Korjuri ainespuun korjuussa
|
|
- Albert Salo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Korjuri ainespuun korjuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kaarlo Rieppo, TTS tutkimus Asko Poikela, Metsäteho Oy Valokuvat: Ponsse Oyj, Komatsu Forest Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 1
2 Mikä ihmeen KORJURI? Korjuri on kone, jolla tehdään sekä puutavaran hakkuu että metsäkuljetus. Korjurit luokitellaan yleisesti kahteen eri ryhmään: 1. Korjurit, joissa on korjuukoura. Korjuukouralla voidaan tehdä sekä hakkuu- että metsäkuljetustyö. Pinox 828 ja Valmet 801 Combi. Ainespuun korjuussa esim. Moipu 400- ja Nisula 400C- ja energiapuun korjuussa Moipu 400E-, Naarva-Koura E- ja E-, Nisula 280E-, Pinox 220- ja Ponsse EH25 -korjuukourilla varustetut kuormatraktorit. 2. Korjurit, joissa käytetään hakkuuseen erillistä hakkuulaitetta ja metsäkuljetukseen erillistä puutavarakouraa. Ponsse Buffalo Dual ja Ponsse Wisent Dual. Korjureista on aiemmin käytetty myös muita nimiä, esim. kombikone, kombi ja yhdistelmäkone. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 2
3 Pinox 828 Ponsse Buffalo Dual Korjurikuvia Valmet 801 Combi Valokuva: Pinox Oy Valokuva: Ponsse Oyj Ponsse Wisent Dual Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 3 Valokuva: Komatsu Forest Oy Valokuva: Ponsse Oyj
4 Selvityksen tausta ja tavoitteet Korjurin kannattavuutta puunkorjuussa on tarkasteltu monissa eri tutkimuksissa. Laajoja, pitkän aikavälin seurantatutkimuksia korjureista on tehty hyvin vähän. Yhtenä korjurin vahvuutena on pidetty pienempiä siirtokustannuksia verrattuna korjuuketjuun. Korjureiden siirtomatkoja, -aikoja tai -kustannuksia ei ole kuitenkaan raportoitu aiemmissa tutkimuksissa. Metsäteho Oy:ssä tehtiin seurantatutkimus korjureista ainespuun korjuussa sekä tarkasteltiin korjureiden siirtoja ja korjuuoloja. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 4
5 Selvityksen toteutus Ainespuukorjureiden seurantatutkimuksessa oli yhteensä viisi korjuria: kolme Ponsse Wisent Dual -korjuria ja kaksi Valmet 801 Combi -korjuria. Korjattu ainespuumäärä oli yhteensä lähes m 3. Työmaita oli yhteensä 92. Tutkimusaineistot siirroista ja korjuuoloista korjureilla kerättiin haastattelemalla 13 korjuriyrittäjää sekä tekemällä aikatutkimus kahdesta korjurisiirrosta. Korjureiden siirroista saatiin tutkimusaineistoa myös korjureiden seurantatutkimuksesta. Tutkimusaineistot hankittiin vuosina Metsäteho Oy:n Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa- ja Nuorten metsien käsittely -projekteissa. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 5
6 Toimintatavat korjureilla 30 % 1 % 69 % Aito korjurityö Vain hakkuu Vain metsäkuljetus Korjureilla tehtiin pääosin niin sanottua aitoa korjurityötä, eli korjurilla tehtiin työmaalla sekä puutavaran hakkuu että metsäkuljetus. Korjureita käytettiin myös korjuuketjujen tasaukseen siten, että hakkuu tehtiin korjurilla ja metsäkuljetus myöhemmin kuormatraktorilla. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 6
7 Hakkuutavat korjureilla Osuus korjatusta puumäärästä, % Korjurit Korjurit Korjuuketjut Seurantatutkimus Haastattelututkimus Muu hakkuu Päätehakkuu Harvennus Korjureita käytettiin ensisijaisesti harvennuksilla. Korjureilla korjatusta puumäärästä alle kolmannes tuli päätehakkuilta. Vastaavasti haastatellut korjuriyrittäjät olivat ohjanneet korjuuketjut valtaosin päätehakkuille. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 7
8 Tehotyöajan rakenne aidossa korjurityössä Osuus tehoajasta, % Ensiharvennus (89 dm3 280 m) Muu harvennus (140 dm3 258 m) Hakkuutapa Päätehakkuu (198 dm3 239 m) (326 dm3 179 m) Keskimäärin Metsäkuljetus Hakkuu Aidossa korjurityössä hakkuuseen käytettiin keskimäärin 57 % ja metsäkuljetukseen 43 % tehoajasta. Ensiharvennuksella hakkuu vei keskimäärin 63 % ja metsäkuljetus 37 % tehoajasta. Päätehakkuulla tehotyöaika jakautui lähes tasan hakkuun ja metsäkuljetuksen kesken. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 8
9 Tuottavuus aidossa korjurityössä Tuottavuus, m 3 /käyttötunti Leimikon rungon keskikoko, dm 3 Ensiharvennus Muu harvennus Tuottavuuskäyrä Käyttötuntituottavuus aidossa korjurityössä ensiharvennuksella oli keskimäärin 5,1 m 3 /h ja muulla harvennuksella 6,4 m 3 /h. Harvennuksilla aidon korjurityön käyttötuntituottavuutta selitti parhaiten leimikon rungon keskikoko. Päätehakkuulla aidossa korjurityössä käyttötuntituottavuus oli keskimäärin 7,7 m 3 /h. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 9
10 Säästöjä konesiirroista Suhteelliset siirtokustannukset, % Korjurit Korjuuketjut Korjurin siirtokustannukset olivat alle puolet korjuuketjun siirtokustannuksista: Korjurin siirtokustannukset olivat keskimäärin 203 /siirto haastateltujen korjuriyrittäjien arvioiden mukaan. Korjuuketjun siirtokustannukset olivat keskimäärin 469 /siirto/korjuuketju. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 10
11 Siirtoaika ja -matkat Osuus korjurisiirroista, % Lukumäärä Ajanmenekki >4,49 h 3,50-4,49 h 2,50-3,49 h 1,50-2,49 h 0,50-1,49 h <0,50 h Seurantatutkimuksessa työmaiden välisten siirtojen osuus korjureiden kokonaistyöajasta oli 2,5 % ja tehollinen siirtoaika oli keskimäärin 1,3 tuntia/siirto. Haastatellut korjuriyrittäjät arvioivat, että korjureiden siirtomatkat leimikolta toiselle ovat keskimäärin 28 km. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 11
12 Korjurin kilpailukyky ainespuun korjuussa Suhteelliset korjuukustannukset, % Leimikon rungon keskikoko, dm 3 Korjuri I Korjuri II Korjuuketju Korjurit olivat kilpailukykyisimmillään korjuuketjuun verrattuna, kun leimikon rungon keskijäreys oli suhteellisen pieni, alle dm 3. Lisäksi korjuri oli kilpailukykyisimmillään pienikertymisillä korjuukohteilla. Kun korjattavan puuston rungon koko sekä hehtaarija leimikkokohtainen ainespuukertymä kasvoivat, korjuuketjun kilpailukyky parani korjuriin nähden. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 12
13 Korjurit yleistynevät jatkossa Suomessa on nykyisin käytössä runsaat sata korjuria, joista yli puolet on pääosin ainespuun korjuussa ja loput energiapuun korjuussa. Korjurit eivät ole yleistyneet siten kuin positiivisten korjuritutkimustulosten valossa olisi voinut olettaa. Syitä korjureiden hitaaseen yleistymiseen ei ole listattu. Mahdollisia syitä saattavat olla asenteet ja ennakkoluulot korjureita kohtaan ja tukeutuminen perinteiseen korjuuteknologiaan I. Korjureiden lukumäärä lisääntynee lähitulevaisuudessa. Muutaman vuoden päästä korjureita voi olla aines- ja energiapuunkorjuussa jopa Suomessa. I Bergroth ym Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 13
14 Tulevaisuus Miksi korjuri? Osa 1: Puunkorjuussa haetaan kustannustehokkuutta sekä leimikko- että koneyritystasolla. Korjurilla on selvä kilpailuetu pienialaisilla harvennus- ja päätehakkuilla, saaristometsien hakkuissa, tuulenkaatojen korjuussa sekä siemen- ja suojuspuuhakkuissa I. Pienikertymiset ja -runkoiset leimikot on kokonaistaloudellisesti järkevää korjata korjurilla ja vastaavasti isompikertymiset ja -runkoiset korjuukohteet kannattaa ohjata korjuuketjulle ja näin nostaa korjuuketjujen kannattavuutta II-III. Koneyrityksen leimikkovaranto vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka optimaalisesti korjuria voidaan käyttää. Mitä laajempi leimikkovaranto koneyrityksellä on, sitä paremmat ovat mahdollisuudet hyödyntää konekalustoa tehokkaasti III. I Kärhä ym II Kärhä III Jylhä ym Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 14
15 I-II Nuutinen ym. 2000, Nuutinen & Hirvelä Tulevaisuus Miksi korjuri? Osa 2: Hakkuiden rakennemuutos asettaa uusia vaatimuksia korjuukalustolle. Harvennusten ja turvemaiden puunkorjuuvolyymit tulevat kasvamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana I-II. Edellä kuvatut korjuuolot (korjattavan puuston pieni koko ja alhaiset hehtaari- ja leimikkokohtaiset hakkuukertymät) sopivat korjurille erinomaisesti. Korjurilla voidaan päästä myös vähempiin ajokertoihin, jolloin ajourapainaumat minimoituvat puunkorjuussa. Kun puuta korjataan turv ta, pitkät metsäkuljetusmatkat saattavat tosin heikentää korjurilla tehtävän puunkorjuun kannattavuutta. Myös korjureiden suuret kokonaispainot voivat rajoittaa niiden käyttömahdollisuuksia heikosti kantavilla turv la. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 15
16 Tulevaisuus Miksi korjuri? Osa 3: Metsäkoneyrityskentän muuttuessa koneyritysten koko kasvaa ja laajavastuinen urakointi lisääntyy. Muutokset luovat mahdollisuuden monipuolistaa metsäkoneyritysten konekalustoa. Tällöin korjurin hankinta korjuuketjujen rinnalle on mielekäs vaihtoehto. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 16
17 Korjureiden kehitystyöhön panostettava Kun tarkastellaan korjureiden kilpailukykyä, on pidettävä mielessä korjureiden suhteellisen lyhyt kehityskaari. Korjureita on kehitetty aktiivisesti vasta noin kymmenen vuotta. Korjureita sekä niiden työmenetelmiä ja työn organisointia kehittämällä kilpailukykyä on mahdollista edelleen parantaa. Yksi kehityssuunta voi olla korjureiden monikäyttöisyyden lisääminen siten, että samalla peruskoneella tehdään yhdellä käyntikerralla työmaalla useampia työlajeja, jopa 3 4 työlajia. Mahdollisia työlajiyhdistelmiä ovat esimerkiksi erilaiset metsänhoidon, -uudistamisen sekä aines- ja energiapuun korjuun työt. Suuri työlajien lukumäärä ei luonnollisestikaan ole päätarkoitus, vaan keino parantaa toiminnan kannattavuutta. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 17
18 Julkaistu kirjallisuus Kärhä,, K., Poikela, A., Rieppo, K., Imponen, V., Keskinen, S. & Vartiamäki, T Korjurit ainespuun korjuussa. Metsätehon tehon raportti 200. Kärhä,, K., Rieppo, K. & Poikela, A Korjurin kilpailukyky ainespuun korjuussa. Summary: Competitiveness of harwarder systems in roundwood harvesting.. Metsätehon tehon katsaus 27. Kärhä,, K., Rieppo, K. & Poikela, A Korjurilla lisää kustannustehokkuutta puunkorjuuseen. Koneyrittäjä 1/2007: Kärhä,, K., Rieppo, K. & Poikela, A Långtidsstudier av drivare och kombimaskiner. Tidningen Skogsteknik 2/2007: Valokuva: Metsäteho Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 18
19 Viitekirjallisuutta Bergroth, J., Kärhä, K., Palander, T. & Keskinen, S Telaalustainen kaivukone hakkuukoneena. Metsätehon raportti 199. Jylhä, P., Väätäinen, K., Rieppo, K. & Asikainen, A Ainesja energiapuun hakkuu ja lähikuljetus korjureilla. Kirjallisuuskatsaus. Metsäntutkimuslaitos, Työraportteja 34. Kärhä, K Korjuri pieniläpimittaisen kokopuun korjuussa. Metsätehon katsaus 23. Kärhä, K., Mäkinen, P., Rieppo, K. & Sirén, M Tarkastelu ja johtopäätökset. Teoksessa: Kärhä, K. (toim.). Harvennuspuun koneelliset korjuuvaihtoehdot. HARKO-projektin ( ) loppuraportti. Työtehoseuran julkaisuja 382: Nuutinen, T. & Hirvelä, H Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/2006: Nuutinen, T., Hirvelä, H., Hynynen, J., Härkönen, K., Hökkä, H., Korhonen, K.T. & Salminen, O The role of peatlands in Finnish wood production an analysis based on large-scale forest scenario modelling. Silva Fennica 34(2): Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 19
Korjurit ainespuun korjuussa
Metsätehon raportti 200 7.12.2007 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Korjurit ainespuun korjuussa Kalle Kärhä Asko Poikela Kaarlo Rieppo Vesa Imponen Sirkka Keskinen Tomi Vartiamäki
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotKORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA
KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Peter Pekkola Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y.,
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotTela-alustainen alustainen kaivukone hakkuukoneena Suomessa
Tela-alustainen alustainen kaivukone hakkuukoneena Suomessa Jouni Bergroth, Metsäntutkimuslaitos Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Teijo Palander,, Joensuun yliopisto Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotTehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
LisätiedotIntegroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotEnergiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotHeikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotKorjureiden ja korjuuketjun simulointi ainespuun korjuussa
ISBN 978-951-40-038-4 (PDF) ISSN 1795-150X Korjureiden ja korjuuketjun simulointi ainespuun korjuussa Kari Väätäinen, Harri Liiri, Antti Asikainen, Lauri Sikanen, Paula Jylhä, Kaarlo Rieppo, Yrjö Nuutinen
LisätiedotKEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 SEMINAARI METSÄAMMATTILAISILLE
Seminaari metsäammattilaisille KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 Seminaari metsäammattilaisille KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 Seminaarijulkaisu 14. 15.2.2007 Paviljonki Jyväskylä ISBN: 978-951-673-198-1 (nid.) ISBN:
LisätiedotEnsiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä 2000-luvulla Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy 2/2011 Ensiharvennukset 2000-luvulla I 2000-luvulla ensiharvennuksia on tehty keskimäärin vajaa
LisätiedotPonsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Metsätehon raportti 193 12.9.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Reima Liikkanen Jarmo Lindroos Metsäteho Oy PL
LisätiedotKokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman
LisätiedotKorjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa
Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMETSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS
METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS Projektiryhmä Antti Korpilahti, Kalle Kärhä, Janne Peltola, Olavi Pennanen, Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki
LisätiedotValmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
LisätiedotAines- ja energiapuun hakkuu ja lähikuljetus korjureilla
ISBN-13: 978-951-40-2012-4 (PDF) ISBN-10: 951-40-2012-X (PDF) ISSN 1795-150X Aines- ja energiapuun hakkuu ja lähikuljetus korjureilla Kirjallisuuskatsaus Paula Jylhä, Kari Väätäinen, Kaarlo Rieppo ja Antti
LisätiedotSystemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS
Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat
LisätiedotAines- ja energiapuun korjuun tehostaminen nuorissa metsissä Keinot ja niiden priorisointi
Aines- ja energiapuun korjuun tehostaminen nuorissa metsissä Keinot ja niiden priorisointi Markku Oikari 1, Kalle Kärhä 2, Teijo Palander 1, Heikki Pajuoja 2 & Heikki Ovaskainen 1 1 Joensuun yliopisto
LisätiedotHAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotHakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotKantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 Kalle Kärhä, Ville Koivusalo & Matti Ronkanen, Stora Enso Oyj Metsä Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela,
LisätiedotHakkuutähteen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus
Hakkuutähteen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy,
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotMetsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus
Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä, Jouko Örn Rahoittajat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj,
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset
Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 3/2008 Metsätehon tuloskalvosarja 3/2008 24.4.2008 Kalle Kärhä 1 Projektin tavoitteet Projektissa tuotettiin
LisätiedotBioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut
Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Tehokas metsäenergian korjuu Haketus tienvarressa tai myöhemmin Risut ja energiapuu tienvarteen ilman turhia työvaiheita Ponssen ratkaisut:
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotToiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy
Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma
LisätiedotKannot puunkorjuuta pintaa syvemmält
Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält ltä Metsätieteen päivä 26.1.211 Metsäteknologian esitelmät Sessio 4. Helsinki Juha Laitila, MMM Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotKoneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotJouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy
Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Turvemailla oleva puusto
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala
Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996
LisätiedotYhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
LisätiedotPUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ
PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin
LisätiedotVaihtoehtoista korjuutekniikkaa
Metsätehon raportti 149 3.5.23 Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 149 3.5.23 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta,
LisätiedotPuunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä
LisätiedotHakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
LisätiedotPUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela
PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA Asko Poikela Isoja ja pienempiä kysymyksiä Korjuukustannukset Tuottavuus (konetunti maksaa olosuhteista riippumatta x eur) Käsittely-yksikön koko tai hakkuukertymä / konesiirto Kausivaihtelu
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin
LisätiedotTurvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy 3/2011 Tausta I Turvemaasavotat on perinteisesti suunniteltu maaston heikon kantavuuden
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotMyrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Metsätehon tuloskalvosarja 12/2015
Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Kalle Kärhä & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Tuomas Anttonen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotSuometsien puunkorjuu
Suometsien puunkorjuu Suomen metsäkeskus 2014 1. Taustaa Etelä-Pohjanmaan metsätalouden maan ala, joka käsittää metsä- kitu- ja joutomaan on noin miljoona hehtaaria. Tästä määrästä noin kaksi viidesosaa
LisätiedotPerinteitä ja uusia avauksia metsäenergian korjuussa
Perinteitä ja uusia avauksia metsäenergian korjuussa Juha Laitila Metsäenergiasta uutta liiketoimintaa kestävästi ja kannattavasti ForestEnergy2020- tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotVäkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä
Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 12/2009 Väkevä-kantopilkkuri
LisätiedotOvatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin?
Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Juho Nummela Toimitusjohtaja Ponsse Oyj Sitoutunut täydellisesti asiakkaisiinsa ja metsään - vuodesta 1970 Ponsse Oyj on tänä päivänä
LisätiedotPonsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa
Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Antti Kovettu, Tampereen ammattikorkeakoulu Arto Mutikainen, TTS tutkimus
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotKorjureiden käyttömahdollisuuksista
Konsortiohanke Korjureiden käyttömahdollisuuksista Kaarlo Rieppo Peter Pekkola Metsätehon raportti 121 8.8.2001 Korjureiden käyttömahdollisuuksista Kaarlo Rieppo Peter Pekkola Metsätehon raportti 121 8.8.2001
LisätiedotMonilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille
Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Ismo Makkonen. Korjuri vs. koneketju energiapuunkorjuussa
1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B Ismo Makkonen Korjuri vs. koneketju energiapuunkorjuussa 1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 67 Ismo Makkonen Korjuri
LisätiedotKorjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy
Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotKehittämishanke : Käytäväharvennus Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen
Kehittämishanke 2017-2019: Käytäväharvennus Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen Hankkeen tausta & toteutus & tämänhetkinen tilanne Yrjö Nuutinen Tutkija, MMT, Dosentti Luonnonvarakeskus
LisätiedotMetsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020
Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020 Kalle Kärhä 1, Markus Strandström 1, Perttu Lahtinen 2 & Juha Elo 2 Metsäteho Oy 1 & Pöyry Energy Oy 2 10/2009 Tutkimus ja sen tausta Työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotPienet hakkuukoneet ja korjuri rämemännikön talvikorjuussa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Matti Sirén ja Vesa Tanttu Pienet hakkuukoneet ja korjuri rämemännikön talvikorjuussa Matti Sirén Vesa Tanttu Sirén, M. & Tanttu, V. 2001. Pienet
LisätiedotSuometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki
Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki 26.4.2017 Kausivaihtelu 8 Puunkorjuun kausivaihtelu (m 3 /kk) 1981-2016 7 6 Resurssimitoitus 5 4 3 2
LisätiedotToimintaympäristön asettamat vaatimukset Ympäristökysymykset: Ilmasto ja hiilidioksidipäästövaatimukset
Toimintaympäristön asettamat vaatimukset Ympäristökysymykset: Ilmasto ja hiilidioksidipäästövaatimukset Kalle Kärhä, Stora Enso Wood Supply Finland Koneyrittäjien Metsäpäivä 2018 Elinvoimainen Puunhankinta
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotEnergiapuun kasvatus ja taimikonhoito
Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon teemapäivä, 26.8.21, Joensuu 26.8.21 1 Kuva: Juha Laitila Puupolttoaineet 27 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotAINES- JA ENERGIAPUUN KORJUUN TEHOSTAMISKEINOT JA NIIDEN PRIORISOINTI NUORISSA METSISSÄ MARKKU OIKARI METSÄ- JA PUUTEKNOLOGIAN PRO GRADU JOENSUU 2008
1 AINES- JA ENERGIAPUUN KORJUUN TEHOSTAMISKEINOT JA NIIDEN PRIORISOINTI NUORISSA METSISSÄ MARKKU OIKARI METSÄ- JA PUUTEKNOLOGIAN PRO GRADU JOENSUU 2008 2 Oikari, Markku. 2008. Aines- ja energiapuun korjuun
LisätiedotPuukaupan sanastoa (1)
PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 211 35/211 31.8.211 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2, miljoonaa kuutiometriä Heinäkuussa
LisätiedotSuometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden,
Timo Penttilä, Soili Kojola ja Raija Laiho Suomänniköiden ensiharvennukset e e m t a Tausta Suometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden, kuten ensiharvennusten ja kunnostusojitusten, pinta-alojen odotetaan
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014
ALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014 Esitelmä (Yrjö Nuutinen), Fixterin Kesäpäivä, Hotelli Petäys, Tyrväntö,
LisätiedotJoukkohakkuu aines- ja energiapuun
Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.
Lisätiedot