Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Transkriptio

1 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

2 Yleistä Periaatepäätös saatavilla Valmistelun päävastuussa TEM Luonnos valmistui alkuvuodesta 2013, lausunnoilla maaliskuuhun asti Lausuntojen pohjalta periaatepäätöstä täsmennetään

3 Valtioneuvoston periaatepäätöksen yleistä taustaa Julkiset hankinnat muodostavat merkittävän osan taloudesta ja niiden arvo nousee jopa yli 30 mrd euroon Julkisyhteisöt ovat merkittäviä ympäristöliiketoiminnan asiakkaita mm. vesi- ja jätehuollossa Energia- ja ympäristötehokkuustekijöitä sekä mm. elinkaarikustannuslaskentaa voidaan huomioida nykyistä enemmän julkisissa hankinnoissa innovaatiotoiminnan strategisen kehittämisen näkökulmasta Uusien cleantech -innovaatioiden ja teknologioiden kaupallistaminen on Suomen mahdollisuus ja haaste Lisätään innovatiivisten cleantech ratkaisuiden käyttöönottoa julkisissa hankinnoissa

4 Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteet Tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteen, palvelun tai rakennuksen koko elinkaaren aikana Luoda kannusteita uusien cleantech- ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon Periaatepäätös tukee pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman tavoitteita tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta ja nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi Tavoitteena on, että julkinen sektori hankkii uusia cleantechratkaisuja vuosittain vähintään 300 miljoonalla eurolla, mikä on noin yksi prosentti julkisten hankintojen kokonaisarvosta.

5 Valtion hankintayksiköiden yleiset hankintaperiaatteet (muille suosituksia) Hyödyntävät elinkaarikustannuslaskentaa sekä laskureita, joiden avulla on mahdollisuus selvittää keinoja vähentää kustannuksia ja parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta, Hyödyntävät kestävien hankintojen neuvontapalvelun tietopankkia, Huomioivat uusien cleantech-ratkaisujen hyödyntämisen ja Ottavat energia- ja ympäristönäkökulman huomioon viimeistään vuonna 2015.

6 Täsmennettyjä periaatteita jätehuolto ja sähkö Jätehuollon hankinnat toteutetaan jätelain etusijajärjestyksen ja jätteiden kierrätys- ja hyödyntämistavoitteiden mukaisesti. Jätehuollon hankinnoista vähintään 20 prosenttia hankintayksikön kokonaismenojen arvosta on tavoitteellisesti uusia cleantechratkaisuja kohdistuen jätteen lajitteluun, keräykseen, kuljetukseen, kierrätykseen ja loppukäsittelyyn. Lisäksi on hyödynnettävä elinkaarilaskelmia tavoitteena vähentää koko jätehuollon elinkaaren aikaisia kustannuksia ja haitallisia ympäristövaikutuksia. Sähköstä vähintään 60 prosenttia on uusiutuvilla energialähteillä tuotettua vuonna 2015 vai Sähkön alkuperästä on esitettävä kolmannen osapuolen todistus.

7 Rakentaminen Uudisrakentamisessa julkiseen käyttöön tulee tavoitteena olla lähes nollaenergia- tai passiivitalo vuoden 2015 jälkeen. Peruskorjaamisessa ja vuokraamisessa tulee tavoitteena olla vähintään energialuokka C. Erityisestä syystä (esim. suojellut rakennukset) voidaan hyväksyä tätä alhaisempi luokka. Korjaushankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota jätteen synnyn ehkäisyyn ja purkujätteen kierrätykseen. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla tilojen terveellisyys, turvallisuus, muuntojoustavuus sekä tilatehokkuus. Lisäksi on hyödynnettävä elinkaarilaskelmia tavoitteena vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia sekä minimoidaan kustannuksia rakennuksen koko elinkaaren aikana. Uudisrakentamisessa materiaalit on otettava huomioon osana rakennuksen elinkaarista hiili- tai ympäristöjalanjälkeä. Lämmityksessä ja jäähdytyksessä tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää olemassa olevia kaukolämpö ja -kylmäverkostoja sekä myös uusiutuvia energiamuotoja. Rakentamisen laatuun on kiinnitettävä enemmän huomiota suunnittelussa sekä rakennustyön johtamisessa ja valvonnassa, jotta asetetut terveellisyys-, turvallisuus-, energia- ja ympäristötavoitteet saavutetaan. Rakentamisen ja rakennusten hankinnoissa vähintään 10 % hankintayksikön hankintojen kokonaismenojen arvosta on uusia cleantech-ratkaisuja kuten esimerkiksi ympäristömyötäisiä materiaalivalintoja sekä materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja.

8 Kuljetukset ja energialuokat Kuljetuksia ja yksityisautolla liikkumista on vähennettävä 10 prosenttia vuoden 2012 tasosta vuoteen 2015 mennessä hyödyntämällä logistiikkaratkaisuja, työsuhdematkalippuja sekä etä - ja videoneuvottelutekniikkaa. Ajoneuvoja ja kuljetuspalveluja hankittaessa ja ajoneuvoja vuokrattaessa on edistettävä kuljetusten tehostamista ja vähäpäästöisyyttä ja otettava käyttöön uusia käyttövoimaratkaisuja. Valtionhallinnon organisaatioiden hankkimat työsuhdeajoneuvot, yhteiskäytössä olevat virka-autot ja vuokra-autot saavat tuottaa hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2015 mennessä keskimäärin korkeintaan 100 g/km ja uusien käyttövoimaratkaisuiden, kuten sähkön osuuden, on oltava merkittävä. Ajoneuvojen käytön energian kulutuksen seurannan ja optimoinnin tehostamiseksi sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on otettava käyttöön uusia ajoneuvotietopalveluita. Lisäksi kaikille valtionhallinnon ajoneuvojen käyttäjille on annettava taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutusta. Energiaan liittyvien tuotteiden hankinnan kokonaistaloudellisuuden vertailuperusteina on käytettävä ympäristömerkkien vaatimustasoa tai hankittava energiamerkinnän parhaisiin luokkiin kuuluvia tuotteita. Lisäksi on siirryttävä energiatehokkaaseen valaistukseen muun muassa ottamalla käyttöön uusinta valaistustekniikkaa sisä- ja ulkovalaistuksessa. Uusien valaistusratkaisuiden käyttöönotolla on pyrittävä 50 prosentin säästöihin valaistuksen sähkönkäytössä vuoteen 2020 mennessä.

9 Palvelut ja ruokahuolto Palveluiden hankinnassa on vähennettävä elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia muun muassa ottamalla huomioon Pohjoismaisen tai EU:n ympäristömerkin palveluille kehittämät kriteerit. Keittiöissä ja ruokapalveluissa on hankittava ravitsemussuositusten mukaista sekä luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa. Julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 10 prosenttia on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Julkisissa ruokapalveluissa on pyrittävä järjestelmällisesti ruokahävikin vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen.

10 Toimenpiteet Valtionhallinto Ministeriöt esimerkin näyttäjinä Perustetaan kestävien hankintojen neuvontapalvelu Parannetaan cleantech-hankintojen suunnitelmallisuutta Kannustetaan kuntia edelläkävijyyteen Luodaan kannusteita ja rahoitetaan referenssihankkeita

11 Seuranta Kukin hallinnonala ottaa huomioon periaatepäätöksen tavoitteet ja toimenpiteet toimialavastuun mukaisesti läpäisyperiaatteella. Periaatepäätöksen toimenpiteet toteutetaan valtioneuvoston hyväksymien määrärahakehysten ja eduskunnan myöntämien määrärahojen puitteissa. Energia- ja ilmastopoliittinen ministeriryhmä arvioi periaatepäätöksen toteutumista vuosittain. Arviointien yhteydessä ministeriryhmä antaa tarvittaessa suosituksia päätöksen toimeenpanon parantamiseksi.

12 Kiitos mielenkiinnosta! Juho Korteniemi