Koljonen Tuomas

Transkriptio

1 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM Kljnen Tumas Eduskunta Suuri valikunta Viite Asia EU/OSA; Muuttliikkeitä kskeva kknaisvaltainen lähestymistapa, vusiarvi - khti kknaisvaltaista eurppalaista maahanmuuttplitiikkaa U/E-tunnus: EUTORI-numer: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys kmissin tiednannsta (KOM(2006) 735 lpullinen) kskien muuttliikkeitä kskevan kknaisvaltaisen lähestymistavan arviintia ja kehittämistä sekä Eurppa-neuvstn kknaisvaltaista eurppalaista maahanmuuttplitiikkaa kskevista päätelmistä. Hallitusneuvs Riitta Kpnen LIITTEET 1) KOM(2006) 735 lpullinen, 2) KOM(2006) 735 slutlig, 3) Brysselin Eurppaneuvstn päätelmät, 4) Eurpeiska rådet i Bryssel December 2006, Ordförandeskapets slutsatser, 5) SM:n perusmuisti SM

2 2(2) Asiasanat Hitaa Tiedksi maahanmuutt, muuttliike, turvapaikka, rajavalvnta, viisumit SM, TM, UM EUE, OM, OPM, PLM, TH, VM, VNEUS Lmakephja: Eduskuntakirjelmä

3 Sisäasiainministeriö PERUSMUISTIO SM Kljnen Tumas Asia EU/OSA; Muuttliikkeitä kskeva kknaisvaltainen lähestymistapa, vusiarvi - khti kknaisvaltaista eurppalaista maahanmuuttplitiikkaa Kkus Oikeus- ja sisäasiat -neuvst; Liitteet Viite EUTORI/Eurdc nr: U-tunnus / E-tunnus: E-124/2005 vp Käsittelyn tarkitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Tiednant esiteltiin ikeus- ja sisäasiiden neuvstssa Eurppaneuvst päätti vuden 2007 pririteeteista. Helmikuun OSA-neuvstssa n tarkitus keskustella puheenjhtajamaan asiakirjan phjalta seuraavista askelista (asiakirjaa ei le vielä saatu). - Kmissin tiednant muuttliikkeitä kskevan kknaisvaltaisen lähestymistavan täytäntöönpansta ja kehittämisestä (COM(2006) 735 final, The Glbal Apprach t Migratin ne year n: Twards a cmprehensive Eurpean Migratin Plicy, ). - Eurppa-neuvstn päätelmät , 16879/06 CONCL 3 - Puheenjhtaja asiakirja Eurppa-neuvstn päätelmien timeenpansta (asiakirjaa ei le vielä saatu). EU:n ikeuden mukainen ikeusperusta/päätöksentekmenettely: Käsittelijä(t): Sumen kanta/hje: Tumas Kljnen, Eer Kskenniemi, SM/UO Jukka Savlainen, Vesa Blmqvist, SM/RVLE Tiina Palnen, UM/POL-11 Mervi Virtanen, Olli Srainen, TM Yleinen kanta

4 2(10) Sumi kannattaa kknaisvaltaisen eurppalaisen muuttliikeplitiikan kehittämistä Eurppa-neuvstn hyväksymien linjausten mukaisesti. Kannat erityiskysymyksiin Yhteistyön tiivistäminen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa n keskeisessä asemassa pyrittäessä kknaisvaltaiseen lähestymistapaan muuttliikekysymyksissä. Yhteistyössä keskeisiä elementtejä vat yhdenmukaisuus EU:n sekä ulksuhdeplitiikan että kehitysplitiikan kanssa ja ihmisikeuksia krstava lähestymistapa. Afrikan ja Välimeren hella Eurppaan suuntautuu merkittäviä muuttvirtja itä- ja kaakkissuunnasta, mistä syystä kknaisvaltaisen lähestymistavan maantieteellinen laajentaminen n perusteltua. Afrikka-yhteistyön salta yhteistyön puitteet svittiin Sumen puheenjhtajakaudella järjestetyissä Rabatin ja Triplin ministerikkuksissa, ja näiden kkusten seuranta n tärkeässä asemassa, kun halutaan varmistaa uninin kknaisvaltaisen muuttliikeplitiikan uskttavuus. Laillisen maahanmuutn salta Sumi pitää tärkeänä timia, jilla vidaan tukea jäsenvaltiiden pyrkimystä täyttää työviman saatavuustarpeet ikääntyvässä Eurpassa ttaen humin myös glbalisaatin haasteet ja krkean saamisen säilyttäminen. Sumi kuitenkin kats, että klmansista maista tulevaa työvimaa kskeva työvimapliittinen päätöksentek n säilytettävä sekä mittasuhteiden että rakenteen salta kansallisella taslla. Lähtömaissa annettava infrmaati laillisen maahanmuutn mahdllisuuksista ja edellytyksistä n tärkeä kehittämisen alue. Työperusteinen maahanmuutt kytkeytyy lähtömaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja aivvudn aiheuttamien haittjen ehkäisyyn. Kiertmuutt ( circular migratin ) vi lla tarkituksenmukainen ratkaisu. Sumi kuitenkin kats, että sen hallitsemiseksi ei le lemassa valmiita malleja. Mahdllisten ratkaisujen n ltava pitkäkestisia ja niissä n tettava humin työvimapliittiset, kehityspliittiset ja EU:n ulksuhteisiin liittyvät näkökhdat. Pelkät kahdenväliset spimukset eivät le riittävä ratkaisu. Kiertmuutn hyödyntäminen edellyttää sellaisten keinjen löytämistä, jtka tukevat kehitystä klmansissa maissa sekä työviman tarvetta EU-maissa. Kiertmuutsta ei saa tulla jäsenvaltiille vain kein hankkia tilapäistä työvimaa klmansista maista nimenmaan sellaisin spimusjärjestelyin, jtka sisältäisivät näihin henkilöihin svellettavia, muista maahantulijista pikkeavia ikeuksia tai erityisjärjestelyjä, kuten tavanmukaista npeamman maastapistamismenettelyn. Sumi pitää tärkeänä tutkia, mitkä lisivat parhaat keint hallita kiertmuutta kansallisella ja EU-taslla niin, että se parhaiten hyödyttäisi kaikkia sapulia. Sumi kannattaa kansainvälisen muuttliikkeen ja kehityskysymysten yhteyksiä tarkastelevan maailmanlaajuisen vurpuhelun jatkamista. Sumen puheenjhtajakaudella aihetta käsiteltiin ensimmäistä kertaa ministeritaslla YK:n yleiskkuksen yhteydessä järjestetyssä krkean tasn vurpuhelussa, jssa EU esiintyi yhtenäisenä. Sumi krstaa EU:n aktiivista rlia vurpuhelun jatkna järjestettävässä kansainvälistä muuttliikettä ja kehitystä kskevan maailmanlaajuisen frumin ensimmäisessä kkuksessa Belgiassa heinäkuussa 2007 ja tämän jälkeisissä nin vusittain tapahtuvissa kkuksissa. Sumi tukee frumin keskittymistä avimeen ja rakentavaan keskusteluun juuri muuttliikkeen ja kehityksen yhtymäkhdista kansainvälisellä taslla, kansallisen tai alueellisen fkuksen sijaan. Sumi pitää erityisen tuettavana frumin tavitetta pyrkiä identifiimaan käytännön ngelmia ja etsimään näille käytännöllisiä ratkaisuja. Sumi krstaa plitiikan jhdnmukaisuutta, kknaisvaltaista lähestymistapaa, siirtlaisten ihmisikeuksia sekä knkretiaan ja käytännön timiin keskittymistä.

5 Sumi pitää maahanmuuttajien ktuttamista yhteiskuntaan ja työelämään periaatteellisesti tärkeänä kysymyksenä, jka tulisi kytkeä laillista maahanmuutta kskevaan keskusteluun. Ktutumisen edistäminen lisi kytkettävä sekä tavitteeseen etnisestä yhdenvertaisuudesta että syvenevään kulttuurien välistä vurpuhelua kskevaan keskusteluun. Kulutus ja erityisesti maahanmuuttajanurten tarpeisiin vastaaminen vat avainkysymyksiä. Samalla Sumi tteaa, että vastaavasti kuin työviman maahanmuutt, Sumi kats, että ktuttaminen kuuluu kansallisen timivallan piiriin, ja yhteistyötä tulee tehdä muilla kun lainsäädännön keinin. Tietjen ja kkemusten vaiht eri frumeilla n tistaiseksi tehkkaimpia keinja. 3(10) Sumi pitää tärkeänä, että trjuttaessa laitnta maahanmuutta kiinnitetään asianmukaista humita tisaalta kestävien ratkaisujen löytämiseen kansainvälistä sujelua EU:n alueelta hakeville, Geneven paklaisspimuksen täysimääräiseen sveltamiseen ja ikeuteen hakea turvapaikkaa EU:n alueella sekä tisaalta ihmiskaupan uhrien sujeluun. Sujelukysymykset yleisesti tulee pitää keskeisesti mukana klmansien maiden kanssa käytävässä vurpuhelussa. Laittman työnten vastaisen lainsäädännön kehittäminen, EU:n ulkrajjen yhdennetyn hallinnan sekä Frntexin krdinimien yhteisten peraatiiden tehkkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen ja tehkas, ihmisarva kunniittava paluuplitiikka vat keskeisessä asemassa EU:n sisäisten timien salta laittman maahanmuutn trjunnassa. Frntexin kehittämisessä tulee tukeutua vuden 2007 aikana suritettavan virastn tehtävien ja timinnan arviinnin tulksiin. Sumi pitää tärkeänä, että yhteistyötä tiivistetään erityisesti laittman maahanmuutn lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa, ja että kyseiset maat situtetaan saltaan tehstamaan timintaansa laittman maahanmuutn ennalta ehkäisyssä ja trjunnassa. Kknaisvaltainen lähestymistapa vaatii aiempaa timivampia ratkaisuja myös muuttliikkeiden aiheuttamien kustannusten ja jäsenvaltiiden vastuiden jakautumisessa. Tämä tarkittaa kattavaa EU:n plitiikkaa maahanmuutt-, rajavalvnta- ja turvapaikkakysymyksissä erityisesti laittman maahanmuutn estämiseksi. Tavitteena n tukea kattavasti erityisesti niitä jäsenvaltiita, jtka jutuvat vimakkaimpien muuttliikepaineiden khteeksi ja samalla varmistaa EU:n lainsäädännön ja periaatteiden tteutuminen. Näin varmistetaan yhteisvastuun mlemmat pulet: EU:n slidaarisuus ulkrajavaltiiden suuntaan ja ulkrajavaltiiden vastuu EU:n muiden jäsenvaltiiden pulesta ulkrajjen valvnnasta. On yhteisömme edun mukaista ylläpitää tämä periaate, kun tulevina vusina edelleen kehitetään laittman maahanmuutn hallintaan tähtääviä instrumentteja. Pääasiallinen sisältö: Tausta Eurppa-neuvst päätti julukuussa 2005 muuttliikkeitä kskevasta kknaisvaltaisesta lähestymistavasta. Tässä yhteydessä svittiin ensisijaisista timista jäsenmaiden kesken sekä tisaalta klmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön pririteeteista. Eurppa-neuvst päätti, että ensisijaisia timia tulisi khdistaa nimenmaan Afrikan ja Välimeren alueelle. Kknaisvaltaisessa lähestymistavassa n pyritty kkamaan yhteen ulksuhteiden, kehitysplitiikan, työllisyysplitiikan sekä vapauden, turvallisuuden ja ikeuden alueen plitiikkja ja timenpiteitä, tavitteena aiempaa kknaisvaltaisempi te muuttliikekysymyksiin. Kmissita pyydettiin raprtimaan edistyksestä ensisijaisten timien täytäntöönpanssa ennen vuden 2006 lppua. Kmissin julkaisema tiednant kknaisvaltaisen lähestymistavan täytäntöönpansta ja kehittämisestä n reakti Eurppa-neuvstn raprtintipyyntöön.

6 4(10) Tiednannssa esitetään katsaus vuden 2006 aikana tteutettuihin timiin ja tisaalta vastataan ikeus- ja sisäministerien epävirallisessa kkuksessa Tampereella ja Lahden epävirallisessa päämiestapaamisessa esitettyihin vaatimuksiin tehstaa pyrkimyksiä khti kknaisvaltaista plitiikkaa ehdttamalla lähestymistavan temaattista ja maantieteellistä laajentamista. Tiednannn sisällöstä Tiednant kstuu jhdant-suudesta, vuden 2006 timien arviinnista sekä kmissin näkemyksistä ja timenpide-ehdtuksista eri sektreilla. Tiednannn jhdant-sassa tdetaan, että kknaisvaltainen lähestymistapa edellyttää uusien plitiikkalhkjen - kuten laillinen maahanmuutt ja ktuttaminen - humiimista ja tisaalta maantieteellistä laajentumista. Lyhyellä tähtäimellä tulisi harkita lähestymistavan sveltamista EU:n itäisiin ja kaakkisiin naapureihin, myöhemmin myös Aasian ja Latinalaisen Amerikan maihin. Temaattisen ja maantieteellisen laajentumisen hella lähestymistapaa pyritään laajentamaan myös ajallisesti tumalla esiin lyhyen- ja keskipitkän aikavälin timien hella myös pitkän aikavälin timia. Lisäksi nstetaan erityisesti esille tarve lisätä päätöksentekmenettelyiden tehkkuutta maahanmuuttplitiikassa mukaan lukien laillinen maahanmuutt, jssa tulisi kmissin mukaan pyrkiä määräenemmistö- ja yhteispäätösmenettelyyn. Kknaisvaltaisen lähestymistavan täytäntöönpan: Vuden 2006 saavutukset Afrikan ja Välimeren alueella Vuden 2006 aikana järjestettiin muuttliikettä ja kehitystä kskevat ministeriknferenssit Rabat ssa ja Triplissa sekä YK:n krkean tasn vurpuhelu muuttliike- ja kehityskysymyksistä. Triplin kkuksessa hyväksyttiin yhteinen EU-Afrikka -julkilausuma ja svittiin yhteisistä timenpiteistä. Vurpuhelua muuttliikekysymyksistä n käyty myös krkean tasn kkuksissa Afrikan uninin ja alueellisten järjestöjen kanssa, EUROMEDfrumilla sekä Ctnun spimuksen 13 artiklan perusteella tärkeimpien Saharan eteläpulisten maiden kanssa. Rajavalvntavirast Frntex n krdininut useita yhteisiä peraatiita Atlantilla ja Välimerellä, laatinut khdennettuja riskianalyysejä sekä tteutettavuustutkimukset Välimeren rannikkvartistjen verkststa sekä Välimeren teknisen valvntaverkstn järjestämisestä. Maahanmuuttyhteyshenkilöiden (Immigratin Liaisn Officers, ILOt) alueellisten verkstjen perustaminen Afrikan keskeisille muuttreiteille n alitettu. Kmissi n antanut rajan npean timinnan tiimejä kskevan asetusehdtuksen ja analysinut kansainvälistä meriikeutta pakalaisikeuden näkökannalta. Yhteistyön ja vurpuhelun vahvistaminen Afrikan lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa Tiednannssa paintetaan, että muuttliikekysymyksiä kskevan EU:n Afrikka-yhteistyön tulee jatkssakin lla yhteenspivaa EU:n Afrikka-strategian tavitteiden kanssa. Triplissa ja Rabat ssa svittujen timien täytäntöönpana krstetaan. Muuttreittejä kskevan työn perusteella EU pyrkii tiiviimpään yhteistyöhön Afrikan eri alueiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa erityisten yhteistyöjärjestelyjen ( cperatin platfrms ) kautta. Vurpuhelua Phjis-Afrikan kanssa kehitetään Eurpan naapuruusplitiikan ja EUROMEDin puitteissa ml. EUROMED-maahanmuuttministeriknferenssi vuden 2007 tisella pulisklla. Muuttliikekysymykset pidetään sana AKT-maiden ja alueellisten talusyhteisöjen kanssa käytävää pliittista vurpuhelua.

7 5(10) Erityisen tärkeänä nähdään maastamuutn perussyihin puuttuminen. Muuttliike- ja kehitys Afrikassa -hjelma pyrkii vastaamaan lyhyellä tähtäimellä AKT-maiden muuttliikehaasteisiin mm. edistämällä investinteja työvimavaltaisilla sektreilla. Alitteen ensimmäiselle vaiheelle n varattu 40 milj. eura ja se khdistuu Saharan eteläpulisen Afrikan maihin. Lisäksi jatketaan Afrikan maiden maahanmuutthallinnn kapasiteettien vahvistamista. Yhteistyöalueiden ja -timien määrittelyn tueksi tetaan uutena välineenä maakhtaiset muuttliikeprfiilit, ja kmissi esittää myös muuttliikeasiantuntijista kstuvia tukiryhmiä. Kmissi pyrkii myös edistämään muuttliikkeitä kskevan tutkimustiedn parempaa hyödyntämistä ja kytkemistä plitiikan valmisteluun ja tukee tähän liittyviä alitteita Afrikassa. Laillinen maahanmuutt Laillista maahanmuutta kskevan plitiikan edelleen kehittäminen tdetaan levan tärkeä sa kknaisvaltaista lähestymistapaa. Laillinen maahanmuutt lisi integritava uninin ulkisiin ja sisäisiin plitiikkihin. Tiednannssa viitataan kmissin laillista maahanmuutta kskevaan timintapliittiseen suunnitelmassa kuvattuun kaksitasiseen lähestymistapaan, jssa pyritään helpttamaan tiettyihin kategriihin kuuluvien maahantula ja takaamaan yhteinen ikeudellinen asema kaikille laillisille maahanmuuttajille. Työviman kysynnän ja tarjnnan khtaamista pyritään helpttamaan mm. tulevan maahanmuuttprtaalin, Eurpan liikkuvuusprtaalin ja EURES-verkstn kehittämisen sekä kumppanimaihin mahdllisesti perustettavien erityisten muuttkeskusten myötä. Lailliseen maahanmuuttn liittyen kmissi pitää tärkeänä tutkia kiertmuutn (circular migratin) mahdllisia hyötyjä ja yleisemmin vahvistaa lähtömaiden työvimahallinnllisia kapasiteetteja. Aivvudn vaikutuksista n ltava tietisia ja tärkeää kehittää aivvuta hillitseviä mekanismeja. Ktuttaminen ja kulttuurien välinen vurpuhelu Maahanmuutn ja ktutumisen yhdysside tdetaan EU:n ensisijaiseksi aiheeksi. Kmissi tulee aktiivisesti edistämään ktuttamista kskevan yhteisen agendan täytäntöönpana ja kehittämään instrumentteja, jtka mahdllistavat eri timijiden laajemman sallistumisen. Erityisesti tulisi panstaa työmarkkinille integritumisen parantamiseen ja (nurten) kulutukseen ml. mahdllisten kielikulutuksen esteiden pistaminen. Ktutumisen kaksisuuntaisuutta krstetaan ja tähän liittyvää tietisuutta pyritään parantamaan tasavertaisten mahdllisuuksien teemavuden (2007) kautta. Kulttuurien välistä vurpuhelua pyritään hyödyntämään ktuttamisessa. Laittman maahanmuutn ja ihmiskaupan ehkäisy Laittman maahanmuutn vastaista työtä n vahvistettava kmissin antamassa tiednannssa määritellyillä pririteettialueilla. Jatkssa tullaan keskittymään laittman työnten vastaisiin timiin ja samalla paintetaan työntekijöiden ikeuksia kskevan lemassa levan lainsäädännön täytäntöönpann. Jäsenvaltiiden tulisi liittyä YK:n ihmiskauppa- ja ihmissalakuljetuspöytäkirjihin. Lisäksi tiednannssa paintetaan yhdennetyn ulkrajjen hallinnan parantamisen merkitystä laittman maahanmuutn trjunnassa. Frntexin tulisi spia peratiivisista yhteistyöjärjestelyistä klmansien maiden kanssa laittman maahanmuutn ehkäisemiseksi. Frntex n tistaiseksi spinut yhteistyöjärjestelyistä Venäjän kanssa ja valmistellut yhteistyötä Ukrainan kanssa. Lisäksi virastn hallintneuvst n antanut Frntexille mandaatin spia peratiivisen yhteistyön käytännön järjestelyistä Kratian, Markn, Senegalin, Mauritanian ja Libyan kanssa. Maahanmuuttyhteyshenkilöiden verkstja pyritään hyödyntämään erityisesti Afrikassa. Tehkkaan palauttamisen, EU-maiden

8 6(10) peratiivisen paluuyhteistyön ja takaisinttspimusten merkitystä laittman maahanmuutn ehkäisyssä krstetaan. Yhteistyön edellytykset tulevat paranemaan paluurahastn perustamisen ja yhteisistä menettelyistä spimisen myötä. Turvapaikka ja paklaisten sujelu Laitnta maahanmuutta vastustettaessa n humiitava, että usein maahanpyrkijöiden jukk kstuu eri ryhmistä ja että jukssa vi lla kansainvälisen sujelun tarpeessa levia henkilöitä. Rabatin kkuksessa esitellyn UNHCR:n 10 khdan timintahjelman sisältämiä ehdtuksia tulisi käyttää viitekehyksenä peratiivisessa yhteistyössä. Turvapaikkakysymykset tulisi pitää keskeisesti mukana klmansien maiden kanssa käytävässä vurpuhelussa. Alueellisten sujeluhjelmien täytäntöönpana tulisi jatkaa. Rahitus Kknaisvaltaiseen lähestymistapaan sisältyviä timia ulkisia timia rahitetaan Eurpan naapuruusplitiikan rahitusvälineestä, maantieteellisistä hjelmista sekä uudesta temaattisesta muuttliikettä ja kehitystä kskevasta rahitushjelmasta. Afrikan muuttliike- ja kehitys hjelmalle n varattu 40 milj. eura. Muuttliikekysymykset integridaan maa- aluekhtaisiin strategiapapereihin ja AKT-kumppaneiden n mahdllista saada tätä kautta rahitusta EU:n kehitysyhteistyövarista myös vusina Jäsenvaltiiden keskinäistä slidaarisuutta vusien aikaan tuetaan pulestaan paklais-, paluu-, ulkraja-, ja ktuttamisrahaststa kstuvasta yhteisvastuun ja muuttvirtjen hallinnan puitehjelmasta. Ohjelmalle n varattu yhteensä 4, 020 mrd. eura. Julukuun 2006 Eurppa-neuvstn päätelmät muuttliikkeistä Eurppa-neuvst vahvisti, että EU tarvitsee kknaisvaltaista muuttliikeplitiikkaa ja että tämän plitiikan tulee perustua slidaarisuudelle, keskinäiselle luttamukselle ja jaetulle vastuulle sekä ihmis- ja perusikeuksien kunniittamiselle. Plitiikan keskeisiä elementtejä vat myös tdellinen kumppanuus klmansien maiden kanssa ja yhdenmukaisuus uninin ulksuhdeplitiikan kanssa. Eurppa-neuvst krsti, että muuttliikekysymysten kknaisvaltaiseen hallintaan tähtääviä timia n edelleen vahvistettava. Tulevassa työssä tulisi humiida kmissin tiednannt ja timintaa lisi laajennettava uusille plitiikkalhkille. Kknaisvaltaista lähestymistapaa tulisi myös laajentaa maantieteellisesti uusille alueille. Eurppa-neuvst päätti vuden 2007 painpisteistä seuraavilla sa-alueilla: i) kansainvälisen ja klmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön syventäminen, ii) yhteistyön tiivistäminen jäsenvaltiiden välillä laittman maahanmuutn ehkäisemiseksi, iii) EU:n ulkrajjen yhdennetyn hallinnan parantaminen rajastrategian phjalta, iv) laillista maahanmuutta kskevan plitiikan kehittäminen, v) ktuttaminen, vi) yhteisen eurppalainen turvapaikkajärjestelmän saavuttaminen sekä vii) rahitus. Seuraavassa esitellään päätelmien sisältö. Kansainvälisen ja klmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön syventäminen - Kumppanuutta Afrikan ja Välimeren maiden kanssa syvennetään erityisesti Rabatin ja Triplin ministerikkusten situmusten phjalta sekä Ctnun spimuksen 13 artiklan mukaisten neuvttelujen sekä Eurmed-ministeriknferenssin myötä. Muuttliikettä kskevan vurpuhelun tehstamiseksi keskeisiin Afrikan maihin lähetetään v aikana erityisiä EU:n valtuuskuntia.

9 7(10) - Muuttliikkeen ja kehityksen yhteyksien tarkastelua tiivistetään edelleen laatimalla erityisiä maakhtaisia muuttliikeprfiileja ja perustamalla maakhtaisia yhteistyömekanismeja. Glbaalitasn vurpuhelua jatketaan Belgian heinäkuussa 2007 järjestämän glbaalifrumin ensimmäisen kkuksen mudssa. - Yhteistyötä palauttamisasiissa klmansien maiden kanssa parannetaan ml. henkilöiden tunnistamista ja matkustusasiakirjja kskeva yhteistyö. Erityisesti kiinnitetään humita palautettavien uudelleenintegritumiseen. Kmissita pyydetään tutkimaan, miten jäsenmaat visivat tukea sitä sen neuvtellessa takaisinttspimuksista. - Muuttreitteihin liittyvää käytännön yhteistyötä erityisesti ihmiskaupan ja salakuljetuksen ehkäisemiseksi lisätään edelleen. - Harkitaan laillisen maahanmuutn mahdllisuuksien sisällyttämistä uninin ulksuhdeplitiikkihin, ja kmissilta pyydetään kesäkuuhun 2007 mennessä yksityiskhtaisia ehdtuksia EU:n ja klmansien maiden laillisen muuttliikkeen paremmaksi järjestämiseksi ja siitä tiedttamiseksi. - Kmissilta pyydetään kesäkuuhun 2007 mennessä ehdtuksia vurpuhelun laajentamiseksi EU:n itäisiin ja kaakkisiin naapurimaihin. Yhteistyön tiivistäminen jäsenvaltiiden välillä laittman maahanmuutn ehkäisemiseksi - Kmissilta pyydetään huhtikuuhun 2007 mennessä ehdtuksia laittman työnten vastaisen timinnan tehstamiseksi sekä vuden lppuun mennessä raprtimaan maahantul- /maastapistumisjärjestelmän (entry-exit-system) tteutettavuudesta. - Kmissita pyydetään tutkimaan mahdllisuuksia kehittää laajennettua eurppalaista yhteisvastuuta maahanmuutt-, rajavalvnta ja turvapaikkaplitiikassa kskevia plitiikkja. EU:n ulkrajjen yhdennetyn hallinnan parantaminen - Frntexin valmiuksien npea kasvattaminen mm. varmistamalla riittävät taludelliset ja henkilöresurssit ja niiden tehkas käyttö sekä (aiemmin j svitun mukaisesti) surittamalla virastn ja sen tehtävien arviinti v Frntexia kehtetaan kiireellisesti saattamaan päätökseen työnsä kskien keskitetyn luetteln laatimista jäsenvaltiiden tarjamasta teknisestä kaluststa, jka vitaisiin antaa muiden jäsenvaltiiden käyttöön. Jäsenmaita pyydetään aktiivisesti ilmittamaan kmissille niiden mahdllisista teknisistä resursseista, jita vitaisiin käyttää yhteisissä peraatiissa ja kmissita raprtimaan huhtikuuhun 2007 mennessä keskitetyn kalustrekisterin perustamisessa saavutetusta edistyksestä. - Välimeren valvntaa parannetaan lumalla Välimeren kattava valvntajärjestelmä ja rannikkvartistjen verkst mahdllisimman npeasti. - Etsintä- ja pelastustimintayhteistyötä laajennetaan ja työskennellään meritse tapahtuvan laittman maahanmuutn trjuntaa kskevan hjeistn/susitusten kehittämiseksi - Pyritään npeaan yhteisymmärrykseen rajan npean timinnan tiimejä kskevasta asetusehdtuksesta salta, ja tutkitaan mahdllisuuksia sveltaa mallia myös esim. humanitaarisiin tehtäviin

10 Laillista maahanmuutta kskevan plitiikan kehittäminen 8(10) - Kmissin timintasuunnitelmaan sisältyvät direktiiviehdtukset tetaan npeasti käsittelyyn - Maahanmuutta ja turvapaikkaa kskeva tiednvaiht lkakuussa 2006 perustetun keskinäisen tiedttamisjärjestelmän kautta Ktuttaminen - Ktuttamisen ja kulttuurien välisen vurpuhelun sekä syrjinnän ehkäisyyn tähtäävien timien edistäminen muun muassa Saksan kaudella tukkuussa 2007 järjestettävän ktuttamisknferenssin kautta. Yhteinen eurppalainen turvapaikkajärjestelmä - Tteutetaan yhteinen eurppalainen turvapaikkajärjestelmä vuden 2010 lppuun mennessä. Siihen edetään ensimmäisen vaiheen arviinnin kautta, ja tiseen vaiheen kehittämistä jatketaan tiivistämällä käytännön yhteistyötä, erityisesti lumalla turvapaikka-asiantuntijiden tiimejä ja turvapaikkayhteistyöverkst. Lisäksi tutkitaan mahdllisen turvapaikkavirastn (Eurpean Supprt Office) lumista. Rahitus -Varmistetaan kknaisvaltaisen plitiikan rahitus. Yhteisvastuun ja muuttliikkeiden hallinnan puitehjelman neljä rahasta (ulkraja-, palauttamis-, paklais- ja ktuttamisrahast) yhdessä Eurpan naapuruusplitiikan instrumentin (ENPI) sekä kehitysyhteistyöpulen rahitusmekanismien (Develpment Cperatin Instrument, DCI ja Eurpean Develpment Fund, EDF) kanssa mudstavat rahitusvälineiden kknaisuuden, jsta vidaan rahittaa niin peratiivista yhteistyötä kuin tisaalta pitkäjänteisempää, kehitysplitiikan kautta maastamuutn perussyihin pureutuvaa työtä. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: EU-ministerivalikunta EU-jast , SuV , , , , HaV , , UaV , Käsittely Eurpan parlamentissa: Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taludelliset vaikutukset: Muut mahdlliset asiaan vaikuttavat tekijät:

11 9(10)

12 10(10) Asiasanat Hitaa Tiedksi maahanmuutt, rajavalvnta, turvapaikanhakijat, Afrikka, Välimeri SM, TM, UM, VNK EUE, KTM, MMM, OM, OPM, PLM, TH, TPK, VM, VNEUS, YM Lmakephja: Perusmuisti, EU-hje

13 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2006) 735 lpullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Siirtlaisuutta kskevan kknaisvaltaisen lähestymistavan ensimmäinen sveltamisvusi tavitteena kattava eurppalainen maahanmuuttplitiikka FI FI

14 Siirtlaisuutta kskevan kknaisvaltaisen lähestymistavan ensimmäinen sveltamisvusi tavitteena kattava eurppalainen maahanmuuttplitiikka 1. MITEN VASTATA MUUTTOLIIKKEEN SYNNYTTÄMIIN HAASTEISIIN? Valtiiden ja hallitusten päämiehet keskustelivat lkakuussa 2005 muuttliikkeestä: he pitivät sitä yhtenä tärkeimmistä glbalisaatin haasteista ja livat yhtä mieltä siitä, että timia siihen vastaamiseksi n tehstettava kiireesti. EU reagi npeasti. Kuukauden sisällä kmissi laati suunnitelman kattavaksi hjelmaksi: Muuttliikkeisiin liittyvät ensisijaiset timet Hamptn Curtin kkuksen ensimmäinen jatktimi. 1 Kyseisessä tiednannssa ehdtetaan käytännön timenpiteitä, jtka yhdessä mudstavat kattavan lähestymistavan muuttliikkeeseen ja timivat Eurppa-neuvstssa käydyn, Afrikkaan ja Välimeren alueeseen keskittyneen keskustelun phjana. Julukuussa 2005 Eurppa-neuvst hyväksyi asiakirjan Siirtlaisuutta kskeva kknaisvaltainen lähestymistapa: Afrikkaa ja Välimeren aluetta kskevat ensisijaiset timet. Asiakirjassa n kyse muuttliikkeeseen keskittyvistä jhdnmukaisista timintalinjista ja timista. Se kattaa mnenlaisia muuttliikkeeseen liittyviä kysymyksiä ja niv yhteen asiaankuuluvat plitiikanalat, jita vat muiden muassa ulksuhteet, kehitystyö, työllisyys sekä ikeus, vapaus ja turvallisuus. Omaksuttu lähestymistapa n aktiivisen yhteisvastuun käytännön ilmaus, ja sen perusajatuksena n vastuun jakaminen jäsenvaltiiden kesken ja klmansien maiden kanssa. Muuttliikettä n esiintynyt kautta aikjen. Maailman väkilukuun suhteutettuna nykypäivän muuttajamäärät eivät le suurempia kuin aiemminkaan. Eurpan näkökulmasta muuttliikkeen merkitys n kuitenkin kasvanut. Muutamassa vusikymmenessä Eurppa n muuttunut maastamuuttalueesta maahanmuuttalueeksi. OECD:n ja Eurstatin vutta 2004 kskevien tietjen mukaan EU:hun tuli eniten maahanmuuttajia Rmaniasta, Marksta, Bulgariasta, Turkista, Ukrainasta ja Venäjän federaatista. Maahanmuuttajia tulee entistä laajemmalta alueelta; Keski- ja Etelä-Eurpassa, Aasiassa (erityisesti Kiina) sekä Keski- ja Latinalaisessa Amerikassa (erityisesti Ecuadr) n uusia lähtömaita, jista saapuvien maahanmuuttajien määrä n kasvussa. Muuttliike Afrikasta n viime kuukausina kasvanut humattavasti. Tämä suuntaus tuskin muuttuu lähitulevaisuudessa, ja muuttpaineet vivat jpa kasvaa. Samaan aikaan EU tarvitsee mantereen väestönkehityksen humin ttaen maahanmuuttajia, jtta sen työmarkkinat säilyisivät kestävinä. EU:n n kilpailtava maailman muiden alueiden kanssa ja nnistuakseen se tarvitsee maahanmuuttajia, jilla n Eurpan tarvitsemia taitja. Tällä tiednannlla n kaksi tavitetta. Ensinnäkin se n vastaus Eurppa-neuvstn kmissille esittämään pyyntöön raprtida kknaisvaltaisen lähestymistavan ensimmäisen vaiheen täytäntöönpanssa saavutetusta edistyksestä sekä Afrikkaan ja Välimeren alueeseen keskittyvistä ensisijaisista timista vuden 2006 lppuun mennessä. Tiseksi siinä ehdtetaan keinja tehdä Eurpan uninin lähestymistavasta tdella kattava ja vastataan siten ikeus- ja sisäministereiden Tampereella 21. syyskuuta sekä valtiiden ja hallitusten päämiesten Lahdessa 20. lkakuuta esittämiin pyyntöihin timien tehstamisesta. Tiednannssa ehdtetaankin, että julukuussa 2005 svittuun 1 Kaikki asiakirjat, jihin tässä tiednannssa viitataan, luetellaan liitteessä A. FI 2 FI

15 kknaisvaltaiseen lähestymistapaan tetaan siihen aiemmin kuulumattmia timintalhkja, kuten laillinen maahanmuutt ja ktuttamistimenpiteet. Tämä mahdllistaa sen, että klmansien maiden kanssa slmituissa kumppanuuksissa vidaan käsitellä kaikkia sapulia kiinnstavia ja hulestuttavia kysymyksiä laidasta laitaan. Kun tetaan humin, että muuttliikettä kskevaa EU:n timintalinjaa ja siihen liittyviä asiita n kiireesti vahvistettava, päätöksentekmenettelyjä n välttämätöntä tehstaa muun muassa laitnta maahanmuutta kskevissa asiissa, jtta uninilla lisi eväät vastata kansalaisten dtuksiin. Spimuksella Eurpan perustuslaista vitaisiin paikata nykyisen päätöksentekmenettelyn heikkudet, kska spimuksen myötä lailliseen maahanmuuttn svelletaan määräenemmistöpäätöksenteka ja tavanmaista lainsäätämisjärjestystä (yhteispäätösmenettely). EY:n perustamisspimuksen 67 artiklaan sisältyvä yhdyskäytävälauseke n nykytilanteessa merkittävä väline tämän tavitteen saavuttamiseen ja sitä nkin käytettävä samalla, kun etsitään kattavaa institutinaalista ratkaisua Eurppaneuvstn kesäkuussa 2006 lumissa puitteissa. Pyrkiessään vahvistamaan kattavaa EU:n maahanmuuttplitiikka kmissi n perustanut alan kysymysten käsittelyyn man kmissaariryhmänsä. Myös useissa jäsenvaltiissa erilaisia tisiinsa liittyviä plitiikanalja llaan nivmassa yhteen. Suuntaus n tervetullut, ja sitä n mahdllisuuksien mukaan tuettava. Vaikka tässä tiednannssa keskitytään Afrikkaan ja Välimeren alueeseen, jatkssa kattavuuden n ltava myös maantieteellistä. Lähestymistavan sveltamista muihin, varsinkin EU:n itä- ja kaakkisrajilla sijaitseviin alueisiin, n syytä harkita tsissaan kyseisiin muuttreitteihin liittyvät haasteet humin ttaen. Maahanmuuttkysymysten merkitys suhteissamme Aasian ja Latinalaisen Amerikan maihin kasvaa jatkuvasti siinä missä kyseisten maiden dtukset yhteistyöstä EU:n kanssa; ne eivät le lyhyen aikavälin ensisijaisia tavitteita, mutta ne n silti syytä pitää mielessä. Lisäksi äskettäisessä Latinalaisen Amerikan maiden huippukkuksessa kehtettiin tehstamaan muuttliikettä kskevaa vurpuhelua ja yhteistyötä sekä sveltamaan muuttliikkeestä ja kehityksestä laadittua nk. Mnteviden kmprmissia käytännössä kansallisissa plitiikissa, alueellisissa frumeissa ja kansainvälisissä spimuksissa. Mnia jäljempänä 3 khdassa kuvattuja timenpiteitä ja timintalinjja vitaisiinkin sveltaa yhteistyöhön ja vurpuheluun Latinalaisen Amerikan ja Aasian kanssa. 2. KOKONAISVALTAISEN LÄHESTYMISTAVAN TOTEUTUS ENSIMMÄISEN VUODEN SAAVUTUKSET AFRIKASSA JA VÄLIMEREN ALUEELLA Vutta 2006 n leimannut yhteisen asialistan laatiminen Afrikan maiden kanssa. Rabatissa järjestettiin viime heinäkuussa muuttliikettä ja kehitystä käsittelevä ministerikkus, jhn sallistui nin 60 Länsi- ja Keski-Afrikan muuttreittien alueelle sijittuvaa maata. YK:n jhdlla muuttliikkeestä ja kehityksestä syyskuussa käytyyn krkean tasn vurpuheluun sallistui Afrikan maita ja EU:n jäsenvaltiita. Myös Libyassa järjestettiin marraskuussa EU:n ja Afrikan yhteinen ministerikkus muuttliikkeestä ja kehityksestä. Kkuksessa laadittiin ensimmäisen kerran EU:n ja kk Afrikan mantereen yhteinen lähestymistapa muuttliikkeeseen. Muuttliike ilmiönä n llut tistuvasti esillä vurpuhelussa ja yhteistyöhjelmissa Välimeren maiden kanssa Eurpan naapuruusplitiikan puitteissa j tehdyn mittavan työn phjalta. EurMed-frumissa n vaihdettu parhaita käytäntöjä ja jatkettu yhteisen timintahjelman valmistelua. Kysymystä n käsitelty myös Afrikan uninin ja alueellisten järjestöjen välisissä krkean tasn tapaamisissa. Ctnun spimuksen FI 3 FI

16 13 artiklaan perustuva vurpuhelu muuttliikkeestä n alitettu keskeisten Saharan eteläpulisen Afrikan maiden kanssa. Npean timinnan järjestelmää n käytetty Mauritanian ja Senegalin tukemiseksi niiden pyrkiessä selviytymään laittmien maahanpyrkijöiden virrasta. Työ kaikilla painpistealilla n saatu käyntiin alle vudessa. Vuden lppuun mennessä EU:n rajaturvallisuusvirast Frntex n käynnistänyt Atlantilla ja Välimerellä useita merirajjen valvntaa kskevia yhteishankkeita, jita se myös krdini, tehnyt Afrikkaa kskevat riskianalyysit ja esitellyt Välimeren rannikkvartiverkstn sekä EU:n kk eteläisen merirajan ja Välimeren kattavan valvntajärjestelmän perustamista kskevien tteutettavuustutkimusten tulkset. Afrikan keskeisten muuttreittien varrelle llaan perustamassa maahanmuuttalan yhteyshenkilöiden alueverkstja. Kmissi n tehnyt ehdtuksen npeiden rajainterventiryhmien perustamisesta ja tehnyt kansainvälistä meriikeutta kskevan analyysin. Yksityiskhtainen raprtti kknaisvaltaisen lähestymistavan tteutuksesta n liitteessä B. 3. JOHDONMUKAISUUDEN LUJITTAMINEN KATTAVA EUROOPPALAINEN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Kattavan lähestymistavan n ltava lujasti ankkuritu klmeen periaatteeseen, jtka vat jäsenvaltiiden yhteisvastuu, kumppanuus klmansien maiden kanssa ja maahanmuuttajien, erityisesti haavittuvassa asemassa levien maahanmuuttajien kuten vailla hultajaa levien alaikäisten ja naisten, sujelu. Seuraavissa klmessa khdassa ehdtetaan keinja lähestymistavan kehittämiseksi suhteessa Afrikkaan ja yleisemmin Vurpuhelun ja yhteistyön vahvistaminen afrikkalaisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa Vurpuhelu Afrikan maiden kanssa EU:n ja Afrikan välisen yhteistyön yleiset puitteet n määritelty EU:n Afrikkastrategiassa, jnka Eurppa-neuvst hyväksyi kkntuessaan 15. ja 16. julukuuta Strategian ensisijaisena tavitteena n saavuttaa vusituhattavitteet sekä edistää kestävää kehitystä, turvallisuutta ja hyvää hallinta Afrikassa. Maahanmuuttasiissa jatkssa tteutettavien timien n ltava linjassa strategian kanssa, erityisesti sillin, kun pyritään puuttumaan muuttliikkeen perussyihin, kuten köyhyyteen, knflikteihin ja työttömyyteen. EU:n muilla plitiikanalilla, muun muassa kauppa-, maatalus- ja kalastusplitiikalla, lisi pyrittävä samihin tavitteisiin parantamalla kehitykseen vaikuttavien plitiikkjen jhdnmukaisuutta. Libyan 22. ja 23. marraskuuta 2006 isännöimässä, muuttliikettä ja kehitystä käsitelleessä EU:n ja Afrikan ministerikkuksessa svittiin yhteistyön painpisteistä ja annettiin kunnianhiminen julistus, jlla tasitetaan tietä Afrikan ja EU:n yhteisille eri aljen timille. Timet kskevat muun muassa laittman maahanmuutn trjumista ihmisten laillisen liikkumisen helpttamista ja muuttliikkeen perussyihin puuttumista niin mannerten taslla kuin alueittain ja maittain. Afrikan ja EU:n lisi määrätietisesti ryhdyttävä lppujulistukseen FI 4 FI

17 sisältyvien timien täytäntöönpann, jtta niillä lisi käytännön tulksia raprtitavana klmen vuden kuluttua pidettävässä tisessa ministerikkuksessa. Aluetaslla Rabatissa heinäkuussa järjestetty kkus li sekin nnistunut ja tasitti tietä määrättyihin muuttreitteihin khdistettaville timille. Nyt lisi keskityttävä tarkituksenmukaisen seurannan varmistamiseen niin, että edistymistä vitaisiin arviida tisessa ministerikkuksessa kahden vuden kuluttua. EU:n ja Itä- Afrikan maiden välistä yhteydenpita pitäisi lisätä entisestään käytännön yhteistyön kehittämiseksi Itä-Afrikan muuttreiteillä. Muuttreiteillä tteutettavien timien phjalta EU pyrkii khdennetumpaan yhteistyöhön Afrikan eri alueiden kanssa. Yhteistyöjärjestelmissä Afrikan maat, EU:n jäsenvaltit ja kansainväliset järjestöt yhdistävät vimansa muuttliikkeiden hallitsemiseksi nykyistä tehkkaammin kaikkien etuja palvellen. Yhteinen yhteistyökehys vi jhtaa alueellisten spimusten tekemiseen asiasta kiinnstuneiden Afrikan maiden kanssa. Kahdenvälistä ja alueellista vurpuhelua ja yhteistyötä Phjis-Afrikan maiden kanssa n tarkitus kehittää edelleen Eurpan naapuruusplitiikan (ENP) puitteissa. Muuttliikkeeseen liittyvät kysymykset vat lennainen sa ENP:n timintahjelmia, pliittista vurpuhelua ja taludellista apua; tavitteena n lisätä asianmaisten maiden valmiuksia hallita muuttliikettä tehkkaammin. Myös Eur Välimeri-kumppanuustimintaa n jatkettava. Kumppanit vat spineet käytännön jatktimista Barcelnassa marraskuussa 2005 käyttöön tetun viisivutisen työhjelman maahanmuutta, ktutumista, ikeutta ja turvallisuutta kskeville siille. Tarkitusta varten lisikin kutsuttava klle muuttliikettä käsittelevä ministerikkus vuden 2007 jälkipulisklla. EU jatkaa myös muuttliikkeeseen liittyvien kysymysten sisällyttämistä kaikkien AKT-maiden ja alueellisten talusyhteisöjen kanssa säännöllisesti käytävään pliittiseen vurpuheluun. Vurpuhelu perustuu Ctnun spimuksen 13 artiklaan ja kattaa mitä erilaisimpia muuttliikkeeseen ja kehitykseen liittyviä aiheita. EU:sta vurpuhelua jhtavat kmissin ja puheenjhtajavaltin lähetystöt asianmaisissa maissa ja siihen vivat sallistua asiasta kiinnstuneet jäsenvaltit Ctnun spimuksen 8 artiklan määräysten mukaisesti. Tarvittaessa vurpuhelua tehstetaan kmissin erityisperaatiilla. Vunna 2006 tällaisia 13 artiklaan perustuvia peraatiita li klme. Vunna 2007 yhteistyötä tehdään muiden keskeisten Afrikan maiden, kuten Etipian, Ghanan, Kamerunin ja Nigerian kanssa. Länsi-Afrikan valtiiden talusyhteisön (ECOWAS) ja EU:n yhteisen muuttliikettä käsittelevän työryhmän n määrä kkntua ensimmäisen kerran vunna EU:n lisi maksuttava aktiivinen rli myös YK:n jhdlla muuttliikkeestä ja kehityksestä käytävän krkean tasn vurpuhelun seurannassa varsinkin siinä vaiheessa, kun maailmanlaajuinen muuttliikefrumi perustetaan. Frumin avausistunt n määrä järjestää Belgiassa vuden 2007 kesällä, ja kmissilla n valmiudet ja halua sallistua siihen aktiivisesti. FI 5 FI

18 Muuttliikkeen ja kehityksen välisen yhteyden krstaminen Muuttliikkeestä ja kehityksestä puhuttaessa suurimpana haasteena n tarttua tärkeimpiin muuttliikkeen työntötekijöihin eli köyhyyteen ja työllistymismahdllisuuksien vähäisyyteen. EU:n n ymmärrettävä, että Afrikasta suuntautuvaa muuttpainetta n mahdllista vähentää merkittävällä tavalla lumalla työpaikkja kehitysmaissa. Maahanmuuttajia lisi tuettava kantamaan krtensa kekn ktimaidensa kehittämisessä. Maahanmuuttajien rahalähetykset vat jatkuvassa kasvussa, ja kmissi kartittaa siihen liittyviä yhteistyömahdllisuuksia esimerkiksi Maailmanpankin ja Eurpan investintipankin kanssa. Timissa keskitytään parantamaan tiednkeruuta, alentamaan lähetyskuluja, edistämään rahituslaitsten käyttämistä rahjen lähettämiseen sekä kartittamaan keinja, jilla rahalähetysten vaikutusta kehitysplitiikkihin vitaisiin lisätä. Afrikan muuttliikettä ja kehitystä kskevalla EU:n hjelmalla pyritään löytämään lyhyellä aikavälillä vastaus haasteeseen, jnka maastamuutt n synnyttänyt AKT-maiden kehitykselle. Tämän yhteisen hjelma-alitteen ensisijaisena tavitteena n pyrkiä määrätietisesti krjaamaan kunnllisten työpaikkjen puutetta Afrikassa. Investintien edistäminen työvaltaisilla alilla alueilla, jilta muuttaminen n yleistä, n yksi painpiste ja sa laajempaa timintaa, jlla helptetaan työvimaperusteista muuttliikettä ja liikkumista Afrikan sisällä. Muita yhteistyökhteita vat muun muassa maahanmuuttajien rahalähetykset, aivvut, diaspra, hyvä hallint, laitn maahanmuutt ja ihmiskauppa. Jäsenvaltiita kehtetaan sallistumaan kmissin rinnalla näiden timien suunnitteluun. Kmissi varaa 40 miljnaa eura (9. Eurpan kehitysrahastn varista) tämän hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen. Jäsenvaltit täydentävät rahitusta milla suuksillaan. Alitteen maantieteellinen sveltamisalue n Saharan eteläpulinen Afrikka, mutta timet vidaan khdistaa yksittäisiin maihin tai alueisiin, ja ensimmäisessä vaiheessa etenkin Länsi-Afrikkaan. EU:n n jatkssakin autettava Afrikan maita parantamaan valmiuksiaan hallita muuttliikettä ja turvapaikkamenettelyä, kehitysmaiden sisäiset muuttvirrat mukaan luettuina, rajittamatta kuitenkaan lemassa levien, muuttliikkeestä ja liikkumisesta tehtyjen alueellisten spimusten sveltamista. Naapuruusplitiikan sveltamisalaan kuuluvissa maissa n käynnissä merkittäviä hankkeita erityisesti rajahallintn ja institutinaaliseen tukeen liittyvien valmiuksien kehittämiseksi, jtta maahanmuuttajien vastaantta ja heidän ikeuksiensa sujelua vitaisiin parantaa. Lisäksi kmissi n ehdttanut, että kaikille asianmaisille kehitysmaille laaditaan nk. siirtlaisprfiili. 2 Siirtlaisprfiilit vat kein kta ja analysida merkityksellisiä tietja, jita tarvitaan, kun suunnitellaan määrätyssä tilanteessa tteutettavia käytännön timenpiteitä muuttliikkeeseen ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Seuraavan sukuplven maakhtaisiin strategia-asiakirjihin llaan liittämässä suppeita siirtlaisprfiileja kaikkien AKT-maiden salta. Keskipitkällä aikavälillä siirtlaisprfiili pitäisi laatia kaikille kysymykseen tuleville kumppanimaille. Kerättyjä tietja vidaan käyttää teknisen ja taludellisen avun antamiseen Afrikan maille niiden ngelmien ratkaisuun, jtka synnyttävät maastamuutta. Yksi idea n perustaa EU:n jäsenvaltiiden muuttliikeasiantuntijista kttavia tukiryhmiä, jtka antaisivat apua sitä 2 Ks. Muuttliikkeen ja kehityksen yhteydestä laaditun tiednannn liite 8. FI 6 FI

19 pyytäville Afrikan maille. Eurpan lisi ltava muuttliikekysymyksissä nykyistä aktiivisempi ja helpmmin lähestyttävä. Maahanmuuttplitiikan n perustuttava lutettavaan aineistn ja ltava linjassa muiden muuttliikkeeseen liittyvien plitiikkjen kanssa. Plitiikan ja tutkimuksen välisiä yhteyksiä edistämällä vidaan saltaan ymmärtää paremmin muuttliikkeen syntytekijöitä ja kehittää plitiikkaa. Välimeren maiden muuttliikkeeseen erikistuneiden instituuttien akateemisen yhdysverkstn (CARIM) innittamana kmissi tukee alitteita, jilla kannustetaan perustamaan muuttliikkeen seurantakeskusten ja/tai tutkimuslaitsten panafrikkalainen verkst. EY:n rahituksella pitäisi myös tteuttaa kummitimintaa, jlla Afrikan maita autetaan laatimaan mat muuttliikettä ja turvapaikkaa kskevat plitiikkansa. Lisäksi Afrikassa sijaitsevissa kmissin ja jäsenvaltiiden lähetystöissä pitäisi nimetä muuttliikkeeseen erikistunut yhteyshenkilö sen varmistamiseksi, että lähetystöt pystyvät käsittelemään ilmiöön liittyviä kysymyksiä Laillinen maahanmuutt Työvimaperusteiseen maahanmuuttn svellettava yhteinen eurppalainen plitiikka n tärkeä sa kknaisvaltaista lähestymistapaa, ja sitä lisi kehitettävä edelleen. Jtta eurppalainen maahanmuuttplitiikka lisi tdella kattavaa, laillinen maahanmuutt n aiheena sisällytettävä sekä EU:n ulkisiin että sisäisiin plitiikkihin. Maahanmuutt vi saltaan auttaa vastaamaan työmarkkiniden muuttuviin tarpeisiin, ja maahanmuuttplitiikan taludelliset näkökhdat nkin tettava humin. Ecfin-neuvstn 28. marraskuuta 2006 tekemissä päätelmissä esitetään timintatapja, jilla lisätä maahanmuutsta EU:lle kituvaa taludellista hyötyä. Kuten laillista maahanmuutta kskevassa timintapliittisessa suunnitelmassa tdetaan, EU sveltaa lähivusina Eurpan työllisyysstrategian tavitteiden mukaisesti kaksitahista lähestymistapaa eli pyrkii helpttamaan tiettyjen maahanmuuttajaryhmien (esim. krkeasti kulutetut ja kausityöntekijät) maahanpääsyä tarvearviinnin perusteella rajittamatta kuitenkaan yhteisön etuuskhteluperiaatteen sveltamista ja myöntämään kaikille laillisille siirttyöläisille sama ikeudellinen asema. Muilla timilla n määrä edistää työviman kysynnän ja tarjnnan khtaamista. Tuleva maahanmuuttasiiden prtaali, eurppalainen ammatillisen liikkuvuuden prtaali (EURES) ja sen uudet suuntaviivat vusille sekä tutkijiden liikkuvuutta edistävä eurppalainen prtaali vat kaikki keskeisiä välineitä tämän tavitteen saavuttamisessa. Klmansille maille annetaan tieta laillisista työskentelymahdllisuuksista Eurpassa muun muassa tiedtuskampanjiden avulla. Ammatilliseen kulutukseen, saamisen kehittämishjelmiin ja kielikursseille sallistumalla maastamuutta harkitsevat vivat parantaa mahdllisuuksiaan työllistyä laillisesti. Kumppanimaihin vitaisiin perustaa tätä varten erityisiä muuttkeskuksia, jita tuettaisiin EY:n rahituksella. Tällaiset keskukset visivat myös auttaa hallitsemaan kausityöntekijöiden virtja, piskelija- ja tutkijavaihta sekä muuta laillista muuttamista. Muuttliikkeen uusien mutjen, varsinkin kiertsiirtlaisuuden, tarjamia mahdllisuuksia lisi selvitettävä lisää. Lisäksi n tärkeää tukea sellaisten välineiden kehittämistä, jilla EU:hun suuntautuvaa työvimaperusteista muutta vidaan hallita nykyistä paremmin klmansissa maissa. Tämä edellyttää, että tuetaan muun muassa työvimaperusteisen muutn hallinnasta vastaavien hallintyksikköjen vahvistamista klmansissa maissa, kansallisten FI 7 FI

20 työvimapalvelujen valmiuksien parantamista klmansissa maissa, työvälitysrganismien kehittämistä sekä muutta edeltävien timenpiteiden täytäntöönpana lähtömaissa. Kunhan tietyt edellytykset jita vat esimerkiksi yhteistyö laittman maahanmuutn trjunnassa ja tehkkaiden takaisinttjärjestelyjen käyttööntt vat täyttyneet, tavitteeksi vitaisiin asettaa, että klmansien maiden kanssa vidaan spia liikkumista edistävistä timenpidekknaisuuksista, jilla niiden kansalaisten EU:hun pääsyä helptetaan. On lemassa selvä tarve rganisida EU:n ja klmansien maiden välillä tapahtuvan laillisen liikkumisen eri mudt nykyistä paremmin. Liikkumista edistävät timenpidekknaisuudet mudstaisivat kehyksen liikkumisen hallintaan ja kkaisivat yhteen jäsenvaltiiden ja Eurpan yhteisön tarjamat mahdllisuudet perustamisspimuksessa määrättyä timivallan jaka täysimääräisesti kunniittaen. Laajempien timenpidekknaisuuksien yhteydessä takaisinttspimusten tekeminen, yhteistyön vahvistaminen laittman maahanmuutn trjumiseksi ja yhteistimet rajahallinnn tehstamiseksi vidaan asettaa ehdksi viisuminsaannin helpttamiselle. Kmissi kats, että liikkuvuuden helpttaminen n tärkeä sa kknaisvaltaista lähestymistapaa siirtlaisuuteen. Tämä kskee erityisesti Eurpan naapuruusplitiikan sveltamisalaan kuuluvia maita, jiden salta n selvitettävä perinphjaisesti, miten viisumimenettelyjä vidaan helpttaa kyseisten maiden ja EU:n välillä tapahtuvan laillisen matkustamisen sujuvittamiseksi. 3 Laatiessaan timintalinjja, jissa tetaan humin klmansille maille Eurppaan suuntautuvasta työvimaperusteisesta maahanmuutsta aiheutuvat hyödyt, EU:n n pidettävä mielessä aivvudn riskit ja ssi-eknmiset seuraukset kehitysmaissa. Kulutetun työviman liiallisen maastamuutn kielteiset vaikutukset jidenkin maiden terveydenhultn n esimerkiksi tunnustettu, ja sen jhdsta n laadittu krdinitu EU-strategia, jhn kuuluu terveysalan ammattilaisten työhöntta kskevat eettiset periaatteet sekä timet, jilla edistetään Eurpan mavaraisuutta terveysalan ammattilaisten suhteen, jtta herkästi haavittuviin terveydenhitjärjestelmiin khdistuvaa kysyntää vitaisiin jatkssa vähentää. Vastaavanlaisia alitteita lisi tehtävä (mahdllisesti tapahtuvaan) ammattitaidn karkaamiseen ja aivvutn puuttumiseksi myös muilla alilla. Osaamiskiertn liittyviä hyötyjä n tässä yhteydessä phdittava perusteellisesti Ktuttaminen ja kulttuurienvälinen vurpuhelu Maahanmuutn ja ktuttamisen välinen yhdysside n EU:n asialistan kärjessä. Kmissi edistää määrätietisesti ktuttamista kskevan yhteisen timintasuunnitelman täytäntöönpana yhteisten perusperiaatteiden phjalta, jtka kattavat kaikki merkitykselliset alat työmarkkinista ssi-eknmisiin, kansanterveydellisiin, kulttuurisiin ja pliittisiin näkökhtiin. Kmissi aik kehittää välineitä, jiden avulla eri sidsryhmien, myös maahanmuuttajien itsensä, sallistumista vidaan laajentaa ja siten edistää timivan ktuttamisstrategian aikaansaamista. Tällaisia välineitä vat a) kanavan luminen kumppaneiden väliseen ktuttamista kskevien näkemysten säännölliseen vaihtamiseen; b) paikallisviranmaisten rlin vahvistaminen Rtterdamissa 9. ja 10. lkakuuta järjestetyn knferenssin ("Ktuttaminen kaupungeissa eurppalaiset plitiikat, paikalliset käytännöt") annin phjalta; ja c) ktuttamissivustn luminen, uusien laitsten 3 Ks. tiednant Eurpan naapuruusplitiikan vahvistamisesta, KOM(2006) 726 lpullinen. FI 8 FI

21 julkaiseminen ktuttamiskäsikirjasta sekä maahanmuutta ja ktuttamista käsittelevien vusikertmusten laatiminen. On lennaisen tärkeää parantaa työmarkkinille pääsyä. Etnisten vähemmistöjen yhteiskuntaan speutumista ja niiden esteetöntä pääsyä työmarkkinille phtivan krkean tasn ryhmän dtetaan esittävän vunna 2007 käytännön susituksia, jiden ansista nykyiset timintatavat tivttavasti mnipulistuvat. EU:n n jatkssakin keskitettävä huminsa maahanmuuttajataustaisten lasten kulutukseen ja svellettava Yleissivistävä ja ammatillinen kulutus 2010 prsessia tähän tarkitukseen. Lisätimia tarvitaan myös, jtta vidaan hulehtia, että maahanmuuttajat saavat eurppalaisiin perusarvihin keskittyvää kansalaiskasvatusta ja ppivat heidät vastaanttavan maan kielen. Mahdlliset esteet kielikulutuksen tieltä n raivattava kiireesti. Yhtä tärkeää n parantaa vastaanttajamaan valmiuksia speutua mnikulttuurisuuteen. Vusi 2007 n nimetty yhdenvertaisten mahdllisuuksien eurppalaiseksi teemavudeksi; tavitteena n lisätä tietisuutta näistä asiista. Myös kulttuurienvälistä vurpuhelua pitäisi käyttää ktuttamisvälineenä. Eurpan kulttuurienvälisen vurpuhelun teemavunna (2008) etusijalle asetetaan arkipäivän vurpuhelu esimerkiksi kuluissa, urheilu- ja kulttuuritiminnassa sekä työpaikilla. Lisäksi EU:n n jatkssakin tuettava kulttuurienvälisyyskasvatusta edistäviä hankkeita, maahanmuuttajien kulutushankkeita ja vähempisaisten nurten sallisuutta edistäviä hankkeita Laittman maahanmuutn ja ihmiskaupan trjuminen Laittman maahanmuutn trjuntaa EU:n taslla n tehstettava kmissin 19. heinäkuuta 2006 antamassa tiednannssa määritetyillä painpistealilla. Näitä painpisteitä vat keskinäisen luttamuksen lisääminen, jäsenvaltiiden välisen, muun muassa laittmien maahanmuuttajien aseman laillistamiseen liittyvän tiednvaihdn tehstaminen, EU:n alueelle pääsyn valvnnan parantaminen ja laittmasti leskeleville klmansien maiden kansalaisille työtä tarjavien työnantajien rankaiseminen. Vaikka laittmat työntekijät eivät le yksinmaan maahanmuuttajia, keväällä 2007 n tarkitus ehdttaa uutta lainsäädäntöä laittmia maahanmuuttajia palkkaavien työnantajien rankaisemisesta, kska mahdllisuus työnsaantiin EU:ssa ilman vaadittua laillista asemaa n yksi laittman maahanmuutn hukutin. Samalla n tarkitus painttaa vimassa levan, maahanmuuttajia sujelevan lainsäädännön täytäntöönpann valvntaa; erityisesti kyseeseen tulevat työterveyttä ja -turvallisuutta kskevat direktiivit. Lisäksi maita pitäisi rhkaista liittymään ihmissalakuljetuksen ja kaupan vastaisiin YK:n lisäpöytäkirjihin. Eurpl aik vunna 2007 panstaa laittman maahanmuutn ja ihmiskaupan avustamisen trjuntaan. Se myös jatkaa peratiivista tiedustelua sekä tuen ja kaikille klmansien maiden lainvalvntaviranmaisille avimen kulutuksen antamista. Frntexin pitäisi EU:n ulksuhdeplitiikan puitteissa spia asianmaisten klmansien maiden kanssa tteutettaviin yhteishankkeisiin liittyvistä teknisistä järjestelyistä ja kehttaa niitä sallistumaan kenttätimintaan sveltuvin sin. Eri muuttreittejä kskevia timintasuunnitelmia llaan laatimassa maahanmuuttalan yhteyshenkilöiden verkstjen susitusten phjalta. Näitä verkstja n vahvistettava niin, että kaikissa keskeisissä Afrikan lähtö- ja kauttakulkumaassa lisi vähintään yksi yhteyshenkilö. Lisäksi lisi laadittava timintahjeet EU:n maa maahanmuuttalan yhteyshenkilöverksta varten, jka visi timia useiden jäsenvaltiiden lukuun. FI 9 FI