KTB111. Peltokasvit ja kasvinjalostus
|
|
- Markku Aro
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KTB111 KASVINTUOTANNON PERUSTEET SYKSY 2009 Prof. Teemu Teeri Peltokasvit ja kasvinjalostus
2 Kasvinjalostus
3 Nykyiset viljelykasvilajikkeet Satoisampia Kestävämpiä Turvallisempia
4 Pitkälle jalostetut viljelykasvit ovat ihmisestä riippuvaisia Teosintti (Zea mays var. parviglumis) Maissi (Zea mays)
5 Satoindeksi harvest index Kuvaa taloudellisesti arvokkaan kasvinosan osuutta koko kasvin biomassasta
6 Satoindeksi Biomassan lisäys siemeniin sadonlisäys Biomassan vähennys juurissa, lehdissä, varsissa heikentää kilpailua rikkaruohoja vastaan, heikentää toipumista tautien ja tuholaisten aiheuttamista vaurioista ja heikentää kykyä kestää ympäristön aiheuttamaa abioottista stressiä Vaatii tehokkaampaa viljelyä, siis ympäristön kontrollia
7 Satoindeksi Muutokset kasvissa rakenteellisia Ideotyyppi (ihannetyyppi) viljakasveilla Yksi varsi, yksi suuri tähkä Matala Pystyt lehdet Lippulehti suuri (ja lähellä tähkää) Vihneet (yhteyttävää solukkoa) Syvälle juurtuvat Vaste typpilannoitukseen hyvä (ei lakoonnu) VIHREÄN VALLANKUMOUKSEN LAJIKKEET
8 Ideotyyppi VIHREÄN VALLANKUMOUKSEN LAJIKKEET Maatiaislajike Jalostettu lajike Ideotyyppi
9 Typpilannoitukselle vasteen antavat lyhytkortiset viljelylajikkeet Perinteinen Jalostettu
10 Vihreä vallankumous Riisintuotannon kasvu
11 Vihreä vallankumous Riisin viljelyalan kasvu
12 Stressinkestävyysjalostus Abioottiset stressitekijät Kylmän- ja talvenkestävyys Kuivuudenkestävyys Bioottiset stressitekijät Tuholaiset Taudit Rikkakasvit
13 Suomen olosuhteet maatalouden kannalta Kasvinjalostuksen tavoitteita Suomessa: Aikaisuus, sato, laatu, kestävyys (taudin-, talven-,...) Viljelyvarmuus 80% Ruotsin maataloustuotannosta on etelämpänä kuin Suomi. Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa! Suomalainen päivänpituus on äärimmäinen ilmiö, johon useimmat kasvit eivät ole sopeutuneet
14 Brno
15 Gregor Mendel
16 Mendelin säännöt Lokus Geenin paikka kromosomissa (tai kartalla) Alleeli Geenin vaihtoehtoinen muoto lokuksessa
17 Mendelin I sääntö Lohkeamis- eli segregaatiosääntö: sukusolujen muodostuessa alleeliset geenit lohkeavat puhtaina toisistaan, niin että kuhunkin sukusoluun tulee yksi kappale kutakin geeniä. A a A AA Aa a Aa aa
18 Mendelin I sääntö
19 Mendelin geenit 1. Siemenen muoto (R/r) 2. Sirkkalehden väri (I/i) 3. Siemenen ja kukan väri (A/a) 4. Palon muoto (V/v) 5. Palon väri (Gp/gp) 6. Kukan sijainti (Fa/fa) 7. Varren pituus (Le/le)
20 Polygeenit 2,5 3,5 2 1,5 Aa 3 2, ,5 0 aa AA ei dominanssia 1,5 1 0, dominanssi 1 geeni aabb Aabb AAbb AABb AABB aabb aabb AaBB AaBb geeniä
21 Jatkuva muuntelu 6 geeniä 24 geeniä Dominanssi; Kunkin geenin frekvenssi 0,
22 frekvenssi Jatkuva muuntelu Kvantitatiivinen genetiikka ominaisuus
23 Sir Ronald A. Fisher Englantilainen tilastoja perinnöllisyystieteilijä Kehitti valintajalostuksen keskeiset tilastolliset menetelmät
24 frekvenssi frekvenssi Keinovalinta ominaisuus ominaisuus
25 frekvenssi frekvenssi Geneettisen hyödyn arviointi S 0 = vanhemmaispolvi Valintaero = µ v - µ 0 µ 0 µ v ominaisuus S 1 = ensimmäinen valintapolvi h 2 ns = µ 1 - µ 0 µ v - µ 0 Valintahyöty = µ 1 - µ 0 µ 0 µ 1 ominaisuus
26 Lisääntymismenetelmä ja jalostus Itsepölytys Ristipölytys
27 Ristipölytteisiä viljelykasveja Omena Malus domestica itseinkompatiibeli Mustikka Vaccinium cv. Viiniköynnös Vitis vinifera yksikotinen tai kaksikotinen Kiivi Actinidia chinensis kaksikotinen Meloni Cucumis melo yksikotinen Luumu Prunus domestica itseinkompatiibeli mansikka Fragaria cv. yksikotinen tai kaksikotinen Parsa Asparagus officinalis kaksikotinen Kaali Brassica oleracea itseinkompatiibeli Porkkana Daucus carota Kurkku Cucumis sativa yksikotinen Sipuli Allium cepa Persilja Petroselinum crispum Raparperi Rheun sativum Pinatti Spinacia oleraeea kaksikotinen Auringonkukka Helianthus annuus Lanttu Brassica napus itseinkompatiibeli Maissi Zea mays yksikotinen Ruis Secale cereale
28 Itsepölytteisiä viljelykasveja Puuvilla Gossypium cv. Lehtisalatti Laetuca sativa Herne Pisum sativum Peruna Solanum tuberosum osa ristipölytteisiä Soijapapu Glycine max Tomaatti Lyeopersicum esculentum alkuperäiset muodot ristipölytteisiä Vehnä Ohra Kaura Riisi Durra Triticum aestivum Hordeum vulgare Avena sativa Oryza sativa Sorghum vulgare
29 Kasvinjalostuksen neljä päätyyppiä Itsepölytteiset Menetelmät yksinkertaisimpia: risteytys, sisäsiitos IBL (inbred lines)
30 Pedigree selection (IBL) Sukupolvenseuranta Puhdas linja 1 Puhdas linja 2 F1 F2 Jatketaan sisäsiitosta ja valintaa Puhdas linja 3, 4, 5,... Mendel: F1 homogeeninen Vaihtelu avataan
31 Kasvinjalostuksen neljä päätyyppiä Ristipölytteiset Hieman mutkikkaampaa, itsesiitosta vältettävä (ei aina mahdollista kokonaan) OPP (open pollinated populations) HYB (hybrids) CLO (clones)
32 Jalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien väliset risteytykset Biotekniikka Verigreippi Rio Red Ruisvehnä
33 Biotekniikka kasvintuotannossa Mikrolisäys Menetelmä ilmiasultaan hyvän kasviyksilön kloonaamiseksi Silmusta tai kasvupisteestä Kalluksen kautta
34 Biotekniikka kasvintuotannossa Mikrolisäys Lopputuloksena saadaan suuri joukko kloonitaimia
35 Biotekniikka kasvintuotannossa Diagnostiikka
36 Geenit ovat DNA:ta Geenit ohjaavat proteiinien valmistumista DNA Geeni A Beadle ja Tatum 1941 Avery ym Watson ja Crick 1953 Crick ym Lähetti-RNA Proteiini A
37 DNA:n rakenne James Watson Francis Crick
38 Geenitekniikka kasveilla Molekyyligenetiikka Geenien eristäminen ja niiden toiminnan selvittäminen Geeninsiirtomenetelmät Solukkoviljelytekniikoiden soveltaminen
39 Geenit ohjaavat proteiinien valmistumista DNA Geeni A säätelyalue Lähetti-RNA Geneettinen koodi on universaali Säätelyalueet eivät Proteiini A
40
41 Agrobakteerivälitteinen geeninsiirto
42 Partikkelipommitus
43 Geeninsiirto laboratoriossa auksiini sytokiniini sytokiniini Transformaatiomarkkeri Yleensä antibioottiresistenssiä koodaava geeni
44 Geeninsiirrolla avulla voidaan kasveihin lisätä uusia ominaisuuksia Geneettinen koodi on universaali DNA Geeni A Lähetti-RNA Proteiini A Kultaiseen riisiin muodostuu - karoteenia. Riisiin on siirretty geenejä narsissista ja bakteerista
45 CO CO CO CO SCoA NH 2 PAL C4H 4CL CHS HO Antosyaanien Phenylalanin Cinnamate 4-Coumarate 4-Coumaroyl-CoA CHI O Chalcone biosynteesi HO O Naringenin O F3H HO O F3 H HO O F3 5 H O Dihydroquercetin O Dihydrokaempferol DFR DFR HO O HO O Leucocyanidin Leucopelargonidin ANS ANS HO O HO O Cyanidin Pelargonidin 3GT 3GT HO O HO O O Glc O Glc Cyanidin-3-O-glucoside Pelargonidin-3-O-glucoside HO O O Dihydromyricetin DFR HO O Leucodelphinidin ANS HO O Delphinidin 3GT HO O O Glc Delphinidin-3-O-glucoside PAL, phenylalanine ammonialyase; C4H, cinnamate-4-hydroxylase; 4CL, 4-coumaryl-CoA ligase; CHS, chalcone synthase; CHI, chalcone-flavanone isomerase; F3H, flavanone 3-hydroxylase; F3'H, flavonoid 3'-hydroxylase; F3'5'H, flavonoid 3',5'-hydroxylase; DFR, dihydroflavonol-4-reductase; ANS, anthocyanidin synthase; 3GT, UDPG-flavonoid-3-0- glucosyltransferase;
46 Phenylalanine PAL Cinnamate C4H 4-Coumarate 4CL 4-Coumaroyl-CoA CHS Antosyaanien biosynteesi Chalcone CHI Naringenin F3H F3'H F3'5'H Dihydroquercetin Dihydrokaempherol Dihydromyricetin DFR DFR DFR Leucocyanidin Leucopelargonidin Leucodelphinidin ANS ANS ANS Cyanidin Pelargonidin Delphinidin 3GT 3GT 3GT Cyanidin-O-glucoside Pelargonidin-3-O-glucoside Delphinidin-O-glucoside RT RT RT Cyanidin-O-rutinoside Pelargonidin-3-O-rutinoside Delphinidin-O-rutinoside
47 Phenylalanine PAL Cinnamate C4H 4-Coumarate 4CL 4-Coumaroyl-CoA CHS Antosyaanien biosynteesi gerberassa, ruusussa, neilikassa... Dihydroquercetin DFR Leucocyanidin ANS Cyanidin 3GT F3'H Chalcone CHI Naringenin F3H Dihydrokaempherol DFR Leucopelargonidin ANS Pelargonidin 3GT Cyanidin-O-glucoside RT Cyanidin-O-rutinoside Pelargonidin-3-O-glucoside RT Pelargonidin-3-O-rutinoside
48 Phenylalanine Moonshadow GM neilikat (Florigene, Australia) PAL Cinnamate C4H 4-Coumarate 4CL 4-Coumaroyl-CoA CHS Chalcone CHI Dihydroquercetin F3'H Naringenin F3H Dihydrokaempherol Petunia F3'5'H F3'5'H Dihydromyricetin DFR DFR DFR Leucocyanidin Leucodelphinidin ANS ANS Cyanidin Delphinidin 3GT 3GT Cyanidin-O-glucoside Delphinidin-O-glucoside RT RT Cyanidin-O-rutinoside Delphinidin-O-rutinoside
49 Geeninsiirrolla voidaan myös poistaa ominaisuuksia Phenylalanine PAL Cinnamate C4H 4-Coumarate 4CL 4-Coumaroyl-CoA CHS
50 Geenitoiminnan vaimentaminen Antisense RNA pysäyttää geenitoiminnan DNA Gene A Antisense RNA Valkoiset gerberat on johdettu punaisesta siirtämällä kasviin yksi gerberan omista väriainesynteesiin osallistuvista geeneistä antisense asennossa
51 Antisense-vaimennuksen mekanismi Geeni A Geeni A mrna Antisense RNA Proteiini A
52 Antisense-vaimennuksen mekanismi Geeni A Geeni A mrna Antisense RNA
53 Hitaasti pehmenevä tomaatti FlavrSavr
54 Flavr Savr Ensimmäinen markkinoille hyväksytty GMelintarvike (1994) Pektiiniä hajottavan polygalakturonaasin määrää vähennetty antisense-tekniikalla
55 Herbisidiresistenssi Kestävyys rikkakasvihävitteitä vastaan Glyfosaattia (Roundup ) kestäviä soijakasveja
56 Hyönteisresistenssi Tavallinen maissi BT-toksiinia tuottava maissi
57 Siirtogeenisen BT-maissin viljelyala USA:ssa % acreage
58 Gm-lajikkeiden osuus soijan viljelyalasta USA:ssa %
59
60
61 Helsingin Sanomat
62 Geenitekniikan riskit Ihmisen terveydelle Allergia Toksiinit Ympäristölle Geenien karkaaminen (introgressio) Genettisen monimuotoisuuden ja biodiversiteetin väheneminen
63 Kasvinjalostuksen riskit Ihmisen terveydelle Allergia Toksiinit Ympäristölle Geenien karkaaminen (introgressio) Genettisen monimuotoisuuden ja biodiversiteetin väheneminen Maatalous on ekologisesti erittäin kuormittavaa!
64
65 Pensasmustikka MTT puutarhatuotanto Piikkiö Aino Alvar Siro Sine
66 Pensasmustikka Jalostuksessa risteytetty Pohjois- Amerikkalaisia pensasmustikoita Suomalaisten Vaccinium suvun marjojen kanssa (mustikka, juolukka, puolukka) Suomen oloihin soveltuvat lajikkeet peräisin juolukan kanssa tehdyistä risteytyksistä Alvar
67 Pensasmustikan riskianalyysi? Pensasmustikan jalostuksessa on risteytetty lajeja, jotka eivät luonnossa ole normaalisti tekemisissä keskenään Kasvin (ja marjojen) metaboliiteissa on odotettavissa uusia, ehkä ennestään tuntemattomia muotoja, mutta niitä ei ole tutkittu Kasvi on lähisukuinen metsiemme tärkeille varpukasveille ja on mahdollista, että vieraat geenit siirtyvät luonnonkasveihin Lajike voidaan nähdä tulokaslajina, mutta sen vaikutuksia luonnonvaraisiin kasveihin ei ole tutkittu
68 Geenitekniikan lainsäädäntö
69
70 Onko laki sama kaikille?
71 Onko laki sama kaikille? Sinisiä perunoita Ei erityismääräyksiä Keltaista riisiä Laaja riskianalyysi Blue Congo Golden Rice
72 Herbisidiresistenssi Glyfosaattia kestävä maissi Laaja riskianalyysi Atratsiiniä kestävä maissi Ei erityismääräyksiä
73 Tomaatin kypsyminen Antisense GM-lajikkeet Flavr Savr ja Endless Summer Laaja riskianalyysi Rin mutaatio Ei erityismääräyksiä
74 Kallis hyväksymismenettely GM-lajikkeen pelkkä hyväksymisprosessi maksaa 20 milj. $ Tavanomaisille lajikekkeille ei tarvita vastaavaa menettelyä
75 Onko sillä väliä? Terveysvaikutteiset ruokakasvit Kultainen riisi Geenitekniikan avulla voidaan jalostaa kasveja ekologisesti kestävällä tavalla Kyntämätön viljely Sadon lisäykset
76 Riittääkö ruoka? Tällä hetkellä maapallolla tuotettava ruoka riittäisi kaikille, jos se jaettaisiin tasan 1990 ruokaa tuotettiin 2700 kcal/henk (ja syötiin 2000 kcal/henk) 50 vuoden kuluttua meitä on kaksi kertaa enemmän
77 Miten ruoan tuotanto voidaan kaksinkertaistaa? Tällä hetkellä n ha maapintaalasta viljelyssä Tuottavimmat alueet on jo valjastettu maataloudelle Lisäalan raivaaminen (metsiltä) ei ole mahdollinen vaihtoehto Kaikki käytössä olevat keinot hyödynnettävä mukaan lukien GM-jalostus
78 Helsingin Sanomat
79 'Knowledge based agriculture'
GMO-tietopaketti. Kasvinjalostuksen menetelmiä
GMO-tietopaketti Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Muuntogeeninen kasvintuotanto, MTK ja BTNK, Kampustalo, Seinäjoki, 13.4.2010 Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien
LisätiedotGMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto
GMO-ABC Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Geenimuunnellut elintarvikkeet, BTNK, Tieteiden Talo, Helsinki, 24.3.2010 Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien väliset
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.
Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia
LisätiedotGEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat
Lisätiedotnko meillä varaa olla hyödyntämättä geenitekniikkaa? Jussi Tuomisto Riippuu siitä mitä halutaan! Joka tapauksessa maailma muuttuu Elintarvikkeista tulee niukkuutta hinnat nousevat Maapallon väkiluku kasvaa
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 18/10 Päivämäärä Dnro 8.6.2010 1693/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 24.6.2010 - toistaiseksi Muuttaa Viljakasvien siemenkaupasta 24 päivänä marraskuuta
Lisätiedot25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13
03/Nide 09 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 209 378L0387 \ 25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13 ENSIMMÄINEN KOMISSION DIREKTIIVI annettu 18 päivänä huhtikuuta 1978 viljakasvien
Lisätiedot1 luku Yleiset säännökset. 1 Soveltamisala
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS nro 25/10 Päivämäärä Dnro 8.12.2010 2567/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 20.12.2010 - toistaiseksi Kumoaa Alkuperäiskasvilajikkeiden hyväksymisestä ja siemenkaupasta
LisätiedotLIITE. A osa. Muutetaan direktiivi 2002/55/EY seuraavasti:
FI LIITE Muutetaan direktiivi 2002/55/EY seuraavasti: A osa (1) Korvataan 2 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti: Allium cepa L. Cepa-ryhmä (Ruokasipuli) Aggregatum-ryhmä (Salottisipuli) Allium fistulosum
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä
LisätiedotGeeniruoan torjuminen Euroopassa ei ole rationaalista
Teemu Teeri KATSAUS Geeniruoan torjuminen Euroopassa ei ole rationaalista Euroopassa suhtaudutaan varauksellisesti geneettisesti muunnettujen viljelykasvien käyttöön, mutta perustuuko torjunta järkiperäiseen
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
LisätiedotKOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.
Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli
LisätiedotEläinjalostus. Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet.
Eläinjalostus Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet. Jalostettavat ominaisuudet usein kvantitatiivisia. (usean geenin aiheuttamia)
LisätiedotMustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen
Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen Ruosteenkestävät ja lyhytkortiset vehnälajikkeet...toivat "vihreän kumouksen" vehnän viljelyyn 60-luvulla: Peltonen-Sainio P. Vihreä vallankumous,
LisätiedotLuomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon
Lisätiedottorstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat
Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden lajikeluettelosta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 51/04 Pvm Dnro 23.6.2004 2978/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2004 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden lajikeluettelosta
LisätiedotPERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011
PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011 RIISTAPELTOKASVEIKSI SOVELTUVIA ON SATOJA LAJIKKEITA, PÄÄLAJITYYPIT: JUURIKKAAT, JUURI JA NAATTI KAALIT, NAATTIOSA
LisätiedotEtelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto
mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät 4.-6.4.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto Ruralia-instituutti /Riitta Kaipainen www.helsinki.fi/ruralia 4.4.2017 1 Etelä-Savo - väestö: 151 562 as. - pinta-ala:
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotKokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
LisätiedotGeneettisesti muunnellut ainekset rehuissa (ja elintarvikkeissa) Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira
Geneettisesti muunnellut ainekset rehuissa (ja elintarvikkeissa) Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira Sisältö Keskeinen GM lainsäädäntö ja sen sisältö Markkinoilla olevat GM raaka-aineet Tulevaisuuden
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotDIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
25.1.2019 L 23/35 DIREKTIIVIT KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANODIREKTIIVI (EU) 2019/114, annettu 24 päivänä tammikuuta 2019, täytäntöönpanotoimenpiteistä neuvoston direktiivin 2002/53/EY 7 artiklan ja neuvoston
LisätiedotGMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira
GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira Millaisia GM kasvit ovat ja kuinka tätä käytetään hyväksi analytiikassa Aromaattisten aminohappojen biosynteesireitti kasvissa Kasvi tarvitsee
LisätiedotAnhang. Morphin 48 % 34b19 34b22 34b23. 34b26 34b31 34b35
7 A Wildtyp Retikulin* 0,5 % Oripavin 3,4 % Thebain 29,7 % Codein 13,8 % Scoulerin 1,2 % Laudanin 2,1 % Laudanosin 1,3 % Morphin 48 % Morphin Codein Thebain Salutaridinol Oripavin Retikulin* Scoulerin
LisätiedotMinna Karhunen. Muuntogeenisen kasvintuotannon vaikutukset. Uhat, mahdollisuudet ja asenteet
Minna Karhunen Muuntogeenisen kasvintuotannon vaikutukset Uhat, mahdollisuudet ja asenteet Opinnäytetyö Kevät 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tuotantotekniikka
LisätiedotPERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.
OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
Lisätiedotannettu 14 päivänä huhtikuuta 1972, vihanneslajien ominaisuuksista ja vähimmäisedellytyksistä lajiketarkastusta varten
03/Nide 04 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 105 37L0168 N:o L 103/6 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI.5.7 KOMISSION DIREKTIIVI, annettu 14 päivänä huhtikuuta 197, vihanneslajien ominaisuuksista
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 14. Useamman ominaisuusparin periytyminen 1. Avainsanat 2. Mendelin lait 3. Dihybridiristeytys 4. Mendelin tulosten taustaa 5. Tekijäinvaihdunta
Lisätiedota. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.
1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 12. Ominaisuuksien periytymistä tutkitaan risteytyksillä 1. Avainsanat 2. Geenit ja alleelit 3. Mendelin herneet 4. Monohybridiristeytys
LisätiedotTaulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus
N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu
LisätiedotKasvinjalostus 2000-luvulla
Kasvinjalostus 2000-luvulla (Kirsi Lehto, Biotieteet ja geeniteknologia -seminaari, Turku 10.2.2001) Kasvien jalostus ennen Kasvinjalostuksella on pitkät perinteet: jo varhaiseen kasvinviljelyyn liittyi
LisätiedotLuomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT
Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:
LisätiedotUudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus vihanneskasvien siemenkaupasta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 6/14 Päivämäärä Dnro 13.3.2014 333/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 24.3.2014 - toistaiseksi Kumoaa Vihanneskasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotGLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
GLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marjo Helander Dosentti, tutkija, Turun yliopisto Irma Saloniemi Dosentti, yliopistonlehtori, Turun yliopisto Ympäristövaliokunta 6.3.2018 Maailman käytetyin
LisätiedotKuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky
Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina
LisätiedotIlmoitus erityisruokavaliosta päiväkodissa tai koulussa pitkä versio
Ilmoitus erityisruokavaliosta päiväkodissa tai koulussa pitkä versio Palautetaan oman koulun terveydenhoitajalle. Käytä tätä lomaketta silloin, kun ruokavalioon liittyy monia rajoituksia. Ruokailijan nimi
LisätiedotVäreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä
Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä
LisätiedotKOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS
KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien
LisätiedotKasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä?
Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä? Kuopio 10.11.2017 Marja Jalli ja Kaija Hakala, Luke, Luomuinstituutti marja.jalli@luke.fi Jalostusta luomuun (ET Lammerts et al 2011)
LisätiedotKuinka muuntogeenisten kasvien hyväksymismenettelyjä tulisi kehittää?
Kuinka muuntogeenisten kasvien hyväksymismenettelyjä tulisi kehittää? Dosentti Osmo Kuusi Aalto yliopisto, Turun yliopisto What Futures Oy osmo.kuusi@utu.fi EU:n komission vuoden 2010 yhteenveto GMOturvallisuuteen
LisätiedotViljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu
LisätiedotBiotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan
Liite 22.10.2007 64. vuosikerta Numero 2 Sivu 12 Biotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan Satu Pura, Boreal Kasvinjalostus Perinteisesti kasvinjalostus on perustunut jalostajan havaintoihin ja
Lisätiedot9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia
GMO analytiikka Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Termistöä geenimuuntelu muuntogeeninen siirtogeeninen GM GMO (geneettisesti muunnettu organismi) GM tapahtuma (event): käytetään silloin kun
Lisätiedot1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan
1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (O. en) 10936/15 ADD 1 AGI 400 STATIS 63 DELACT 95 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 13. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotSisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura
VILJA JA VILJALAJIT Sisältö Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura Ulkomaiset viljat Maissi Riisi Hirssi Durra Tattari Amarantti Kvinoa Viljanjyvä
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotSuomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke
Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotLuomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013
Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa
LisätiedotLuonnon marjat ja hedelmät
hirvaslaisten ilmoittamat teeaine viljely sieni aaprotti 1 1 1 1 ahomansikka 4 1 ampiaisyrtti x 1 1 avomaankurkku 1 1 basilika 1 1 chili 1 1 haaparousku x 1 hapero 3 1 herne 7 1 hilla 8 1 horsma x 1 humala
LisätiedotRavinto ja ilmastonmuutos
Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen
LisätiedotPeltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotKASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Viljojen jalostus Valkuaiskasvien jalostus Yhteenveto KASVINJALOSTUS
LisätiedotEuroopan unionin virallinen lehti L 162/13
21.6.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 162/13 KOMISSION DIREKTIIVI 2008/62/EY, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2008, tietyistä poikkeuksista sellaisten viljelykasvien maatiaiskantojen ja -lajikkeiden
LisätiedotSiirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset
Helmi Kuittinen Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset e e m t a Aluksi Riskinarvioinnissa arvioidaan siirtogeenisen materiaalin käytön ympäristö-(ja terveys)vaikutuksia. Kunkin siirtogeenisen puun
LisätiedotRuis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat
Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576
LisätiedotPerinnöllisyys. Enni Kaltiainen
Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta
LisätiedotGeenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta
Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta 19.10.2016 Metsätieteen päivä Outi Savolainen, Oulun yliopisto, Genetiikan ja fysiologian tutkimusyksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0
LisätiedotSULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis
LisätiedotPeittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman
LisätiedotPalkokasvien viljely elintarvikekäyttöön
Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Jokioinen Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, marjo.keskitalo@luke.fi Kylvövirvilä
LisätiedotTIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA
Ruoka-Kouvola www.ruokakouvola.fi 1 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti LIITE 2 13.1.216 TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä v.
LisätiedotEviran tutkimuksia 1/2014. Kasvintuhoojien leviämisväylät ja kasvintuhoojien uhkaaman tuotannon arvo
Eviran tutkimuksia 1/2014 Kasvintuhoojien leviämisväylät ja kasvintuhoojien uhkaaman tuotannon arvo Eviran tutkimuksia 1/2014 Kasvintuhoojien leviämisväylät ja kasvintuhoojien uhkaaman tuotannon arvo
Lisätiedotalleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen
11 RISTEYTYKSET Merkintätapoja Mendelin säännöt Yhden alleeliparin periytyminen Monohybridiristeytys Multippelit alleelit Letaalitekijät Yhteisvallitseva periytyminen Välimuotoinen periytyminen Testiristeytys
LisätiedotPeltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka
LisätiedotMarjojen terveysvaikutukset. Laura Jaakola Climate laboratorium University of Tromsø & Bioforsk Nord
Marjojen terveysvaikutukset Laura Jaakola Climate laboratorium University of Tromsø & Bioforsk Nord Photo: Leidulf Lund Photo: Leidulf Lund Ilmastolaboratorio, UiT & Bioforsk - Sijainti 69 39 N - 6 päivävalo
LisätiedotYlitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka
LisätiedotKasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira
Kasvintuhoojien leviämisväylät Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Tavoite Arvioida, kuinka paljon Suomeen tuodaan kasviperäisiä tavaroita, joiden mukana voi levitä uusia kasvintuhoojia
LisätiedotLöytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy
Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,
LisätiedotKasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden
LisätiedotMaatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä
Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan
LisätiedotVILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotVILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011
VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset
Lisätiedot1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää)
1 Lasten ruoka-allergiatutkimus Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE C. Kotona täytettävä, palautus postitse palautuskirjekuoressa. VASTAUSOHJE Vastatkaa taulukkomuotoisiin kysymyksiin
LisätiedotViranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä
Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
Lisätiedot2,5dl 1kpl / 3,75dl 1,5kpl
Määrät 10kg / 20kg tavoitteen mukaan. Jos määrää ei ilmoitettu, syö vapaasti. * katso lista vaiheeseen sopivista tuotteista MAANANTAI Aamupala: Kaurapuuro Välipala: 2,5dl tai 1kpl / 3,75dl tai 1,5kpl Lounas:
LisätiedotRehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot
Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet
LisätiedotOhran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT
Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka
LisätiedotHOITO-OHJEET. Viljelylaatikot
HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle
LisätiedotTAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT
MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 SATOKAUSI LISKUU JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 TIKUU SATOKAUSI Rucola
LisätiedotSymbioosi 2 VASTAUKSET
Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi
LisätiedotMTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
LisätiedotHedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
LisätiedotPakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,
Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
LisätiedotMenu Lauantai lounas. Broileriruukku Curryä (M,G), Riisiä (M,G) Punajuuri-kauravuokaa (M, vegan)
Menu 8.-9.6.2019 Lauantai lounas Broileriruukku Curryä (M,G), Riisiä (M,G) Punajuuri-kauravuokaa (M, vegan) Vihreäsalaattia (M,G,vegan), Kaalisalaattia (M,G,vegan), Porkkanaraastetta (M,G,vegan) Maitoa
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotElintarvikkeet Vegaanitko oikeassa?
Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa? Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanokset FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin
Lisätiedot