ENERGIATEHOKKUUS HANKINNOISSA. Verkkokoulutus Maanantai

Transkriptio

1 ENERGIATEHOKKUUS HANKINNOISSA Verkkokoulutus Maanantai

2 Käytännön asioita Verkkokoulutus on tallennettu kolmeen osaan, jotka voit katsoa haluamassasi järjestyksessä. Jos herää kysymyksiä tai kaipaat tukea energiatehokkaan hankinnan toteutukseen, niin laita sähköpostia

3 Agenda 1. Osa Energiatehokkuus hankinnoissa Tietoa energiankäytöstä Lainsäädäntö ja ohjeistus Katsaus energiatehokkuuden huomioimiseen hankinnoissa Osa Energiatehokkuus hankintakriteerinä 3. Osa Esimerkkejä Esimerkkejä ja ohjeita Laskentaesimerkkejä vaikutusten arvioinnista ja työkaluista Lopuksi

4 Esittelyt Kestävien julkisten hankintojen asiantuntija Elina Ojala, Liikkumisen ja hankintojen nuorempi asiantuntija Taneli Varis, Materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden johtava asiantuntija Ilkka Hippinen,

5 1. Osa Energiatehokkuus hankinnoissa

6 Tietoa energiankäytöstä

7 Energiatehokkuuden kannalta keskeisimmät tuoteryhmät Energiatehokkuuden parantaminen on erityisen keskeistä siellä, missä energia kuluu eniten Julkisella sektorilla suurin osa energiasta kuluu kiinteistöjen lämmitykseen ja niiden muuhun energiankäyttöön sekä joukkoliikenne- ja kuljetuspalveluissa. Tarkoittaa myös suurinta säästöpotentiaalia 7

8 Kuntien oman energiankulutuksen jakaantuminen 2016 rakennukset 88% valaistus 4 % vesihuolto 5% liikenne 2 % muu kulutus 1% Lähde: KETS-KEO raportointi, 2016 Huom! Kuvaaja ei sisällä ostopalveluita kuten joukkoliikennehankintoja.

9 Lainsäädäntö ja ohjeistus

10 Energiatehokkuusdirektiivi (EED) 2012/27/EU Artikla 6: Velvoittaa valtion keskushallintoa hankkimaan vain energiatehokkaita tuotteita, palveluita ja rakennuksia EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Laitteet lähtökohtaisesti vain korkeimman energialuokan laitteita Ajoneuvojen renkaat korkeinta polttoainetalousluokkaa Palveluita tilattaessa vaatimus koskee myös palveluntarjoajaa Saa hankkia ja vuokrata vain energiatehokkuuden minimivaatimukset täyttäviä rakennuksia, paitsi purkaakseen.

11 EED Liite III:ssa olevat määritelmät Direktiivin liitteessä III määritellään keskushallinnon tekemiin tuotteiden, palvelujen ja rakennusten hankintoihin liittyvät energiatehokkuusvaatimukset Siinä eritellään, mitä tuotteita velvoite koskee ja minkälaisia energiatehokkuusvaatimuksia tulee asettaa Liitteessä on viittaukset Energiamerkintädirektiiviin (2010/30/EU) Ekosuunnitteludirektiiviin (2009/125/EY)

12 EED Liite III: Viittaus Energiamerkintädirektiiviin (2010/30/EU) Jos hankittavalle tuotteelle tai laitteelle on annettu tuoteryhmäkohtainen asetus energiamerkintädirektiivin perusteella Keskushallintojen on hankittava vain korkeimpaan mahdolliseen energiatehokkuusluokkaan kuuluvia tuotteita Esimerkkejä: Kotitalouksissa käytettävät tiskikoneet, jääkaapit, pesukoneet, tv, ilmastointilaitteet, lamput ja valaisimet Huom! Energiamerkintädirektiivi 2010/30/EU on lähtien korvattu energiamerkintäasetuksella (EU) 2017/1369

13 EED Liite III: Viittaus Ekosuunnitteludirektiiviin (2009/125/EY) Direktiivi ei itsessään aseta teknisiä velvoitteita tuotteiden valmistajille ja maahantuojille. Velvoitteet astuvat voimaan vasta, kun kyseiselle tuoteryhmälle on laadittu tuoteryhmäkohtainen asetus. Hankintayksikön on hankittava direktiivin tuoteryhmäkohtaisissa asetuksissa määriteltyjä parhaita markkinoilla olevia tuotteita. Parhaan saatavilla olevan teknologian suoritusarvot löytyvät tuoteryhmäkohtaisten asetusten kohdasta Ohjeelliset viitearvot. Energiankulutuksen vertailuarvoja tuoteryhmäkohtaisissa asetuksissa

14 Tietoa tuotevaatimuksista Tutustu sivustoon Löydät tietoa tuotteen ekosuunnittelu- tai energiamerkintävaatimuksista, julkisissa hankinnoissa sovellettavista viitearvoista, ajankohtaista tietoa eri tuoteryhmistä.

15 Henkilöliikenne- ja ajoneuvohankinnat Julkisia hankintoja koskee Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) Lain mukaan: Hankintayksikön tulee huomioida ainakin seuraavat ajoneuvojen käytöstä aiheutuvat energia- ja ympäristövaikutukset : 1) energiankulutus; 2) hiilidioksidipäästöt; 3) typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt. 15

16 TEM:n ohje Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa Osa Suomen energia- ja ilmastostrategian sekä EUdirektiivien toimeenpanoa Opastaa julkisia hankkijoita ottamaan toiminnassaan huomioon energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet Organisaation tulee asettaa omat tarkemmat tavoitteet Ohjeet ohjaavat myös hankintarenkaassa tapahtuvia yhteishankintoja Ladattavissa:

17 Kuntien energiatehokkuussopimukset Energiatehokkaat hankinnat yhtenä osana sopimuksen toimenpiteitä Toteutus hankintojen osalta Energiatehokkuus yhdeksi kriteeriksi kaikkiin hankintoihin aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista TEM:n ohje osaksi omaa hankintaohjeistusta Tulee ohjeistaa ja kouluttaa energiatehokkuuden huomioimisesta Säästövaikutukset on mahdollista arvioida ja raportoida sopimukseen 17

18 Katsaus energiatehokkuuden huomioimiseen hankinnoissa 2018

19 Kysely nykyisille ja edellisille KETS kunnille Kysely maaliskuussa 2018 Kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) kuuluville ja kuuluneille (KETS-KEO) kunnille ja kuntayhtymille Vastanneissa mukana sekä kuntia että kuntayhtymiä Vastaajat eivät edustava otos Suomen kunnista, mutta antavat kuvaa siitä miten asioita huomioidaan Kyselyn tietoja täydennetty tausta-aineistolla mm. kuntien hankinta-ohjeilla ja kalentereilla sekä avoimia tarjouspyyntöjä läpikäymällä HILMA:sta

20 Energiatehokkuustavoitteiden asettaminen Onko organisaationne hankinnoille asetettu energiatehokkuustavoitteita? 5% 40% 55% Kyllä Ei En osaa sanoa Oletteko kartoittaneet vuodelle 2018 hankinnat, joissa energiatehokkuuskriteereitä käytetään? 10% 55% 35% Kyllä Ei En osaa sanoa Suurimmassa osassa kyselyyn vastanneista kunnista on asetettu tavoitteita hankintojen energiatehokkuudelle Kuntien strategiat tai hankintaperiaatteet useasti sisältävät tavoitteet ympäristövaikutusten tai energiankulutuksen pienentämiseen hankinnoilla Hankintoja joissa ET- kriteereitä käytetään ei kuitenkaan yleensä ennakkokartoiteta vaikka tulevista hankinnoista onkin selkeä kuva

21 Oletteko seuranneet energiatehokkaiden hankintojen säästövaikutuksia? Oletteko seuranneet energiatehokkaiden hankintojen säästövaikutuksia? 10% Hankinnoilla saatavat säästöt kiinnostavat ja seurantaakin tehdään usein ainakin jossain muodossa Tyypillisimmin seuranta on kulutusseurantaa esimerkiksi valaistuksesta tai muusta rakennusten energiankulutuksesta 35% 55% Usein seurannasta vastaa käyttäjä joka saattaa olla eri kuin hankinnan tekijä Tämä on toisinaan vaikeuttanut tiedon keruuta ja vaikutusten arviointia Kyllä, miten? Ei En osaa sanoa

22 Yleisimmin käytetyt energiatehokkuuskriteerit 65 % käyttänyt energiatehokkuuskriteereitä valaistuksessa 60 % käyttänyt energiatehokkuuskriteereitä kiinteistöissä Yleisimmin energiatehokkuuskriteereitä hyödynnetään valaistuksessa ja kiinteistöissä. Nämä ovat kohteita joissa hyödyntäminen on usein varsin suoraviivaista ja helppoa Elintarvikehankinnoissa hyödyntäminen on harvinaista samoin ajoneuvo- ja henkilöliikennehankinnoissa. Jälkimmäiseen liittyviä hankintoja tosin tehdään vastanneissa kunnissa hyvin harvoin

23 Mitkä tekijät johtavat muun kuin energiatehokkaimman vaihtoehdon valintaan? Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet eniten, jos ette ole päätyneet energiatehokkaimpaan ratkaisuun? 16% 5% 5% 47% 21% 63% 63% 11% Kustannustehokkuus koko hankinnan elinkaaren aikana Laajempi kestävyys tai muut ympäristövaikutukset Tarve varmistaa riittävä kilpailu En osaa sanoa Hankintahinta Ratkaisun tekninen soveltuvuus Valitsimme energiatehokkaimman ratkaisun Muu, mikä?

24 2. Osa Energiatehokkuus hankintakriteerinä

25 Hankinnan suunnittelu Mikä on hankinnan todellinen tarve ja käyttötarkoitus? Mitoitus tarkoituksenmukaisesti ja tarvelähtöisesti. Asennus, käyttö, huolto ja ylläpito on tarkoituksenmukaista ja edistää energiatehokkuuden säilymistä tai paranemista. Aina huomioidaan turvallisuus ja terveellisyys, eikä valintoja saa tehdä esimerkiksi sisäilmaoloja vaarantaen. Optimoinnin sijaan huomio kokonaisuuteen. Palveluhankinnoissa tulee kiinnittää huomiota myös palvelun tuottamisen energiatehokkuuteen.

26 Energiatehokkuus vähimmäisvaatimuksena Tuotteen energiatehokkuus, mikäli se pystytään objektiivisesti ja selvästi toteamaan, voi olla vähimmäisvaatimuksena. Vastaavasti palveluhankinnassa energiatehokkuus voidaan asettaa kelpoisuusvaatimuksena ja/tai sopimusehtona. Vaatimuksen tulee koskea tarjoajan kykyä suorittaa kyseinen palvelu mahdollisimman energiatehokkaasti. Hankintayksikkö voi vaatia selvityksiä palvelun suorittamisessa toteutettavista energiatehokkuustoimenpiteistä. Toimittaja voi osoittaa täyttävänsä ympäristöasioita koskevat vaatimukset esimerkiksi palvelun energiatehokkuussuunnitelmalla.

27 Energiatehokkuus vertailuperusteena Vertailuperusteita hinnan lisäksi voi olla esimerkiksi: Laatu, tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, ympäristöystävällisyys, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin ja palvelun tekninen tuki, huolto, toimitus- ja toteutusaika sekä elinkaarikustannukset. Tarjouspyynnöissä on määriteltävä ne hankinnan kohteena olevaan tavaraan tai palveluun liittyvät energiatehokkuuskriteerit, jotka tarjousvertailussa otetaan huomioon. Energiatehokkuus voidaan asettaa vertailukriteeriksi, jos markkinatilanne on epävarma tai kun halutaan edistää alan kehitystä palkitsemalla edistyksellisiä ratkaisuja.

28 Kriteereitä energiatehokkaisiin hankintoihin Tuoteryhmäkohtaisia hankintaohjeita ja suosituksia, jotka on laadittu yhteistyössä hankkijoiden ja yritysten kanssa. Keskittyvät merkittävimpiin, todennettavissa oleviin vaikutuksiin. Tutustu: opankki

29 Toteutus Priorisointi: Missä hankinnoissa energiatehokkuus huomioidaan. Aloittakaa toistuvista ja/tai merkittävistä hankinnoista: esimerkiksi toimistolaitteet, ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankinnat. Määrätkää asialle vastuuhenkilö. Viestikää energiatehokkuus tavoitteista talon sisällä ja yrityksille. Muistakaa seurata tavoitteiden toteutumista sekä arvioida vaikutuksia.

30 3. Osa Esimerkkejä ja ohjeita

31 Ohjeita liikenteen hankintoihin Tutustu ohjeisiin:

32 Esimerkki: Energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt CO 2 -päästörajan asettaminen on tehokas keino vähentää kuljetusten energiankulutusta, CO 2 -päästöjä ja kustannuksia A) Pakettiautot Pakettiauton CO 2 -päästöt saavat olla korkeintaan: Pakettiauton (N1) kokoluokka Citypakettiautot CO 2 -päästö g/km (kuormatila 2 4 m 3, omamassa alle kg) maks. 140 Kevyet pakettiautot (kuormatila n m 3, omamassa yli 1785 kg) maks. 180 Raskaat pakettiautot (kuormatila yli 10 m3, omamassa yli 1785 kg) maks. 200 Huom! Kokonaismassa noin kg) C) Kuorma-autot (ajoneuvoluokat N2 ja N3) Polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen osalta palveluntarjoajalta edellytetään kuorma-autoissa autokohtaista polttoaineenkulutuksen ja/tai taloudellisen ajotavan seurannan järjestämistä. 33

33 Esimerkki: Taloudellinen ajotapa Taloudellisen ajon koulutuksissa on saatu kurssipäivän aikana % polttoainesäästöjä, josta pysyväksi jää arviolta 5 10 % säästö. Lisäksi onnettomuusriski alenee. EDELLÄKÄVIJÄTASO TODENTAMINEN Tarjoajan kuljettajat ovat suorittaneet viimeisen XX vuoden aikana tai suorittavat sopimuskauden aikana taloudellisen ajotavan koulutuksen, joka sisältää teoriaa ja ajoharjoittelua. Todistus koulutuksesta, josta käy ilmi ajoharjoittelu. Todistus ei saa olla viittä (5) vuotta vanhempi.

34 Esimerkki: Energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt Uusiutuvan energian käyttö pienentää kasvihuonekaasupäästöjä tehokkaasti, jopa vanhassa ajokalustossa. Vähintään 1 XX % tarjottavissa kuljetuksissa käytettävästä energiasta on uusiutuvaa energiaa, liikennebiokaasua tai sähköä. Uusiutuvaa liikenteen energiaa on uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö uusiutuva diesel (ei perinteinen biodiesel eli FAME, joka käy dieselautoihin yleensä enintään 7 % seoksena)) etanolidiesel (ED95), korkeaseosetanoli (E85) liikennebiokaasu (vähintään 50 % biokaasua). Huomioitavaa Tarjonta ja saatavuus kannattaa selvittää alueen yrittäjien kanssa markkinavuoropuhelulla. Ehdon toteutumista on hyvä seurata sopimuskauden aikana

35 Työkoneiden energiatehokkuus Kriteerejä voi käyttää sekä oman kaluston hankinnassa että urakoiden kilpailuttamisessa. Raskaalle kalustolle ja työkoneille ei vielä ole olemassa virallisesti hyväksyttyä tapaa mitata hiilidioksidipäästöjä ja energiatehokkuutta. Keskeisimmät keinot energiatehokkuuden ja CO 2 - päästöjen huomioimiseksi urakkahankinnoissa ovat taloudellinen ajotapa polttoaineenkulutuksen ja ajotavan seurantajärjestelmät urakkakohtaisen ympäristösuunnitelman vaatiminen Lisätietoja: eet

36 Vihreän julkisen rakentamisen hankintaopas ja kriteerit Suositukset rakennushankkeiden ympäristövaikutusten vähentämiseen enemmän kuin säädökset edellyttävät. Laadittu yhteistyössä kuntien, rakennusliikkeiden, konsulttien ja muiden sidosryhmien kanssa. Missä vaiheissa rakennuksen hankintaprosessia voidaan tehokkaimmin vaikuttaa rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin. Kriteereissä asetetaan vähimmäisvaatimuksia energia- ja materiaalitehokkuudelle suunnitteluvaiheessa, materiaalihankinnoissa ja rakennusurakoissa. Tutustu:

37 Esimerkkejä vaikutusten arvioinnista ja laskentatyökaluista

38 Tavoite Hankinnassa asetetuilla energiatehokkuuskriteereillä voidaan vaikuttaa käytön aikaiseen energiankulutukseen ja siten alentaa energiakustannuksia ja toiminnan aiheuttamia CO 2 -päästöjä. Esimerkkien avulla näytetään, kuinka voidaan arvioida hankinnassa olevien energiatehokkuuskriteerien vaikutusta energiankulutukseen, energiakustannuksiin ja CO 2 -päästöihin. Esimerkkien lähtötiedot ovat viitteellisiä, eikä niitä voi käyttää hankintakriteereinä.

39 Esimerkkien tuoteryhmät Ajoneuvot Lämpöpumput Valaistus Astianpesukone 40

40 Arvioinnin vaiheet mitä pitää miettiä? Mitä kriteereitä on asetettu Vertailutason määrittäminen Käyttöaika ja sopimuskauden pituus Kriteerien mukainen energiankulutus vuodessa ja energiankulutuksen vertailutaso Energiansäästö vuositasolla Säästöt energiakustannuksissa käytettävällä energianhinnalla Vältetyt CO 2 -päästöt pohjautuen käytettävän energian hiilidioksidipäästöihin

41 Sähkönkulutuksen, kustannusten ja CO 2 - päästöjen laskenta Sähkönkulutus vuodessa = Käytön aikainen sähkön kulutus + standby-aikainen sähkönkulutus = Aika käyttö * Teho käyttö + Aika standby * Teho standby Sähkön hinta vuodessa ( ) = Sähkön kulutus (MWh) * Sähkön hinta ( /MWh) Hiilidioksidipäästöt (tonnia) = Sähkön kulutus (MWh) * Päästökerroin (tonnia CO 2 /MWh)

42 Tietoa CO 2 -kertoimista CO 2 -päästökertoimella tarkoitetaan käytettävästä energiasta aiheutuvia CO 2 - päästöjä energiayksikköä kohden (esim. tonnia CO 2 /MWh) Käytetystä energiasta aiheutuvat CO 2 -päästöt: Sähkö Lämpö Polttoaineet Ohjeet ja lisätietoja CO 2 -päästövaikutusten laskennassa käytettävistä CO 2 - kertoimista löytyy n sivuilta >> Ohje auttaa arvioimaan suunniteltujen tai toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin. Ohjeella voidaan arvioida myös energiankäyttöön ja -hankintaan liittyvien valintojen vaikutuksia CO 2 -päästöihin.

43 Henkilöautot Kunnan käytössä olevien bensiinikäyttöisten henkilöautojen korvaaminen hybridiautoilla tai sähköautoilla

44 Perusteita autovalinnoille Hankittavien henkilöautojen määrä ja keskimääräiset ajokilometrit vuodessa Vertailutasoksi tämänhetkinen autokanta tai keskimääräinen ko. kokoluokan autokanta (kulutus, CO 2 -päästöt) Esimerkissä käytetty: Henkilöauto, ajomatka km/vuodessa Kulutukset: Bensiini, 5,1 l/100 km Hybridi, 4,0 l/100 km Sähkö, 20 kwh/100 km 45

45 Vertailu Bensiini Hybridi Sähkö Energian kulutus 1020 l/vuosi 800 l/vuosi 4000 kwh/vuosi CO 2 -päästöt 2400 kg/vuosi 1880 kg/vuosi 724 kg/vuosi Energian hinta 1464 /vuosi 1148 /vuosi 520 /vuosi (+käyttövoimavero n. 80 ) Laskennassa käytettyjä arvoja Bensiini 1,435 /l Sähkö 13 c/kwh Sähkö, keskimääräinen 181 gco 2 /kwh Sähkön CO 2 -kerroin laskennassa kunnan oman hankinnan tai tuotannon perusteella tai Suomen keskimääräisen tuotannon perusteella.

46 Lämpöpumput Sähkölämmityksen korvaaminen maalämpöpumpulla: lämpöpumpulle asetetun vaatimuksen vaikutus

47 Maalämpöpumppu koulun tilojen ja käyttöveden lämmitykseen Esimerkin taustatiedot: Vanha kyläkoulu, rv Rakennuksessa on vesikiertoinen sähkölämmitys pattereilla, pinta-ala 400m 2, sijainti Keski-Suomessa. Arvioitu kokonaiskulutus normivuonna 80 MWh/a Käyttösähkö 10 MWh/a Käyttöveden lämmitys 5 MWh/a Tilojen lämmitys 65 MWh/a Esimerkissä vertailtavat vaihtoehdot Sähkölämmitys Huono maalämpö COP 2,9 Hyvä maalämpö COP 3,7

48 Vertailu: lämmityssähkön kulutuksen muutokset Sähkö Maalämpöpumppu COP 2,9 Maalämpöpumppu COP 3,7 Energian kulutus 70 MWh 24,4 MWh 18,9 MWh CO 2 -päästöt* kg/vuosi kg/vuosi kg/vuosi Energian hinta /vuosi /vuosi /vuosi Laskennassa käytettyjä arvoja Sähkö 13 c/kwh Sähkö, keskimääräinen 181 gco 2 /kwh * Sähkön CO 2 -kerroin valitaan ko. kohteen sähkönhankinnan perusteella, vertailu keskimääräisellä tuotannolla

49 Opas lämpöpumppujen hankintaan Opas kunnille ja taloyhtiölle lämpöpumppujen hankintaan Vinkkejä hankintaprosessin suunnitteluun ja läpiviemiseen. Tietoa teknisistä vaihtoehdoista ja niiden soveltuvuudesta eri kohteisiin. Tietoa investointien kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tutustu oppaaseen >>

50 Valaistus Valaistuksen oikealla valinnalla saavutettavat hyödyt

51 Tietoa ja työkaluja energiatehokkaan valaistuksen suunnitteluun hankintaan elinkaarikustannusten vertailuun esimerkkejä onnistuneista valaistusinnovaatioista Kattaa sisä-, ulko- ja katuvalaistuksen sekä valaistuksen ohjauksen Sivusto ja työkalu laadittu yhteistyössä valaistusalan toimijoiden ja valaistusta hankkivien kuntien ja kiinteistön omistajien kanssa.

52 VALTTI-elinkaarikustannuslaskurit VALTTI-laskuri on tarkoitettu valaistushankinnan elinkaarikustannusten vertailuun, kun käytettävissä on tarjouksia tai alustavia hintatietoja valaistavan kohteen valaistusratkaisusta. Laskennassa huomioidaan mm. investointi-, energia-, huolto- ja kunnossapitokustannukset. Laskuri on kaikille avoimesti saatavilla ja kehitetty yhteistyössä alan yritysten, hankkijoiden ja alan asiantuntijoiden kanssa. VALTTI-pikalaskuri: Suuntaa antavaa vertailutietoa erilaisten valaistusratkaisujen elinkaarikustannuksista. Sillä voit testata karkealla tasolla suunnitellun valaistusratkaisun elinkaarikustannuksia. Laskurit osoitteessa

53 Valaistuksen hankinta Valaistuksen energiatehokkuuden paraneminen suunnittelulla, valaisimien valinnalla ja säädöllä. Tekniikan kehitys parantanut energiatehokkuutta, pääpaino muille valintakriteereille. Valaistuksessa energiansäästön ohella muita valintakriteereitä: huoltoväli, turvallisuus, viihtyisyys, laatu. Arvioidaan hankintakriteerien vaikutus vuosittaiseen energiankulutukseen, näiden kautta kustannusv.aikutukset ja vaikutuksen CO 2 -päästöihin. Vuosittaiseen energiankulutukseen vaikuttavat valaistuksen teho ja käyttöaika.

54 Raepatapesukone Elinkaaritarkastelu

55 Astianpesukoneiden hankinnassa huomioitavaa Arviolta astianpesu kuluttaa 80 % käyttövedestä ja 40 % sähköstä ammattikeittiössä Vedenkulutuksen- ja lämpötilanseuranta antaa konkreettista kulutustietoa säästötavoitteiden seurantaan. Lämmön talteenotto pienentää keittiön energiankulutusta + vähentää astianpesualueen lämpökuormaa. Puhdistusautomatiikka auttaa säästämään vettä ja energiaa, kun se toimii oikein, ja kun keittiöhenkilöstö noudattaa laitteen puhdistusohjeita. Huollettavuus ja varaosien saatavuus pidentävät laitteen käyttöikää. teet/ymparistokriteerit.html

56 Astianpesukoneen elinkaarikustannukset Elinkaarikustannustenlaskennassa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia mittareita: tilaajan määrittämä oletettu käyttöikä, normaalisti vuotta käyntiaika/vrk toimintapäivät/vuosi kontaktiaika (aika astiankastumisesta tuorevesihuuhteluun) pestävien korien lukumäärä/vrk (tai metrimäärä/vrk) sähkön hinta /kwh kylmän- ja kuumanveden sekä jäteveden hinta /m3 Pesu- ja huuhteluaineiden hinta /kg tai /l sekä annostelu (g/l tai ml/l)

57 Esimerkki: Raepatapesukone Tarjoajan elinkaarikustannusten laskenta Mukana energian kulutus Voidaan arvioida CO 2 -päästöt

58 Muita laskentatyökaluja

59 Muita laskentatyökaluja n sivuilla on LCC-työkalut yleiskäyttöön tietyille tuoteryhmille omat työkalut Työkalu analysoi omistuksen aikaiset kustannukset, ei kehdosta hautaan - elinkaarta. Työkalu huomioi vain ne kustannukset, jotka rasittavat hankintayksikköä. Tutustu: kustannuslaskenta_lcc

60 Esimerkkejä Finavia Työkone- ja kuljetuskalustohankinnoissa elinkaarikustannusten tarkastelu kannattaa Hankintahinnan lisäksi Finavian ajoneuvo- ja työkonehankinnoissa on tarkasteltu käyttökustannuksia, joihin sisältyy polttoainekustannukset, varaosat ja huoltokustannukset. Hansel Elinkaarikustannusten vertailuun kehitettiin uusi malli Tulostuslaitteet ja esitystekniikka Tarkasteltiin hankintahinnan lisäksi muun muassa energiakustannuksia ja kuluvien osien, kuten mustekasettien hintaa useamman vuoden aikajaksolla. Tutustu esimerkkiin >> Tutustu esimerkkiin >>

61 Lopuksi

62 Energiatehokkuus osaksi hankintaa! Tarvitsetko apua energiatehokkaan hankinnan suunnitteluun tai vaikutusten arviointiin? Teitkö itse onnistuneen hankinnan? Ota yhteyttä: 65

63 Kiitos. motiva.fi