Kaupunkiympäristön kehittämisen

Transkriptio

1 Kaupunkiympäristön kehittäminen Ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, joukkoliikenne sekä pelastustoimi. Kaupunkiympäristön kehittämisen tehtävänä on huolehtia kaupungin rakennetun ja luonnonmukaisen ympäristön kehittämisestä sekä ylläpidosta ja luoda edellytykset tamperelaisten hyvinvoinnille vastaamalla maankäytön suunnittelusta, tonttitarjonnasta, liikennejärjestelmästä sekä viheralueista. Toiminnan painopisteet ja keskeiset Tampereen asukasluku kasvoi vuoden 2016 aikana yli asukkaalla eli kasvu selvästi keskimääräistä ja ennakoitua nopeampaa. Tähän vastaaminen ja tulevaan kasvuun varautuminen on ydinprosessin tehtävä. Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet ovat painottaneet kas- Ydinprosessin talous Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos vun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan ja aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Asumisen lisäksi kasvu edellyttää uusien työpaikka-alueiden, liikenteen, palvelujen, muun yhdyskuntarakenteen ja virkistysalueiden suunnittelua ja rakentamista. Hallittu kasvuun vastaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on kaupunkisuunnittelun ja kaupunkiympäristön toteuttamisen keskeisin haaste. Kasvuun on vastattu pääosin kaupunkirakenteen täydentämisellä. Lisäksi Vuoreksen alueen suunnittelua ja rakentamista on jatkettu sekä uuden Ojalan suunnittelua jatkettu yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa. Uusien työpaikka-alueiden suunnittelukohteista merkittävin on ollut Kolmenkulman alue. Keskustan alueelle on suunniteltu niin monimuotoista asumista, palveluja kuin työpaikkatoimintoja yhteistyössä keskustan kehittämisohjelman kanssa. Kansi- ja areenahankkeeseen liittyy kaikki nämä toiminnot ja sen osalta tehtiin kaupunginvaltuustossa hankintapäätös keväällä Tulevan kaupunkikehityksen kannalta erittäin merkittävän päätöksen kaupunginvaltuusto teki marraskuussa 2016 päättämällä raitiotien rakentamisen aloittamisesta. Tätä edelsi raitiotieallianssin kehitysvaihe, jonka perusteella syntyi tavoitehinta 238,8 milj. euroa raitiotien toteuttamisen osalle 1 (Keskusta-Hervanta, Keskusta-Kaupin kampus). Osan 2 (Keskusta-Lentävänniemi) hinta tarkentuu tulevassa kehitysvaiheessa. Valtio päätti osallistumisestaan raitiotien toteuttamiseen noin 71 milj. eurolla. Raitiotien allianssin toteuttamissopimus allekirjoitettiin marraskuun lopulla 2016 ja rakentamistyöt on käynnistetty. Rakentamisen aikaisten järjestelyiden suunnittelu ja toteuttaminen siten, että asukkaiden arki on sujuvaa ja yritystoiminnan edellytykset eivät heikenny on raitotiehankkeen toteuttamisen onnistumisessa keskeistä. Raitiotien vaunuhankinnasta tehtiin myös päätös syksyllä Päätöksestä on kuitenkin valitettu markkinaoikeuteen. Päättäessään raitiotien toteuttamisessa valtuusto päätti myös, että raitiotie toteutetaan osakeyhtiömallilla. Rantaväylän tunnelin toteuttaminen edistyi hankesuunnitelmaa nopeammassa aikataulussa. Tunneli avattiin liikenteelle marraskuussa 2016 eli noin puoli vuotta ennakoitua aiemmin. Käyttöönotto sujui hyvin lukuun ottamatta väliaikaista ruuhkautumista ennen uusien kulkureittien omaksumista. Tunnelihankkeen liittymäjärjestelyt valmistuvat kokonaisuudessaan syksyllä Tunnelin toteuttamisen mahdollistaman Ranta-Tampellan alueen asuntorakentaminen käynnistyi ja ensimmäiset asukkaat alueelle muuttavat vuoden 2018 aikana. Kaupungin tulevan kasvun suuntautumisen kannalta keskeinen kantakaupungin yleiskaavatyö eteni luonnosvaiheeseen vuoden 2016 aikana. Maakunnan ja kaupunkiseudun kehitystä linjaava Pirkanmaan maakuntakaava eteni ehdotusvai- 112 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

2 heeseen vuoden aikana. Suunnitelmissa on linjauksia koskien muun muassa läntistä oikorataa sekä järjestelyratapihan siirtämisen ja edelleen kaupungin uuden eteläisen alakeskuksen mahdollistamista. Myös raitiotieverkoston tulevaisuuden laajeneminen ja siihen tukeutuva maankäytön tehostaminen on olennainen osa suunnitelmia. Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen lippurakenne ja hinnoittelu uudistuivat , kun koko kaupunkiseudulla (Tampere, Pirkkala, Kangasala, Nokia, Lempäälä, Ylöjärvi, Orivesi, Vesilahti) Kaupunkiympäristön kehittäminen (bruttobudjetoitu) Investoinnit otettiin käyttöön yhtenäinen vyöhykepohjainen tariffijärjestelmä. Kokonaisuutena uudistus onnistui hyvin. Toimintamallin muutoksen mukaisen uuden kaupunkiympäristön palvelualueen organisaation rakentaminen tapahtui vuoden aikana. KV:n Muut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Olennaiset poikkeamat talousarvioon Koko ydinprosessin toimintatuotot ylittivät 8,2 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kiinteistöjen myyntivoitot ylittivät 7,5 milj. euroa johtuen erityisesti Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta saaduista korvauksista. Joukkoliikenteen toimintatuotot ylittivät 1,5 milj. eurolla muutetun talousarvion johtuen pääosin liikenteen ennakoitua suuremmasta käyttökorvausliikenteen toteutumasta, mutta osittain myös ennakoitua suuremmista syyskauden matkustajamääristä. Maankäyttösopimuskorvaukset alittuivat 1,2 milj. euroa johtuen pääosin Kaupin kampukselta saatavien maankäyttösopimustuottojen siirtymisestä suunniteltua enemmän vuodelle Kiinteistöjen vuokratuotot sekä maankäytön suunnittelun ja yleisten alueiden suunnittelun tuotot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisena. Kaupunkiympäristön rakentamisen tuotot ylittyivät 0,4 milj. euroa pääosin maksutuottojen suotuisan kehityksen vuoksi. Ydinprosessin toimintakulut ylittivät 1,4 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kulut ylittyivät seuraavilla osa-alueilla: maanhankinta 0,9 milj. euroa, yleisten alueiden suunnittelu 0,1 milj. euroa, strategiset hankkeet 0,1 milj. euroa ja joukkoliikenne 1,7 milj. euroa. Kulut alittuivat maankäytön suunnittelussa 0,1 milj. euroa, koko kaupunkiympäristön rakentamisessa 0,1 milj. euroa, ja pelastustoimessa 1,2 milj. euroa. Ydinprosessin toimintakate ylitti 6,8 milj. eurolla muutetun talousarvion. Maanhankinnan kulujen ylitys johtui pääasiassa Tampereen Tilakeskus -liikelaitoksen toteuttamista rakennusten purkutöistä liittyen Härmälän vanhan kaatopaikan puhdistukseen sekä Raholassa sijaitsevan Voionmaankatu 32 purkutöistä sekä Hiedanranta -hankkeen kunnossapitokulujen ylityksestä. Joukkoliikenteen kulujen ylitys johtui liikenteen ennakoitua suuremmasta käyttökorvausliikenteen toteumasta ja seutulipputuotteen käytöstä sekä vastaamisesta kasvaneeseen kysyntään sekä kesän tariffi- ja linjastouudistuksen aiheuttamasta kulujen kasvusta ja myös raitiotien suunnittelun aiheuttamasta kulujen kasvusta. Pelastustoimen kulujen alitus johtui sekä saadusta maksuosuuden palautuksesta että eläkeperusteisten maksujen toteutumisesta arvioitua pienempinä. Ydinprosessin poistotaso ylitti 1,8 milj. eurolla ja nettoinvestoinnit alittivat 4,1 milj. eurolla muutetun talousarvion, sillä kaikki Tampereen kaupungin tilinpäätös

3 suunnitellut hankkeet eivät edenneet tavoitellussa aikataulussa. Toimintakatetta paransi ydinprosessille tilinpäätöskirjauksena lisätty 4,2 milj. euron sisäinen kate. Investointeja kasvatti tilinpäätöskirjauksena lisätty 1,3 milj. euron sisäinen kate. Pysyvien vastaavien hyödykkeisiin sisältyvät sisäiset katteet on eliminoitava yhdisteltäessä liikelaitoksen tilinpäätös ja eri toimintayksiköiden tiedot kaupungin tilinpäätökseen, mutta niitä ei tule kuitenkaan eliminoida liikelaitoksen tai muun yksikön omasta tilinpäätöksestä ja talousarviosta. Hanketasolla sitovat kohteet Hanketasolla sitovia kohteita ovat Rantaväylän tunneli, Raitiotie, Keskusta, Vuores ja Hiedanranta, joiden käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat ydinprosessin osalta hankkeittain sitovia. Rantaväylän tunnelin rakentamisen osalta hankkeen rakentamisvaiheen tavoitehinta on 180,3 milj. euroa, joka jakaantuu Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston välille sovitun kustannusjaon mukaisesti. Rantaväylän tunnelin toteutuneet sitovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 Tampereen kaupungin osalta yhteensä 23,3 milj. euroa ylittäen muutetun talousarvion yhteensä 0,8 milj. eurolla. Rakentaminen eteni arvioitua nopeammin ja Rantaväylän tunneli saatiin avattua liikennekäyttöön (puoli vuotta etuajassa) mahdollistaen samalla myös Ranta-Tampellan alueella tontin luovutusten ja rakentamisen käynnistymisen. Tunnelin 23,3 milj. euron kokonaismenoihin sisältyvät saadut rahoitusosuudet olivat 0,9 milj. euroa. Rantaväylän tunnelin rakentamiseen varattiin talousarviossa 22,5 milj. euroa (Tampereen kaupungin 67 % osuus) sisältäen rahoitusosuudet 2,5 milj. euroa, perustuen hankkeen kokonaisaikataulun perusteella vuoden 2016 arvioituihin kustannuksiin. Talousarvioon sisältyy Kaupunginvaltuuston kesäkuussa hyväksymä ( ) Rantatunnelihankkeen tavoitehintaan sisällytettävien laajuusmuutosten aiheuttamasta kustannuskasvusta johtuva TA -muutosesitys (investointimenojen lisäys -9,0 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,4 milj. euroa). Laajuusmuutoksia ovat muun muassa Ratapihankadun pohjoispään katutyöt, Santalahden ylikulkukäytävän rakentaminen, tunnelin ilmanvaihdon parantaminen hyväksyttyyn tiesuunnitelman ratkaisuun verrattuna, tunnelin laatuvaatimusten parantaminen turvallisuus- ja ohjausjärjestelmien osalta sekä pilaantuneiden maiden puhdistamisen määrän ja työmaan ulkopuolelle kuljetettavien maaainesten aiheuttamat kustannusylitykset. Vuoden aikana jatkettiin sekä tunnelin tekniikka-asennuksia että tietöitä ja viimeistelytöitä sekä aloitettiin järjestelmien testaus. Tekniikka-asennukset ja järjestelmien testaus saatiin päätökseen lokakuun aikana. Rantaväylän tunneli saatiin avattua liikennekäyttöön marraskuussa. Rantatunnelin viimeistelytyöt ja Naistenlahden 2 kiertoliittymä ovat kokonaisuutena täysin valmiit syksyllä Raitiotien toteutuneet sitovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 yhteensä 4,9 milj. euroa alittaen muutetun talousarvion yhteensä 1,3 milj. eurolla. Raitiotien 4,9 milj. euron kokonaismenoihin sisältyvät saadut rahoitusosuudet olivat 1,5 milj. euroa. Raitiotiehen varattiin talousarviossa 6,2 milj. euroa sisältäen rahoitusosuudet 2,0 milj. euroa, perustuen hankkeen vuoden 2016 arvioituihin kustannuksiin. Talousarvioon sisältyy Kaupunginvaltuuston kesäkuussa hyväksymä ( ) Raitiotiehankkeen kehitysvaiheen vuoden 2016 kesä-lokakuun TA -muutosesitys (investointimenojen lisäys -1,7 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,51 milj. euroa), jolla kehitysvaihe voitiin toteuttaa loppuun tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma ja tavoitekustannus sekä kaupungin teettämä vaikutusten arviointien materiaali valmistuivat ajallaan 5. syyskuuta. Kaupunki pyysi lausunnot hankkeesta 115 taholta ja lausunnot saatiin 78:lta. Valtion tuki raitiotiehankkeen toteutukseen varmistui. Kaupunginhallitus teki 3. lokakuuta päätöksen vaunutoimittajasta sekä päätti raitiotien kehitysohjelman perustettavaksi. Kaupunginvaltuusto teki 7. marraskuuta toteutuspäätöksen raitiotiehankkeen osan 1 toteuttamisesta. Kaupunginhallitus päätti 28. marraskuuta, että kaupunki perustaa Tampereen Raitiotie Oy:n raitiotiejärjestelmän toteutusmalliksi. Raitiotieallianssin toteutusvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin 29. marraskuuta. Sopimusosapuolet olivat Tampereen kaupunki, VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy. Raitiotiehankkeen valmistelu on ollut avointa ja osallistavaa. Hankkeen julkisuuskuva on säilynyt vuoden 2016 aikana pääosin positiivisena. Raitiotiehankkeen kaupungin sisäinen ohjausryhmä kokoontui kuukausittain ja valmisteleva ryhmä viikoittain, perjantaisin. Allianssin projektiryhmä kokoontui viikoittain ja allianssin johtoryhmä kuukausittain. Keskustahanke on merkittävä kaupunkistrategiaa toteuttava kehitysohjelma. Keskustahanke toteuttaa Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelmaa. Kaupunginhallituksen hyväksymän uusimman päivityksen tavoitevuosi on Ohjelma on kokonaisnäkemys keskustan kaupunkiympäristön ja toimintaympäristön tavoitteista ja niitä toteuttavista käytännön toimista tuleville vuosikymmenille. Keskustan strategisen osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Tampereen keskusta on koko kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn kärki. Sen vetovoimalla on laajempaa aluepoliittista merkitystä Tampereen kaupunkiseudulle, Pirkanmaan maakunnalle, Suomen kasvukäytävälle - kansallista ja kansainvälistä ulottuvuutta unohtamatta. Keskustahanke ohjelmoi ja koordinoi kaupungin omia hankkeita sekä rakentaa kumppanuuksia myös yksityisten toimijoiden suuntaan. Keskusta-hankkeen kehittämisen painopisteinä on vuonna 2016 ollut Kansi- ja Areena -hankkeeseen liittyvät sopimukset ja suunnittelu, Asemakeskus, Eteläpuisto, Kunkun parkki sekä Ranta-Tampellan tekninen suunnittelu. Rakentamisen painopiste on Ranta-Tampellan esirakentamisessa sekä Ratinan kauppakeskuksen toteutussopimuksen mukaisissa kaduissa ja kulkuyhteyksissä. Höyrynpuisto rakennettiin valmiiksi ja Vuolteentorin rakentaminen aloitettiin. Keskustahanke on edennyt suunnitellusti ja tavoitteet vuodelle 2016 on pääosin saavutettu. Keskusta -hankkeen toteutuneet sitovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 käyttötalouden osalta 1,5 milj. euroa ja investointien osalta 6,1 milj. euroa alittaen muutetun talousarvion käyttötalouden osalta yhteensä 0,5 milj. euroa ja investointien osalta 4,1 milj. euroa. 114 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

4 Hanketasolla sitovien kohteiden käyttötalous TA 2016 Muutokset Keskusta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuores Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hiedanranta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Raitiotie Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Pelastustoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Muu kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Keskusta -hankkeelle varattiin talousarviossa käyttötalouteen 2,0 milj. euroa ja investointeihin 10,2 milj. perustuen hankkeen vuoden 2016 arvioituihin kustannuksiin. Talousarvioon sisältyy Kaupunginvaltuuston maaliskuussa hyväksymät ( ) vuosisuunnitelma, jolla toimintatuloja ja käyttötalousmenoja lisättiin 0,65 milj. euroa ja investointimenoja lisättiin 1,0 milj. euroa. Käyttötalousmenoja lisättiin Asemakeskuksen yleissuunnitteluun ja Kunkun parkin kalliotutkimuksiin. Investointimenoja lisättiin Valoviikoille, Tammerkosken muurivalaistukseen sekä Vapriikinraittiin. Kaikki suunnitellut toimenpiteet eivät kuitenkaan edenneet tavoitellussa aikataulussa, jolloin käyttötalous ja investoinnit alittivat vuosisuunnitelman. Käyttötalouden osalta alitusta aiheutui muun muassa Asemakeskuksen yleissuunnittelun ja Kunkun parkin kalliotutkimusten osalta. Investointien osalta muun muassa Kiiskisaarenpuiston länsipää, Ranta-Tampellan kanava ja Verstaansilta sekä Vapriikinraitin 2. vaiheen aloitukset siirtyvät suunnitellusta muutamalla kuukaudella alkuvuoteen Käyttämättä jääneitä käyttötalouden ja investointien määrärahoja tullaan esittämään uudelleen budjetoitavaksi vuodelle Vuores-kehitysohjelma perustettiin strategisena projektina vuonna 2002 uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Vuores-hanke päättyi vuoden 2016 lopussa mutta toiminta Vuoreksessa jatkuu kaupungin normaalina toimintana. Loppuraportti hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa. Suunnittelun painopisteenä vuonna 2016 oli Isokuusen ja Västinginmäen asuntoalueet. Rakentamisen painopisteenä ovat viimeistelytyöt koko Vuoreksen alueella. Toinen rakentamisen painopiste on Isokuusen asuinalue. Tavoitteet vuodelle 2016 saavutettiin pääosin. Hankkeen talous toteutui muuten vuosisuunnitelman mukaisesti, mutta hanketasolla käyttötalouden toteuma ylittyi 0,085 milj. euroa. Hiedanranta -hankkeen tavoitteena on uudistaa Lielahden alakeskus ja lisätä alueen työpaikka- ja asukasmäärä huomattavasti sekä muodostaa alakeskuksesta sekä toiminnallisesti että laadullisesti korkeatasoinen. Alueesta tehdään tulevaisuuden kestävä ja älykäs kaupunginosa, joka tarjoaa kuntalaisille sujuvan arjen ja parantaa asukkaiden elämänlaatua hyödyntämällä informaatioteknologioita ja toteuttamalla ratkaisut kestävällä tavalla. Hiedanrannan toiminnan painopiste vuonna 2016 oli esiselvityksissä ja suunnittelukilpailun järjestämisessä. Hiedanranta avattiin väliaikaiseen käyttöön Kuntalaisten, yhteisöjen ja yritysten toimintaa alueella mahdollistetaan vuokraamalla tiloja ja tukemalla esimerkiksi tapahtumien järjestämistä. Väliaikainen Hiedanranta on tunnistettu paikaksi, jossa kaupunkilaiset voivat itse tuottaa sisältöjä ja luoda uudenlaista, monipuolista ja omaehtoista kaupunkikulttuuria. Vuoden 2016 aikana Hiedanrannassa oli 47 tapahtumaa, joissa oli yhteensä noin kävijää. Kaupunkiviljelijät perustivat Näsijärven rantaan Kelluvan puutarhan, jossa viljeltiin yhteisöllisesti kesän ajan. Alueella oli vuoden lopussa vuokralla 24 yritystä ja yhteisöä. Tuhannen hengen ja m 2 :n kokoinen Kulttuuritila Kuivaamo avattiin kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Tilaa hallinnoi ja vuokraa edelleen elektronisen musiikin ja visuaalisen taiteen yhdistys Swäg ry. Hiedanrannan Paja-rakennuksen tilat on vuokrattu luovien alojen yrityksille. Kesäkahvila toimi Lielahden kartanossa. Kiertotalouden merkittävin kokeilu toteutettiin Kuivaamossa: Kulttuuritilan koko sanitaatiohuolto perustuu kuivakäymälöihin. Tampereen kaupungin tilinpäätös

5 Hanketasolla sitovien kohteiden investoinnit, netto TA 2016 Muutokset Rantaväylän tunneli Investointimenot Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Keskusta Investointimenot Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Vuores Investointimenot Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Hiedanranta Investointimenot Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Raitiotie Investointimenot Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Muu kaupunkiympäristön kehittäminen Investointimenot Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Yhteensä Investointimenot Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Hiedanrannan suunnittelukilpailu järjestettiin ja tulokset julkistettiin Kilpailuun saatiin 39 ehdotusta, joista merkittävä osa oli kansainvälisiä. Tavoitteet vuodelle 2016 toteutuivat osittain. Suunnittelukilpailu on käyty ja alue avattu. Nollakuidun käyttöä on suunniteltu mutta varsinaista vesialueen kunnostamista ei ole aloitettu. Raitiotien tuleva paikka ei ole varmistunut. Hiedanranta -hankkeen toteutuneet sitovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 käyttötalouden osalta 0,8 milj. euroa ja investointien osalta 1,7 milj. euroa ylittäen muutetun talousarvion käyttötalouden osalta yhteensä 0,3 milj. euroa ja investointien osalta 0,7 milj. euroa. Syynä ylitykseen on muun muassa se, että Hiedanrannan kiinteistöihin tarvittavaa kunnossapitorahaa ei talousarviossa merkitty Hiedanrannan käyttöön, mutta toteutuneessa luvussa kunnossapito on mukana. 116 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

6 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maanhankinta- ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta, maankäytön suunnittelu, yleisten alueiden suunnittelu sekä aluerakennushankkeet (Vuores ja Keskusta). Palvelukokonaisuus luo edellytykset palveluiden, asumisen ja elinkeinoelämän rakentamiselle sekä näitä palvelevan yhdyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteutumiselle. Toiminnan painopisteet ja keskeiset Tampereen maapolitiikan linjaukset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maaliskuussa Linjausten mukaiset toimintatavat otettiin kokonaisuutena käyttöön vuoden 2015 aikana. Uudistettuja toimintatapoja on muun muassa kerros- ja rivitalotonttien tonttihaussa sekä tontinluovutuskilpailuissa. Kehitettyjä täydennysrakentamisen kannusteita hyödynnettiin vuonna 2016 tehdyissä maankäyttösopimuksissa. Linjauksissa korostetaan aktiivista maanhankintaa niin kasvusuunnissa kuin rakenteen sisälläkin. Vuoden 2016 aikana kaupunki osti pääosin raakamaa-alueita yhteensä noin 30 ha. Ostetut alueet olivat sijainniltaan hyviä pitäen sisällään muun muassa Nurmi-Sorilan alueita. Kerrostalo-, rivitalo- ja yhtiömuotoiseen pientalorakentamiseen luovutettujen tonttien rakennusoikeus oli yhteensä noin kerrosneliömetriä eli hieman enemmän kuin vuonna Suhdannetilanne huomioon ottaen luku on hyvällä tasolla ja vastaa noin asuntoa. Edellä mainitusta rakennusoikeudesta noin kerrosneliömetriä luovutettiin kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen ja asumisoikeusasumiseen. Tämä on enemmän kuin vuonna 2015, mutta alle tavoitteen. Toisaalta myös edellä mainittujen tonttien hakijoiden määrä oli edelleen vähäinen. Kaupunki luovutti toimintakaudella vain 87 omakotitonttia, joista 49 vuokrattiin ja 38 myytiin. Taloustilanteesta johtuen tonttien hakijoiden määrä on yhtä suuri kuin tonttien määrä. Koska kysyntä keskittyy halutuimpiin tontteihin, siirtyy tontteja seuraaviin hakuihin. Vuoden 2016 aikana järjestettiin tontinluovutuskilpailut Tesoman Taimistolla ja elinkaarikorttelissa. Tesoman Taimistolla etsittiin uudentyyppistä keskitehokkaan asumisen konseptia. Kilpailun voitti Master Kodit Oy ja kilpailun perusteella tullaan luovuttamaan voittajalle ke-m2 (kerrosneliömetriä) kaavan saatua lainvoiman. Tesoman elinkaarikorttelissa haettiin kaupunkikuvallisesti korkeatasoista kokonaisuutta ja elinkaariasumisen ja yhteisöllisen asumisen toteutusmallia sekä ikäihmisille monenlaisia asumisvaihtoehtoja. Kilpailun voitti AVAIN Yhtiöt Oy ja T2H Yhtiöt Oy. Kilpailun perusteella tullaan voittajille luovuttamaan yhteensä ke-m 2. Ranta-Tampellassa 2015 tehdyn tontinluovutuksen ehdon mukaisesti Peab Oy ja Ålandsbankenin rahasto järjestivät yhdessä kaupungin kanssa arkkitehtuurikilpailun. Yritystontteja saatiin luovutuskelpoiseksi muun muassa Kolmenkulman alueella. Monista neuvotteluista huolimatta lopullisiin tonttien myynteihin tai vuokrauksiin päästiin edelleen harvoissa kohteissa. Tässä suhdannetilanne on keskeinen selittäjä. Maankäytön suunnittelua tilattiin erilaisten suunnitelmien, selvitysten ja vaikutusarviointien laadintaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keskustan strategisen osayleiskaavan tammikuussa. Kaavasta valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja valitusprosessi oli vielä vuoden 2016 lopussa kesken. Yhdyskuntalautakunta asetti Kantakaupungin yleiskaavan 2040 luonnoksen nähtäville elokuussa. Luonnosvaiheessa tarjottiin palautteen jättämiseen laajasti sosiaalisen median vuorovaikutuskanavien käyttöä yleisötilaisuuksien ja kirjallisen palautteen lisäksi. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) -hankkeen osalta yleissuunnitelmiin liittyvät työt etenivät asemakaavoitusvaiheeseen muun muassa Tesomalla ja Hakametsässä. Hankkeen keskeinen tehtäväkenttä, johon resurssit suunnattiin, liittyi vuonna 2016 raitiotien ja sen lähialueiden suunnitteluun ja suunnitelman vaikutusarviointeihin. Lisäksi jatkettiin täydennysrakentamiseen liittyvää tiedottamista ja neuvontaa yhteistyössä muun muassa kaupungin kiinteistötoimen ja Kiinteistöliiton kanssa. Asemakaavoituksen laajin kohde vuonna 2016 oli Eteläpuiston asemakaava, joka on yksi Keskustaohjelman merkittävimmistä asumisen kohteista. Toinen laaja suunnittelukohde oli Vuoreksen Isokuusen alueen kolmas vaihe, johon sijoittuu pääosa vuoden omakotitonteista sekä pientaloasuntojen kortteleista. Muita uusia asuntorakentamisen kohteita suunniteltiin muun muassa Koivistonkylän Ilokkaanpuistoon, Härmälän Perkiönkadun ympäristöön, Kalevanrinteen länsiosaan, Koukkuniemen alueelle ja Lapinniemeen sekä Lielahden Teivaalantien varrelle. Keskustassa täydennysrakentamissuunnitelmia valmistui lisäksi muun muassa Hämeenpuiston varrelle sekä Näsilinnankadulle. Työpaikkatoimintojen osalta laajin asemakaavahanke oli Myllypuron Kolmenkulman alue, joka käsittää noin kem 2. Muita mittavia asemakaavoja valmistui Sulkavuoreen jätevedenpuhdistamoa sekä Hervantaan raitiotien varikkoa varten. Palvelutoimintojen kannalta merkittäviä olivat muun muassa Nekalan Mustametsän päiväkotia ja Normaalikoulua varten laadittu kaava sekä Koukkuniemen kehittämistä palveleva suunnitelma. Asemakaavoitukselle asetetut tavoitteet ylittyivät merkittävästi vuonna Yhdyskuntalautakunnan käsittelemissä asemakaavoissa oli vuonna 2016 asumisen kerrosalaa ke-m² (tavoite ke-m 2 ). Muun kerrosalan osalta kokonaismäärä lisääntyi ke-m² (tavoite ke-m 2 ). Viime vuosina rakennettujen kerrostalojen keskimääräisellä asuntokoolla arvioituna vuoden 2016 asemakaavat mahdollistavat noin neljän tuhannen asunnon toteuttamisen tulevina vuosina rakennettaviin kerrostaloihin. Kaavojen mahdollistamista asunnoista pientaloasuntojen osuus oli noin 350 asuntoa, joista 90 sijoittui uusille omakotitonteille. Neljän vuoden seurantakaudella ( ) asemakaavoituksen tavoitteet on saavutettu; asuntokerrosalan toteuma on ke-m 2 (tavoite ke-m 2 ) ja muun kerrosalan toteuma kem2 (tavoite ke-m 2 ). Asumisen lu- Tampereen kaupungin tilinpäätös

7 kujen osalta on merkittävää, että vuoteen 2016 sijoittui kaksi poikkeuksellisen laajaa asuinaluekaavaa sekä yksi erittäin mittava työpaikka-alueen kaava. Muilta osin määrä koostuu tasaisemmin erikokoisista hankkeista ja hankkeet jakautuvat eri puolille kaupunkia. Muun kerrosalan osalta on huomattavaa, että aiemmin tähän ryhmään laskettua kerrosalaa myös poistui, kun alueita suunniteltiin täydennysrakentamista varten ja tonttien käyttötarkoitukset muuttuivat. PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, KÄYTTÖTALOUS Kantakaupungin yleiskaavan liikennesuunnittelu jatkui eri kulkumuotojen tavoiteliikenneverkon täsmentämisellä ja vaikutusten arvioinnilla. Kestävän liikkumisen suunnittelua jatkettiin muun muassa kantakaupungin yleiskaavan yhteydessä sekä Frenckellin kiinteistössä sijaitsevien yksiköiden liikkumissuunnitelmien laatimisella. Pysäköintipolitiikka hyväksyttiin ja käynnistettiin siinä määriteltyjen jatkotoimenpiteiden suunnittelu. Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu Strategiset hankkeet Raitiotie Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet Oma tuotanto yhteensä Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu Strategiset hankkeet Raitiotie Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet Muu tuotanto yhteensä Yhteensä PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, INVESTOINNIT Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv Yleisten alueiden suunnittelu Raitiotie Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet Oma tuotanto yhteensä Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv Yleisten alueiden suunnittelu Raitiotie Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Asuntokatujen saneeraussuunnittelua jatkettiin keskittyen akuutteja johtosaneerauksia vaativiin kohteisiin. Uusien ja kehitettävien alueiden katusuunnittelua tehtiin muun muassa Härmälänrannan, Lentävänniemen keskustan eteläosan, Kolmenkulman, Vuoreksen Isokuusen ja Västinginmäen, Kalevanrinteen, Hervantajärven, Kaupin ja Ojalan alueilla. Selvitys 30 km/h aluerajoitusten laajentamiseksi ja liikenteen rauhoittamispolitiikan tarkistamiseksi valmistui. Viinikan liittymän parantamisen katu- ja rakennussuunnitelma valmistui. Kaduksi muuttuneen Paasikivenkadun kehittämistarpeita selvitettiin niin nopeiden toimenpiteiden että tavoitetilanteen osalta. Kaupunkiraitiotien ja Hämeenkadun suunnittelua jatkettiin toteutukseen tähtäävillä katusuunnitelmilla. Raitiotiehen liittyvät katusuunnitelmat saatiin pääsääntöisesti hyväksyttyä vuoden 2016 aikana. Katusuunnitelmien rinnalla raitiotieallianssi laati raitiotien rakentamiseen tähtäävät toteutussuunnitelmat. Hämeenkadun katusuunnitelma hyväksyttiin ja käynnistettiin rakennussuunnitelman laatiminen. Hämeenkadun joukkoliikennekokeilun vaikutusarviointia jatkettiin ja vaikutusarvioinnin loppuraporttiluonnos valmistui vuoden lopussa. Keskustan katujen suunnittelua jatkettiin vuonna 2013 valmistuneen liikenneverkkosuunnitelman, Kyttälän katujen saneerausohjelman ja keskustan katutilaohjeen pohjalta. Vuonna 2016 suunnittelukohteina olivat Tuomiokirkonkadun kävelykatu Verkatehtaankadun ja Suvantokadun välillä, Rongankatu, Otavalankatu, Verkatehtaankatu sekä Keskustakehän pohjoisosa. Kunkun parkin sisään- ja ulosajojen suunnittelua jatkettiin Keskustakehän suunnittelun yhteydessä. Muita merkittäviä suunnittelukohteita olivat Eteläpuiston, Tullin alueen, Kalevanrinteen ja Asemakeskuksen liikennejärjestelyjen suunnittelu. Seudullisten ja keskustan pyöräilyn pääreittien laatutason parantamiseksi jatkettiin katusuunnitelmien laadintaa keskustan pyöräilykehällä Koulukadulla, Eteläpuistossa ja Tampereen valtatiellä. Rongankadun esimerkillisen laadukkaan pyöräilyväylän yleissuunnitelma valmistui. 118 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

8 Näsijärven rantareitin katusuunnittelua tehtiin Santalahden ja Lentävänniemen välillä. Kävelyn ja pyöräilyn viitoitus- ja opastusjärjestelmän toteutussuunnittelua jatkettiin ja kantakaupungin yleiskaavassa määriteltiin pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko. Pyörä- ja liityntäpysäköinnin suunnittelua jatkettiin. Liikkumisen hallinnan alueella jatkettiin Tampereen seudun liikkumisen ohjauksen PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS KV:n Muut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate INVESTOINNIT Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Hiedanranta-hanke Keskusta-hanke Muut (mm. maanhankinta, rakentamiskelpoiseksi saaminen) Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Hiedanranta-hanke Rantaväylän tunneli Muut alueet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hiedanranta-hanke Keskusta-hanke Vuores-hanke Raitiotie Muut alueet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet investointimenoihin Raitiotie Muut NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot toimintaa tavoitteena löytää tehokkaita tapoja vaikuttaa liikkumisen kulkumuotoosuuksiin. Liikennevaloissa viimeisteltiin hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien suunnitelmia. Rantatunnelin varareittiopastuksen suunnittelua jatkettiin. Automaattiajamiseen ja robottiajoneuvojen tulemiseen valmistauduttiin toteuttamalla automaattiliikenteen käyttöönottoselvitys- ja suunnitelma, kaupunki oli mahdollistamassa myös automaattiliikenteen pilottia Hervannassa. Yleisten alueiden valvontakameroiden ja uusien liikennekameroiden keskitettyä järjestelmää ja tietoliikenneratkaisuja suunniteltiin. Sähköbussilinjalle suunniteltiin latausasema osaksi sähköisen liikenteen kokonaisratkaisua. Koulujen lähialueiden ja koulumatkojen liikenneturvallisuuden suunnittelua jatkettiin. Pääpaino oli suojatieturvallisuuden parantamisessa. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta suojateillä edistettiin myös liikennevalo-ohjauksen ja valaistuksen keinoilla. Ulkovalaistuksen suunnittelussa keskityttiin pääasiassa vanhan ulkovalaistuksen saneeraukseen siten, että vuoteen 2020 mennessä pystyttäisiin luopumaan energiatehottomista elohopeavalaisimista ja saavuttamaan asetetut energiatehokkuusvaatimukset. LED-valaisimien käyttö lisääntyi edelleen. Siltojen suunnittelussa painopiste oli huonokuntoisten ja painorajoitteisten siltojen uusimisessa sekä raitiotiehen liittyvien siltojen suunnittelussa. Suunniteltuja siltoja olivat muun muassa Viinikan alikulkukäytävä sekä Viinikan sillan jatkaminen. Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys ja liikunta- sekä ulkoilupaikkoja koskeva viherpalveluohjelma valmistuivat sekä skeitin ja BMX-pyöräilyn viherpalveluohjelma aloitettiin. Leikkipaikkojen kehittämisessä keskityttiin leikkipaikkaohjelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Uusia puistoja suunniteltiin muun muassa Niemenrantaan sekä Härmälänrantaan. Keskustan puistojen osalta jatkettiin muun muassa Näsinpuiston hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisen suunnittelua sekä Santalahden rantapuiston toteutussuunnittelua ja Pyynikintorin leikkipaikan suunnittelu aloitettiin. Kantakaupungin hulevesiohjelman keskeisimpien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista jatkettiin. Rakentamisen aikaista hulevesien hallinnan ohjeistusta kehitettiin sekä hulevesien hallintajärjestelmiä suunniteltiin tulvaherkille tai vedenlaadun kannalta keskeisille kohteille. Hulevesien hallintaa koskevia vastuumäärittelyjä ja määräyksiä valmisteltiin uudistuneiden vesihuolto- sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiksi. Hulevesimaksun käyttöönoton mahdollisuuksia ja vaiku- Tampereen kaupungin tilinpäätös

9 tuksia selvitettiin. Pohjoisen alueen vesihuollon kehittämishankkeista Aitolahti- Hirviniemen alueen vesihuoltoverkoston rakentamista tuettiin. Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintatuotot toteutuivat 6,3 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan (Kv ) vuosisuunnitelma, joilla maksutuloja lisättiin 10 milj. euroa (maankäyttösopimuksen tuloarvion kasvu) sekä pysyvien vastaavien luovutustuloarviota pienennettiin 4,0 milj. euroa. Kiinteistöjen myyntivoitot ylittivät 7,5 milj. euroa johtuen erityisesti Ranta-Tampellan maaalueiden vaihtosopimuksesta saaduista korvauksista, joiden toteutuminen oli sidottu Rantatunnelin liikennekäyttöönoton ajankohtaan eikä saatuja korvauksia oltu budjetoitu vuodelle Maankäyttösopimuskorvaukset alittuivat 1,2 milj. euroa johtuen pääosin Kaupin kampukselta saatavien maankäyttösopimustuottojen siirtymisestä suunniteltua enemmän vuodelle 2017, sillä Kuntokadun rakentaminen on arvioitu ajoittuvan vuodelle Kiinteistöjen vuokratuotot sekä maankäytön suunnittelun ja yleisten alueiden suunnittelun tuotot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisena. Toimintakulut toteutuivat 1,0 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan (Kv ) vuosisuunnitelma, jolla Keskusta -hankkeen toimintatuloja ja käyttötalousmenoja lisättiin 0,5 milj. euroa Asemakeskuksen yleissuunnitteluun ja 0,15 milj. euroa Kunkun parkin kalliotutkimuksiin. Maanhankinta ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta -tuoteryhmän kulujen 0,9 milj. euron ylitys johtui pääosin Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toteuttamista muun muassa Perkiönkatu 65,67 ja 69 rakennusten purkutöistä liittyen Härmälän vanhan kaatopaikan puhdistukseen sekä Raholassa sijaitsevan Voionmaankatu 32 purkutöistä sekä Hiedanranta -hankkeen kunnossapitokulujen ylityksestä, sillä kunnossapitorahaa ei oltu talousarviossa budjetoitu Hiedanrannan käyttöön. Yleisten alueiden suunnittelun kulujen 0,1 milj. euron ylitys johtui pääosin palveluostojen ylityksestä Tampereen Infra Liikelaitokselta. Strategisten hankkeiden 0,1 milj. euron ylitys johtui pääosin tarvikekulujen ylityksestä. Maankäytön suunnittelun kulujen 0,1 milj. euron alitus johtui arvioitua alhaisemmasta suunnittelun ostosta. Investoinnit Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuun kokouksessaan (Kv ) Kaanaan ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen ympäristölupiin liittyvien pohjavesien suojeluinvestointien vuodelta 2015 säästyneen 0,662 milj. euron uudelleenbudjetoinnin vuodelle Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv ) Raitiotiehankkeen kesä-lokakuun lisärahoitustarpeesta tehdyn TA -muutosesityksen (investointimenojen lisäys -1,7 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,51 milj. euroa), jolla kehitysvaihe voitiin toteuttaa loppuun tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv ) Maanhankinnan myyntivoittoarvion 4,0 milj. euron pienentämisen. Maaomaisuuden hallinnan kehittämisen bruttoinvestoinnit ylittivät 2,1 milj. euroa muutetun talousarvion. Rahoitusosuudet alittivat 0,4 milj. euroa (Raitiotiehankkeen osuus 0,5 milj. euroa), jolloin investointien nettoylitys oli 2,6 milj. euroa. Maanhankinnan nettoylitys oli 3,2 milj. euroa ja yleisten alueiden suunnittelun nettoalitus oli 0,6 milj. euroa. Maanhankinnan ylitys johtui pääasiassa Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta, jossa kaupunki sai korvauksena arvoltaan 4,9 milj. eurolla maa-alueita, jotka käyvän arvon mukaisesti aktivoitiin taseeseen. Vaihtokirjassa sovittujen korvausten toteuttaminen oli sidottu Rantatunnelin liikennekäyttöönoton ajankohtaan eikä maa-alueena saatua korvausta oltu budjetoitu vuodelle Maa-alueiden ja rakennusten myyntien pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ylittyivät 5,1 milj. eurolla ja myyntivoitot 7,5 milj. eurolla. Ylitys johtui pääasiassa Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta saaduista korvauksista, joiden toteuttaminen oli sidottu Rantatunnelin liikennekäyttöönoton ajankohtaan, ja joista syntyi kaikkiaan myyntivoittoa yhteensä 9,7 milj. euroa. Myyntivoittoennustetta pienentää joidenkin suunniteltujen kauppojen siirtyminen vuodelle 2017 (muun muassa Kaukajärven liikekeskuksen tonttikauppa, jonka arvioitu myyntivoitto oli 2,0 milj. euroa). Yleisten alueiden investointeihin liittyvän suunnittelun 0,6 milj. euron alitus johtui pääosin siitä, että Raitiotiehankkeen allianssiin kuuluvat suunnittelukustannukset jäivät suunniteltua pienemmiksi. Toisaalta ylitystä aiheutti ulkoa tilattava investointisuunnittelu, johon pääasiallisena syynä oli raitiotien suunnitteluun liittyvien (ei allianssiin kuuluvien) suunnitteluhankkeiden laskutuksen (muun muassa Hämeenkatu) suuruus. Raitiotiehankkeen rahoitusosuudet alittivat talousarvion 0,5 milj. euroa. 120 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

10 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Palvelukokonaisuuden tehtäviä ovat katujen, puistojen ja yleisten alueiden rakennuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen, satamatoiminta, liikenteen hallinta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset Toiminnan painopisteenä oli uusien kaupungin kasvua ja strategiaa tukevien liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennusinvestointien toteuttaminen. Lisäksi toteutettiin useita omaisuuden kunnon säilyttämisen kannalta tärkeitä ylläpitoinvestointeja. Alueiden ylläpidossa painopiste oli alueiden käytettävyyden varmistamisessa. Tyytyväisyys yleisten alueiden hoitoon heikkeni hieman. Varsinkin talvihoidon osalta tyytyväisyys heikkeni. Katujen rakenteellisen kunnon havaittiin arviointien ja mittauksien perusteella hieman parantuneen ja puistojen heikentyneen. Siltojen kunto on peruskorjausohjelman toteuttamisen ansiosta kääntymässä parempaan. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintatuotot ylittivät 0,4 milj. eurolla muutetun talousarvion. Ylitys selittyy pääosin budjetoitua suuremmilla pysäköintituloilla (noin 0,4 milj. euroa) sekä vähäisillä budjetoimattomilla tuloilla kuten Katutilavalvonnan takuukorjauksista saaduilla tuloilla (kaupungin ensiksi maksamat korjauskustannukset peritään aiheuttajalta jälkikäteen). Maan- ja lumenvastaanottotulot puolestaan jäivät yhteensä vajaa 0,2 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi. Palvelukokonaisuuden toimintakulut alittivat vajaa 0,1 milj. euroa muutetun talousarvion. Ylläpidon alueurakoiden toimintakulut olivat vajaat 0,2 milj. euroa budjetoitua pienemmät, mikä joutuu vähälumisesta talvesta ja siitä johtuvista budjetoitua pienemmistä lumen poisvienneistä aiheutuneista kustannuksista. Ulkovalaistusverkon energiakustannukset jäivät noin 0,1 milj. euroa ja käyttö- ja kunnossapitotyöt vajaat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi. Liikennevaloverkon ylläpito- ja kunnossapitotyöt (muun muassa erilaiset vikakorjaukset) jäivät puolestaan vajaat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi. Päällyste- ja ajoratamerkintöihin (ylitys vajaat 0,1 milj. euroa) ja erilaisiin liikenneväylien korjaustöihin (ylitys 0,15 milj. euroa) käytettiin yhteensä noin 0,25 milj. euroa budjetoitua enemmän. Katujen su- KV:n Muut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, KÄYTTÖTALOUS Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta Oma tuotanto yhteensä Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä lanapitojärjestelmien kulut olivat vajat 0,1 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Pysäköintilaitteiden (kadunvarsipysäköinti) hoidon kustannukset olivat vajaat 0,1 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Nämä kulut ovat sidoksissa pysäköintituloihin, jotka tulot olivat noin 0,4 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Investoinnit Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuun kokouksessaan (KV ) Keskusta -hankkeelle 1,0 milj. euron investointien lisäyksen (0,55 milj. euroa valoviikot - viimeinen vaihe, 0,25 milj. euroa Tammerkosken muurivalaistus, 0,2 milj. euroa Vapriikinraitti). Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv ) Rantatunnelihankeen laajuusmuutoksista aiheutuvan 10 milj. euron lisävaltuuden. Lisäksi Rantatunnelihankeen vuoden 2016 talousarvioon esitettiin laajuusmuutoksista johtuen 8,6 milj. euron investointien lisäystä (investointimenojen lisäys 9,0 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,4 milj. euroa), jonka lisäyksen kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv ). Laajuusmuutoksia ovat muun muassa Ratapihankadun pohjoispään katutyöt, Santalahden ylikulkukäytävän rakentaminen, tunnelin ilmanvaihdon parantaminen hyväksyttyyn tiesuunnitelman ratkaisuun verrattuna, tunnelin laatuvaatimusten parantaminen turvallisuus- ja ohjausjärjestelmien osalta sekä pilaantuneiden maiden puhdistamisen määrän ja työmaan ulkopuolelle kuljetettavien maaainesten aiheuttamat kustannusylitykset. Kaupunkiympäristön rakentamisen palvelukokonaisuuden bruttoinvestoinnit alittivat 11,3 milj. euroa muutetun talousarvion johtuen rakentamiskohteissa syntyvistä säästöistä (muun muassa Ratapihankatu, Viinikan liikenneympyrän alue, Tuomiokirkonkadun alue, Ranta-Tampella ja useat muut kohteet). Rahoitusosuudet alittivat 1,7 milj. euroa (Rantaväylän tunnelin osuus 1,6 milj. euroa), jolloin investointien nettoalitus oli 9,7 milj. euroa, josta Liikenneväylien rakentamisen alitus oli 11,2 milj. euroa ja Viheralueiden rakentamisen ylitys 1,5 milj. euroa. Tampereen kaupungin tilinpäätös

11 Tammelan kaava-alueen uudistamisessa varauduttiin Ratapihankadun rakentamiseen, mikä toteutetaankin rantatunnelin yhteydessä. Tähän kohteeseen varattu investointiraha alittui 2,6 milj. euroa. Viinikan liikenneympyrän uudistumista ei pystytty aloittamaan sillä aikataululla, että Viinikan siltaa sekä Viinikan alikulkukäytävää olisi pystytty alkaa rakentamaan vuonna Näihin kohteisiin PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, INVESTOINNIT INVESTOINNIT varatut investointirahat alittuivat 1,5 milj. euroa. Tuomiokirkonkadun rakentaminen välillä Hämeenkatu - Verkatehtaankatu siirtyi vuodelle 2017, jolloin tähän kohteeseen varatut investointirahat alittuivat 1,0 milj. euroa. Ranta-Tampellassa Verstaansiltaa ja Kiiskistensaarten puistoa ei päästy aloittamaan vuonna 2016 ja näihin kohteisiin varatut investointirahat alittuivat yhteensä Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta 0 0 Oma tuotanto yhteensä Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta Muu tuotanto yhteensä Yhteensä ,3 milj. euroa. Kanjonin sillan korjaukseen varatut investointirahat alittuivat 0,4 milj. euroa. Useampi muukin suunniteltu kohde (muun muassa Lamminpään alueen katujen peruskorjaukset, Härmälän kaava-alue, Kolmenkulman kaava-alue, Halkoniemen satama-alueen uudistaminen, hulevesijärjestelyt) ei kuitenkaan käynnistynyt tavoitellussa aikataulussa, jolloin näihin kohteisiin varatut investointirahat alittuivat arviolta noin 2,7 milj. eurolla. Suurimpiin rakentamiskohteisiin varatut investointirahat alittuivat noin 10,8 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti, että Höyrypuisto ja Vuolteentori on toteutettava yht. 0,7 milj. euroa, joihin ei oltu budjetissa varauduttu. Höyrynpuisto rakennettiin valmiiksi ja Vuolteentorin rakentaminen aloitettiin. Myllysaaren alikulkusillan rakentamisen aikana on maaperäolosuhteissa todettu vanhoja rakenteita, jotka aiheuttavat merkittäviä lisätöitä - ja -kustannuksia, arvioitu lisätarve budjettiin 1,0 milj. euroa, mikä jakaantuu vuosille 2016 ja Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot Rantaväylän tunneli, valtiolle luovutettava osuus AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat, laiturit ja uimalat Viemäriverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet Hankkeet Keskusta Vuores Rantaväylän tunneli Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Rantaväylän tunneli, kaupungille tulevat kiinteät rakenteet ja laitteet Keskusta Vuores Muut INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet Vuores-hanke Rantaväylän tunneli Muut NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

12 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen palvelukokonaisuuden tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella. Joukkoliikenne määrittää joukkoliikenteen palvelutason ja hankkii tarvittavat palvelut tuottajilta sekä vastaa tariffijärjestelmästä ja kantaa lipputuloriskin. Palvelukokonaisuus sisältää myös joukkoliikenteen tukipalvelut ja on mukana koordinoimassa muita kaupungin henkilöliikenteen palveluja. Sopijakuntien maksuosuudet (1000 euroa) PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN TP 2016 Sopimusliikenne Oma tuotanto yhteensä Sopimusliikenne Tukipalvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä TA 2016 Kunta / asukas Maksuosuus / asukas Kangasala , ,31 Lempäälä , ,03 Nokia , ,33 Orivesi 71 7, ,04 Pirkkala , ,50 Vesilahti 70 15, ,38 Ylöjärvi , ,30 Yhteensä , ,34 Tampere , ,80 KV:n Muut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toiminnan painopisteet ja keskeiset Tampereen kaupunkiseudulla Pirkkalassa, Lempäälässä, Vesilahdella, Kangasalla ja Nokialla toteutettu joukkoliikenteen järjestämistavan muutos toteutui Ylöjärven joukkoliikennepalveluiden osalta vastaavasti alkaen. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön koko kaupunkiseudun kattava uusi yhtenäinen, vyöhykkeisiin perustuva lippu- ja tariffijärjestelmä. Tariffijärjestelmä otettiin käyttöön myös Orivedellä, vaikka siellä joukkoliikenteen muutoksen siirtymäaika jatkuu vielä 2017 loppuun asti. Kesän 2016 järjestämistavan muutoksen yhteydessä uudistettiin Ylöjärven suunnan linjastorakenne. Muualla kaupunkiseudulla linjasto olivat pienehköjä. Tampereella lisättiin tarjontaa Hervannan suuntaan suuren kysynnän johdosta ja Tesomalle päättyvää liikennettä yhdistettiin Nokian sisäiseen liikenteeseen ja näin muodostettiin uusi vaihdoton yhteys Nokialta Tesoman kautta Tampereen keskustaan. Kesäliikennekauden 2016 alussa toteutettu lippu- ja tariffijärjestelmän uudistus oli suuri ja sen tavoitteena oli kasvattaa sekä helpottaa joukkoliikenteen käyttöä seudulla. Joukkoliikenteen matkustajamäärät olivatkin uudistuksen jälkeen syksyllä 2016 noin 7 prosenttia suurempia kuin vuotta aikaisemmin, kun otetaan huomioon järjestämisalueen laajeneminen Ylöjärvellä. Kasvua on ollut sekä Tampereen kantakaupungissa että erityisesti edullisemman hinnoittelun johdosta kehyskunnissa. Uuden järjestelmän käyttöönotto sujui myös teknisesti hyvin ilman merkittäviä ongelmia. Joukkoliikenteen lippujen hintoja korotettiin alkaen noin 2 prosenttia. Korotus kohdistettiin kaikkiin lipputuotteisiin. Joukkoliikenteen hoidon kustannustaso nousi vuoden 2016 aikana 2,6 prosenttia. Kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus nykyisestä 19 prosentista 22 prosenttiin, mikä edellyttäisi keskimäärin 3-4 prosentin vuosittaista kasvua. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2016 asetettiin 2 prosentin kasvu matkustajamäärissä ja talousarviovuonna 2016 matkustajamäärä kasvoi koko kaupunkiseudulla 6,6 prosenttia. Kyseinen kasvuprosentti sisältää alueen laajentumisen Ylöjärvelle. Vuoteen 2015 vertailukelpoinen kasvuprosentti vuoden 2016 osalta oli hieman yli 5 prosenttia. Palvelukokonaisuuden talous Toimintatuotot ylittivät noin 1,5 milj. eurolla muutetun talousarvion. Tuottojen ylityksestä 0,9 milj. euroa johtui ennakoitua suuremmasta käyttökorvausliikenteen toteutumasta sekä seutulipputuotteen käytöstä, joka näkyi myös vastaavan suuruisena kulujen kasvuna. Tuottojen ylityksestä 0,4 milj. euroa johtui selvästi ennakoitua suuremmasta syyskauden matkustajamäärästä. Myös saatu valtiontuki ylitti 0,2 milj. eurolla muutetun talousarvion. Tampereen kaupungin tilinpäätös