Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Transkriptio

1 Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa

2 Alustuksen sisältö Metsikön rakenteen vaihtoehdot jatkuvassa kasvatuksessa ja metsikkötaloudessa Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus mitkä ovat oleelliset kysymykset? Katsaus pohjoismaisiin tutkimustuloksiin Johtopäätökset ja tutkimustarpeet

3 Tasaikäisrakenteinen vs. eri-ikäisrakenteinen Tasaikäisrakenteinen: yhden häiriön seurauksena uudistunut puusto (even-aged, single-cohort) Eri-ikäisrakenteinen: useamman peräkkäisen häiriön seurauksena uudistunut puusto (uneven-aged, multiple-cohort) Eri-ikäisrakenteisia puustoja ja niiden käsittelyvaihtoehtoja on hyvin monenlaisia poimintahakkuu tasainen eri-ikäisrakenne pienaukkohakkuu epätasainen eri-ikäisrakenne kerrallaan poistettavan puuston osuus ja aukkojen koko voivat vaihdella eri käsittelyvaihtoehdoissa (ks. esim. Raymond et al. 2009, J. Forestry)

4 Variable retention harvest (Franklin ym. 1997)

5 Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus mitkä ovat oleelliset kysymykset? Onko jatkuva kasvatus monimuotoisuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin avohakkuu? järjetön kysymys; mielekäs kysymys kuuluu: Missä olosuhteissa ja minkä lajiston kannalta jatkuva kasvatus voi olla parempi vaihtoehto kuin avohakkuu (tai säästöpuuhakkuu) ja päinvastoin?

6 Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus keskeinen kysymys ja vaikutusmekanismit Voidaanko jatkuvan kasvatuksen avulla ylläpitää sellaista vaateliasta vanhojen metsien lajistoa, joka ei säily lainkaan tai on huomattavasti vähentynyt metsikkötalouteen perustuvassa talousmetsämaisemassa? Käsittelyllä voidaan vaikuttaa yksittäisten rakennepiirteiden määrään (eri puulajien vanhat puuyksilöt, järeä lahopuu) metsikön mikroilmastolliset olosuhteet puuston rakenne (eri puulajien isoja ja pieniä puita sekaisin vai eri metsiköissä)

7 Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus mihin käsittelyn vaikutuksia verrataan? Säästöpuuhakkuun säästöpuut ja säästöpuuryhmät Lajiston muutos verrattuna tilanteeseen ennen hakkuuta verrokkina vanha talousmetsä verrokkina vanha luonnonmetsä Luontaiset osittaishäiriöt

8 Katsaus tutkimustuloksiin Kirjallisuushaku, ISI Web of Knowledge viitteitä (partial harvest*) AND (biodiversity OR diversity) 106 (select cutting) AND (biodiversity OR diversity) 181 (uneven-aged) AND (biodiversity OR diversity) 131 (gap harvest*) AND (biodiversity OR diversity) 69 jne. jne. Haulla löytyi noin 250 eri-ikäisrakenteisiin metsiin ja lajiston monimuotoisuuteen liittyvää artikkelia > 80% tutkimuksista pohjoisamerikkalaisia Pohjoismaisia aihepiirin julkaisuja noin

9 Pohjoismaiset tutkimukset Kokeellisia eri-ikäisrakenteeseen tähtääviä käsittelyjä, joiden jälkeen seurattu lajiston muutoksia (19 julkaisua) seuranta-aika yleensä vain 1 3 v, enintään 10 v Merkittävin yksittäinen tutkimus MONTA-hanke vertailussa poiminta-, pienaukko, säästöpuu- ja avohakkuu sekä käsittelemätön kontrolli, hakkuut 1995 Muutamia retrospektiivisia tutkimuksia, joissa selvitetty harsittujen metsiköiden hakkuuhistoria kantojen avulla sekä niissä tällä hetkellä esiintyvä lajisto (5 julkaisua)

10 Pohjoismaiset tutkimustulokset Vanhan metsän lajisto säilynyt pääosin ennallaan käsittelyissä, joissa poistetun puuston osuus ppa:sta 25 30% (33 50% tilavuudesta) putkilokasvit, maakiitäjäiset, maaperäeliöt, hämähäkit, lahottajasienet, mustikka + mustikan herbivoritoukat Kuitenkin herkimmät sammal-, maksasammal ja epifyyttijäkälälajit hävisivät poimintahakkuissakin (Jalonen ja Vanha-Majamaa 2001, Hedenås ja Erickson 2003) mm. Mnium, Plagiomnium, Barbilophozia, Lophozia obtusa, Lepidozia reptans, Mycolimbia epixanthoides, M. carneoalbida

11 Pohjoismaiset tutkimustulokset Tulokset aiemman harsinnan vaikutuksista lajistoon kahdenlaisia: Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa harsinta v sitten näkyi edelleen pienempänä järeän lahopuun määränä ja alhaisempana uhanalaisten kääpien lajimääränä (kun kantoja vähintään ~150/ha) (Bader ym. 1995, Sippola ja Renvall 2001, Sippola ym. 2004) Etelä-Norjassa metsiköitä, joissa nyt uhanalaisia kääpiä ja epifyyttijäkäliä, oli toistuvasti harsittu (jopa 50 % tilavuudesta kerrallaan) 1900-luvulla (Rolstad ym. 2001, Groven ym. 2002)

12 Käävät MONTA-hankkeessa Kääpäinventointi tehtiin 10 vuotta käsittelyjen jälkeen, min 10 cm läpimittaiset kuusimaapuut 1 ha alalta (Penttilä, Ala-Risku ja Vanha-Majamaa, julkaisematon) kaikki lajit indikaattorilajit Kääpälajeja Itä Länsi Yht Indikaattorilajeja Itä Länsi Yht 0 kontrolli harsinta pienaukko säästöpuu 0.0 kontrolli harsinta pienaukko säästöpuu Käsittely Käsittely

13 Uhanalaiset käävät MONTA-hankkeessa Kontrolli (frekvenssi 5/8): ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus NT), 5 havaintoa rusokantokääpä (Fomitopsis rosea NT), 1 havainto salokääpä (Dichomitus squalens NT), 1 havainto Poiminta (frekvenssi 5/6): ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus NT), 5 havaintoa rusokantokääpä (Fomitopsis rosea NT), 1 havainto sitruunakääpä (Antrodiella citrinella VU), 1 havainto Pienaukko (frekvenssi 2/8): ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus NT), 1 havainto keltahaprakääpä (Oligoporus septentrionalis NT), 1 havainto Säästöpuu (frekvenssi 2/7): ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus NT), 2 havaintoa [silokääpä (Gelatoporia pannocincta NT), 1 havainto, koivulla]

14 Johtopäätökset Metsän peitteisenä säilyttävät, puuston eriikäisrakenteeseen tähtäävät käsittelyt täyttävät ainakin osan niille asetettavista monimuotoisuustavoitteista perustuen käytettävissä oleviin pohjoismaisiin tutkimustuloksiin pohjoisamerikkalaisten tulosten (mm. meta-analyysit) pääpiirteiden varovaiseen yleistämiseen tietoon yksittäisten lajien habitaattivaatimuksista ja yksinkertaiseen päättelyyn

15 Tutkimustarpeet Tarvitaan pitempiaikaisia seurantoja Herkimpiin lajeihin ja niiden vasteisiin kohdistuvia seurantoja eri lajien ja lajiryhmien kynnysarvot poistetun puuston määrälle ja aukkokoolle onko lajeja, jotka eivät siedä edes kevyttä poimintahakkuuta? Lisää retrospektiivisia tutkimuksia aiemmin harsittujen, eri-ikäisrakenteisten metsiköiden (hyvin vähän jäljellä!) hakkuuhistoria ja lajisto verrattuna muuten samanlaisiin, avohakkuukierron läpikäyneisiin metsiköihin