Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa. Metsälakiseminaari, Lahti Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos

Transkriptio

1 Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa Metsälakiseminaari, Lahti Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos

2 Poimintahakkuiden korjuujäljestä niukasti tietoa Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki tietämyksestä: Kooste taimien vaurioitumistutkimuksesta osoitteessa: t=a ~frm=titlelink Tuore tutkimus taimikokoa suurempien puiden vaurioitumisesta (Sirén et al CROJFE) Kaksi valmistumisvaiheessa olevaa pro gragu työtä: Ville Laamanen: korjuuolot, korjuujälki Juuso Hämäläinen: kuljettajan ohjeistaminen, korjuujälki, tuottavuus Ruotsista ja Norjasta aiempaa tutkimustietoa puustovaurioista (Fjeld & Granhus 1998, Granhus & Fjeld 2001) ja korjuuajankohdan vaikutuksista taimivaurioihin (Eliasson et al. 2003) Tutkimusta meneillään myös Skogforskissa (Rikard Jonsson)

3 Eri-ikäiskohteet uudistuvat hitaasti > välikoon puut ratkaisevassa asemassa lähitulevaisuuden kannalta ERIKA-kokeet, 20 vuotta: Taimia syntyy riittävästi (>2000/ha/vuosi) > 90 % kuolee ensimmäisten vuosien aikana Kuusen taimelta kuluu keskimäärin 60 vuotta saavuttaa 1,3 m pituus (Eerikäinen et al. 2013) Kohteiden välinen vaihtelu suurta niin uudistumisessa kuin kasvussakin Kuva: Metla/ Erkki Oksanen Uudistumisen edellytyksenä harva asento onko se sitä, jota peitteisyyttä hakeva metsänomistaja haluaa Metsälakiseminaari , Lahti 3

4 Poimintahakkuukohteiden rakenne; Ville Laamasen gradutyö (8 kohdetta) Runkoluku, kpl/ha Ppa, m2/ha Tilavuus, m3/ha Rungon keskitilavuus, dm3 Jäävä puusto ,4 126,4 210,5 Poistuma ,2 143,9 420,2 Vaihtelu suurta: jäävän puuston ppa 6,6-22,2 m2/ha Kehityskelpoisia taimia (0,5-2,5 m) keskimäärin 945/ha ( /ha) Kuva: Erkki Salo/Metla

5 Jos poimintahakkuiden määrät nousevat, korjuu ei onnistu pelkästään kevättalven suojasäällä Kuusikoiden kesäkorjuusta/työmenetelmän vaikutuksista tuoretta tietoa Kuusikkoharvennuksissa urille saadaan runsas havutus, kg/m 2 Jos poimintahakkuiden määrä kasvaa, pelkkä kevättalven suojajakso ei riitä - sulan maan aikana juurikääpäriski Tietoa juurikäävästä eri-ikäiskasvatuksessa: Piri, T. & Valkonen, S Incidence and spread of Heterobasidion root rot in uneven-aged Norway spruce stands. Can.J.For.Res. 43: Poimintahakkuissa poistuma vaihtelee, samoin urille saatavan havutuksen määrä Käytetäänkö pysyvää uraverkostoa (Silva Skog, Ruotsi), levennetäänkö uria suometsien tapaan? Joka tapauksessa urat avattava riittävän leveinä Selvää on kuitenkin, että mennään vain sinne, missä on tarvetta > ennakkotieto tarpeen hakkuukoneen kuljettajalle

6 Poimintahakkuiden olemassa olevaa tietoa koostettu, taimien vaurioitumista tutkittu Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki -tietämyksestä osoitteessa: 07/ff pdf Kooste taimien vaurioitumistutkimuksesta osoitteessa: ntent~db=all~content=a ~frm= titlelink Tulokset taimien vaurioitumisesta samansuuntaisia norjalaisten tulosten kanssa Vaurioitumisen selittäjät (Surakka et al. 2011): Etäisyys ajourasta Lähimpien poistettujen puiden ppa (25 m säteellä koealan keskeltä) Etäisyys lähimpään jäävään puuhun Taimen pituus Metsälakiseminaari , Lahti 6

7 Välikoon puut ovat lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien perusta Alempien latvuskerrosten puita (läpimitat 5-20 cm) vähän verrattuna taimiin Näiden puiden selviytyminen tärkeää Hakkuussa ongelmina latvusvauriot ja karsiutuminen Norjalaisten tutkimusten mukaan % taimikokoa suuremmista puista vaurioituu koneellisessa korjuussa Metsälakiseminaari , Lahti 7

8 Kohteiden rakenteen vaihtelua (Lähde: Ville Laamanen 2014) Metsälakiseminaari , Lahti 8

9 Alemmissa latvuskerroksissa suuri vaurioriski

10 Suonenjoen kohteiden vauriomäärät uuden asetuksen mukaisella luokituksella (Sirén et al. 2015, CROJFE)

11 Taimikokoa suurempien puiden (pituus > 2,5 m) vaurioituminen. A = poistuma 5 m 2 /ha, B = poistuma 10 m 2 /ha (Kuva: Juha Hyvönen/Metla)

12 Samansuuntaisia tuloksia myös uusissa tutkimuksissa (Lähde: Ville Laamanen, HY, pro gradu työ, 2014)

13 Läpimitaltaan yli 7 cm puiden vaurioituminen (Lähde: Ville Laamanen 2014)

14 Metsänomistajan tavoitteet ja niiden välittäminen koneenkuljettajille keskeisiä kysymyksiä Mitkä ovat metsänomistajan tavoitteet kaikki vaikuttaa kaikkeen Mieltääkö poimintahakkuuta haluava kaupunkilaismetsänomistaja, miltä näyttää pohjapinta-alassa 10 m 2? Visualisoinnin mahdollisuudet? Puunostajalla/puunkorjuun toteuttajalla huoli siitä, vastaako korjuun toteutus odotuksia. Se haluttu 10 m 2 saattaakin olla metsänomistajalle kauhistus välillä luotiin jopa mielikuvaa siitä, että eri-ikäismetsätalous mahdollistaa aarniometsän ja samalla hyvän taloustuloksen; näinhän asia ei ole Metsänomistajan tavoitteet, leimikon rakenne ja rakenteen mukaiset toimintaohjeet tavoitetilan saavuttamiseksi on kyettävä välittämään hakkuukoneen kuljettajalle selväkielisessä muodossa Tasaikäisen metsän harvennuksessa toiminta on systemaattista pidetään määrätty uraväli, harvennetaan työpiste ohjetiheyteen Poimintahakkuissa pitäisi nähdä kulman taakse, mennä sinne, missä hakattavaa on; hyödyntää tulevaa ajosuuntaa puiden kaadossa ja käsittelyssä

15 Hakkuupoistuma vaihtelee leimikon sisällä (Lähde Surakka et al. 2011)

16 Tulevaisuudessa harvesteri voi tehdä puukartan Kuvat: Metsäteho Metsälakiseminaari , Lahti 16 Kuvat: Argone Ltd

17 Odotellessa voidaan käyttää karvalakkimallia 5 11 m säteiselle puoliympyrälle jäävien puiden edustamat pohjapinta-alat - Lukujen summana saadaan tiheys, m 2 /ha (kuva Pentti Niemistö/Metla) 4 Kuva: Metsäteho , Metsälakiseminaari , Lahti 17

18 Metsä-Groupin mallikohde Äänekoskella: mallileimaus ppa 13 m 2, sen jälkeen tavoitteet alueittain 16, 13 ja 10 m 2. Alalaidan mallileimausalue ppa:han 13 m 2 : Lähtöpuusto 350,5 Poistuma 218,9 Jäävä 131,6 m 3 /ha Miten ppa-tavoite toteutui: 16 > 15,9 m 2 13 > 16,6 m 2 10 > 12,5 m 2 Metsälakiseminaari , Lahti 18

19 Timonrannan puustovauriot latvuskerroksittain (Lähde: Juuso Hämäläinen, HY, pro gradu työ, 2014)

20 Timonrannan vauriot laatuluokittain (Lähde: Juuso Hämäläinen, HY, pro gradu työ, 2014)

21 Johtopäätöksiä ja kysymyksiä Poimintahakkuiden korjuuoloissa ja jäljessä suuri vaihtelu mitään ei pidä yleistää Ovatko pieniltä koealoilta saadut tulokset esimerkiksi puuntuotannosta sellaisenaan voimassa käytännön kohteilla? Puustovaurioiden riski erityisesti alemmissa latvuskerroksissa on suuri > mitkä ovat vaikutukset tuleviin hakkuumahdollisuuksiin ja rakenteen pysymiseen Mitkä ovat käytännön kannalta järkevät ja saavutettavissa olevat kriteerit hyväksyttävälle korjuujäljelle. Mitä korjuujälkitekijöitä on syytä tarkastella? Paljon avoimia, kiintoisia tutkimuskysymyksiä

22 Lopuksi lainaus Ville Laamasen gradutyöstä Konsta oli sitä mieltä, että eipä kannata kenenkään metsänhoitajan papereita hankkia yliopistosta, jos ei opi muuta kuin metsää paljaaksi hakkaamaan. Siinä on kyllä oppi mennyt hukkaan Veikko Huovinen