ENERGIATEHOKKUUS HANKINNOISSA Valmennustilaisuus , Joensuu. Elina Ojala, Motiva

Transkriptio

1 ENERGIATEHOKKUUS HANKINNOISSA Valmennustilaisuus , Joensuu Elina Ojala, Motiva

2 Esityksen sisältö 1. Tietoa energiankäytöstä 2. Työ ja elinkeinoministeriön ohje energiatehokkaisiin hankintoihin 3. Energiatehokkuusdirektiivi ja lainsäädäntö 4. Energiatehokkuus kunnan hankinnoissa - mitä ja miten hankitaan? 5. Energiatehokkuus hankintakriteereinä 6. Esimerkkejä energiatehokkaista hankinnoista 7. Lyhyesti elinkaarikustannusten laskennasta

3 Maksuton Help Desk palvelumme vastaa kysymyksiin puhelimitse ja sähköpostitse Viestimme hyvistä hankintaesimerkeistä Ylläpidämme kansallista kestävien hankintojen kriteeritietopankkia Osallistumme EU:n kestävien hankintojen asiantuntijaryhmään Suomen edustajana ja vaikutamme EU-tason kriteerien kehitykseen.

4 Tietoa energiankäytöstä

5 Kuntien oman energiankulutuksen jakaantuminen, 2014 Ulkovalaistus 4 % Vesihuolto 4 % Ajoneuvot ja työkoneet 2 % Muu kulutus 1 % Rakennukset 89 % Lähde: KETS-KEO raportointi, 2014 Huom! Kuvaaja ei sisällä ostopalveluita kuten joukkoliikennehankintoja.

6 Kuntien oman rakennuskannan energiankulutuksen jakaantuminen rakennustyypeittäin 2014 Opetusrakennukset 24 % Muut rakennukset 7 % Asuinrakennukset 29 % Kokoontumisrakennukset 10 % Lähde: KETS/KEO raportointi, 2014 Toimisto- ja hallintorakennukset 4 % Terveydenhoitorakennukset 26 %

7 Energiatehokkuuden kannalta keskeisimmät tuoteryhmät Energiatehokkuuden parantaminen on erityisen keskeistä siellä, missä energia kuluu eniten Kiinteistöjen lämmitys ja muu energiankulutus Joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut Sähkö Tarkoittaa myös suurinta säästöpotentiaalia

8 Työ ja elinkeinoministeriön ohje energiatehokkaisiin hankintoihin

9 TEM:n päivitetty ohje Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa TEM ohjeet päivitettiin 2015 Osa Suomen energia- ja ilmastostrategian sekä EU-direktiivien toimeenpanoa Opastaa julkisia hankkijoita ottamaan toiminnassaan huomioon energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet Kunnan tulisi asettaa omat tarkemmat tavoitteet Ohjeet ohjaavat myös hankintarenkaassa tapahtuvia yhteishankintoja Ladattavissa:

10 Ohjeistuksen käytäntöön vienti Ohjeet sisällytetään osaksi omia hankintaohjeita ja/tai käytössä olevia ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä tai johtamisjärjestelmiä. Seurataan energiatehokkuuden toteutumista hankinnoissa koko organisaatiotasolla. Välitetään tietoa hankintaohjeista organisaatiossa ja mahdollisille yhteishankintayksiköille. Järjestetään energiatehokkaisiin hankintoihin liittyvää koulutusta. Viestitään onnistuneista energiatehokkaista hankinnoista ja hankintakäytännöistä.

11 KETS- ja KEO sopimukset Energiatehokkaat hankinnat yhtenä osana sopimuksen toimenpiteitä Toteutus hankintojen osalta Energiatehokkuus yhdeksi kriteeriksi kaikkiin hankintoihin aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista Säästövaikutukset on mahdollista arvioida ja raportoida sopimukseen TEM:n ohje osaksi omaa hankintaohjeistusta Tulee ohjeistaa ja kouluttaa energiatehokkuuden huomioimisesta

12 Energiatehokkuusdirektiivi ja lainsäädäntö

13 Energiatehokkuusdirektiivi (EED) 2012/27/EU Artikla 6: Velvoittaa valtion keskushallintoa hankkimaan vain energiatehokkaita tuotteita, palveluita ja rakennuksia EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Laitteet lähtökohtaisesti vain korkeimman energialuokan laitteita Ajoneuvojen renkaat korkeinta polttoainetalousluokkaa Palveluita tilattaessa vaatimus koskee myös palveluntarjoajaa Saa hankkia ja vuokrata vain energiatehokkuuden minimivaatimukset täyttäviä rakennuksia, paitsi purkaakseen. Kunnille ja muulle julkiselle sektorille suositus

14 EED:n hankintoja ohjaavat velvoitteet: Energiamerkintä Jos hankittavalle tuotteelle tai laitteelle on annettu tuoteryhmäkohtainen asetus energiamerkintädirektiivin perusteella Keskushallintojen on hankittava vain korkeimpaan mahdolliseen energiatehokkuusluokkaan kuuluvia tuotteita Tulee ottaa huomioon tarve varmistaa riittävä kilpailu Tarkemmat tiedot tuoteryhmäkohtaisista asetuksista

15 EED:n hankintoja ohjaavat velvoitteet: Ekosuunnittelu Hankintayksikön on hankittava ekosuunnitteludirektiivin tuoteryhmäkohtaisissa asetuksissa määriteltyjä parhaita markkinoilla olevia tuotteita. Parhaan saatavilla olevan teknologian suoritusarvot löytyvät tuoteryhmäkohtaisten asetusten kohdasta Ohjeelliset viitearvot.

16 EED Liite III Liitteessä eritellään, mitä tuotteita velvoite koskee ja minkälaisia energiatehokkuusvaatimuksia tulee asettaa Viittaus Energiamerkintädirektiiviin ( 2010/30/EU) Merkintä G-A+++ Kotitalouksissa käytettävät tiskikoneet, jääkaapit, pesukoneet, tv, ilmastointilaitteet, kuivausrummut, lamput ja valaisimet Viittaus Ekosuunnitteludirektiiviin ( 2009/125/EY) Täytäntöönpanoasetuksia energiaan liittyville tuotteille Vaatimusten täyttäminen takaa markkinoille pääsyn Energiankulutuksen vertailuarvoja tuoteryhmäkohtaisissa asetuksissa Lisätietoja:

17 EED:n hankintoja ohjaavat velvoitteet: Energiatehokkaiden rakennusten hankinta Rakennushankinnoissa tai solmittaessa uusia vuokrasopimuksia hankintayksiköiden on vaadittava, Että rakennukset täyttävät vähintään artiklan 5 kohdassa 1 tarkoitetut energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Paitsi jos hankinnan tarkoituksena on pitkälle menevä perusparannus tai purkaminen, rakennus on tarkoitus myydä eteenpäin käyttämättä sitä omiin tarkoituksiin tai se on historiallisesti tai arkkitehtonisesti suojeltu. Rakennusten energiatehokkuusvaatimusten noudattaminen on todennettava energiatodistuksilla.

18 Direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta (2010/31/EU) Direktiivin mukaan Energiatehokkuutta on edistettävä uudisrakentamisessa sekä jo olemassa olevassa rakennuskannassa Uusien rakennusten tulee olla jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia Uudet julkiset rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia jo jälkeen Korjausrakentamiselle on asetettu kansalliset vaatimukset 4/2013 YM:n asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Uusien rakentamismääräysten valmistelutyö on käynnissä ja uudistuvat vuoteen 2018 mennessä

19 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) Astui voimaan Velvoittaa julkisia hankintayksiköitä huomioimaan tieliikenteen moottoriajoneuvojen energiatehokkuuden ja ympäristövaikutukset ajoneuvojen ja henkilökuljetuspalveluiden hankinnoissa. Hankintayksikön tulee huomioida ainakin seuraavat ajoneuvojen käytöstä aiheutuvat energia- ja ympäristövaikutukset : 1) energiankulutus; 2) hiilidioksidipäästöt; 3) typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt. Tarjouspyynnössä on selkeästi määriteltävä vaatimukset ja yksilöitävä mitä selvityksiä tarjoajien tulee toimittaa.

20 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) Hankintayksikkö voi huomioida ympäristövaikutukset kahdella tavalla: a) Asettamalla tarjottaville ajoneuvoille vähimmäisvaatimukset b) Kokonaistaloudellinen edullisuus vertailuperusteina Laki ei määrää mitään minimitasoa julkisen sektorin käyttämille ajoneuvoille, vaan tämä jää kunkin hankintayksikön päätettäväksi.

21 Ympäristönäkökohdat uudessa hankintalaissa (1397/2016) 1. Ympäristömerkkien käyttöön tarkennuksia Elinkaarikustannuksista ja laskennasta kokonaan uusi pykälä Ympäristölainsäädännön laiminlyönnistä / rikkomisesta voi seurata poissulkeminen kilpailutuksesta 81

22 Merkkien käyttö hankinnan kohteen kuvauksessa 72 Hankintayksikkö voi hankinnan kohteen kuvauksessa, tarjouspyynnössä esitettyjen kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteissa tai sopimuksen toteuttamisen ehdoissa vaatia tiettyä merkkiä näytöksi siitä, että hankinnan kohde vastaa vaadittuja ympäristöominaisuuksia, sosiaalisia ominaisuuksia tai muita ominaisuuksia Elina Ojala, Motiva Oy

23 Merkkien käyttö hankinnan kohteen kuvauksessa 72 Edellytyksenä tietyn merkin vaatimiselle on, että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: 1) merkille asetetut vaatimukset koskevat ainoastaan perusteita, jotka liittyvät hankinnan kohteeseen ja soveltuvat hankinnan kohteena olevien rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksien määrittelemiseen; 2) merkille asetetut vaatimukset perustuvat puolueettomasti todennettavissa oleviin ja syrjimättömiin perusteisiin; 3) merkit vahvistetaan avoimessa menettelyssä, johon viranomaiset, kuluttajat, työmarkkinaosapuolet, valmistajat, kaupan edustajat ja valtioista riippumattomat organisaatiot sekä muut asiaankuuluvat sidosryhmät voivat osallistua; 4) kaikkien asianomaisten osapuolten on mahdollista saada merkki; 5) merkille asetetut vaatimukset laatii kolmas osapuoli, johon merkkiä hakeva toimittaja ei voi käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa.

24 Energiatehokkuus kunnan hankinnoissa - mitä ja miten hankitaan?

25 Mikä on hankinnan todellinen tarve ja käyttötarkoitus? 1. Hankittavat koneet, laitteet ja rakennukset mitoitetaan tarkoituksenmukaisesti ja tarvelähtöisesti. 2. Koneiden ja laitteiden asennusten, käytön, huollon ja ylläpidon tulee olla tarkoituksenmukaista ja edistää energiatehokkuuden säilymistä tai paranemista. 3. Energiatehokkuuden edistämisessä otetaan aina huomioon turvallisuus ja terveellisyys, eikä valintoja saa tehdä sisäilmaoloja vaarantaen. 4. Yksittäisten laitteiden, koneiden tai palveluiden optimoinnin sijaan huomio kokonaisuuteen. 5. Erilaisten palvelujen, hankinnassa tulee kiinnittää huomiota myös palvelun tuottamisen energiatehokkuuteen.

26 Nykytilan selvitys osana tarvehankintaa Selvitä nykyisen toiminnan lähtöarvot, kuten energiankulutus ja omistuksen aikana arvioidut kustannukset, yhteistyössä toimialojen kanssa. Käytä apuna katselmuksia, mittauksia, elinkaarikustannus- ja hiilidioksidilaskentamalleja. Halvin ratkaisu ei aina ole kokonaistaloudellisesti paras. Huomio koko elinkaaren aikana syntyvät tarpeet ja kustannukset

27 Markkinakartoitus apuna energiatehokkuuden määrittelyyn Viestikää toimittajille riittävän aikaisin hankinnan energiatehokkuustavoitteista Kartoittakaa Miten eri toimittajat määrittelevät ja arvioivat tuotteidensa tai palveluidensa energiatehokkuutta? Miten he pystyvät sen todentamaan? Jos alalla on yhtenäinen kansainvälinen tai EU-standardi energiatehokkuuden määrittämiseen ja mittaamiseen, niin on hyvä edellyttää sen käyttöä.

28 Energiatehokkuus hankintakriteereinä

29 Energiatehokkuus vähimmäisvaatimuksena Tuotteen energiatehokkuus, mikäli se pystytään objektiivisesti ja selvästi toteamaan, voi olla vähimmäisvaatimuksena. Vastaavasti palveluhankinnassa energiatehokkuus voidaan asettaa kelpoisuusvaatimuksena ja/tai sopimusehtona. Vaatimuksen tulee koskea tarjoajan kykyä suorittaa kyseinen palvelu mahdollisimman energiatehokkaasti. Hankintayksikkö voi vaatia selvityksiä palvelun suorittamisessa toteutettavista energiatehokkuustoimenpiteistä. Toimittaja voi osoittaa täyttävänsä ympäristöasioita koskevat vaatimukset esimerkiksi palvelun energiatehokkuussuunnitelmalla. Energiatehokkuuden asettaminen vähimmäisvaatimuksena edellyttää, että hankintayksikkö on perillä siitä, miten tarjoajat voivat sen todentaa.

30 Energiatehokkuus tarjousten vertailuperusteena Vertailuperusteita hinnan lisäksi olla esim. laatu, tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, ympäristöystävällisyys, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin ja palvelun tekninen tuki, huolto, toimitus- ja toteutusaika sekä elinkaarikustannukset. Tarjouspyynnöissä on määriteltävä ne hankinnan kohteena olevaan tavaraan tai palveluun liittyvät energiatehokkuuskriteerit, jotka tarjousvertailussa otetaan huomioon. Energiatehokkuus voidaan asettaa vertailukriteeriksi, jos markkinatilanne on epävarma tai kun halutaan edistää alan kehitystä palkitsemalla edistyksellisiä ratkaisuja.

31 Energiatehokkuustavoitteiden seuranta On hyvä seurata ainakin: 1. Milloin energiatehokkuus on asetettu vähimmäisvaatimuksena ja/tai vertailukriteerinä? 2. Milloin energiatehokkuuskriteeri on vaikuttanut hankintapäätökseen? 3. Todennettavia säästöjä Yhteishankintojen seurantaa tulee kehittää vuoropuhelussa yhteishankintayksiköiden kanssa. Selvittäkää miten puitesopimusten tilauksia rekisteröidään/seurataan.

32 Miten priorisoida hankintoja? Priorisoikaa vuosittain missä hankinnoissa energiatehokkuutta kannattaa huomioida kilpailutusaikataulun ja investointiohjelman mukaan Määrätkää asialle vastuuhenkilö Aloittakaa toistuvista hankinnoista: esimerkiksi toimistolaitteet, ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankinnat Jos kaikille on selvää missä hankinnoissa energiatehokkuus on tärkeä huomioida, siihen voidaan paremmin varautua ja hakea tietoa ajoissa. Viestintä yrityksille ensi vuoden hankinnoissa tullaan asettamaan energiatehokkuudelle vaatimuksia?

33 Tuoteryhmäkohtaisia hankintaohjeita ja suosituksia esimerkkikriteereiksi yhteistyössä hankkijoiden ja yritysten kanssa Keskittyvät merkittävimpiin, todennettavissa oleviin vaikutuksiin. Tutustu:

34 Motivan hankintaohjeiden soveltaminen PERUSTASO Tuotteiden tulee täyttää seuraavat vaatimukset EDELLÄKÄVIJÄTASO PERUSTELUT 1. Valitse ensin kriteereistä ne, jotka ovat teille relevantteja ja tärkeitä a) Mitkä ovat juuri teidän organisaation tärkeimmät ympäristövaikutukset ja tavoitteet? Mitkä ominaisuudet ovat juuri teille tärkeitä? b) Kokemuksen ja oman osaamisen mukaan 2. Tarkista valittujen kriteerin tavoitetaso. a) Esitetyt kriteerit ja niiden raja-arvot ovat ehdotuksia, joita voidaan säätää ylös- tai alaspäin omien tavoitteiden, tarpeiden ja markkinatilanteen mukaan. 3. Muokkaa kieli, muotoilut jne. juuri teidän tarjouspyyntöönne ja sopimukseenne sopiviksi 4. Käy vuoropuhelua markkinoiden kanssa ennen tarjouskilpailua. 5. Päätä ja määrittele tarjouspyyntöönne miten vaatimukset käytännössä todennetaan.

35 Esimerkkejä ja lisätietoa Valaistus, työkoneet, ammattikeittiölaitteet, uusiutuva sähkö, terveydenhuollon laitteet

36 Ajoneuvojen ympäristövaikutukset Ajoneuvojen merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat CO 2 -päästöt sekä terveydelle haitalliset pakokaasupäästöt. Energiankulutuksesta ja päästöistä % tulee ajoneuvon käytöstä ja % valmistuksesta Ajoneuvon koko/paino, tyyppi, tekniset ominaisuudet ym. vaikuttavat paljon käytön aikaiseen ympäristökuormaan Määrittele käyttötarpeeseen sopiva, mutta mahdollisimman pieni, uusi ja vähän kuluttava auto. Mahdollisuuksien mukaan myös vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävä auto.

37 Henkilö- ja pakettiajoneuvojen CO 2 -päästöt Kaksi vaihtoehtoa päästörajan (CO 2 g/km) määrittelemiseen 1) Kokoluokat (ajoneuvon pituus ja hlömäärä) Perustasolla henkilöautoille g/km ja pakettiautoille g/km koosta riippuen Edelläkävijätaso g/km alhaisempi 2) Laskentakaava (ajoneuvon massa) Perustaso määrittää sallitut enimmäispäästöt Edelläkävijätaso: X % perustasoa alhaisempi (hankkija määrittää itse tason) Todentaminen: Valmistajan/jälleenmyyjän toimittamat tiedot Henkilöautot: auton energiamerkintä Perustelut: Auton CO 2 -päästöt kasvavat suorassa suhteessa auton polttoaineenkulutuksen kasvaessa CO 2 -päästöraja vähentää samanaikaisesti päästöjä ja autoilun kustannuksia

38 Säännellyt pakokaasupäästöt Perustaso: Euro 6 Edelläkävijätaso: Euro 6:sta paremmasta saa lisäpisteitä Todentaminen: Ajoneuvon rekisteröintitodistus (tai CoC-todistus) Perustelut: Euro-luokitukset perustuvat EU:n tyyppihyväksyntädirektiiviiin, jossa säädetään ajoneuvojen terveydelle haitallisten päästöjen enimmäisrajoista. Säänneltyjä päästöjä ovat mm. hiukkaspäästöt, typenoksidit ja hiilivedyt. Mitä suurempi Euro-luokka, sitä puhtaampia pakokaasupäästöt ovat.

39 Energiatehokkuus kuljetuspalveluhankinnoissa EURO/Euro-luokitus ei kerro mitään energiatehokkuudesta! Haasteena on, ettei raskaalle kalustolle ( linja-autoille, kuormaautoille) ole määritelty yhtenäistä hiilidioksidipäästöjen mittaamisstandardia Energiatehokkuus- tai CO 2 - päästövaatimuksia on vaikea vaatia jos kuljetukset suoritetaan raskaalla kalustolla

40 Energiatehokkuuteen kannustavia sopimusehtoja Palveluntarjoajalla on oltava toimintasuunnitelma kuljetusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja rutiinit sen seurannalle ja raportoinnille viimeistään sopimuskauden alkaessa/ensimmäisen palveluvuoden päätyttyä. Siirtymisaikaa voi myös pidentää Tämä toimii hyvänä kannustimena myös maaseudun ja haja-asutusalueiden palveluntarjoajille.

41 Työkoneiden energiatehokkuus Kriteerejä voi käyttää sekä oman kaluston hankinnassa että urakoiden kilpailuttamisessa. Raskaalle kalustolle ja työkoneille ei vielä ole olemassa virallisesti hyväksyttyä tapaa mitata hiilidioksidipäästöjä ja energiatehokkuutta. Keskeisimmät keinot energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen huomioimiseksi urakkahankinnoissa ovat taloudellinen ajotapa polttoaineenkulutuksen ja ajotavan seurantajärjestelmät urakkakohtaisen ympäristösuunnitelman vaatiminen Lisätietoja:

42 Esimerkki: Energiatehokkuus katujen kunnossapidossa Helsingissä Alueurakoiden kilpailutuksissa tarjoajilta vaaditaan urakan ominaispiirteet huomioon ottava ympäristöselvitys. Selvityksen asiat liittyvät mm energiatehokkuuteen ja polttoaineen säästöön, melun- ja pölyntorjuntaan sekä jätteiden ja kemikaalien käsittelyyn. Kalustolle asetetaan vähimmäisvaatimuksia ja vertailuperusteita pakokaasupäästöjen rajoittamiseksi.

43 Esimerkki: Energiatehokkuus katujen kunnossapidossa Helsingissä Tarjousvaiheen selvitys toimii pohjana ympäristösuunnitelmalle voittanut tarjoaja hyväksyttää tilaajalla urakkasopimuksen alkaessa. Esimerkiksi: Urakoitsijoilta edellytetään polttoaineen kulutuksen seurantaa ja raportoivat siitä tilaajalle neljännesvuosittain Selvityksessä tulee kuvata, miten urakassa pyritään vähentämään ajokilometrejä Selvityksessä on ilmoitettava, millaista taloudellisen ajotavan koulutusta kuljettajat ovat saaneet ja miten heitä tullaan kouluttamaan urakan aikana.

44 Ruokapalvelun ympäristövaikutukset Raaka-aineet: Ruokalistasuunnittelu ja elintarvikehankinnat Ammattikeittiön suunnittelu ja laitevalinnat Työtavat ja aikataulut: Ruoan säilöntä, valmistus ja tarjoilu Kuljetukset Ruokahävikki

45 Elintarvikkeet ja ruokapalvelut Kriteerit vastuullisiin elintarvikehankintoihin julkaistaan seuraaville tuoteryhmille: liha (sika, nauta, siipikarja) kala ja kalatuotteet vilja ja viljatuotteet maito ja maitotuotteet kasvikset ja marjat muna ravintorasvat Arviointiperusteet: eläinten hyvinvointi, elintarviketurvallisuus, ympäristövaikutukset, sosiaalinen vastuullisuus (esim. työolot). Lisätietoja:

46 Ammattikeittiöiden energiankäyttö

47 Astianpesukoneiden hankinnassa huomioitavaa 80 % käyttövedestä, 40 % sähköstä Vedenkulutuksen- ja lämpötilanseuranta antaa konkreettista kulutustietoa säästötavoitteiden seurantaan. Lämmön talteenotto pienentää keittiön energiankulutusta + vähentää astianpesualueen lämpökuormaa. Puhdistusautomatiikka auttaa säästämään vettä ja energiaa, kun se toimii oikein, ja kun keittiöhenkilöstö noudattaa laitteen puhdistusohjeita. Huollettavuus ja varaosien saatavuus pidentävät laitteen käyttöikää. ki/ammattikeittiolaitteet/ymparistokriteerit.html

48 Tietoa ja työkaluja energiatehokkaan valaistuksen suunnitteluun hankintaan elinkaarikustannusten vertailuun esimerkkejä onnistuneista valaistusinnovaatioista Kattaa sisä-, ulko- ja katuvalaistuksen + valaistuksen ohjauksen Vertailutyökalu elinkaarikustannusten vertailuun tarjousten välillä Sivusto ja työkalu laadittu yhteistyössä valaistusalan toimijoiden ja valaistusta hankkivien kuntien ja kiinteistön omistajien kanssa.

49 Elinkaarikustannusten laskenta

50 Milloin käyttää elinkaarikustannusten laskentaa? Energiaa kuluttavat tuotteet joissa energiansäästöpotentiaalia Kun tuotteella on pitkä käyttöikä tai pitkä palvelusopimus Kun tuotteen elinkaaren aikana hankintayksikölle kertyy siitä muita kustannuksia kuin ostohinta

51 Elinkaarikustannukset Elinkaarikustannuksiin lasketaan tarkoituksenmukaisessa määrin osa tai kaikki seuraavista kustannuksista tuotteen, palvelun tai rakennusurakan elinkaaren aikana: a) Elinkaarikustannuksia ovat hankintayksikölle tai muille hankinnan kohteen käyttäjille aiheutuneet Hankintakustannukset Käyttökustannukset: esimerkiksi energian ja muiden resurssien kulutus Huoltokustannukset Kierrätys- ja jätevaiheen kustannukset Muut rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen elinkaaren aikaiset kustannukset. b) ulkoisista ympäristövaikutuksista aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät tuotteeseen, palveluun tai rakennusurakkaan sen elinkaaren aikana

52 Elinkaarikustannusten laskemismenetelmät Hankintayksikön on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa, mitkä tiedot tarjoajien ja ehdokkaiden on toimitettava kustannusten laskemista varten ja mitä menetelmää se käyttää elinkaarikustannusten laskennassa. Laskentamenetelmän tulee olla avoin ja kaikkien saatavilla, ei saa syrjiä Jos EU:ssa on laadittu pakollinen menetelmä elinkaarikustannusten laskemiseen, sitä on sovellettava myös hankintojen vertailussa

53 Laskentatyökaluja Elinkaarikustannuslaskentaa käytetään Suomen kunnissa harvoin, vain n. 10 %. Motivan sivuilla on LCC-työkalut yleiskäyttöön tietyille tuoteryhmille omat työkalut Työkalu analysoi omistuksen aikaiset kustannukset, ei kehdosta hautaan - elinkaarta. Työkalu huomioi vain ne kustannukset, jotka rasittavat hankintayksikköä. Tutustu: kustannuslaskenta_lcc

54 Esimerkkejä Finavia Työkone- ja kuljetuskalustohankinnoissa elinkaarikustannusten tarkastelu kannattaa Hankintahinnan lisäksi Finavian ajoneuvo- ja työkonehankinnoissa on tarkasteltu käyttökustannuksia, joihin sisältyy polttoainekustannukset, varaosat ja huoltokustannukset. Hansel Elinkaarikustannusten vertailuun kehitettiin uusi malli Tulostuslaitteet ja esitystekniikka Tarkasteltiin hankintahinnan lisäksi muun muassa energiakustannuksia ja kuluvien osien, kuten mustekasettien hintaa useamman vuoden aikajaksolla. Tutustu esimerkkiin >> Tutustu esimerkkiin >>

55 Tarvitsetko apua hankinnassasi? Teitkö itse onnistuneen hankinnan? Ota yhteyttä: Tilaa uutiskirje: Seuraa twitterissä: #hankinnat

56 KIITOS.