Pirkanmaa2019 loppuraportti Pelastustoimi ja varautuminen -teemaryhmä

Transkriptio

1 Pirkanmaa2019 loppuraportti Pelastustoimi ja varautuminen -teemaryhmä Lopullinen versio

2 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Teemaryhmän puheenjohtaja: Esko Kautto (Pirkanmaan pelastuslaitos) Jäsenet Olli Niemi (Pirkkala) (vpj.) Seppo Männikkö (PEL) Miia Ojala (PEL) Jari Veija (PEL) Jari Nieminen (PEL) Markku Salakka (Valkeakoski) Jouni Perttula (Tampere) Anna Tamminen (PSHP) Suvi Liimatainen (PSHP) Tapio Syrjänen (ELY) Asiantuntijat Matti Isotalo (PEL) Veijo Kaján (PEL, viestintätyöryhmän jäsen) Teemu Toivonen (PEL) Martti Honkala (PEL) Tiina Salminen (PEL) Ari Vakkilainen (PEL) Markku Lehtonen (PEL) Juha Vilkki (AVI) Pasi Ketola (PSHP) Kaius Kaartinen (PSHP) Juha Koivisto (Tampere) Henkilöstön edustajat Ville Vahala (JHL) Matti Välikoski (SPAL) 2

3 Teemaryhmän työ Teemaryhmä on kokoontunut syksyllä 2016 kaksi kertaa ja keväällä viisi kertaa. Väliraporttia on käsitelty ja loppuraporttia Teemaryhmälle asetettiin kolme tavoitetta: Pelastustoimen siirto maakunnalle Varautuminen ja valmiussuunnittelu maakuntamallissa Tilannekuvajärjestelmä maakuntamallissa Teemaryhmän tavoitteet ovat saavutettavissa annetussa aikataulussa. Resurssitarpeet 1-7/2017: nykyiset riittävät. 8/2017-3/2018: kolmen henkilön työpanos tarvitaan lisäksi. Yksi päätoiminen varautumisen ja valmiussuunnittelun valmisteluun

4 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja kehitystarpeet Nykytilakuvaukset on laadittu sekä tukipalveluista että toiminnasta. Hyvä muistaa: Pelastustoimen käytännön tehtävien siirtäminen ei aiheuta erityisiä haasteita, koska toimitaan jo maakunnallisessa toimintamallissa. Aluejaot päätetty, 18 pelastustoimen ja ensihoitopalvelun aluetta: liikelaitosmalli vastaa nykyrakennetta, mikäli pelastuslaitos on liikelaitos Kuhmoinen liittyy Pirkanmaan alueeseen 2019 palvelutasopäätöksen tekninen päivitys ja kuntien kuulemiset 2017 Eri teemaryhmien työstä löydettävissä yhtymäpintoja: Sote: Kotona asumisen kehittäminen, Yhteistyöalue asiat Maku: Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus Yhteiset: Järjestäminen ja tuottaminen Yhteistyö kuntien ja muiden viranomaisten kanssa yhdistetään varautumiseen, valmiussuunnitteluun sekä tilannekuvaan keskittyviä yksiköitä ja toimintoja. Tilannekuvajärjestelmän tarkastelumalli, jonka avulla voidaan skenaariopohjaisesti kuvata tilannekuvaa rakenteiden ja lainsäädännön tarkennuttua. 4

5 Sisäministeriön asettama pelastustoimen uudistamishanke Sisäministeriön asetti pelastustoimen uudistamishankkeen. Pelastustoimen uudistusta varten perustettiin 14 valmistelutyöryhmää toimikaudelle Sisäministeriö on nimennyt seuraavat Pirkanmaan pelastuslaitoksen jäsenet työryhmiin: Pelastuspäällikkö Matti Isotalo, Pelastuslaitoksen perusprosessityöryhmä Pelastuspäällikkö Esko Kautto, Kansainvälinen pelastustoiminta Palopäällikkö Ari Vakkilainen, Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen Taloussuunnittelija Krista Kurppa, Taloustyöryhmä Kehittämispäällikkö Tiina Salminen, Työhyvinvointiryhmä Pelastustoimen uudistamishanketta tarkistettiin ja työryhmät päivitettiin

6 Maakuntauudistuksen käsittely Pirkanmaan pelastuslaitoksella Maakuntauudistusta on käsitelty Pirkanmaan pelastuslaitoksella vuoden 2016 alusta lähtien eri foorumeilla. Asia on ollut säännöllisesti esillä johtoryhmän, laajennetun johtoryhmän ja yhteistoimintaryhmän kokouksissa sekä pelastuslaitoksen neuvottelukunnan kokouksissa. Edellä mainittujen lisäksi asiaa on käsitelty pelastuslaitoksen vastuualueiden ja yksiköiden kokouksissa. Maakuntauudistuksesta ja tulevista muutoksista on tiedotettu koko henkilöstölle intrasivujen henkilöstötiedotteiden sekä Letku ja laastari -henkilöstölehden kautta. Asia on ollut esillä myös pelastuslaitoksen ajankohtaispäivillä, joita järjestetään kaksi kertaan vuodessa. Lisäksi asiaa on käsitelty paloesimiesten ja ylipalomiesten koulutuksessa syksyllä Muutoskoulutusta on järjestetty paloesimiesten ja ylipalomiesten koulutuksen yhteydessä syksyllä Keväällä järjestetään muutoskoulutusta pelastuslaitoksen päivätyötä tekeville esimiehille. Kuluvan vuoden aikana on tarkoitus laajentaa koulutusta kattamaan koko henkilöstö. 6

7 Työn eteneminen: tehdyt toimenpiteet Pelastustoimen siirto aloitettu arkiston siirto- ja hävitysprojekti aloitettu pelastuslaitoksen tietohallinnon järjestelmien sekä organisoitumisen selvitystyö aloitettu tietoturvahanke laadittu kaksi raporttia maakuntauudistuksen vaikutuksesta tukipalveluihin pohdittu organisaatiomalleja (liikelaitos, osa liikelaitosta, toimintayksikkö) sekä ohjausta tehty sopimusten kartoitus Asumisturvallisuus-alatyöryhmässä keskusteltu kevään aikana mm. seuraavista asioista: Kotona asuvien toimintakyvyltään rajoittuneiden asukkaiden asumisturvallisuuden kartoittaminen, sen toteutus ja vastuutahot. PaloRAIn EVAC-mittarin mahdollisuudet ja käytännöllisyys asumisturvallisuuden arvioimisessa. 7

8 Työn eteneminen: tehdyt toimenpiteet Varautuminen ja valmiussuunnittelu Kartoitettu taustayhteisöjen maakunnan valmiussuunnitteluun ja varautumiseen liittyvää ohjeistusta Seurattu valtakunnallisen Alueellisten valmius- ja varautumistehtävien valmisteluryhmän toimintaa Laadittu valmisteluryhmän selvityspyynnön vastaukset pelastustoimen toimialalta Annettu palautetta valmisteluryhmän raportteihin Tehty yhteenveto pirkanmaalaisten toimijoiden ja valtakunnallisten esimerkkien valmiussuunnitelmien sisällöistä Laadittu luonnokset Pirkanmaan maakunnan operatiivisen ja strategisen valmiussuunnitelman rungoiksi ja sisällöiksi Valmisteltu mallia valmiussuunnittelun ja varautumisen yhteistyörakenteeksi maakunnassa Valmisteltu alueellista riskimatriisia (mm. eri toimijoiden roolit, toimintaympäristön muutosten seuranta ja riskien arviointi) Valmisteltu valmiussuunnittelun yhteensovitukseen liittyviä tehtäviä Kartoitettu varautumisen ja valmiussuunnittelun kannalta keskeisiä järjestelmiä Tilannekuva Laadittu esitys maakunnan kattavasta tilannekuvajärjestelmästä ja siihen liittyvästä tilannekeskuksesta ottaen huomioon siviilikriisinhallinnan tarpeet kaikissa olosuhteissa. (nk. 0-paperi) 8

9 Lainsäädäntö ja pelastustoimi Lähde: Sisäministeriö, Taito Vainio

10 Lainsäädännön valmistelutilanne ensihoidon osalta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta (1516/2016) voimaan päivystys-ensihoito-kodin lähipalvelut: toiminnallinen kokonaisuus ensihoidon määritelmällisesti keskittyy hoidon ja seurannan vaativuuteen LUONNOS : STM:n asetus ensihoitopalvelusta + muistio voimaan palvelutasopäätöksen sisällölliset muutokset LUONNOS : Terveydenhuoltolain ensihoitoa koskevat muutokset voimaan maakunnan ensihoitopalvelun tehtävissä ei suuria muutoksia ensihoitokeskus kohti sote-valmiuskeskusta kansallinen ja yhteistyöaluetason toimija

11 Palvelumallin/tehtäväkokonaisuuden kuvaus PELASTUSTOIMEN SIIRTO Maakunta- ja soteuudistus Pirkanmaan pelastuslaitoksen hallinto- ja tukipalveluissa raportissa (luonnos) keskitytään pääsääntöisesti tarkastelemaan nykytilakuvauksen kehittämisehdotusta koskien organisoitumista ja johtosuhteita sekä jonkin verran resurssien kohdentumista

12 Palvelumallin/tehtäväkokonaisuuden kuvaus VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Maakunnan tehtävänä on Luoda rakenteet, organisointi, toimintamallit ja yhteistyö yhteiseen varautumiseen. Johtaa jatkuvaa alueellista riskien, uhkien ja toimintaympäristön muutosten seurantaa ja arviointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Huolehtia valmiussuunnittelun yhteensovituksesta niin, että eri toimijoiden tehtävät ja roolit ovat erilaisissa häiriötilanteissa ovat yhteisesti sovittuja ja suunnitelmat yhteen sovitettuja. Huolehtia tarpeellisista varautumisen tukimuodoista ja varautumistoiminnan kehittämisestä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Maakunnan yhteiseen varautumiseen kuuluvien tehtävien määrittämisellä ei muuteta eri toimijoille kuuluvaa vastuuta omasta varautumisesta tai toimivaltaisten viranomaisten lakisääteisiä vastuita uhkamallikohtaisessa varautumisessa ja sen johtamisessa tai koordinaatiossa. Varautumisen yhteensovittamistehtävä ei myöskään muuta tilanteenaikaisen johtamisen ja koordinaation vastuita

13 Palvelumallin/tehtäväkokonaisuuden kuvaus TILANNEKUVA Tilannekuvatoiminnot ovat kiinteä päätöksentekoa ja johtamista tukeva asiakokonaisuus. Tilannekuvalle ei ole olemassa mitään yksiselitteistä määritelmää, mutta se voidaan nähdä päätöksentekoa ja johtamista tukevana asiakokonaisuutena. Tilannekuvatoiminnot ovat aina riippuvaisia organisaatiorakenteesta, johtovastuusta kussakin tilanteessa sekä sovituista kriisijohtamisjärjestelyistä, ja ne ovat voimakkaasti tilannesidonnaisia. Tilannekuva: Sisältää tiedon siitä, mitä ympäristössä tapahtuu (taustatiedot, tapahtumatiedot, raportit) Sisältää tiedon siitä, mitä ja millä todennäköisyydellä tulee tapahtumaan seuraavaksi (ennusteet, arviot, analyysit) Sisältää tiedon siitä, mitä mahdollisuuksia organisaatiolla on toimia (resurssi- ja suorituskykytiedot) Tilannekuvaorganisaatio: kerää, käsittelee ja jakaa tilannekuvan valmiussuunnitelmissa ja toiminnallisissa suunnitelmissa ohjeistetuilla tavoilla. Huomioitavaa on, että tilannekuvajärjestelmän tulee kyetä tunnistamaan ja seuraamaan monialaisia tilanteita ja tuottamaan johtamiseen tarvittavaa synteesiä jo normaaliolosuhteissa. Tämä on tärkeä seikka liittyen yhteiskunnan kokonaisvarautumiseen, ja tällä rakennetaan valmiuksia kaikkiin turvallisuustilanteisiin. Keskeinen vaatimus tulevaisuudessa on mm. toimintakyky ja reagointi hybridiuhkatilanteessa. Tällöin tilannekuvajärjestelmän kautta tulee saada tietoa, jolla pystytään tunnistamaan hybridivaikuttamiseen liittyviä osatekijöitä ja luomaan kokonaiskuvaa Pirkanmaan maakunnan tilanteesta

14 Palvelumallin/tehtäväkokonaisuuden kuvaus ENSIHOITO Sosiaali- ja terveystoimen sisäisesti Ensihoitopalvelun päätehtävänä maakunnassa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointi ja kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön ja äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan jatkohoitoon liittyvät siirrot, silloin kun potilas tarvitsee siirron aikana vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa Toimialueen sisäisesti ensihoitopalvelu muodostaa yhdessä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan kotona annettavien päivystyksellisten lähipalveluiden kanssa alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Ensihoitopalvelu on luonteeltaan ei-taloudellista viranomaistoimintaa ja osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Ensihoitopalvelu osana moniviranomaisyhteistyötä Päivittäistoiminnan ohella ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka sisältää muun muassa valmius- ja varautumistehtäviä, ensivastetoiminnan sekä ensihoitopalvelun johtamis- ja suunnittelutehtäviä yhteistyössä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa, mitkä ovat luonteeltaan viranomaistehtäviä. Ensihoitopalvelun toiminta järjestelmänä perustuu jatkuvaan arviointiin siitä, että saatujen tehtävien lisäksi ylläpidetään valmius hoitaa ruuhka- ja muita poikkeavia häiriötilanteita hyödyntäen ylimaakunnallisia ja kansallisia resursseja. Ensihoitovalmiuden ylläpidossa tehdään tiivistä yhteistyötä pelastustoimen kanssa

15 Asiakkuuden hallinta Paloturvallisuustutkimus 2017, Pirkanmaan pelastuslaitos Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkanmaan alueen asukkaiden tietämystä paloturvallisuusasioista sekä kerätä palautetta Pirkanmaan alueen kunnanvaltuutetuilta liittyen palvelutasopäätökseen/-prosessiin. Tutkimus toteutettiin asukkaiden osalta internetkyselynä (paneeli) ja puhelinhaastatteluina maalis-huhtikuussa 2017, ja kunnanvaltuutettujen osalta sähköpostikyselynä. Kohderyhmän muodostivat pirkanmaalaiset satunnaisotannalla, kiintiöidysti kunnittain sekä Pirkanmaan alueen kunnanvaltuutetut. Tutkimus perustuu 1318 vastaukseen (asukkaita 1176, valtuutettuja 142).

16 Asiakkuuden hallinta Vertailu asuinkunnan mukaan TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo N=1318 Akaa N=51 Hämeenkyrö N=39 Ikaalinen N=29 Juupajoki N=21 Kangasala N=76 Kihniö N=18 Lempäälä N=67 Mänttä-Vilppula N=37 Nokia N=74 Orivesi N=35 Pelastuslaitoksen toiminta Pelastuslaitoksen toiminnan tunnettuus Palotarkastustoiminta Pelastustoiminta Henkilökunnan palveluasenne Tiedotustoiminta Toiminta internetissä ja sosiaalisessa mediassa Koulutus- ja valistustoiminta Keskiarvo 0,0-0,3-0,2-0,5 0,0-0,5-0,29 0,2-0,1-0,2 0,0-0,2 0,1-0,2-0,04-0,2-0,2-0,2 0,0-0,5-0,27 0,4 0,0 0,1 0,6 0,5 0,3 0,1 0,29-1,1-0,8-0,9-0,8-1,0-0,8-1,1-0,93 0,0-0,3-0,1-0,1-0,5-0,1-0,21 0,1-0,2 0,6-0,1 0,3 0,2 0,08 0,1-0,6-0,7-0,3-0,6 0,0-0,7 1-0,3-0,3-0,5 0,1-0,31 0,0-0,3-0,2-0,1 0,4-0,15-0,1-0,5-0,3-0,3 0,3-0,24 TOIMINNAN TEKIJÄT Parkano N=30 Pirkkala N=54 Punkalaidun N=17 Pälkäne N=32 Ruovesi N=31 Sastamala N=47 Tampere N=445 Urjala N=29 Valkeakoski N=47 Vesilahti N=28 Virrat N=30 Ylöjärvi N=79 Pelastuslaitoksen toiminta Pelastuslaitoksen toiminnan tunnettuus Palotarkastustoiminta Pelastustoiminta Henkilökunnan palveluasenne Tiedotustoiminta Toiminta internetissä ja sosiaalisessa mediassa Koulutus- ja valistustoiminta Keskiarvo 0,0-0,3-0,2 0,1-0,3 0,3-0,1-0,07 0,2-0,5-0,3-0,2 0,0-0,5-0,23-0,7-0,7-0,5-0,3-1,1-1,1-1,6-0,85 0,1-0,2-0,2-0,1-0,5-0,5-0,8-0,31-0,6-0,7-0,9-0,6-1,3-1,0-1,3-0,92-0,1 0,0-0,2 0,0-0,5-0,24 0,1-0,5-0,2-0,6 0,0-0,6-0,32 0,5 0,2 0,1 0,5 0,2 0,0 0,4 0,29-0,1-0,5-0,5-0,7-0,8 8-0,1-0,7-0,3-0,3 0,2-0,3-0,24-0,1-0,3-0,3-0,6-0,37-0,1-0,7-0,1-0,6-0,2-0,5-0,37 Mitä suurempi tekijän negatiivinen kuiluarvo on, sitä heikommin tekijässä ollaan onnistuttu. Onnistuneet tekijät: negatiivinen kuilu on alle 0,7 yksikköä tai kuilu on positiivinen. Parantamisen varaa-tekijät: negatiivinen kuilu on 0,7-1,0 yksikköä. Kriittiset tekijät: negatiivisen kuilun arvo on vähintään 1,1 yksikköä.

17 Asiakkuuden hallinta Tyytyväisyyden kehitys Tyytyväisyyden kehitys, pelastuslaitos: TOIMINNAN TEKIJÄT 2004 (Paloturv.) N= (Paloturv.) N= N= N=1318 Muutos Pelastuslaitoksen toiminnan tunnettuus Palotarkastustoiminta Pelastustoiminta Henkilökunnan palveluasenne Tiedotustoiminta Toiminta internetissä ja sosiaalisessa mediassa Koulutus- ja valistustoiminta Keskiarvo -0,8-1,1-0,9-0,6-1,2-1,3-0,99-0,7-1,2-0,8-0,6-1,3-1,3-0,97-0,3-0,7-0,6-0,9-0,3-0,7-0,55 0,0-0,3-0,2-0,5 0,0-0,5-0,29 0,3 0,3 0,3 0,2 0,4 0,3 0,2 0,26 (Pelastuslaitoksen merkitys vastaajille on laskenut hieman ja onnistumisarvosanat vastaavasti parantuneet hieman). Tyytyväisyys kokonaisuudessaa n parantunut. Mitä suurempi tekijän negatiivinen kuiluarvo on, sitä heikommin tekijässä ollaan onnistuttu. Onnistuneet tekijät: negatiivinen kuilu on alle 0,7 yksikköä tai kuilu on positiivinen. Parantamisen varaa-tekijät: negatiivinen kuilu on 0,7-1,0 yksikköä. Kriittiset tekijät: negatiivisen kuilun arvo on vähintään 1,1 yksikköä.

18 Asiakkuuden hallinta VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Maakunnan varautumisen ja valmiussuunnittelun asiakkaita ovat maakuntakonsernin organisaatio, sisäiset liikelaitokset ja muut konsernin palvelujen tuottajat sekä maakunnan alueen muut toimijat. Ulkoisina asiakkaina ovat kunnat, maakunnan asukkaat, alueen yhteisöt, järjestöt, yritykset sekä laitokset. Maakunnan oman ja yhteisen varautumisen ja valmiussuunnittelun asiakkuuksia hallitaan riskit, ja toimintaympäristön muutokset huomioivalla palvelutasopäätöksellä, omavalvontasuunnitelmilla, sopimuksilla sekä palautteilla yhteistyöverkostosta ja asiakkailta

19 Asiakkuuden hallinta TILANNEKUVA Tulevan kriisijohtamisorganisaation ja siihen liittyvänä tilannekuvatoimintojen asiakkaina tulee olemaan Pirkanmaan maakunnan alueella toimivat, johtovastuussa olevat viranomaiset sekä elintärkeistä toiminnoista vastaavat toimijat. Sisäinen asiakkuus syntyy maakuntaorganisaation omista toimijoista, joille tuotetaan tilannekuvainformaatiota (esim. pelastustoiminta, ensihoito, ympäristövalvonta) Ulkoinen asiakkuus syntyy maakunnan alueella toimivista muista organisaatioista (esim. poliisi, puolustusvoimat, kunnat). Maakunnan tasolla tulee ratkaista pelastustoimen ja muiden toimijoiden yhteistyörakenteet varautumisessa ja siihen liittyvänä kriisijohtamisjärjestelyissä (johtamisrakenteet, tilannekuvaratkaisut), huomioiden myös tulevan lainsäädännön vaikutukset. Eri toimialoilla (SM, STM) keskushallinnossa on suunnittelussa SOTE- ja maakuntauudistukseen liittyen johtamisrakenteita (mm. tilannekeskukset, strategiset johtokeskukset, valmiuskeskukset) joiden lukumäärät on nyt tiedossa olevissa suunnitelmissa ovat seuraavat (1x valtakunnallinen, 5 x yhteistoiminta-alueen, 18 x maakunnallinen). Suunnittelun edetessä tulee sovittaa yhteen maakunnan tasolla nämä johtamisratkaisut ja yhteistoiminta myös tilannekuvatoimintojen osalta, sekä ottaa huomioon myös ylimaakunnalliset (yhteistoiminta-alue) ratkaisut

20 Tilannekuvajärjestelmän tavoitetila; YHTEINEN TILANNEKUVA KAHDENSUUNTAISESTI TILANNEKUVAJÄRJESTELMÄN TAVOITE ON: mahdollistaa kaikissa uhkamalleissa ja turvallisuustilanteissa koordinoitu ja tehokas kriisijohtaminen mahdollistaa tilanteen yleisjohdon ajantasainen tilannekäsitys mahdollistaa tilannekuvan jakaminen reaaliaikaisesti kaikille tarvittaville toimijoille mahdollistaa analysoidun, katsaustyyppisen tilannekuvan laatimisen johtovastuussa olevan tahon toimesta mahdollistaa tilannekuvan jakamisen paikallisesti, alueellisesti ja keskushallintoon

21 Tilannekuvajärjestelmän tavoitetila; YHTEINEN TILANNEKUVA KAHDENSUUNTAISESTI

22 Asiakkuuden hallinta ENSIHOITO Ensihoitopalvelun asiakkaita yksilötasolla ovat äkillisesti sairastuneet tai loukkaantuneet potilaat. Potilaan tai omaisen soittaessa hätäpuhelun hätäkeskuslaitokselle arvioi hätäkeskuspäivystäjä sosiaalija terveysministeriön julkaiseman tehtävänkäsittelyohjeen perusteella, onko kyseessä ensihoitopalvelun tehtävä ja välittää tarvittaessa riskinarvion jälkeen tehtävän ensihoitopalvelun yksikölle hälytysohjeen mukaisesti. Sairaanhoitopiiritasolla laaditaan alueellinen ensihoitopalvelun riskianalyysi. Riskianalyysissä on otettava huomioon alueluokituksen lisäksi liikenteelliset seikat, alueen erityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä sekä muut ensihoitopalvelun kysyntään vaikuttavat tekijät. Riskianalyysin jälkeen asetetaan tavoitteet väestön tavoittamiselle, minkä jälkeen sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksessä päätetään millä järjestelyillä päästään asetettuihin tavoitteisiin. Ensihoitopalvelun valmisteilla olevassa lainsäädännössä ( ) riskianalyysi ja palvelutasotavoitteiden määrittely siirtyisi maakunnalta erityisvastuualueen ensihoitokeskukselle alkaen

23 Pelastustoimen yleinen ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen Lähde: Sisäministeriö, Taito Vainio

24 Pelastustoimen yleinen ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen Lähde: Sisäministeriö, Taito Vainio

25 Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako PELASTUSTOIMEN SIIRTO Pelastuslaitoksella on päädytty talouden ja ohjauksen näkökulmasta siihen vaihtoehtoon, että luontevin vaihtoehto olisi jatkaa kirjanpidollisesti eriytettynä yksikkönä ja omalla taseella. Poliittisen ohjauksen parantamisen vuoksi pelastuslaitoksella tulisi olla oma johtokunta, joten organisoituminen liikelaitokseksi olisi järkevin vaihtoehto. Pelastustoimen ohjaus tulisi tapahtua suoraan maakuntavaltuustosta ja hallituksesta pelastuslaitoksen johtokuntaan. Järjestäjäpuolelle ei ole mielekästä sijoittaa erillistä lautakuntaa

26 Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako PELASTUSTOIMEN SIIRTO Siirtyessä on oltava: työterveyspalvelut vuokrasopimukset talous-, henkilöstö-, hallinto- ja ictpalvelut sopimuspalokuntasopimukset Sopimuspalokuntien sopimuksissa irtisanomisaika on vuosi, vuokrasopimuksissa puoli vuotta kuka on sopijaosapuoli?

27 Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Maakuntakonsernin järjestäjän ja tuottajan tarkempi tehtävänjako varautumisessa ja valmiussuunnittelussa on vielä avoinna. ENSIHOITO Maakunta järjestää alueensa ensihoitopalvelun. Ensihoitopalvelu tuotetaan viranomaistehtävänä maakunnan omana toimintana tai yhteistyössä toisen tai toisten maakuntien kanssa. Tehtävää hoitaessaan maakunta voi hankkia erillisiä osakokonaisuuksia yksityisiltä palveluntuottajilta. Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka sisältää muun muassa valmius- ja varautumistehtäviä, ensivastetoiminnan sekä ensihoitopalvelun johtamis- ja suunnittelutehtäviä yhteistyössä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa, mitkä ovat luonteeltaan viranomaistehtäviä. Viranomaistehtäviä ei ole mahdollista hankkia muilta palveluntuottajilta. Tuottamistavasta riippumatta palvelun tuottamisessa tulee noudattaa samoja kriteerejä koko maakunnan alueella. Tuottamissopimuksessa tulee olla määritelty muun muassa palvelun taso ja säännöt palvelun ohjauksesta, valvonnasta, varautumisesta normaaliaikojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

28 Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako TILANNEKUVA: Tilannekeskuksen nykytilanne Pirkanmaan pelastuslaitoksen Tilannekeskuksen nykyinen toimintamalli ja ohjeistus mahdollistavat jo nyt henkilöstön ja järjestelmien osalta jatkuvan ajantasaisen tilannekäsityksen (reaaliaikainen tilannekuva) ylläpidon, seurannan ja pelastustoiminnan johtamisen sekä tilanteen edellyttämät ilmoitus-, hälytys- ja herätetoiminnot tarvittavine viestintä-, tuki- ja tiedotustoimintoineen. Nykyinen pelastuslaitoksen Tilannekeskus sijaitsee valvotussa ja murtosuojatussa kiinteistössä. Kiinteistö täyttää myös vaatimuksen toimintaedellytyksistä eri turvallisuustilanteissa. Kiinteistön suojaustaso ja tietoliikenneyhteydet mahdollistavat tulevaisuudessa operoinnin STIII mukaisella tasolla. Tilojen osalta on jo nyt mahdollista perustaa kiinteistöön monialainen eri viranomaisista ja toimijoista koostuva operatiivinen johtoryhmä, jossa jokainen toimija pystyy tulevaisuudessa toimimaan kiinteän viranomaisten yhteisen verkon kautta omissa kriittisissä tietojärjestelmissään. Tällä hetkellä kiinteistössä toimii pelastuslaitoksen lisäksi Liikenneviraston Tampereen Tieliikennekeskus. Tämä yhteistoiminta on osoittautunut erittäin tärkeäksi ja hyödylliseksi osaksi tieverkolla tapahtuvien onnettomuuksien pelastustoimintaa, jota on syytä ylläpitää ja kehittää myös tulevassa maakuntaorganisaation pelastustoiminnassa. Kiinteistössä on tilasuunnittelun osalta mahdollista tehdä helpohkosti tarvittavia muutostöitä, jotta myös uusille toimijoille on mahdollista perustaa kiinteitä operatiivisen tilanteen seuranta- ja johtamispisteitä. Kiinteistön yhteydessä sijaitsevat myös Käpytien S6-luokan suojatilat, joihin voidaan sijoittaa myös poikkeusolojen vaatimukset täyttävät johtamistilat, ja näin saada varmennettua maan päälliseen kiinteistöön sijoitetut toiminnot. Kyseisissä tiloissa sijaitsevat nyt myös Tampereen kaupungin poikkeusolojen johtamistilat

29 Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako TILANNEKUVA Järjestäjä: Mahdollistaa (rahoitus, sopimukset) tilannekuvan tekniset ja toiminnalliset fasiliteetit lainsäädännön sekä valmius- ja toiminnallisten suunnitelmien edellyttämällä tavalla. Tuottaja: Työryhmä esittää, että nykyisen Pirkanmaan pelastuslaitoksen Tilannekeskuksen toimintamallia kehitetään tulevassa Pirkanmaan maakuntaorganisaatiossa osaksi maakunnan kriisijohtamisen järjestelmää vastaamaan Pirkanmaan maakunnan pelastustoiminnan johtamisen tukitoiminnoista ja pelastustoiminnan johtamisesta toiminnallisten ohjeiden ja suunnitelmien mukaisesti. Jatkuvan ajantasaisen tilannekäsityksen (reaaliaikainen tilannekuva) ylläpidosta ja seurannasta sovittujen toimialojen ja organisaatioiden osalta. Tarvittavista hälyttämis- ja ilmoituskäytännöistä tilannekuvan edellyttämällä tavalla sovittujen toimialojen ja organisaatioiden osalta. Varautumisesta operatiivisen tilanteen edellyttämiin johtamis-, tilannekuva-, viesti-, ja tiedotusjärjestelyjen ylläpitoon ja kehittämiseen kaikissa uhkamalleissa ja turvallisuustilanteissa valmiussuunnittelun edellyttämällä tavalla. Varautumisesta viranomaisten operatiivisten yhteistoimintatilanteiden edellyttämien johtamis-, tilannekuva-, viesti-, ja tiedotusjärjestelyjen ylläpitoon ja kehittämiseen erillisten toiminnallisten suunnitelmien edellyttämällä tavalla

30 Monituottajuus ja tuottamistavat VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Valmisteltu mallia valmiussuunnittelun ja varautumisen yhteistyörakenteeksi maakunnassa. Maakunta-organisaatiossa tulee olla nimetty vastuutaho, jolla on mandaatti ja riittävä resursointi valmiussuunnittelun ohjaukseen. Työtä tehdään lisäksi toimialojen ja muiden maakunnan keskeisten toimijoiden asiantuntijoista koostuvassa pysyvässä työryhmässä. Toimialojen työtä ohjaavat niiden omat velvoitteet ja säädökset varautumisesta ja sen yhteensovittamisesta

31 Vaikutusten arviointi VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Samaan maakuntaorganisaatioon siirtyy osa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa merkittävistä viranomaisista ja toimijoista, joiden omaa ja yhteistä varautumista ja valmiussuunnittelua voidaan tehostaa yhteisellä tekemisellä ja yhteistyöllä. Uudistus parantaa yhteistyön koordinointia kuntien, kolmannen sektorin, elinkeinoelämän, puolustusvoimien, HVK:n ja maakunnan alueen muiden toimijoiden kanssa. Edellytykset maakunnan valmiussuunnittelun organisoinnin, toimintamallien ja yhteistyömuotojen kehittämiselle paranevat. Mahdollisuudet rakentaa yhteistä alueellisten riskien arviointia ja toimintaympäristön muutosten seurantaa paranevat. Maakunnan organisaation ja toimijoiden valmiussuunnittelua voidaan edistää yhteisillä suunnitteluohjeilla, yhteistyöfoorumeilla, prosesseilla, yhteisillä järjestelmillä ja tiedon jakamisella. Valmiustoimintaa voidaan yhteisesti kehittää riskiperusteisesti

32 Vaikutusten arviointi TILANNEKUVA Koordinoidun kriisijohtamisen perusedellytys on kaikkien toimijoiden yhdenmukainen tilannekäsitys vallitsevasta tilanteesta. Tätä tavoitetta edesauttaa viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteinen suunnittelu, yhteiset johtamispaikat, yhteiset operatiiviset johtamisjärjestelmät ja tiedonjakamiseen tarkoitetut yhteiset viestintäalustat. Tuleva maakunnan kattava kriisijohtamisen organisointi edellyttää tiedonsiirron ja kollaboraation (tavoitteellinen yhteistyö) mahdollistavia tietoteknisiä ratkaisuja eri toimijoiden välillä. Nykytilanteessa tilannetietoa voidaan jakaa eri toimijoiden (valtio, kunnat, keskushallinto, muut maakunnat, alueelliset ja maakunnalliset toimijat) vain tietyin rajoituksin. Yhteistä viestintäalustaa ja sitä kautta yhtenäisempiä toimintatapoja tulee suunnitella ja kehittää osana Pirkanmaan maakunnan kriisijohtamisjärjestelyjen luomista. Tässä keskeisessä roolissa on maakunnallinen valmiuden suunnittelutyö. Toteutuessaan yhtenäiset tilannekuvatoiminnot parantavat kriisijohtamisen kykyä ja viranomaisten välistä yhteistoimintaa maakunnan alueella Järjestelmän tulee kyetä toimimaan myös päivittäisenä tiedonvaihdon alustana (maakunta, kunnat ja muut organisaatiot) jo arjen poikkeamissa ja häiriötilanteissa; tällä varmistetaan järjestelmän sujuva käyttö tilanteiden eskaloituessa

33 Vaikutusten arviointi ENSIHOITO Terveydenhuollon päivystysverkoston keskittyminen ja laitoshoidon osuuden suhteellinen väheneminen lisää jatkossakin päivystyksellistä potilaan hoidon tarpeen arviointia ja hoitotoimia hoitolaitosten ulkopuolella, ilman että potilasta kuljetaan hoitolaitokseen. Ensihoitopalvelun keskittyessä uudistuneen terveydenhuoltolain mukaisesti aiempaa selkeämmin äkillisten ja hoidontarpeeltaan vaativien hoitolaitoksen ulkopuolisten tehtävien suorittamiseen, tulee kotona annettavien päivystyksellisten sosiaali- ja terveystoimen palveluiden, potilaiden siirtokuljetustoiminnan ja kiireettömien ambulanssipalveluiden osalta tehtävämäärät ja palveluiden kehittämistarve kasvamaan. Valtakunnallisesti siirtokuljetustoiminnan keskittyminen kilpailutettujen palveluiden piiriin ei aiheuta muutoksia vallitsevaan tilanteeseen Pirkanmaalla. Valmisteilla olevan lainsäädännön mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoimintojen valmiuskeskuksen (sote-valmiuskeskus) perustaminen tulee edistämään merkittävästi sosiaali- ja terveystoimen valmiuden ja varautumisen suunnittelua ja koordinointia sekä operatiivista johtamiskykyä ja moniviranomaisyhteistyön koordinointia maakunnan, yhteistoiminta-alueen ja kansallisella tasolla

34 Yhteistyö ja yhdyspinnat VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Maakunnan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita varautumisessa ja valmiussuunnittelussa ovat kunnat, seurakunnat, kolmannen sektorin toimijat, poliisi, elinkeinoelämä, puolustusvoimat, HVK ja maakunnan alueen muut toimijat. Rajapintoja muodostuu maakuntakonsernin ja valtionhallinnon ministeriöiden ja alueviranomaisten välillä, maakunnan muiden toimijoiden ja maakuntakonsernin välille sekä maakuntakonsernin sisällä maakunnan hallinnon, liikelaitosten ja muiden palveluntuottajien välillä

35 Yhteistyö ja yhdyspinnat TILANNEKUVA Osa keskeisistä toimijoista kuuluu tulevaan maakuntaorganisaatioon, osa on maakunnan alueella toimivia viranomaisia tai muita toimijoita. Kaikkien tunnistettujen toimijoiden kanssa tulee kriisijohtamisen järjestelyt sovittaa yhteen, jotta koordinoitu kriisijohtaminen olisi mahdollista. Jatkovalmistelussa on syytä erityisesti huomioida tiedon jakamisen kyky uudessa organisaatiorakenteessa Osa tulevan maakuntaorganisaation viranomaisista ja toimijoista operoi valtiollisissa turvallisuustoimintaan tarkoitetuissa tietoverkoissa (esim. pelastustoimi, ensihoito), osalla toimijoista ei ole pääsyä ko. tietoverkkoon (esim. ympäristövalvonta). Osa maakunnan alueella toimivista viranomaisista ja toimijoista operoi samassa verkossa (esim. poliisi, puolustusvoimat), osalla ei ole pääsyä ko. tietoverkkoon (esim. kunnat, sähköyhtiöt) Riippumatta toimijan statuksesta Pirkanmaan maakunnan alueella tulee toteuttaa tietoturvallinen ratkaisu, joka mahdollistaa tiedon välittämisen kaikille viranomaisille ja yhteiskunnan elintärkeistä toiminnosta vastaaville toimijoille ja muille yhteistyöosapuolille Tulevan tilannekuvajärjestelmän tulee mahdollistaa kaksisuuntainen tiedon välittäminen, jotta se kykenee vastaanottamaan ja jakamaan keskushallinnosta välitetyn tilannekuvan maakunnan tasolla tarvittaville toimijoille

36 Yhteistyö ja yhdyspinnat ENSIHOITO Maakunnan ensihoitopalvelun keskeiset rajapinnat ovat TAYS sisäiset toiminnot, erityisesti Acuta päivystys ja muuta alueen hoitolaitosten päivystyspisteet Ensihoitopalvelun ulkopuoliset potilaan kotiin vietyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen toimijat Potilaiden hoitolaitossiirtokuljetustoiminnot Maakunnan muut viranomaistahot, keskeisimpinä pelastus-, sosiaalipäivystys- ja poliisiviranomaiset Ylimaakunnallisina toimijoina TAYS ensihoitokeskus (erityisesti myöhemmin sotevalmiuskeskuksen tehtävissä), hätäkeskuslaitos ja AVI Valtakunnallisina toimijoina sosiaali- ja terveysministeriö (ensihoitojaos ja tämän ohjausryhmä) ja Valvira Pelastustoimen ja varautumisen kannalta keskeiset yhteistyötahot ovat maakuntatasolla sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun tilannejohtamisorganisaatio (kenttäjohtajat; operatiivinen taso) ja valmius- ja varautumissuunnittelu (ensihoitopalvelun hallinto; strateginen taso)

37 Väliaikaishallinnossa huomioitavaa PELASTUSTOIMEN SIIRTO Pelastuslaitoksella on sellaisia hankintasopimuksia, joissa on vuoden irtisanomisaika sopimukset tulisi käydä läpi ja sopia palveluntuottajien/vuokranantajien osalta käytännöistä mahdollisimman pian. jatkaako pelastuslaitos edelleen sopijaosapuolena sopimuspalokuntiin nähden. Taloudessa avoimia olevia asioita ovat: Lomapalkkavelkojen siirtojen rahoitus huomioidaan kuntien valtionosuusmuutoksena Pelastustoimessa lomapalkkavelat ovat isäntäkunnilla, selvitetään VM:n kanssa miten muutos kohdistuu vain näihin isäntäkuntiin tai vaaditaanko erillisiä kirjanpidon ohjeita kohdistamiseksi. Kiky-vaikutukset, lomarahojen leikkaus ja työaikamuutos huomioidaan VM:n laskelmissa, laskelmat tarkentuvat Palkkojen harmonisoinnista tulevat kustannukset ovat avoinna Vaatimukset varallaolokorvauksista, vastuiden siirto kunnan ja maakunnan välillä selvitetään Toiminnan muutoksen ja maakuntauudistuksen aiheuttamat kustannusnousupaineet Tilavuokrien laskentaperiaatteiden yhtenäistäminen voi nostaa vuokratasoa VM kertoi, että tukipalveluiden (piilokustannukset) kasvupaineisiin varaudutaan VM:n toimesta. Niiden tason selvittäminen kaikkien siirtyvien tehtävien (maakuntalaki: 25 tehtävää) osalta on ilmennyt mahdottomaksi. VM:ssä on varauduttu koko uudistuksen osalta piilokustannuksien olevan jopa 500 miljoonaa euroa. Työaikajärjestelyistä aiheutuvista lisäkustannuksista tai esim. toimintavolyymin kasvattamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin ei lähtökohtaisesti tule lisärahoitusta

38 Väliaikaishallinnossa huomioitavaa PELASTUSTOIMEN SIIRTO Taloudessa avoimia olevia asioita ovat: Toiminnan muutoksen ja maakuntauudistuksen aiheuttamat kustannusnousupaineet Tilavuokrien laskentaperiaatteiden yhtenäistäminen voi nostaa vuokratasoa VM kertoi, että tukipalveluiden (piilokustannukset) kasvupaineisiin varaudutaan VM:n toimesta. Niiden tason selvittäminen kaikkien siirtyvien tehtävien (maakuntalaki: 25 tehtävää) osalta on ilmennyt mahdottomaksi. VM:ssä on varauduttu koko uudistuksen osalta piilokustannuksien olevan jopa 500 miljoonaa euroa. Työaikajärjestelyistä aiheutuvista lisäkustannuksista tai esim. toimintavolyymin kasvattamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin ei lähtökohtaisesti tule lisärahoitusta. Lähde: Pelastustoimen uudistamishankkeen taloustyöryhmän infokirje Henkilöstö: Pelastuslaitoksella on käytössä työsuojelupiirin poikkeusluvan mukainen työaika isolla osalla henkilöstöä ja se on voimassa vuoden 2018 loppuun asti. On vielä avoinna, haetaanko tai myönnetäänkö uutta poikkeuslupaa ja hakeeko sitä väliaikaishallinto. Mikäli poikkeuslupaa ei haeta tai myönnetä, tulee järjestää yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Eläköityviä on tulevina vuosina paljon, osaamisen turvaaminen! Minkälainen on valtion ohjaus maakuntaan? järjestämislaki kohdistuu mihin maakunnassa?

39 Väliaikaishallinnossa huomioitavaa VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Väliaikaishallinnossa tulee vastuuttaa ja resursoida riittävän varhaisessa vaiheessa valmiussuunnittelun ja varautumisen tehtävät Yhteistyön koordinointi kuntien, kolmannen sektorin, elinkeinoelämän, puolustusvoimien, HVK:n ja maakunnan alueen muiden toimijoiden kanssa. Maakunnan valmiussuunnittelun organisoinnin, toimintamallien ja yhteistyömuotojen jatkovalmistelu. Alueellisen riskien arvioinnin ja toimintaympäristön muutosten seurannan jatkovalmistelu (mm. riskimatriisit). Maakunnan valmiussuunnittelun yhteensovitus; suunnitteluohjeet, yhteistyöfoorumit, prosessit, yhteiset järjestelmät, tiedon jakaminen. Suunnitelmien yhteisten osien linkittyminen toimialakohtaisiin suunnitelmiin. Häiriötilanteiden aikaisen toiminnan käynnistämisessä tarpeelliset matriisit ja suunnitelmien liitemateriaali. Riskiperusteiset yhteiset harjoitukset. Toimintamallien tulee olla valmiina maakunnan aloittaessa Pelastuslaitos voi tarjota alustan varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittamiseen maakunnan tasolla

40 Väliaikaishallinnossa huomioitavaa TILANNEKUVA Maakuntauudistuksen väliaikaishallinnon aloittaessa sen tulee välittömästi aloittaa jatkosuunnittelu koskien Pirkanmaan maakunnan kriisijohtamisrakenteita. Maakunnallisen kriisijohtamisen järjestelmän tulee olla toimintakykyinen siirryttäessä uuteen organisaatiorakenteeseen; toiminnallista notkahdusta ei tule sallia. Maakunnan tasolla tulee ratkaista pelastustoimen ja muiden toimijoiden yhteistyörakenteet varautumisessa ja siihen liittyvänä kriisijohtamisjärjestelyissä (johtamisrakenteet, tilannekuvaratkaisut), huomioiden myös tulevan lainsäädännön vaikutukset. Työnjakokysymykset tulevassa maakunnallisessa kokonaisuudessa on syytä tarkentaa. Keskeinen asia on määritellä, mistä tilanteista ja asiakokonaisuuksista vastaa pelastuslaitoksen ylläpitämä tilannekeskus ja mistä toimialakohtaiset muut johtamisrakenteet

41 Väliaikaishallinnossa huomioitavaa TILANNEKUVA JATKUU Yksi tapa hahmottaa toiminnallisia vastuita on määritellä vastuut aikaperspektiivissä esim. seuraavasti: Pelastuslaitoksen tilannekeskus vastaa omaan toimialaansa liittyvän tilanteen seuraamisesta ja sen mukaisesta toiminnasta omien operatiivisten vaatimusten ja suunnitelmien mukaisesti, ja toimii osana tarvittaessa perustettavaa pelastustoiminnan johtokeskusta (suuronnettomuudet, onnettomuushälytysten ruuhkatilanteet). Pelastuslaitoksen tilannekeskus vastaanottaa ja tarvittaessa välittää eteenpäin muilta vastuutahoilta saatuja tilannekuvauksia ja ilmoituksia. Pelastuslaitoksen tilannekeskus vastaa yleisesti (häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tapahtumat) ns. pintatilanteen, 1h 2 vrk seuraamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä; alkuvaiheen tilanneseurannan jälkeen pelastuslaitokselle kuulumaton vastuu siirretään ao. vastuutaholle (tilanteen yleisjohto) sovittujen hälytys-, heräte- ja tiedonsiirtokäytänteiden mukaisesti. Sovittaessa tai pyydettäessä Pelastuslaitoksen tilannekeskus voi ylläpitää tilannekuvaa ja tarjota kriisijohtamisen tukitoimintoja muulle maakunnan toimialalle tai maakunnan alueella toimivalle organisaatiolle (esim. kunnat). Edellä mainitut asiat ovat osa maakunnan yhteisiä kriisijohtamisen järjestelyjä ja ne tulee kuvata osana maakunnallista valmiussuunnitelmaa huomioiden kaikki turvallisuustilanteet (normaaliolot, häiriötilanteet, poikkeusolot)

42 Väliaikaishallinnossa huomioitavaa TILANNEKUVA: Tietojärjestelmät Yksi keskeinen kriisijohtamisen ja reaaliaikaisen tilannekuvatoiminnan edellytys ovat kriittisten tietoverkkojen sekä viesti- ja tietojärjestelmien toiminta, käyttö ja näiden tuki- ja huoltopalvelut 24/7; eli kriittisten järjestelmien tekninen tilannekuva ja siihen liittyvänä poikkeamien (tukipalvelut, häiriöt, korjaustoiminta, huollot, tietoturvarikkeet) hallinta. Jatkosuunnittelussa on syytä huomioida myös nämä kysymykset sekä maakunnan tasolla että myös palvelutuotantona laajemminkin (esim. tuleva yhteistoimintaalue) osana tilannekuvajärjestelmän kokonaisuutta

43 Väliaikaishallinnossa huomioitavaa ENSIHOITO Ensihoitopalvelun, pelastustoimen ja varautumisen kannalta loppuraportin valmistumisen aikaan aihepiirin keskeinen lainsäädäntötyö on vielä kesken. Lainsäädännön varmistuttua tulee välittömästi aloittaa suunnittelutoimet ja toteutus ensihoitopalvelun tulevasta järjestämis- ja johtamismallista. Maakunnallisella tasolla tulee linjata ensihoitopalvelun tuottamisrakenne ja terveystoimen ja pelastustoimen keskinäisen yhteistyön laajuus hallinnollisella tasolla, tuotannossa ja valmius- ja varautumissuunnittelussa. Ensihoitopalvelun johtokeskuksen toteutus suunnitellaan toisaalta moniviranomaisyhteistyön tarpeet, mutta myös sosiaali- ja terveystoimen sisäiset yhteistyötahot ja toiminnalliset rajapinnat huomioiden. Ensihoitopalvelun johtokeskuksen todennäköinen keskittyminen pelastuksen ja tieliikennelaitoksen johtokeskusten yhteyteen, varsinkin mikäli johtokeskus toteutetaan lainsäädäntövalmistelussa esitetyn sote-valmiuskeskuksen laajuudessa, tulee vaatimaan sekä valmisteluvaiheessa projektiluontoisesti että toteutuksen jälkeen pysyvänä henkilökuntana sekä taloudellisia että henkilöstön lisäresursseja. Aikataulukysymykset selkeytyvät lainsäädännön varmistuessa