Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista.

Transkriptio

1 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista.

2 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTÄ OHJAA VISIO: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmä edistää globaalisti kilpailukykyisen asumisen ja elinkeinotoiminnan alueen syntymistä sekä mahdollistaa taloudellisten ja ympäristöä säästävien liikkumistottumusten kehittymisen ja kuljetusten hoidon. TAVOITTEET: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmällä tuetaan alue- ja yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja tiivistymistä Liikennejärjestelmällä parannetaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kansallista ja kansainvälistä asemaa kilpailukykyisenä alueena Varmistetaan monipuolinen henkilöliikenteen järjestelmä Vähennetään liikenteen haittavaikutuksia

3 Liikennejärjestelmän kehittämisen toimintalinjat Väestönkasvu nopeaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella asuu lähes 1,5 miljoonaa ihmistä ja väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan. Alueen yhdyskuntarakenne on pitkään kasvanut valtateitä ja ratoja seuraten Helsingistä laajalle alueelle Uudellemaalle ja Itä-Uudellemaalle. Yhä selvemmin on näkyvissä myös seudun verkostomaista kehitystä ja seudun poikittaissuuntaisen liikenteen kasvua. Liikenneväylien ruuhkautuminen, pitenevät työmatkat sekä ilmastonmuutoksen hidastaminen ovat erityisiä haasteita liikennejärjestelmän kehittämiselle. Liikennejärjestelmää kehitettävä monipuolisesti Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia on jäsennelty neljään kokonaisuuteen liikennesuunnittelussa yleistyneen neliporrasperiaatteen mukaisesti. Siinä ennen suuria väyläinvestointeja pyritään liikennejärjestelmän ongelmia lieventämään vaikuttamalla liikkumistarpeeseen ja kulkutavan valintaan sekä tehostamalla nykyisen liikenneinfrastruktuurin ja -palveluiden käyttöä. Ensimmäisen portaan keinoilla ohjataan maankäyttöä yhdyskuntarakennetta eheyttävään suuntaan ja minimoidaan liikkumistarvetta. Maankäytön perusratkaisu on joukkoliikenteeseen tukeutuva hajakeskitetty malli. Liikkumisen ohjauksella edistetään kestäviä kulkumuotovalintoja vaikuttamalla ihmisten liikkumista koskevaan päätöksentekoon. Liikenneturvallisuustyön arvostusta ja yhteistyötä lisätään. Nykyisen liikennejärjestelmän käyttöä tehostetaan joukkoliikennepalveluja monipuolistamalla sekä liikenteen hallinnan ja liikenneväylien hoidon keinoin. Joukkoliikenteen vuorotarjontaa lisätään erityisesti joukkoliikenteen laatukäytävissä ja pääkaupunki- seudun poikittaisilla yhteyksillä. Joukkoliikenteen yhtenäistä lippujärjestelmää laajennetaan koko pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueelle. Liikenteen hallinnan merkittävimpiä keinoja ovat tieliikenteen seurantajärjestelmän ja kuljettajalle suunnatun informaation kehittäminen. Liikenneväylien hoidolla ja kunnossapidolla varmistetaan turvallinen liikkuminen ja toimivat kuljetukset. Hoitoyhteistyötä tehostetaan eri organisaatioiden välillä. Liikennejärjestelmän kehittämisen teemakokonaisuuksissa on pienistä investoinneista koottu samaa tavoitetta tukevia paketteja. Niissä korostetaan jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantamista, joukkoliikenteen edistämistä pääkaupunkiseudun tie- ja katuverkolla, henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalien ja terminaaliyhteyksien kehittämistä, liityntäpysäköinnin edistämistä, liikenteen haitallisten vaikutusten lieventämistä, alueiden kehittämistä tukevia tiejärjestelyjä sekä pääväylien parantamista vaiheittain. Tieverkon palvelutaso-ongelmat korostuvat pääkaupunkiseudulla. Kehäväyliä kehittämällä parannetaan poikittaisen liikenteen palvelutasoa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen päätieverkon kiireellisimmät kohteet ovat kantatie 51 (Kirkkonummi - Kivenlahti) ja valtatie 2 kehittämisen jälkeen E 18 ja valtatie 25. Rataverkon keskeiset toimenpiteet liittyvät henkilöliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen pääkaupunkiseudulla, rantaradalla ja pääradalla. Merkittävin lähivuosien ratahankkeista on Kehärata. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi nousevat ensimmäisen ja toisen portaan keinot erityisen tärkeiksi. Liikennestrategiassa nostetaan lähivuosien keskeisiksi toimenpidekokonaisuuksiksi maankäytön ohjaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävään suuntaan sekä joukkoliikenteen palvelutarjonnan monipuolistaminen.

4 Toimenpideohjelma LIIKKUMISEN KYSYNTÄÄN VAIKUTTAMINEN 2. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN Maankäyttöä ohjataan yhdyskuntarakennetta eheyttävään suuntaan, liikenteen selvitys- ja tutkimushankkeet Espoo - Vihti - Lohja - Salo-radan tarkemman linjauksen selvittäminen koko yhteysväliltä Länsimetro (Matinkylä - Kivenlahti), hanke- ja toimenpidesuunnitelma Pietarin suunnan raideliikenteen esiselvitys Pääradan kehittämisselvitys välille Kerava - Riihimäki Rantaradan kehittämisselvitys välille Espoo - Karjaa Itämetron jatkaminen, esiselvitys Markkinoinnilla ja tiedotuksella edistetään kestävää ja tehokasta liikkumista Kehitetään menetelmiä eri kulkutapavalintojen vertailuun ja tiedonsaantiin liikkumisesta joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen (esim. Infokeskus -hanke, seudullinen liikennetiedotusportaali) Alueellisen liikkumisen hallinnan palvelukeskuksen perustaminen koordinoimaan liikkumisen ohjaustyötä ja tukemaan asukkaiden kestävän liikkumisen valintoja Alueelliset ja kohderyhmäkohtaiset kestävän liikkumisen markkinointikampanjat ja tutkimushankkeet Liikenneturvallisuuden arvostusta ja yhteistyötä lisätään Kuntien ja kuntien välisen liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen (kunnalliset liikenneturvallisuustyöryhmät, kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelmat) Maakunnalliset liikenneturvallisuustapahtumat liikenneturvallisuustavoitteiden jalkauttamiseksi Liikenteen hallinnalla tehostetaan nykyisen liikenneinfrastruktuurin käyttöä Liikkumisen ja liikenteen hallinnan vision 2015 edistäminen yhteistyössä muiden seudun toimijoiden kanssa Selvitys tieliikenteen hinnoittelun vaikutuksista Uudellamaalla Ajantasaisen liityntäpysäköinnin tiedotusjärjestelmän sekä liityntäpysäköinnin opastuksen kehittäminen Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen ja sitä tukevat toimenpiteet, automaattisen nopeusvalvonnan laajentaminen Joukkoliikenteen palveluja monipuolistetaan Vuorotarjonnan lisääminen joukkoliikenteen laatukäytävillä Poikittaisen joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen pääkaupunkiseudulla Matkojenyhdistelyn ja kutsujoukkoliikenteen kehittäminen Joukkoliikenteen lippujärjestelmän yhtenäistäminen koko työssäkäyntialueella Joukkoliikenteen ajantasaisen seurantajärjestelmän laajentaminen linja-autoliikenteessä (liittyy matkakorttijärjestelmän kehittämiseen) Liikenneväylien hoidolla ja kunnossapidolla varmistetaan liikkumisen ja kuljetusten turvallisuus ja toimivuus Alempiasteisen tieverkon hoidon parantaminen Kevyen liikenteen väylien hoidon parantaminen Yhteistyön tehostaminen organisaatioiden välillä talvihoidon järjestämisessä Levähdysalueiden kehittäminen raskaan liikenteen pysäköinti- ja taukotiloiksi Tuula Palaste-Eerola Tuula Palaste-Eerola Reijo Helaakoski

5 3. LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISEN TEEMAKOKONAISUUDET Kävelyn ja pyöräilyn verkostoa ja turvallisuutta parannetaan Koulumatkojen olosuhteiden edistäminen maaseututaajamissa (teemahankkeen jatkaminen)* Muut kevyen liikenteen verkon täydentämisen kärkihankkeet Kevyen liikenteen laatukäytävien kehittäminen Pienet liikenneturvallisuuskohteet Joukkoliikennettä edistetään tie- ja katuverkolla Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä* Joukkoliikenteen laatukäytävien ja solmupisteiden parantaminen (ml. kaukoliikenteen vaihtoterminaalit) Liityntäpysäköinnillä edistetään joukkoliikennettä Rakennetaan liityntäpysäköintipaikkoja linjaautoliikenteen laatukäytävissä ja juna-asemilla Liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma Uudellamaalla Henkilö- ja tavaraliikenteen terminaaleja ja niiden yhteyksiä kehitetään Uudenmaan tiepiirin joukkoliikenteen laatukäytävien parannustoimet Meriväylien palvelutason ja turvallisuuden varmistaminen Alueiden kehittymistä tuetaan tiejärjestelyin 4. LIIKENNEVERKON LAAJENNUS- JA UUSINVESTOINNIT Raideliikenteen väylähankkeet Kehärata, ratayhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle Länsimetro Ruoholahti - Matinkylä Pääradan välityskyvyn parantaminen Helsingin ja Riihimäen välillä Kaupunkirata Leppävaara - Espoo Rantarata Espoo - Karjaa, kohtaamisraiteet ja perusparannus Hanko - Hyvinkää-radan sähköistys Lahti - Loviisa-radan peruskorjaus Raideyhteys Helsingin keskusta - Laajasalo Tieliikenteen väylähankkeet Kehä III Vanhakartano - Lentoasemantie Valtatie 25 Hanko Hyvinkää Kilpilahden tieyhteydet Valtatie 7 Koskenkylä - Loviisa - Kotka (E 18) Kehä I Helsingin ja Espoon alueella 1. vaihe Kehä II Turunväylä - Hämeenlinnanväylä Jokeri II:n katuinvestoinnit Helsingin keskustatunneli Taajamien ohikulkutiet Kaupunki- ja taajamakeskustojen liikenteen rauhoittaminen Alemman tieverkon kehittämistoimenpiteet Pääväyliä parannetaan vaiheittain (pääkaupunkiseutu) Pääväylien vaiheittainen parantaminen pääkaupunkiseudulla Meriliikenteen väylähankkeet Pohjankurun väylän syventäminen Liikenteen haitallisia vaikutuksia lievennetään Tieliikenteen meluntorjunta pääkaupunkiseudulla (teemahankkeen toteuttaminen)* Uudenmaan tieliikenteen meluntorjuntatoimenpiteiden ohjelmointi ja kiireellisimpien toimenpiteiden toteutus Pääteiden liikenneturvallisuustoimenpiteet (mm. keskikaiteet) Riskialttiiden pohjavesialueiden suojaaminen Rautatieliikenteen tasoristeysturvallisuuden parantaminen ja turvalaitetekniikan kehittäminen *Teemahanke, joka on muodostettu valtion infraministerityöryhmän mietinnössä (2004). Teemakokonaisuuksiin sisältyvät hankkeet määritellään alueellisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa.

6 Reijo Helaakoski Liikenneverkon laajennus- ja uusinvestoinnit Vuoden 2015 jälkeen ajoittuvista liikenneverkon laajennus- ja uusinvestoinneista merkittävimmiksi on arvioitu (eivät kiireellisyysjärjestyksessä): Raide-Jokeri (Helsinki) Metro Matinkylä - Kivenlahti (Espoo) Metro Kamppi - Pasila (Helsinki) Pisara -ratalenkki (Helsinki) Pasilanväylä (Helsinki) Kehä I Helsingin ja Espoon alueella, 2. vaihe Kehä III parantaminen, Hakunila - Porvoonväylä, Vanhakartano Vantaankoski ja Mankki - Muurala (Espoo, Vantaa) Kehä IV (Vantaa, Tuusula) Vihdintien, Hämeenlinnanväylän, Lahdenväylän, Porvoonväylän ja Itäväylän parantamiset Valtatien 2 parantaminen Vihdistä Forssan suuntaan Kantatie 51 Kirkkonummi - Karjaa parantaminen Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan väliset poikittaiset tieyhteydet Liikenneväylien selvityshankkeet ja suunnitelmat saattavat nostaa esille tarpeita ajoittaa em. hankkeiden tai niiden osavaiheiden toteutus myös kaudelle Lisäksi Espoo - Vihti - Lohja-rata, Klaukkalan -rata ja raideliikenneyhteyksien laajentaminen pääkaupunkiseudulta itään saattavat tulla ajankohtaisiksi rakentamishankkeiksi jo ennen vuotta 2030 mm. ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien tarpeiden tai merkittävien maankäyttöpäätösten myötä.

7 Liikennestrategian toteutumisen edistäminen Rahoituksen riittävyys turvattava Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kasvun hallinta ja kilpailukyvyn kehittyminen ovat hyvin riippuvaisia liikennejärjestelmän toimivuudesta. Liikennestrategiassa esitetyt toimenpiteet edellyttävät nykyisen liikennejärjestelmän kehittämisen rahoitustason nostoa koko alueella. Valtion investointipolitiikassa on korostettava pääkaupunkiseudun isojen investointien rinnalla muun Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan lukuisten pienten ja keskisuurten toimenpiteiden ja hankkeiden kiireellisyyttä. Perusväylänpidon rahoitusta on nostettava tukemaan nopeasti kasvavan pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen kehittämistä. Myös valtion lähiliikenteen ostomäärärahat, joukkoliikennetuki ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennerahoitus on saatava vastaamaan potentiaalista joukkoliikennekysyntää. Alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien yhtenäistäminen Strategiassa esitetyt liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet ja liikennepoliittiset linjaukset toimivat ohjaavana asiakirjana seuraavia alueellisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja niiden aiesopimuksia laadittaessa. Myös alueellisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa liikenteen kysyntään vaikuttamisen, liikennejärjestelmän käytön tehostamisen ja liikennejärjestelmän kehittämisen teemakokonaisuuksien tulee olla esillä yhdessä isojen infrastruktuurihankkeiden kanssa. Liikennestrategiassa tunnistetut, koko alueelle tärkeiden teemakokonaisuuksien tarkemmat hankeluettelot tulevat laadittaviksi alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien yhteydessä. Olennaista liikennejärjestelmäsuunnittelussa on myös analysoida kehittämistarpeet ja -toimenpiteet erilaisille aluetyypeille; sekä kaupunkimaisille, taajaan asutuille että haja-asutusalueille. Jatkotoimenpiteet Liikennejärjestelmän kehittämisen pitkäjänteisyys ja rahoituksen riittävyys myös pienten ja keskisuurten hankkeiden osalta on olennaisen tärkeää monien kuntien maankäytön ja elinkeinopolitiikan kehittämiseksi. Liikennejärjestelmäalueiden aluejakojen tarkoituksenmukaisuudesta on käynnistettävä eri osapuolten yhteinen selvitys ennen seuraavien alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien uusimista. Lisäksi on syytä linjata suunnitelmien ja aiesopimusten roolia sekä liikennejärjestelmän kehittämisen alueellisen päätäntävallan lisäämisen mahdollisuuksia. Myös joukkoliikenteen suunnittelu- ja rahoitusjärjestelmän sekä lippujärjestelmän kehittämiselle on selvä tarve. Tuula Palaste-Eerola

8 LISÄTIETOJA: Uudenmaan liitto: Hannu Siitonen Itä-Uudenmaan liitto: Pekka Hallikainen Raportti luettavissa kokonaisuudessaan Uudenmaan liiton kotisivuilla: Julkaisutiedot: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia. Uudenmaan liiton julkaisuja C Kannen kuvat: ensimmäinen vasemmalta takakannessa Reijo Helaakoski, muut Tuula Palaste-Eerola Priimus Paino, Helsinki 2007, 1200 kpl ISBN (nid.) ISBN (PDF)