehdtusta käsitellään neuvstn nuristyöryhmässä Virn puheenjhtajakaudella Kmissin tavitteena n, että asetusta svellettaisiin lähtien. Sumen kanta Aikaisemman kantansa mukaisesti Sumi tukee kmissin tavitteita vahvistaa eurppalaisia arvja nurten keskuudessa ja tarjta nurille matalan kynnyksen mahdllisuuksia sallistua timintaan yhteisönsä hyväksi. Sumi painttaa uusien alitteiden tuttamaa eurppalaista lisäarva ja päällekkäisyyksien välttämistä. Sumi pitää tärkeänä, että nurille tarjtaan mahdllisuuksia kehittää saamistaan ja saada työllistymistä tukevaa kkemusta. On kuitenkin hulehdittava siitä, että tehtävät, jihin slidaarisuusjukkja käytetään eivät vääristä työmarkkiniden timintaa eikä vapaaehtistiminnalla haitata tai krvata mahdllista tai lemassa levaa palkkatyötä. On myös varmistettava, että välittömät avustustimet vat jatkssakin asianmukaisesti kulutettujen ammattilaisten vastuulla.

2 2(12) Sumi pitää tärkeänä, että Eurpan slidaarisuusjukkjen rahitus tteutetaan EU:n nykyisen rahituskehyksen kknaistasa kasvattamatta. Ensisijaisesti tulee selvittää mahdllisuudet rahituksen uudelleenkhdentamiseen, mikä ei kuitenkaan saisi vaarantaa hjelmien ja rahitusinstrumenttien varsinaisten tavitteiden tteuttamista. Sumen näkemyksen mukaan khdentamattman liikkumavaran käyttööntt tulisi varata aidsti ennakimattmiin tilanteisiin ja siten turvata budjetin kyky reagida yllättäviin menihin. Sumi suhtautuu alustavasti varauksella ehdtukseen khdentamattman liikkumavaran käyttöönttamisesta slidaarisuusjukkjen rahituksessa. Tuettaessa Eurpan slidaarisuusjukkjen tavitteita eri hjelmien perussäädösten mukaisesti Sumi painttaa näiden instrumenttien keskinäisen krdinaatin ja täydentävyyden merkitystä. Asianmaisilla hjelmakmiteilla tai vastaavilla elimillä tulee lla keskeinen rli rahituksesta päätettäessä. Sumi painttaa kansalliset vapaaehtistiminnan perinteet ja periaatteet kunniittavaa justavaa lähestymistä Eurpan slidaarisuusjukkihin sallistumisessa ja niiden timeenpanssa. Sumi pitää tärkeänä slidaarisuusjukkihin sallistuvien nurten ikeuksien turvaamista ja velvllisuuksien ja vastuiden määrittämistä kaikissa timinnan vaiheissa. Samin sallistujarganisaatiiden rli ja vastuut laatu- ja tukitimista tulee täsmentää. Erityisesti muita heikmmassa asemassa levien nurten khdalla henkilökhtaisen neuvnnan ja tuen mahdllisuus tulisi turvata. Sumi tukee kmissin ehdtusta käyttää hyväksi lemassa levia rakenteita ja erityisesti Erasmus+ -hjelman timeenpanssa kehitettyjen hyvien käytäntöjen hyödyntämistä. On tärkeä arviida hulellisesti, miten Eurppalaiseen vapaaehtispalveluun sisältyvän EU:n jäsenvaltiiden välisen yhteistyön siirtäminen Erasmus+ -hjelmasta Eurpan slidaarisuusjukkjen rahituksen piiriin vaikuttaa Erasmus+ -hjelman nurisluvun ja sen määrärahjen kehitykseen. Sumi pitää hyvänä sitä, että asetusehdtuksessa n pyritty määrittelemään selkeät kriteerit vapaaehtistiminnalle, harjittelulle ja työlle sekä niiden ikeudelliselle lunteelle slidaarisuusjukkjen timeenpanssa. Jatkn kannalta lisi hyödyllistä määritellä myös vapaaehtisen status.

3 3(12) Sumi tukee ehdtusta siitä, että Eurpan slidaarisuusjukkjen timintaan perustuva työjaks perustuisi kansallisessa työlainsäädännössä säädettyyn määräaikaiseen työspimukseen ja kyseisen spimuksen tekemiselle asetettuihin edellytyksiin. Sumi tukee niin ikään ehdtusta siitä, että sallistujarganisaatin maksama palkka työntekijälle määräytyisi kansallisen lainsäädännön ja työehtspimusten mukaisesti. Sumi pitää tärkeänä sitä, että asetusehdtuksessa ehdtetun harjittelun salta nudatetaan neuvstn susitusta harjittelun laatupuitteista. Asetusehdtuksen perusteella ei kuitenkaan le aivan selvää, nk harjittelussa pääsääntöisesti kysymys ei-työsuhteisesta vai työsuhteisesta työstä. Kmissilta pyydetään lisäselvitystä siitä, visik harjittelija kansallisen lainsäädännön edellytysten täyttyessä tehdä harjittelua myös työsuhteessa määräaikaisen työspimuksen perusteella. Sumi pitää välttämättömänä, että slidaarisuusjukkihin sallistumisesta annetaan saamisen kehittymistä kuvaava tdistus. Slidaarisuusjukkjen timinnan edetessä n syytä hulehtia siitä, että myös elinkeinelämä tuntee niiden timinnan ja että timintaan sallistumisesta annettava tdistus edistää nurten myöhempää sijittumista työmarkkinille. Sumen arvin mukaan lainsäädäntöehdtus merkitsisi uusia velvllisuuksia ja hallinnllisia prsesseja kansallisille hjelmatimistille. Ehdtuksesta ei käy yksiselitteisesti ilmi kskisivatk nämä uudet velvitteet kaikkia hjelmia ja kansallisia rahituslähteitä, jista slidaarisuusjukkjen timintaa rahitetaan. Myös Eurpan slidaarisuusjukkjen resurssikeskuksen tarpeellisuudesta ja sen suhteesta kansallisten timistjen tehtäviin tarvitaan lisäselvitystä. Sumi pitää tärkeänä seurata Eurpan slidaarisuusjukkjen tulksellisuutta tavitteiden saavuttamisessa. Timinnan laadun seurannassa tulisi mahdllisuuksien mukaan käyttää hyväksi Erasmus+ -hjelman nurisluvun timeenpann indikaattreita. Ehdtuksen jatkkäsittelyssä n arviitava käytetyn terminlgian ja sen käännösten sveltuvuus tarkitukseensa. Sumenns slidaarisuusjukt ei välttämättä kuvasta yhteisön eduksi tehdyn ja nuren maa kasvua tukevan timinnan myönteisiä ulttuvuuksia. Sumen kanta täsmentyy lainsäädäntöehdtuksen valmistelun edetessä. Pääasiallinen sisältö

4 4(12) Eurpan kmissi anti tiednannn Eurpan slidaarisuusjukista Tiednannlla käynnistettiin Eurpan slidaarisuusjukkjen ensimmäinen timintavaihe, jnka aikana n hyödynnetty kahdeksaa eri EU-hjelmaa vapaaehtistyön, harjittelupaikkjen tai työtilaisuuksien tarjamiseksi nurille eri pulilta EU:ta. Kmissin nyt antaman ehdtuksen mukaan Eurpan slidaarisuusjukkjen tulisi rakentua nykyisten hjelmien, erityisesti Eurpan uninin kulutus-, nuris- ja urheiluhjelman Erasmus+/Eurppalaisen vapaaehtispalvelun vahvuuksiin ja synergiaetuihin. Jukkjen lisi myös täydennettävä jäsenvaltiiden nuristakuun yhteydessä tteuttamia timia. Samin täydentävyys uninin tasn verkstjen kanssa ( julkisten työvimapalvelujen verkst, EURES ja Eurdesk) ja mahdllisten kansallisten slidaarisuus- ja liikkuvuusjärjestelmien kanssa tulisi varmistaa ja rakentaa niiden hyville käytännöille. Vapaaehtistimilla ei saisi lla haitallista vaikutusta mahdlliseen tai lemassa levaan palkkatyöhön eikä se myöskään saisi krvata sitä. EU-maiden välisiin, nykyistä Eurppalaista vapaaehtispalvelua vastaaviin timiin tulisi jatkssa myöntää tukea Eurpan slidaarisuusjukkjen kansainvälisten vapaaehtisjaksjen mudssa. Eurppalaisen vapaaehtispalvelun timia EU:n ulkpulisten maiden kanssa tuettaisiin edelleen Erasmus+ -hjelman mukaisesti. Osallistuvien rganisaatiiden lisi suritettava krvaus slidaarisuusjukkjen puitteissa tarjttavista harjittelujaksista ja nudatettava neuvstn maaliskuussa 2014 antamaa susitusta harjittelun laatupuitteista. Harjittelu- ja työpaikkjen tulee turvata myös palvelujaksn jälkeinen tuki. Työvimapalvelujen, työmarkkinasapulten ja kauppakamarien lisi helptettava jaksjen surittamista ja sallistujarganisaatiina niiden lisi vitava hakea rahitusta Eurpan kmissilta tai kansallisilta timistilta. Erityistä humita lisi kiinnitettävä Eurpan slidaarisuusjukkjen tarjamien mahdllisuuksien laadun varmistamiseen tarjamalla sallistujille kulutusta, kielikulutusta, vakuutus, hallinnllista ja jaksn jälkeistä tukea sekä saamisen ja taitjen tunnustamista epävirallisen ja arkippimisen validintia kskevan neuvstn susituksen mukaisesti (annettu julukuussa 2012). Asetuksessa vahvistetaan ikeudellinen kehys Eurpan slidaarisuusjukille.

5 Asetuksessa tarkitetaan 5(12) slidaarisuustimella timea, jlla pyritään vastaamaan täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin yhteisön eduksi ja samalla tuetaan sallistujan henkilökhtaista, kulutuksellista, yhteiskunnallista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystä palvelujaksjen, hankkeiden tai verkstimien mudssa eri alilla. sallistujarganisaatilla kaikkia julkisia tai yksityisiä yksiköitä, jille n myönnetty Eurpan slidaarisuusjukkjen laatumerkki, jtka tarjavat palvelupaikan Eurpan slidaarisuusjukkihin sallistujalle tai tteuttavat muita timia Eurpan slidaarisuusjukkjen puitteissa; slidaarisuusjakslla slidaarisuuteen liittyvällä alalla tehtävää vapaaehtistimintaa, harjittelua tai työtä, jnka järjestää jkin sallistujarganisaati ja jlla edistetään vastaamista keskeisiin yhteiskunnan haasteisiin ja tehstetaan Eurpan slidaarisuusjukkihin sallistujan henkilökhtaista, kulutuksellista, ssiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystä sekä työllistettävyyttä jk muussa kuin sallistujan asuinmaassa (kansainvälinen) tai sallistujan asuinmaassa (ktimainen) vapaaehtistiminnalla tarkitetaan kkpäiväistä (5 päivää viikssa, 7 tuntia päivässä), palkatnta enintään 12 kuukauden mittaista vapaaehtispalvelua slidaarisuuteen liittyvillä alilla ja jhn liittyy vankka kulutusulttuvuus harjittelulla kahdesta kahteentista kuukauteen kestävää työharjittelua, jssa vastaanttanut rganisaati maksaa krvauksen ja jka perustuu kirjalliseen harjitteluspimukseen, sisältää ppimista ja parantaa sallistujan työllistettävyyttä työllä kahdesta kahteentista kuukauteen kestävää työjaksa, jsta isännöivä rganisaati maksaa krvauksen, jka tteutetaan sallistujamaassa ja jka perustuu kyseisen sallistujamaan kansallisen sääntelykehyksen mukaiseen työspimukseen Eurpan slidaarisuusjukkjen peruskirjalla asiakirjaa, jssa vahvistetaan ikeudet ja velvllisuudet, jiden nudattamiseen kaikkien niiden yksiköiden, jtka vat halukkaita liittymään Eurpan slidaarisuusjukkihin, n situduttava. Eurpan slidaarisuusjukkjen yleisenä tavitteena n tehstaa nurten ja eri rganisaatiiden sallistumista avimiin ja laadukkaisiin slidaarisuustimiin Eurpassa, tukea yhteisöjä ja vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin.

6 6(12) Eurpan slidaarisuusjukkjen erityisenä tavitteena n tarjta nurille sallistujarganisaatiiden tuella helpsti saatavilla levia mahdllisuuksia sallistua slidaarisuustimiin, jtka parantavat heidän taitjaan ja henkilökhtaista, kulutuksellista, ssiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystään sekä työllistyvyyttään ja helpttavat heidän pääsyään työmarkkinille, myös tukemalla liikkuvuutta. Tisena erityistavitteena n varmistaa, että slidaarisuusjukkjen tarjamat timet vastaavat knkreettisiin, yhteiskunnallisiin tarpeisiin vahvistaen yhteisöjä ja että timinta n laadukasta ja asianmukaisesti validitua. Myös muut uninin hjelmat vivat edistää Eurpan slidaarisuusjukkjen tavitteita tukemalla sen piirissä tapahtuvia timia kunkin hjelman perussäädösten mukaisesti. Eurpan slidaarisuusjukkjen timet kattavat: a) slidaarisuusjakst, hankkeet ja verksttimet b) laatu- ja tukitimenpiteet Slidaarisuusjakst vivat tapahtua vapaaehtistiminnan, työharjittelun tai työn mudssa, mukaan lukien henkilökhtaiset kansainväliset ja ktimaiset slidaarisuusjakst sekä vapaaehtistiimien palvelujakst. Slidaarisuushankkeet vat slidaarisuusjukkihin sallistuvien alitteesta tteutettavia slidaarisuusprjekteja. Verksttimilla tarkitetaan Eurpan slidaarisuusjukkihin sallistuvien henkilöiden ja rganisaatiiden verksttimia. Laatu- ja tukitimenpiteillä pyritään varmistamaan slidaarisuusjaksjen laatu (kulutus, kielituki, hallinnllinen tuki) sekä tdistuksen laatiminen jaksn aikana hankituista tiedista, taidista ja pätevyyksistä, laatumerkin suunnittelu ja hallinninti slidaarisuusjukkjen peruskirjan periaatteiden ja vaatimusten nudattamisen varmistamiseksi, Eurpan slidaarisuusjukkjen resurssikeskuksen timet timinnan laadun ja sen tulsten validinnin tehstamiseksi sekä Eurpan slidaarisuusjukkjen prtaalin sekä muiden verkkpalvelujen perustaminen, ylläpit ja päivittäminen. Osallistuminen

7 7(12) Jäsenvaltit sallistuvat Eurpan slidaarisuusjukkihin. Muut maat vivat sallistua jukkjen timintaan kahdenvälisten spimusten phjalta. Yhteistyö tteutetaan tarvittaessa käyttäen lisämäärärahja, jtka asetetaan käytettäväksi näiden maiden kanssa svittavin menettelyin. Niiden vutiaiden nurten, jtka haluavat sallistua jukkjen timintaan, n rekisteröidyttävä Eurpan slidaarisuusjukkjen prtaalissa. Palvelujaksn tai hankkeen käynnistyessä rekisteröityneen nuren tulee lla vähintään 18- ja enintään 30-vutias. Osallistuvat rganisaatit vat suraan yhteydessä sallistujiin ja surittavat valinnan. Kmissin ja jäsenmaiden tulee varmistaa, että asetuksen timeenpanssa pyritään erityisesti edistämään ssiaalista sallisuutta ja muita heikmmassa asemassa levien nurten sallistumista. Osallistujamaiden lisi pyrittävä tteuttamaan kaikki tarvittavat timenpiteet Eurpan slidaarisuusjukkjen timintaa haittaavien ikeudellisten ja hallinnllisten esteiden pistamiseksi, mukaan lukien sellaisten hallinnllisten kysymysten ratkaiseminen, jtka hankalittavat viisumin ja leskeluluvan saamista. Eurpan slidaarisuusjukkihin sallistuminen n avinta julkisille tai yksityisille yksiköille tai kansainvälisille järjestöille sillä edellytyksellä, että ne vat saaneet Eurpan slidaarisuusjukkjen laatumerkin. Laatumerkin vi myöntää kansallinen hjelmatimist tai kmissi. Laatumerkkikelpisuus arviidaan säännöllisin väliajin ja se vidaan peruuttaa. Laatumerkin saaminen ei autmaattisesti jhda Eurpan slidaarisuusjukkjen puitteissa saatavaan rahitukseen. Kaikki julkiset tai yksityiset yksiköt ja sallistujamaissa slidaarisuustimia tteuttavat kansainväliset järjestöt vivat hakea rahitusta Eurpan slidaarisuusjukista. Myös lunnlliset henkilöt vivat hakea rahitusta epävirallisten ryhmien pulesta sillin kun kyseessä n slidaarisuusjukkihin sallistuvien alitteesta tteutettava slidaarisuusprjekti. Timeenpan, mnitrinti, arviinti ja raprtinti Timinnan tehkkaan timeenpann varmistamiseksi ja hallinnllisen taakan minimimiseksi Eurpan slidaarisuusjukkihin käytetään lemassa levia Erasmus+ - hjelman rakenteita. Erasmus+ -hjelman Yuth in Actin luvusta vastaavat kansalliset

8 8(12) viranmaiset ja kansalliset timistt timivat myös Eurpan slidaarisuusjukkjen kansallisina viranmaisina ja kansallisina timistina. Kmissi vastaa kansallisen timistn hallinnimiin Eurpan slidaarisuusjukkjen timiin khdistuvasta valvntatiminnasta. Kmissi ehdttaa, että Erasmus+ -hjelman hjelmakmitea kkntuisi eri kknpanissa (Erasmus+ ja Eurpan slidaarisuusjukt), jihin jäsenmaat visivat nimetä eri edustajat. Eurpan slidaarisuusjukkjen resurssikeskuksena timii nimetty kansallinen timist. Sen tehtävänä n tukea Eurpan slidaarisuusjukkjen timien kehittämistä ja täytäntöönpana sekä sallistujien palvelujaksistaan ja hankkeistaan saaman saamisen tunnistamista. Kmissin ja sallistuvien maiden tulee säännöllisesti seurata tulksellisuutta tavitteiden saavuttamisessa. Erityistavitteissa saavutettua edistystä mitataan indikaattreiden avulla (sallistujien määrä eri timissa ja laatumerkin saaneiden rganisaatiiden määrä). Laadullisia tulksia tarkastellaan ajittain tehtävien selvitysten perusteella. Viimeistään kuuden kuukauden kuluttua asetuksen vimaan tulsta kmissi laatii tämän asetuksen tutsten, tulsten ja vaikutusten yksityiskhtaisen seurantahjelman. Kmissi julkaisee vunna 2020 raprtin asetetun tavitteen saavuttamisesta eli paikan tarjamisesta nurille Eurpan slidaarisuusjukissa. Neljän vuden kuluttua tämän asetuksen sveltamispäivästä kmissi tteuttaa asetuksen riippumattman arviinnin ja antaa raprtin keskeisistä tulksista Eurpan parlamentille, neuvstlle, alueiden kmitealle ja Eurpan talus- ja ssiaalikmitealle. Ehdtus Eurpan slidaarisuusjukkjen rahitukseksi n khdassa Taludelliset vaikutukset. EU:n ikeuden mukainen ikeusperusta/päätöksentekmenettely SEUT 165(4) artikla ja 166(4) artikla Käsittely Eurpan parlamentissa Asiaa käsitellään Eurpan parlamentin kulttuuri- ja kulutusvalikunnassa.

9 9(12) Kansallinen valmistelu Jast EU-32 (nuris ja urheilu) Jast EU-30 (kulutus), kirjallinen käsittely Jast EU-32 (nuris ja liikunta) kirjallinen käsittely, EU-ministerivalikunta (Kulutus- ja nurisneuvstn valmistelun yhteydessä) Jast EU-32 (nuris ja urheilu). kirjallinen menettely, Eduskuntakäsittely SiVL vp - E 139/2016 vp Suuri valikunta (Kulutus- ja nurisneuvstn valmistelun yhteydessä) Työelämä- ja tasa-arvvalikunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asialla ei alustavan arvin mukaan le suraa vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taludelliset vaikutukset Kmissi ehdttaa Eurpan slidaarisuusjukkjen täytäntöönpann sitettavien määrärahjen kknaismääräksi eura käypinä hintina ajalle Kmissi ehdttaa, että klme neljässaa Eurpan slidaarisuusjukkjen talusarvista rahitetaan nykyisistä hjelmista tehtävillä uudelleenkhdennuksilla. Jäljelle jäävä määrä katetaan ttamalla käyttöön maksusitutumismäärärahjen kknaisliikkumavaraa sekä käytettävissä levia khdentamattmia liikkumavarja tsakkeessa 1a vusina Otsakkeen 1 a ensisijainen rahitushje alitteelle vusina n 294,2 miljnaa eura, jka kstuu tsakkeen varjen uudelleenkhdentamisesta Erasmus+ - hjelmasta (197,7 miljnaa eura), työllisyyttä ja ssiaalista innvintia kskevasta EaSI-hjelmasta (10 miljnaa eura) sekä yhteensä 86,5 miljnaa eura yllä mainitun maksusitutumismäärärahjen kknaisliikkumavaran sekä käytettävissä

10 10(12) levan khdentamattman liikkumavaran käyttööntsta. Näiden liikkumavarjen käyttööntt lisää Sumen maksuja EU-talusarvin laskennallisen suuden (nin 1,6 %) mukaisesti. Tämä tarkittaa budjettivaikutuksina Sumelle nin 1.4 miljnan eurn lisäystä vusien aikana verrattuna tilanteeseen, jssa näitä liikkumavarja ei tettaisi käyttöön. Erasmus+ -hjelman uudelleen khdennettavat varat lisi siirrettävä ensisijaisesti määrärahista, jtka n tarkitettu sellaisten Eurppalaisen vapaaehtispalvelun timien rahittamiseen, jtka kuuluisivat Eurpan slidaarisuusjukkja kskevan asetuksen mukaisesti rahitettavien vapaaehtisjaksjen piiriin. Lisäksi pintlainjen takausjärjestelmän määrärahja, jita ei tdennäköisesti käytetä kknaan, lisi uudelleenkhdennettava käytettäväksi kansallisten timistjen timintakustannuksiin. Otsakkeen 1a määrärahja täydennetään muihin tsakkeisiin kuuluvien hjelmien rahitussuuksilla kunkin lemassa levien määrärahjen puitteissa. Muista tsakkeista tulevan rahitussuuden ehdtettu kknaismäärä n 47,3 miljnaa eura ja se perustuu seuraavista hjelmista saatavaan rahitukseen: Eurpan ssiaalirahast (35 miljnaa eura), uninin pelastuspalvelumekanismi (6 miljnaa eura), Life-hjelma (4,5 miljnaa eura) ja Eurpan maaseudun kehittämisen maatalusrahast (1,8 miljnaa eura). Slidaarisuusjaksille ja hankkeille myönnettävästä rahitustuesta n suuntaaantavasti 80 % vapaaehtisjaksihin ja slidaarisuushankkeisiin sekä 20 % harjitteluja työjaksihin. Määrärahista vidaan kattaa myös Eurpan slidaarisuusjukkjen hallinnn edellyttämiä suunnittelu-, seuranta-, valvnta-, tarkastus- ja arviintitimiin kuuluvia kustannuksia. Osallistujamaa vi sittaa tuensaajien käyttöön kansallisia varja ja käyttää tässä tarkituksessa hajautettuja rakenteita. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Mnivutisen rahituskehyksen tsakkeeseen 1 a kuuluvia Eurpan slidaarisuusjukkjen määrärahja lisi täydennettävä rahitussuuksilla muista

11 11(12) hjelmista ja tsakkeista, mikä edellyttää Eurpan parlamentin ja neuvstn asetusten (EU) N: 1293/2013, (EU) N: 1303/2013, (EU) N: 1305/2013 ja (EU) N: 1306/2013 sekä päätöksen N: 1313/2013 EU muuttamista. Asiakirjat 9845/17 COM(2017) 262 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedt Astala Seija, OKM, puh , Kaikknen Anna, SM, puh , Krhnen Ville, VNK, puh , Kulmala, Vesa, VM, puh , Nieminen Elli, TEM, puh , Plvinen Minna OKM, puh , Prkka Pauliina, TEM, puh , Savlainen Janne, TEM, puh , EUTORI-tunnus EU/2017/1011 Liitteet Viite

12 12(12) Asiasanat jast nuris- ja liikunta-asiat (EU 32) Hitaa OKM Tiedksi ALR, EUE, STM, TEM, VM, VNK