Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky
|
|
- Hannu Turunen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari,
2 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 2009 tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas puuntuotantoketju. Vision toteutumista edistetty seuraavin tutkimus- ja kehittämistehtävin: Nykyisten koneiden kehittäminen ja käytön laajentaminen Uusien kone- ja laiteratkaisujen rakentamisen edistäminen Koneellistamisen puuntuotannollisten reunaehtojen tarkistaminen Metsänhoitotöiden tietojärjestelmien kehittäminen. Istutuksen koneellistamisaste 2 4 %, koneita kpl Taimikonhoidon koneellistamisaste alle 1 %, koneita kpl Tämä esitys perustuu vuonna 2011 tehtyyn tarkasteluun nykyisten kone- ja laiteratkaisujen kilpailukyvystä 2 kustannukset ja työvoiman tarve 1 Strandström, M., Hämäläinen, J. & Pajuoja, H Metsänhoidon koneellistaminen. Visio ja T&K-ohjelma. Metsätehon raportti Strandström, M., Saarinen, V-M., Hallongren, H., Hämäläinen, J., Poikela, A. & Rantala, J Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky. Metsätehon raportti 218 / tuloskalvosarja 15/
3 Metsänhoidon ja puunkorjuun reaalisten yksikkökustannusten kehitys 2,5 Suhteellinen kustannus 2,0 1,5 1,0 0,5 Taimikonhoito Istutus Puunkorjuu 0, Istutuksen ja taimikonhoidon yksikkökustannukset on oikaistu tukkuhintaindeksillä (1990 = 100) ja puunkorjuun yksikkökustannukset metsäalan konekustannusindeksillä (1990 = 100). Istutus sisältää taimikustannuksen (Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2011). 3
4 Tarkastellut koneet ja laitteet Nykyisin yleisimmin käytössä olevat taimikonhoitolaitteet, joiden työn tuottavuudesta ja työn laadusta oli aiempaa tutkimustietoa Taimikon varhaisperkaus Kitkevä Naarva-perkaaja + keskiraskas hakkuukone Taimikonharvennus UW40-risuraivain + Tehojätkä-pienmetsäkone MenSe-raivauspää + keskiraskas hakkuukone Vertailuketju raivaussahalla tehty varhaisperkaus ja taimikonharvennus 4
5 Taimikonhoitolaitteet Kitkevä Naarva-perkaaja (Pentin Paja Oy) Mense RP40 raivauspää (Mense Oy) UW40-risuraivain (Usewood Oy) 5
6 Peruskonevaihtoehtoja Keskiraskas hakkuukone, Valmet 901 Pienmetsäkone, Tehojätkä Pro (Kuva: Usewood Oy) 6
7 Laskentaoletukset Työmaan työvaikeustekijät Poistuman tiheys kpl/ha Poistuman kantoläpimitta varhaisperkauksessa 1 tai 1,5 cm Poistuman kantoläpimitta taimikonharvennuksessa 2 tai 3 cm Työkaudet koneellisessa taimikonhoidossa: työkausi 6 kk, tehdään 2 vuorossa, kaudella 3 viikkoa lomaa / seisokkia muuta työtä 5 kk, tehdään yhdessä vuorossa, talvella 1 kk seisokkia UW40:lla talvella 3 kk seisokkia Metsurin oletettu työllistyvän ympärivuotisesti (työn tekeminen painottuu kesäkuukausille ja tasataan vuositasolla) 7
8 Kustannuslaskelmat ja -laskentaperusteet Koneiden kustannuslaskelmat tehtiin Metsätehon kustannuslaskentamalleilla Laskelmat tehtiin uusien peruskoneiden ja metsänhoitolaitteiden hinnoin Koneiden käyttöaste oli 85 % Työmaan keskikoko 2,5 ha Työmaiden välimatka keskimäärin 15 km Työntekijän työmatka keskimäärin 25 km / suunta 8
9 Laskennassa käytettyjen koneyksiköiden käyttöajanmenekit Työlaji ja metsänhoitolaite Peruskone h/ha Lähde Laikkumätästys: Levy tai kauha Telakaivinkone 15 tn 6,00 Saarinen 2006, Saksa ym Bracke M.26 Kuormatraktori 14 tn 1,11 Saarinen 2006 Istutus: Bracke P.11 Telakaivinkone 15 tn 12,00 Arnkil & Hämäläinen 1995 M-Planter Telakaivinkone 15 tn 11,92 Rantala & Laine 2010 Varhaisperkaus: Naarva Hakkuukone 16 tn 7,46 Rantala & Kautto 2011 Taimikon harvennus : UW40 Pienmetsäkone 0,18 tn 10,00 Strandström & Poikela 2010 Mense RP 40 tai 80 Hakkuukone 16 tn 8,47 Strandström ym
10 Laskennassa käytetyt metsuritöiden ajanmenekit Työlaji Menetelmä h/ha Istutus, 1800 paakkutainta/ha laikkumättääseen Pottiputki 10,93 Istutus, 1800 paakkutainta/ha laikkumättääseen* Pottiputki 11,39 Varhaisperkaus, poistuma r/ha, keskiläpimitta 1 cm Raivaussaha 8,56 Varhaisperkaus, poistuma r/ha, keskiläpimitta 1,5 cm Raivaussaha 10,18 Taimikonhoito, poistuma r/ha, keskiläpimitta 2 cm Raivaussaha 11,86 Taimikonhoito, poistuma r/ha, keskiläpimitta 3 cm Raivaussaha 15,86 *) laikkumätäs tehty jatkuvatoimisella mätästäjällä Työehtosopimuksen ajanmenekkiluvut on korjattu raivaussahatöissä käytännön seurantatuloksia vastaaviksi kertoimella 1,31 10
11 Metsähoitokoneiden käyttötuntikustannusten laskentaperusteet Laikkumätästys Istutus Taimikonhoito Peruskone Telakaivin- Kuorma- Telakaivinkone Telakaivin- Hakkuu- Pienmetsä- Hakkuukone 15 tn 15 tn traktori 14tn kone 15 tn kone 16 tn kone 0,18 tn kone 16 tn Lisälaite Naarva-levy Bracke M.26 Bracke P.11 M-Planter Naarva UW40 MenSe Peruskone, Pitoaika, h Lisälaite, Pitoaika, h Vuotuiset käyttötunnit, h Yhteensä Metsänhoito Muu työ Metsänhoidon vuosisuorite päätyölajissa, ha Pitoaika vuosina Peruskone 5,5 6,5 5,6 5,6 6,8 5,2 6,7 Lisälaite 5,2 6,9 6,0 6,0 4,1 4,0 4,1 Pääomakustannukset: Arvon alenema Peruskone %/vuosi Lisälaite %/vuosi Pääoman korko, % ,0 11
12 Metsähoitokoneiden käyttötuntikustannusten laskentaperusteet Laikkumätästys Istutus Taimikonhoito Peruskone Telakaivin- Kuorma- Telakaivinkone Telakaivin- Hakkuu- Pienmetsä- Hakkuukone 15 tn 15 tn traktori 14tn kone 15 tn kone 16 tn kone 0,18 tn kone 16 tn Lisälaite Naarva-levy Bracke M.26 Bracke P.11 M-Planter Naarva UW40 MenSe Kuljettajan palkka /h Välilliset palkkakustannukset /h (55%) Palkkakustannukset /h yhteensä Polttoaine: 12,43 6,84 19,27 Litraa käyttötunnissa 10,0 17,5 10,0 10,0 10,0 1,5 9,0 /l 0,85 Siirrot ja siirtymiset: Kone, /km 10,00 4,50 10,00 10,00 10,00 0,60 10,00 Kuljettaja /km Huolto ja korjaus: /käyttötunti 5,00 8,00 5,00 5,00 8,00 3,10 8,00 Kiinteät vuosikustannukset /v: Vakuutukset Hallinto ja ylläpito ,46 12
13 Kustannukset varhaisperkaus (ja taimikonharvennus) Suhteellinen kustannus / Varhaisperkaus ja taimikonharvennus raivaussahalla Naarva - ei tarvetta taimikonharvennukseen Naarva + taimikonharvennus raivaussahalla; poistuma kpl/ha Naarva + taimikonharvennus raivaussahalla; poistuma kpl/ha Varhaisperkaus: poistuma kpl/ha, kantoläpimitta 1 cm - taimikonharvennus: poistuma kpl/ha, kantoläpimitta 3 cm 13
14 Työvoimatarve varhaisperkaus (ja taimikonharvennus) 120 Suhteellinen työvoimatarve /3 0 Varhaisperkaus ja taimikonharvennus raivaussahalla Naarva - ei tarvetta taimikonharvennukseen Naarva + taimikonharvennus raivaussahalla; poistuma kpl/ha Naarva + taimikonharvennus raivaussahalla; poistuma kpl/ha Varhaisperkaus: poistuma kpl/ha, kantoläpimitta 1 cm - taimikonharvennus: poistuma kpl/ha, kantoläpimitta 3 cm 14
15 Kustannukset taimikonharvennus Suhteellinen kustannus Metsuri MenSe + hakkuukone UW40 + pienmetsäkone Poistuma kpl/ha, kantoläpimitta 3 cm 15
16 MenSen tuottavuuden tulisi 1,5 2,2 -kertaistua ja UW40:n nousta 35 % (2 cm kantoläpimittaluokassa), jotta päästäisiin metsurityön tasolle Tuottavuus, ha/käyttötunti 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0, Käyttötuntikustannus, /h Minimivaatimus, kantolpm 2 cm Minimivaatimus, kantolpm 3 cm Minimitavoite MenSe Minimitavoite UW40 MenSe UW40 Metsuri Minimivaatimus vastaa metsurityönä tehdyn taimikonharvennuksen kustannuksia. Konekohtaisissa minitavoitteissa on otettu huomioon tuottavuuden muutoksen vaikutus koneen siirtoihin kuluvaan työaikaan ja siirtokustannuksiin sekä näiden vaikutukset koneen käyttötuntikustannuksiin. 16
17 Työvoimatarve taimikonharvennus 120 Suhteellinen työvoimatarve Metsuri MenSe + hakkuukone UW40 + pienmetsäkone Poistuma kpl/ha, kantoläpimitta 3 cm 17
18 Johtopäätökset I Työvoiman riittävyyden ja resurssien käytön tehokkuuden näkökulmasta koneellinen taimikonhoito tuo jo nykyisellä tuottavuustasolla etua suhteessa vertailuketjuun Koneellinen taimikonhoito ei yleisesti ottaen tuo vielä kustannussäästöjä metsurityöhön verrattuna Kitkentään perustuva ketju jo nyt kilpailukykyinen metsurityöhön verrattuna jopa 20 prosentin kustannussäästö taimikonhoitoketjussa Taimikonharvennuksessa vain pienmetsäkoneketju kilpailukykyinen metsurin kanssa (kantoläpimitta väh. 3 cm) etuna pienet pääomakustannukset, siirrettävyys ja matala polttoaineen kulutus MenSen ja hakkuukoneyhdistelmän kustannukset taimikonharvennuksessa % metsurityötä suuremmat (käytetyin oletuksin) 18
19 Johtopäätökset II Peruskoneen hinta (saman kokoluokan uusi/vanha) ei herkkyystarkastelun mukaan muuta ratkaisevasti taimikonhoitokoneen kilpailukykyä suhteessa metsurityöketjuun, esim. Mense + hakkuukoneyhdistelmä Riittävien työmäärien varmistaminen koneyksiköille tarkoituksenmukaisilla kohteilla tärkeä tekijä metsänhoitotöiden koneellistamisessa! 19
20 Kehittämismahdollisuuksia kamera- ja aistinteknologia hyödyntäminen? Kamerakuvasta ollut alustavissa testeissä jonkin verran apua kuljettajalle Kehittyneempää aistinteknologiaa tutkitaan Aalto Yliopiston kanssa 20
21 Kehittämismahdollisuuksia halvempi peruskoneratkaisu? Tuottavuus, ha/käyttötunti 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0, Käyttötuntikustannus, /h Minimivaatimus, kantolpm 2 cm Minimivaatimus, kantolpm 3 cm Minimitavoite MenSe Minimitavoite UW40 MenSe UW40 Metsuri 21
22 Ennakkoluuloton suhtautuminen koneellistamiseen ja omien kokemuksen hankkiminen! Kiitos! 22
23 KILPAILUASEMA JA TUOTTAVUUDEN MINITAVOITE, KUVAN TULKINTA 23
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, 29.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma
Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsäteho Oy Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009, Vantaa 2 Tausta Metsänhoitotyöt tehty pitkään vakiintunein menetelmin ei ylletty puunkorjuun
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Metsätehon raportti 218 30.6.2011 Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Veli-Matti Saarinen Heidi Hallongren Jarmo Hämäläinen Asko Poikela Juho Rantala ISSN 1796-2374
MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela
MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
Koneellinen taimikonhoito
Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella
Koneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 21.11. Jyväskylä Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kouvola 2.11. Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja
Koneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu
Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä Jukka Koivumäki/Panu Kärkkäinen Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä esityksen sisältö Koneellistamisen taustaa ja perusteita
Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy
Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta
Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt
Heidi Hallongren, Tiina Laine ja Marja-Liisa Juntunen Metsänhoitotöiden koneellistamisesta ratkaisu metsuripulaan? e t Metsänhoidon tämänhetkiset työpalvelut Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt
Kohti jatkuvatoimista koneistutusta. Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström
Kohti jatkuvatoimista koneistutusta Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström Tausta ja tavoite Vuotuisesta istutusalasta ainoastaan 2 3 % istutetaan koneellisesti, vaikka toimivia
Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö
Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö Juho Rantala Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009 Vantaa Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Metsänhoidon koneellistaminen
Metsätehon raportti 206 23.6.2009 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Metsänhoidon koneellistaminen Visio ja T&K-ohjelma Markus Strandström Jarmo Hämäläinen Heikki Pajuoja Metsäteho
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 217 Metsätehon tuloskalvosarja 8a/218 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Päivitetty 17.8.218 Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen
Tehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Metsätehon raportti 228 18.12.2013 Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen Jarmo Hämäläinen Markus Strandström Veli-Matti Saarinen Jari Hynynen Timo Saksa Heikki Hyyti ISSN 1796-2374
Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus
JOHDANTO Oppaassa esitellään lyhyesti koneellista taimikonhoitoa, siinä nykyään käytettäviä laitteita sekä koneellisen taimikonhoidon käyttöönoton kannalta oleellisinta tietoa kohdevalinnasta ja toimintatavoista.
SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström
SAVOTTA 2015 Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti Markus Strandström SAVOTTA 2015: keskeinen anti 1 Laskelman tausta ja tarkoitus Määräajoin päivitetty metsätyövoiman tarvetarkastelu edellinen
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%
Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät
Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Tiina Laine ja Juho Rantala Kuljettajien ja toimihenkilöiden ammattitaidon kehittäminen koneellisessa metsänviljelyssä
KONEELLINEN TAIMIKONHOITO
Metsänhoitotöiden koneellistaminen -hanke KONEELLINEN TAIMIKONHOITO Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 27.10.2011 Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
Koneellisen taimikonhoidon käyttöönotto. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Huittinen, 15.11.2011
Koneellisen taimikonhoidon käyttöönotto Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Huittinen, 15.11.2011 Esityksen sisältö Koneellistamisen nykytila Laiteratkaisut Tulevaisuuden näkymät
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 21.11.2011 Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 17.11.2011 Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja
Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti
Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset
Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja
Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät
Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä
Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
Onnistunut metsänuudistaminen
Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto
METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE
METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 1 TUTKIMUSHANKKEEN TAVOITE JA TEHDYT RAPORTIT Tavoite: Selvitetään koneellisen istutuksen tilanne ja
Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Juho Rantala Juho Rantala ja Kari Kautto Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu Rantala,
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 29 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006
Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014
Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä Kullaa 28.10.2014 UPM Metsäalan työnantajana Toimihenkilöitä n. 400 Metsureita n. 120 Yrittäjiä n. 300, joista metsänhoitotöitä tekee n. 150 yritystä UPM Metsäpalvelut Tuottaa
Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka
Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon
Kokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA
METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema Metsänhoitotöiden
Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy
Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa
Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä 1, Antti Hynönen 2, Tiina Laine 3, Markus Strandström 4, Kyösti Sipilä 5, Teijo Palander 2 & Pekka T. Rajala 1 1 Stora Enso Metsä 2 Itä-Suomen
KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016
KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 Toimintaa metsiin Pirkanmaalle tiedonvälityshanke Esitys perustuu Luken kevään 2016 seminaarisarjaan sekä kirjaan Taimikonhoito tavoitteet, menetelmät ja kustannukset
Metsätyövoiman tarve ja koulutus
Metsätehon raportti 175 22.6.2004 Julkinen jakelu nro 3 ISSN 1459-773X Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003-2010 Jouko Örn Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003-2010 Jouko Örn Metsätehon raportti 175
Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen
Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto 1/3 Tausta: Bioenergian käyttömäärät kasvavat kuljetusmatkat pidentyvät
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2007 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?
Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään? METSÄNTUTKIMUSPÄIVÄ Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Tulevaisuuden metsät ja
Viljelyketjujen kustannustehokkuus
Viljelyketjujen kustannustehokkuus KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU, Joensuu Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuus 22.11.2013 Karri Uotila, METLA Esitelmän sisältö Metsänviljelyn toimintakenttä
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
KONEELLISEN ISTUTUKSEN JA TAIMIKONHOIDON YLEISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET YKSITYISMETSISSÄ
Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry KONEELLISEN ISTUTUKSEN JA TAIMIKONHOIDON YLEISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET YKSITYISMETSISSÄ Taru Timonen METSÄTIETEEN
Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa
Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä1, Antti Hynönen2, Tiina Laine3, Markus Strandström4, Kyösti Sipilä5, Teijo Palander2 & Pekka T. Rajala1 1Stora Enso Metsä 2Itä-Suomen
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus
Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä, Jouko Örn Rahoittajat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj,
Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa
Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä
Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes. 7.11.2006, Pudasjärvi 14.11.2006, Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö
Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes 7.11.2006, Pudasjärvi 14.11.2006, Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö Koneyrittäjien liitto energia-, maarakennusja metsäalan koneyrittäjien järjestö perustettu
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa
Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä
Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi
Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna 2008 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA
,. ~ ~ ETS..TEHO e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA Jarmo Hämäläinen Risto Lilleberg Tutkimuksessa kokeiltiin Naarva-kaatolaitteella varustettua kuormatraktoria varttuneen taimikon harvennuksessa
Metsäteho ja sen tutkimuspainotukset
Metsäteho ja sen tutkimuspainotukset Heikki Pajuoja UEF-Metsäteho seminaari 22.6.2016, Joensuu Tehokas puuhuolto 2025 -visio Tehostuva, täsmäohjattu puuhuolto parantaa metsäteollisuuden kilpailukykyä sekä
METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS
METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS Projektiryhmä Antti Korpilahti, Kalle Kärhä, Janne Peltola, Olavi Pennanen, Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
METSÄN OSAAMISALA OSAAMISTARJOTIN
METSÄN OSAAMISALA OSAAMISTARJOTIN (METSÄKONEENKULJETTAJA) 1.8.2018 31.12.2018 15.1.2018 1 Sisällys Metsän hoito ja hyödyntäminen, 20 osp... 2 Metsänhoidon perustiedot, 5 osp... 2 Taimikon hoito, 5 osp...
Lämpöyrittäjyyspäivät Kontiolahti
Lämpöyrittäjyyspäivät 6.4.2018 Kontiolahti Karelwood Oy Perustettu 2010, Omistajat 4kpl koneyrityksiä Toimitusjohtaja: Janne Tahvanainen Työnjohtajat: Hannu Lehikoinen ja Jaana Jalasaho Projektit työntekijät:
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996
Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti
PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela
PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA Asko Poikela Isoja ja pienempiä kysymyksiä Korjuukustannukset Tuottavuus (konetunti maksaa olosuhteista riippumatta x eur) Käsittely-yksikön koko tai hakkuukertymä / konesiirto Kausivaihtelu
Taimikonhoitotöiden koneellistamiskelpoisuus
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Mikko Ylimartimo ja Jani Heikkilä Taimikonhoitotöiden koneellistamiskelpoisuus Mikko Ylimartimo Jani Heikkilä Ylimartimo, M. & Heikkilä, J.
Taimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut