9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia"

Transkriptio

1 GMO analytiikka Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Termistöä geenimuuntelu muuntogeeninen siirtogeeninen GM GMO (geneettisesti muunnettu organismi) GM tapahtuma (event): käytetään silloin kun tarkoitetaan kasvilinjaa, joka on peräisin yhdestä geenimuunnostapahtumasta (vrt. lajike) Geneettisesti muunneltua ainesta sisältävä rehu Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia kestävyys rikkakasvien torjuntaaineille vastustuskyky hyönteisiä vastaan stacked genes, geenipakka : GM vanhempien molemmat ominaisuudet muuttunut rasvahappokoostumus tärkkelysperuna 1

2 Lainsäädäntö Euroopan unionin alueella elintarvikkeet ja rehut saavat sisältää ainoastaan EU:ssa hyväksyttyjä muuntogeenisiä (GM) aineksia ja ne on merkittävä selvästi, jos ne sisältävät enemmän kuin 0,9 % GM materiaalia. Hyväksymätöntä GM ainesta sisältävät elintarvikkeet ja rehut on vedettävä markkinoilta. Yhteistyö EU:n alueella European Network of GMO Laboratories, ENGL Kansallisten GM laboratorioiden yhteistyöelin testaa ja validoi GM tapahtuman havaitsemis- ja tunnistamismenetelmät Hakija toimittaa menetelmän ja referenssimateriaalia Kehittää ohjeita validointia, näytteenottoa yms. varten GMO menetelmätietokanta GM analyysivaiheet Skriinaus positiivinen negatiivinen GMO? on/ei (kasvilajit) Identifiointi kyllä ei hyväksyttyjä? kyllä/ei kvantitointi yksittäisten ainesosien kvantitointi Yli 0,9% alle 0,9% valvonnan toimenpiteet takaisinveto-ohjeen mukaan täytyykö merkitä? kyllä/ei merkittävä ei tarvitse merkitä 2

3 GM analytiikkaa tehdään pääasiassa kvantitatiivisella reaaliaikaisella PCR:llä (Q-PCR) Rehusta tai elintarvikkeesta eristetään DNA analytiikka sopii vain matriiseille, joista voidaan eristää DNA:ta DNA:n hajoaminen voi olla ongelma pitkälle prosessoiduissa tuotteissa Q-PCR:n avulla katsotaan onko näytteessä GM ainekseen liittyvää DNA:ta, joka monistuu skriinaus identifiointi GM aineksen osuus mitataan vertaamalla GM tapahtuman DNA:n määrää kasvilajispesifiseen DNA:n määrään soija vs. soija GM tapahtuma maissi vs. maissi GM tapahtuma jne. PCR Polymerase chain reaction DNA:n monistamista kontrolloidusti Tarvitaan DNA-polymeraasi-entsyymi, joka rakentaa uuttaa DNA-juostetta ja kestää kuumuutta denaturoitumatta alukkeet, jotka sitoutuvat DNA templaattiin polymeraasiketjureaktion aloittamiseksi (oligonukleotideja l. lyhyitä DNA juosteita) Nukleotideja uusien DNA-juosteiden rakennusaineiksi Sopiva puskuri Lämpötilaa säätelevä kone Esimerkkejä PCR:n käytöstä Voidaan analysoida tuleeko PCR tuotetta vai ei Voidaan analysoida minkä pituisia juosteita PCR tuottaa (esimerkiksi isyystutkimus, rikospaikkatutkinta ) voidaan analysoida lähtömateriaalin määrää (kvantitatiivinen PCR) voidaan käyttää geenien kloonaamiseen Voidaan tuottaa mutatoituja geenejä, jotka voidaan siirtää eliöihin 3

4 PCR-reaktioseosta kuumennetaan ja jäähdytetään kontrolloidusti 94 C denaturaatio: DNA-kaksoisjuoste aukeaa 60 C Alukkeet ja polymeraasi Sitoutuvat 72 C Uusi juoste syntetoidaan DNA:n määrä lisääntyy PCR:ssä eksponentiaalisesti 4. sykli haluttu geeni 3. sykli 2. sykli 1. sykli 35 sykliä templaatti DNA 2 2 = 4 kopiota 2 3 = 8 kopiota 2 4 = 16 kopiota 2 5 = 32 kopiota 2 36 = 68 miljardia kopiota PCR-tuotteen analysointi Tavanomaisessa PCR:ssä tuote täytyy analysoida geelielektroforeesilla. Voidaan esimerkiksi tutkia syntyykö PCR tuotetta vai ei (onko tutkittavassa DNA:ssa jakso, johon alukkeet tarttuvat) 4

5 Q-PCR:n periaate Mittaa PCR tuotteen määrän jokaisen PCR syklin jälkeen (tavallisessa PCR:ssä mitataan vain lopputuotteen määrä, end-point measurement) PCR tuotteen määrä mitataan fluoresoivien väriaineiden avulla SYBR Greenin periaate SYBR Green fluoresoi silloin kun se on sitoutuneena 2-juosteiseen DNA:han. Kun DNA on denaturoitunut, fluoresenssin määrä laskee huomattavasti Ekstensovaiheessa SYBR Green sitoutuu taas 2-juosteiseen DNA:han ja fluoresoi voimakkaasti Fluoresenssia on sitä enemmän mitä enemmän on 2-juosteista DNA:ta eli PCR-tuotetta. TagMan periaate fluorofori sammuttaja TagManissa käytetään koettimia, jotka ovat kaksois-leimattuja fluoresoivalla reportterilla ja sammuttajalla (quencher). Kun koetin on ehjä, molekyylin energia siirtyy sammuttajalle, jolloin fluoresenssia ei havaita. Polymeraasin eksonukleaasiaktiivisuus pilkkoo koetinta samalla kun se valmistaa uutta juostetta. Sammutin irtoaa reportterista ja ei enää pysty vaimentamaan reportterin fluoresoivaa signaalia. Mitä enemmän reaktioon syntyy DNA:ta, johon koetin pystyy sitoutumaan ja josta polymeraasi sen pilkkoo, sitä enemmän syntyy mitattavaa fluoresenssia. 5

6 Reaaliaikainen kvantitatiivinen PCR syklin jälkeen DNA:ta on kaikissa suunnilleen saman verran Erot tässä vaiheessa selittyvät sillä että templaattia, eli DNA:ta on eri määriä eri näytteissä kvantitointi Miten GM kasvit tehdään ja kuinka tätä käytetään hyväksi GM analytiikassa 1. Geenin siirtäminen kasvisoluun Siirrettävä geeni saadaan kasvisoluun Agrobakteerin avustuksella Tai siirrettävä geeni on kultahiukkasten pinnalla, jotka ammutaan kohdesolukkoon 6

7 2. Geeni integroituu solun kohdegenomiin 3. Solu monistetaan ja selektoidaan muista soluista esim. kasvattamalla antibioottialustalla 4. Kasvisolukko erilaistuu versot ja juuret uusi GM kasvi 7

8 Mitä GM kasveihin on siirretty selektiogeeni geeni, jolla saadaan aikaan haluttu ominaisuus kasvi DNA P geeni A T P geeni B T kasvi DNA promoottori, laittaa geenin päälle terminaattori, ilmoittaa mihin geeni loppuu kullakin geeninsiirtotapahtumalla on spesifinen kohta kasvigenomissa, mihin siirretty geenikasetti on integroitunut geenikasetti Miten GM kasvien ominaisuuksia käytetään hyväksi GM analytiikassa selektiogeeni geeni jolla saadaan aikaan haluttu ominaisuus kasvi DNA P geeni A T P geeni B T kasvi DNA Kasvilajin tunnistus kasvilaji-spesifisillä alukkeilla, referenssigeeni 2. skriinaus: konstruktispesifiset alukkeet: onko GM kasveille tyypillisiä geenin osia, esimerkiksi geeninsiirrossa käytettyjä promoottereita tai terminaattoreita (joita ei kasveista yleensä löydy) 3. Tapahtumaspesifinen tunnistus siirretyn geenin ja kasvigenomin integraatiokohtaan kiinnittyvillä alukkeilla: toinen aluke kiinnittyy siirrettyyn geeniin ja toinen kohdegenomiin, hyvin spesifinen GM analytiikka käytännössä Rehut: Eviran valvontaviranomaisten kotimaisen valmistuksen tai markkinavalvonnan näytteitä Koulutetut näytteenottajat Tulokset julkaistaan vuosittain Eviran julkaisusarjassa ut/?a=view&productid=356 8

9 Edustava näytteenotto! 50t rehua esim. rehulinjastolta 10 x 1 kg osanäyte rehuvirrasta tasaisin väliajoin (laboratorionäyte) 10 x 1 kg rinnakkaisnäyte, joka jää toimijalle Jokainen 10 osanäytteestä jaetaan kahtia Puolikkaat yhdistetään ja sekoitetaan kokoomanäytteeksi Kokoomanäyte supistetaan näytteenjakajalla 1 kg:ksi, joka jauhetaan Valvontanäytteestä laboratorionäytteeksi 11 DNA:n eristystä varten otetaan 2 x 1 g näyte PCR levylle pipetoidaan (2x) 3 x ng DNA:ta Jos GM aineksen pitoisuus on mittausepävarmuus huomioon ottaen lähellä merkintärajaa, jokainen 0,5 kg osanäyte analysoidaan Skriinaus: kasvilajit ja GM elementit Kolme GM elementtiä ja 1 kasvilaji 9

10 Identifiointi skriinaustuloksen perusteella soijan GM tapahtumat skriinauselementit Vihreä: GM tapahtuma sisältää ko. GM elementin Oranssi: GM tapahtuma ei sisällä ko. GM elementtiä Tarkistetaan Q-PCR:llä mitkä GM tapahtumat näytteestä löytyvät Identifioidun GM tapahtuman osuus mitataan ja suhteellinen osuus lasketaan Näytteissä olevan GM aineksen määrä (genomikopiolukumääränä) arvioidaan standardisuoran avulla, joka on tehty tietyn määrän GM ainesta sisältävästä DNA:sta Näytteessä olevan kasvilajin genomikopiolukumäärä arvioidaan samalla tavalla. GM tapahtuman genomikopio lkm kasvilajin genomikopio lkm X 100% Suhteellinen kvantitointi 1% GM ref. materiaali ~5% GM materiaalia voidaan sanoa vain kuinka paljon näytteessä olevasta soijasta on GM soijaa, ei kuinka paljon GM tapahtumaa on koko näytteessä tai kuinka paljon näytteessä on soijaa 10

11 Suhteellinen kvantitointi 100 % soijaa 0 % GM soijaa 100 % soijaa 10 % GM soijaa 90 % maissia 10 % soijaa 10 % GM soijaa Uuden polven GM kasvit uudet analyysitavat Geeninsiirtotapa erilainen rekombinaatio pistemutaatio siirretään ainoastaan kasvin omia geenejä tai säätelyalueita cis-geneesi: siirretään saman kasvilajin kokonaisia geenejä Intrageneesi: muuten sama kuin cis, mutta geenifragmentteja on järjestetty uudelleen eri tapahtumia sisältävät GM kasvit risteytetty (stacked events) geenipakka esim. MON89034 x 1507 x MON88017 x Muuttuneet ominaisuudet ravintosisältö muuttunut (kultainen riisi) Siirretty geeni, joka säätelee usean muun geenin toimintaa kasvin useita ominaisuuksia on muuttunut Uuden polven GM kasvit Tähän asti esim. glyfosaatinkestävyys saadaan siirtämällä kasveihin Agrobakteerin CP4 kannan EPSP syntaasi, joka ei ole herkkä glyfosaatille tai muuttamalla kasvin omaa EPSPS syntaasia ja siirtämällä se takaisin kasviin Ero herkkään/kasvin omaan EPSP syntaasiin vain muutama aminohappo Uuden polven GM kasvit: kohdennettu pistemutaatio: muutetaan vain halutut aminohapot, ei siirretä enää kokonaisia geenejä Ovatko GM vai ei? 11

12 Sulamiskäyrä-analyysi SYBR greenillä Tm vaihtelee sen mukaan miten pitkä PCR tuote on, tai missä suhteessa eri nukleotideja siihen on sitoutunut A-T sidoksen sulaminen vaatii matalampaa lämpötilaa kuin G-C sidoksen sulaminen High resolution melting, HRM Voidaan nähdä jopa yhden nukleotidin erot PCR tuotteessa uuden polven GM kasvien analyysi Nettisivuja, joissa tietoa GMO:sta et/muuntogeeniset+tuotteet+/

GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira

GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira Millaisia GM kasvit ovat ja kuinka tätä käytetään hyväksi analytiikassa Aromaattisten aminohappojen biosynteesireitti kasvissa Kasvi tarvitsee

Lisätiedot

Geneettisesti muunnellut ainekset rehuissa (ja elintarvikkeissa) Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira

Geneettisesti muunnellut ainekset rehuissa (ja elintarvikkeissa) Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira Geneettisesti muunnellut ainekset rehuissa (ja elintarvikkeissa) Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira Sisältö Keskeinen GM lainsäädäntö ja sen sisältö Markkinoilla olevat GM raaka-aineet Tulevaisuuden

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Muuntogeenisten rehujen valvonta

Muuntogeenisten rehujen valvonta Muuntogeenisten rehujen valvonta ETT:n Rehuseminaari 30.10.2018 Tiina O Toole Rehujaosto Merkintä varmistaa rehun jäljitettävyyden Muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja ei saa myydä tai markkinoida,

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Laboratorioala OPINNÄYTETYÖ. VÄRIAINEET PIPETOINNIN APUNA qpcr-tekniikassa

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Laboratorioala OPINNÄYTETYÖ. VÄRIAINEET PIPETOINNIN APUNA qpcr-tekniikassa TEKNIIKKA JA LIIKENNE Laboratorioala OPINNÄYTETYÖ VÄRIAINEET PIPETOINNIN APUNA qpcr-tekniikassa Työn tekijä: Sanna Uusivirta Työn ohjaaja: Tiina Soininen Työn ohjaaja: Jaakko Kurkela Työ hyväksytty:..

Lisätiedot

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla / 12.10.2011 EHEC-ITUEPIDEMIAN VAIHEITA: Vahva signaali epidemiasta

Lisätiedot

Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira

Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Elintarvikepetokset EU:ssa ei ole yleisesti hyväksyttyä elintarvikepetosten määritelmää. Yleinen ohjeistus löytyy elintarvikelainsäädäntöä

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi 6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Ekologiset ympäristöongelmat. 10. Geeniteknologia. BI5 II Geeniteknologia 4. Geenitekniikan perusmenetelmiä

Ekologiset ympäristöongelmat. 10. Geeniteknologia. BI5 II Geeniteknologia 4. Geenitekniikan perusmenetelmiä Ekologiset ympäristöongelmat 10. Geeniteknologia Dna:n ja rna:n käsittely Eristäminen Puhdistaminen Lähetti-rna:t voidaan muuntaa niiden emäsjärjestystä vastaavaksi ns. komplementaariseksi dna:ksi (c-dna)

Lisätiedot

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet

Lisätiedot

Biologia ylioppilaskoe

Biologia ylioppilaskoe Biologia ylioppilaskoe 12 tehtävää, joista kahdeksaan (8) vastataan Tehtävät vaikeutuvat loppua kohden, jokeritehtävät merkitty +:lla Molempiin jokereihin saa vastata ja ne lasketaan mukaan kahdeksaan

Lisätiedot

Uudistettu EU-näytteenottoasetus ja sen tuomat muutokset rehujen viranomaisnäytteenottoon

Uudistettu EU-näytteenottoasetus ja sen tuomat muutokset rehujen viranomaisnäytteenottoon Eviran valtuutettujen tarkastajien koulutuspäivä 26.1.2010 Ajankohtaista rehujen näytteenotosta Uudistettu EU-näytteenottoasetus ja sen tuomat muutokset rehujen viranomaisnäytteenottoon Komission asetus

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 -päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 -päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

Francis Crick ja James D. Watson

Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobel-palkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän

Lisätiedot

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille

Lisätiedot

Solun tutkiminen. - Geenitekniikka

Solun tutkiminen. - Geenitekniikka Solun tutkiminen - Geenitekniikka Tunnin sisältö 1. Bioteknologian peruskäsitteitä 2. Hieman mikroskoopeista 3. DNA:n eristäminen, puhdistaminen ja pilkkominen 4. Geenikirjasto 5. PCR 6. Elektroforeesi

Lisätiedot

Lajinmäärityksestä elintarvikkeiden aitoustutkimuksessa. Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira

Lajinmäärityksestä elintarvikkeiden aitoustutkimuksessa. Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira Lajinmäärityksestä elintarvikkeiden aitoustutkimuksessa Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira Sisältö Elintarvikepetokset Menetelmiä elintarvikepetosten tunnistamiseksi DNA menetelmät DNA viivakoodaus

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Laboratorioala. Tutkimuspainotteinen suuntautumisvaihtoehto

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Laboratorioala. Tutkimuspainotteinen suuntautumisvaihtoehto TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Laboratorioala Tutkimuspainotteinen suuntautumisvaihtoehto OPINNÄYTETYÖ DNA:N ERISTYSMENETELMIEN VERTAILU ELINTARVIKENÄYTTEILLE ERILAISILLA NÄYTEMATRIISEILLA Työn tekijä:

Lisätiedot

KVANTITATIIVISEEN POLYMERAASIKETJUREAKTI- OON PERUSTUVAN TESTIN KEHITTÄMINEN RUOKAPATOGEENIN TUNNISTAMISEKSI

KVANTITATIIVISEEN POLYMERAASIKETJUREAKTI- OON PERUSTUVAN TESTIN KEHITTÄMINEN RUOKAPATOGEENIN TUNNISTAMISEKSI Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Biotekniikka 2013 Kaisa Vihersalo KVANTITATIIVISEEN POLYMERAASIKETJUREAKTI- OON PERUSTUVAN TESTIN KEHITTÄMINEN RUOKAPATOGEENIN TUNNISTAMISEKSI

Lisätiedot

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi)

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) CHEM-A1310 Biotieteen perusteet Heli Viskari 2017 DNA-harjoitustöiden aikataulu, valitse yksi näistä

Lisätiedot

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1)

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Marika Jestoi Evira/Tuoteturvallisuusyksikkö Yleistä ohjeistusta aiheesta toivottu jo pitkään miten

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

PCR:n laadunvarmistus. Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö/ Elintarvikemikrobiologiajaosto

PCR:n laadunvarmistus. Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö/ Elintarvikemikrobiologiajaosto PCR:n laadunvarmistus Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö/ Elintarvikemikrobiologiajaosto Ajankohtaista laboratoriorintamalla 11.10.2012 1 Laadunvarmistus Validointi Henkilökunnan

Lisätiedot

GENEETTISESTI MUUNNELLUN BAKTEERIN TUNNISTAMINEN -

GENEETTISESTI MUUNNELLUN BAKTEERIN TUNNISTAMINEN - Mirka Tyni Marjo Yrjänheikki GENEETTISESTI MUUNNELLUN BAKTEERIN TUNNISTAMINEN - Itseopiskelumateriaalin tuottaminen kvantitatiivisesta polymeraasiketjureaktiosta sekä harjoitustyön suunnittelu ja testaus

Lisätiedot

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

Geenin toiminnan säätely Moniste sivu 13 "Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13 Monisteen alussa on erittäin tärkeitä ohjeita turvallisuudesta Lukekaa sivu 5 huolellisesti ja usein Vaarat vaanivat: Palavia nesteitä ja liekkejä on joskus/usein

Lisätiedot

31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO

31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO 31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 II (EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista) PÄÄTÖKSET KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS,

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter

Mittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter Mittausepävarmuuden laskeminen ISO 19036 mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter Marjaana Hakkinen Erikoistutkija, Elintarvike- ja rehumikrobiologia Mikrobiologisten tutkimusten mittausepävarmuus 18.3.2019

Lisätiedot

Allergeenien analytiikka. Anu Kallinen Tullilaboratorio

Allergeenien analytiikka. Anu Kallinen Tullilaboratorio Allergeenien analytiikka Anu Kallinen Tullilaboratorio 4.10.2017 Mikä on allergeeni? Allergeeni on antigeeni, joka saa aikaan immuunivasteen elimistössä Allergeenit ovat useimmiten proteiineja Elintarvikkeiden

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden harjoitustyöt

Genetiikan perusteiden harjoitustyöt Genetiikan perusteiden harjoitustyöt Molekyylien kloonaus ja siihen liittyvät taidot ja temput, osa 1 Restriktioentsyymit, elektroforeesi Moniste sivulta 24-: Geenien kloonaus CELL 491- Isolating, cloning,

Lisätiedot

Ajankohtaista laboratoriorintamalla Riitta Rannikko EVIRA/ELITA/RETU Rehujen turvallisuus ja laatu

Ajankohtaista laboratoriorintamalla Riitta Rannikko EVIRA/ELITA/RETU Rehujen turvallisuus ja laatu Suurten erien näytteenotosta - rehut Ajankohtaista laboratoriorintamalla 4.10.17 Riitta Rannikko EVIRA/ELITA/RETU Rehujen turvallisuus ja laatu Suurten erien näytteenottoa rehuista tuonnissa Suomeen tuodaan

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2010 KOM(2010)299 lopullinen 2010/0158 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON89034xNK603 (MON-89Ø34-3xMON-ØØ6Ø3-6) sisältävien,

Lisätiedot

GMO-tietopaketti. Kasvinjalostuksen menetelmiä

GMO-tietopaketti. Kasvinjalostuksen menetelmiä GMO-tietopaketti Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Muuntogeeninen kasvintuotanto, MTK ja BTNK, Kampustalo, Seinäjoki, 13.4.2010 Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien

Lisätiedot

Molekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti

Molekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti Molekyyligenetiikka Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti Molekyyligenetiikka Pikaperusteet Miten meillä Automaation aika Geenitestien käyttö Mihin menossa Molekyyligenetiikka: pikaperusteet DNAn rakennevirheet

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

REAL-TIME PCR MENETELMÄN SOVELTAMINEN YERSINIA ENTEROCOLITICAN OSOITTAMISEKSI KASVISNÄYTTEISTÄ

REAL-TIME PCR MENETELMÄN SOVELTAMINEN YERSINIA ENTEROCOLITICAN OSOITTAMISEKSI KASVISNÄYTTEISTÄ REAL-TIME PCR MENETELMÄN SOVELTAMINEN YERSINIA ENTEROCOLITICAN OSOITTAMISEKSI KASVISNÄYTTEISTÄ Opinnäytetyö Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Hämeenlinna 9.5.2008 Sanna Tuomi OPINNÄYTETYÖ Bio-

Lisätiedot

Edustava näyte - tärkein laadunmäärityksen vaihe

Edustava näyte - tärkein laadunmäärityksen vaihe Edustava näyte - tärkein laadunmäärityksen vaihe Ohjeet on valmisteltu Vilja-alan yhteistyöryhmässä yhdessä vilja- ja öljykasvisektorin toimijoiden kanssa Vilja-alan yhteistyöryhmä, syksy 2013 1 Edustava

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) 25.6.2011 Euroopan unionin virallinen lehti L 166/9 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 619/2011, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2011, rehun virallisessa valvonnassa käytettävistä näytteenotto- ja määritysmenetelmistä

Lisätiedot

Geenitekniikka säädeltyä

Geenitekniikka säädeltyä Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin

Lisätiedot

GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA. Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva

GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA. Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva Gluteenittomuus Gluteenittomia tuotteita koskevan standardin on asettanut Codex Alimentarius

Lisätiedot

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Reportterigeenit ja reportterikonstruktiot? Monissa tilanteissa tarvitaan ilmaisinta (proobi, luotain, reportteri) kertomaan, mitä/missä/milloin

Lisätiedot

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010 Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan

Lisätiedot

Tullin elintarviketutkimukset 2013

Tullin elintarviketutkimukset 2013 Tullin elintarviketutkimukset 2013 Elintarvikevalvonnassa tutkittiin vuonna 2013 yhteensä 3137 tavaraerää. Eristä 52 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista ja 44 % oli EU:n alueella tuotettuja

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. helmikuuta 2011 (04.02) (OR. fr) 6104/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0016 (NLE) AGRILEG 14 ENV 79 EHDOTUS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. helmikuuta 2011 (04.02) (OR. fr) 6104/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0016 (NLE) AGRILEG 14 ENV 79 EHDOTUS EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. helmikuuta 2011 (04.02) (OR. fr) 6104/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0016 (NLE) AGRILEG 14 ENV 79 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komissio Päivä: 3. helmikuuta 2011

Lisätiedot

LAKTOOSI-INTOLERANSSIN MÄÄRITTÄMINEN RT-PCR- MENETELMÄLLÄ

LAKTOOSI-INTOLERANSSIN MÄÄRITTÄMINEN RT-PCR- MENETELMÄLLÄ OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA LAKTOOSI-INTOLERANSSIN MÄÄRITTÄMINEN RT-PCR- MENETELMÄLLÄ Työohjeiden laatiminen bioanalyytikko-opiskelijoille T EKI- JÄT:

Lisätiedot

DNA:N TOISTOJAKSOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA YKSILÖNTUNNISTUS PCR:N AVULLA. Työohjeen testaus

DNA:N TOISTOJAKSOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA YKSILÖNTUNNISTUS PCR:N AVULLA. Työohjeen testaus DNA:N TOISTOJAKSOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA YKSILÖNTUNNISTUS PCR:N AVULLA Työohjeen testaus Tarja Tuovinen Kehittämistehtävä Toukokuu 2010 Solu- ja molekyylibiologian erikoistumisopinnot Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän

Lisätiedot

DNA-eristysmenetelmän kehitys papaijalle ja

DNA-eristysmenetelmän kehitys papaijalle ja Matti Hölttä DNA-eristysmenetelmän kehitys papaijalle ja pellavansiemenelle, ja papaijan PCRmenetelmän validoinnin aloitus Metropolia Ammattikorkeakoulu Laboratorioanalyytikko (AMK) Laboratorioalan koulutusohjelma

Lisätiedot

Osa VII Omavalvonta. Koulutus teknisille asiantuntijoille [Paikka], XX.XX.20XX

Osa VII Omavalvonta. Koulutus teknisille asiantuntijoille [Paikka], XX.XX.20XX Osa VII Omavalvonta Koulutus teknisille asiantuntijoille [Paikka], XX.XX.20XX Tämä esitys on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen (CC BY-NC-ND 4.0) -ehdoin. Lisenssi

Lisätiedot

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

Kasvinjalostus 2000-luvulla

Kasvinjalostus 2000-luvulla Kasvinjalostus 2000-luvulla (Kirsi Lehto, Biotieteet ja geeniteknologia -seminaari, Turku 10.2.2001) Kasvien jalostus ennen Kasvinjalostuksella on pitkät perinteet: jo varhaiseen kasvinviljelyyn liittyi

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.) BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat

Lisätiedot

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.) BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

MYKOPLASMA- WORKSHOP!

MYKOPLASMA- WORKSHOP! Science whereyou are Tarjoukset voimassa 31.12.2014 asti kampanjakoodilla FIN311214FIN. Kampanjahinnat ilman arvonlisäveroa. TULOSSA... MYKOPLASMA- WORKSHOP! BioNordika Finland Oy Kutomotie 18, 00380 Helsinki

Lisätiedot

Geeninsiirron peruskäsitteet

Geeninsiirron peruskäsitteet Geeninsiirron peruskäsitteet GMO = muuntogeeninen eliö, eliö johon on siirretty toisen eliön perimää Käyttö: biologinen perustutkimus, maatalous (esim. tuottavammat lajikkeet), teollisuus (esim. myrkkyjen

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus

Nimi sosiaaliturvatunnus Valintakoe 2013 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus 1. Selitä: (3,0 p) a) Mitä ovat eksonit ja intronit ja miten ne eroavat toisistaan? b) Mitä eläinsolulle tapahtuu, jos se laitetaan sen sisällä olevaa

Lisätiedot

DNA-KOETTIMIEN TESTAUS YMPÄRISTÖ- SIRUA VARTEN

DNA-KOETTIMIEN TESTAUS YMPÄRISTÖ- SIRUA VARTEN DNA-KOETTIMIEN TESTAUS YMPÄRISTÖ- SIRUA VARTEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ympäristöbiotekniikka Opinnäytetyö Syksy 2010 Venla Avelin Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

CHEM-A1310 Biotieteen perusteet 2018

CHEM-A1310 Biotieteen perusteet 2018 CHEM-A1310 Biotieteen perusteet 2018 Laboratoriodemojen teoriaosuus Huomaa: Jokaisesta suorittamatta jääneestä demokerrasta vähennetään 0.75 pistettä tentin kokonaispisteistä. Rästikertojen jälkeen suoritukset

Lisätiedot

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen

Lisätiedot

FUSARIUM-SIENEN MÄÄRITTÄMINEN VILJA- AINEISTOSTA Q-PCR MENETELMÄLLÄ

FUSARIUM-SIENEN MÄÄRITTÄMINEN VILJA- AINEISTOSTA Q-PCR MENETELMÄLLÄ Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2013 Säde Harhio FUSARIUM-SIENEN MÄÄRITTÄMINEN VILJA- AINEISTOSTA Q-PCR MENETELMÄLLÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

DNA > RNA > Proteiinit

DNA > RNA > Proteiinit Genetiikan perusteiden luentojen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin transmissiogenetiikkaa eli sitä, kuinka geenit siirtyvät sukupolvesta toiseen Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio

Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä FINAS-päivä 26.1.2017 Sara Heilimo, Tullilaboratorio Esityksen sisältö Tullilaboratoriosta lyhyesti Mukautuva pätevyysalue Tullilaboratoriossa

Lisätiedot

In Situ Hybridisaatio - menetelmä patologian laboratorion työvälineenä

In Situ Hybridisaatio - menetelmä patologian laboratorion työvälineenä In Situ Hybridisaatio - menetelmä patologian laboratorion työvälineenä Mervi Jumppanen sairaalasolubiologi Seinäjoen keskussairaala, patologian yksikkö Sisält ltö Menetelmän n periaate FISH ja CISH Käyttöalueet

Lisätiedot

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus

Lisätiedot

Uutta pikadiagnostiikkaan

Uutta pikadiagnostiikkaan Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset

Lisätiedot

Minna Karhunen. Muuntogeenisen kasvintuotannon vaikutukset. Uhat, mahdollisuudet ja asenteet

Minna Karhunen. Muuntogeenisen kasvintuotannon vaikutukset. Uhat, mahdollisuudet ja asenteet Minna Karhunen Muuntogeenisen kasvintuotannon vaikutukset Uhat, mahdollisuudet ja asenteet Opinnäytetyö Kevät 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tuotantotekniikka

Lisätiedot

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Näytteenottokoulutus 19. 20.11.2016 Mikä on Fineli? Elintarvikkeiden koostumustietokanta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää perustettu vuonna 1984

Lisätiedot

T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Tutkielma Signaalinkäsittely DNA-mikrosiruteknologiassa

T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Tutkielma Signaalinkäsittely DNA-mikrosiruteknologiassa T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Tutkielma Signaalinkäsittely DNA-mikrosiruteknologiassa Liisa-Ida Sorsa, 58714E Sisällysluettelo i SISÄLLYSLUETTELO 1JOHDANTO... 1 2BIOLOGIAA DNA-MIKROSIRUTEKNOLOGIALLA...

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Kukan kehitystä säätelevien geenien molekyylikloonaus

Kukan kehitystä säätelevien geenien molekyylikloonaus Sanna Viitanen Kukan kehitystä säätelevien geenien molekyylikloonaus Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Terveys- ja hoitoala Bioanalytiikka Opinnäytetyö 15.5.2014 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

MetropoliLab Oy (perustettu ) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella

MetropoliLab Oy (perustettu ) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella MetropoliLab Oy (perustettu 1.6.2010) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella Helsingin laboratorio perustettu 1884 MetropoliLab Oy

Lisätiedot

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen

Lisätiedot