TIKAPUU 2 -esittelytilaisuudet

Transkriptio

1 TIKAPUU 2 -esittelytilaisuudet TIKAPUU-tutkimusryhmä järjestää huhtikuussa 2017 kaksi tilaisuutta, joissa esitellään tutkimuksen seuraavaa vaihetta sekä aiemmasta tutkimusvaiheesta saatuja tutkimustuloksia. Jämsä: torstaina klo Paunun koulu, osoite Paununkatu 1 Jyväskylä: tiistaina klo Agora Beeta-sali, osoite Mattilanniemi 2 Lämpimästi tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan! 1

2 Keskustelutilaisuuden sisältö 1) Projektin ensimmäinen vaihe / TIKAPUU - Alakoulusta yläkouluun Tutkimustuloksia 6. ja 7. luokan aineistoista 2) Projektin toinen vaihe / TIKAPUU 2 Yläkoulusta toisen asteen opintoihin Seuraavan vaiheen esittely eli 9. luokan aineistonkeruu Kysymykset ja keskustelu tervetullutta jokaisessa vaiheessa! 2

3 1 TIKAPUU ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Ahonen, Kiuru, Hirvonen, Eklund ym. TIKAPUU-tutkimusryhmä, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto 3

4 Tausta TIKAPUU ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Suomalaiset koululaiset ovat menestyneet erinomaisesti kansainvälisissä oppimistulosten vertailuissa (OECD, 2010). Vuonna 2013 julkaistussa PISA-tutkimuksessa suomalaisten nuorten oppimistuloksissa oli tapahtunut heikentymistä, jonka on arveltu olevan yhteydessä mm. koulumotivaatioon. Nuorten kouluviihtyvyys on tutkimusten perusteella tärkeä kehittämiskohde (Kämppi yms., 2010). TIKAPUU-tutkimuksen tavoitteena on Tunnistaa tekijöitä, jotka tukevat 1. oppimista ja kouluhyvinvointia 2. onnistunutta siirtymää alakoulusta yläkouluun Tarkastella luokkaympäristön kuormitustekijöiden merkitystä opettajien työssä jaksamisen ja nuorten oppimisen kannalta. 4

5 Keskeisiä tutkimuskysymyksiä TIKAPUU ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Millä tavoin oppimistilanteisiin liittyvät tunteet ja motivaatio ovat yhteydessä nuorten oppimiseen ja kouluhyvinvointiin? Miten yksilöiden henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten oppimisvaikeudet tai temperamentti sekä sosiaaliset suhteet yhdessä vaikuttavat nuorten oppimiseen ja kouluhyvinvointiin? Miten luokkaympäristön kuormitustekijät ovat yhteydessä opettajien työssä jaksamiseen ja oppilaiden oppimiseen? Miten nuorten ominaisuudet, sosiaaliset suhteet ja toimintatavat oppimistilanteissä edistävät vs. estävät onnistunutta siirtymää alakoulusta yläkouluun? 5

6 TIKAPUU ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN TUTKIMUKSEN ASETELMA 6

7 TIKAPUU MEA ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Osa nuorista teki kuudennen luokan keväällä tehtäviä myös tutkijan kanssa kahden kesken. Tehtävien tekemisen aikana kerättiin havaintoja esimerkiksi tunteista, motivaatiosta ja sykevaihtelusta. 7

8 TIKAPUU ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Tutkimustuloksia 6. ja 7. luokan aineistoista 8

9 Tulosten esittely I. Oppilaita koskevia tuloksia II. Opettajia koskevia tuloksia III. Vanhempia koskevia tuloksia 9

10 I. Oppilaita koskevia tuloksia 10

11 Nuorten huolet koulusiirtymän suhteen koulutyypin merkitys Rautiainen ym. (2017, arvioitavana oleva käsikirjoitus). Nuorten keskeisimmät huolenaiheet siirtymään liittyen: 1) koulu (koulurakennukseen tai puitteisiin liittyvät huolet, esim. Isompi ja erilainen rakennus ) 2) koulunkäynti (koulupäivään tai sisältöihin liittyvät huolet, esim. Liian vaikeaa, Pitkät koulupäivät ) 3) koulumatka (koulumatkoihin liittyvät huolet, esim. Koulumatka on pidempi ja se pitää mennä bussilla ) 4) kaverit (kaverisuhteisiin tai yksinjäämiseen liittyvät huolet, esim. Kaveriporukka hajaantuu, En saa kavereita ) 5) kiusaamistilanteet (kiusaamistilanteisiin ja ilkivaltaan liittyvät huolet, esim. Että minua aletaan kiusata, Väkivalta ) 6) muut sosiaaliset suhteet (muihin oppilaisiin ja opettajiin liittyvät huolet, esim. Huono luokanvalvoja, Huono luokka ) 11

12 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % Nuorten huolet koulusiirtymän suhteen koulutyypin merkitys 10,0 % 5,0 % 6. luokka 7. luokka 0,0 % 12

13 Nuorten huolet koulusiirtymän suhteen koulutyypin merkitys Siirtymän yhteydessä koulusta toiseen vaihtaneilla nuorilla kavereihin, kiusaamiseen, koulunkäyntiin ja muihin sosiaalisiin suhteisiin liittyvät huolet olivat yhtä yleisiä ennen ja jälkeen siirtymän. Siirtymän aikana samassa koulussa pysyneiden nuorten mainitsemat huolenaiheet eivät olleet pysyviä kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle lukuun ottamatta koulunkäyntiä koskevia huolia. 13

14 Nuorten subjektiivisen hyvinvoinnin kehitys alakoulusta yläkouluun Kiuru ym. (2017, arvioitavana oleva käsikirjoitus). Koulun vaihtaminen oli yhteydessä subjektiivisen hyvinvoinnin osa-alueista ainoastaan itsetunnon kehittymiseen: koulua vaihtaneiden itsetunto vahvistui kuudennen luokan syksystä seitsemännen luokan syksyyn, kun taas samassa koulussa pysyneiden itsetunnossa ei tapahtunut muutosta. Harrastuksen puuttuminen näyttäytyi riskitekijänä subjektiivisen hyvinvoinnin kehittymisen kannalta. Nuorilla, joilla ei ollut ollenkaan harrastusta, masennusoireet lisääntyivät ja elämääntyytyväisyys väheni siirtymän aikana enemmän kuin nuorilla, joilla oli ohjattu harrastus. Koulun vaihtamisen ja harrastuneisuuden yhteydet itsetunnon tasoon riippuivat sukupuolesta. Erityisesti koulua siirtymän aikana vaihtaneiden poikien itsetunto oli tyttöjen itsetuntoa korkeammalla tasolla. Myös ohjatun harrastuksen olemassaolo näyttäytyi erityisen tärkeänä poikien itsetunnon kannalta, kun taas tyttöjen itsetunnon kannalta tärkeää oli harrastuksen olemassaolo riippumatta siitä, oliko se ohjattu vai omaehtoinen. 14

15 Nuorten oppimisvaikeuksien ja temperamentin yhteydet oppimiseen liittyviin tunteisiin ja motivaatioon Sainio ym. (2017; arvioitavana oleva käsikirjoitus). Päivinen ym. (2017; valmisteilla oleva käsikirjoitus). Lehikoinen ym. (2017; valmisteilla oleva käsikirjoitus). Keskimääräistä parempi tahdonalainen itsesäätely oli yhteydessä myönteisiin tunteisiin ennen oppimistilannetta ja vähäisempiin kielteisiin tunteisiin oppimistilanteissa riippumatta tehtävien vaikeustasosta. Ulospäinsuuntautuneisuus oli sen sijaan yhteydessä vähäisempiin kielteisiin tunteisiin haastavissa tehtävissä ja kiinnostus muita ihmisiä kohtaan oli yhteydessä vähäisempiin kielteisiin tunteisiin helppojen tehtävien aikana (Lehikoinen ym., 2017). Oppimisvaikeudet ovat yhteydessä heikompaan oppimismotivatioon ja kielteisempiin tunteisiin oppimista kohtaan, mikä edelleen heijastuu heikompana koulumenestyksenä (Päivinen ym., 2017; Sainio ym., 2017) 15

16 II. Opettajia koskevia tuloksia 16

17 Opettajien työn kuormitustekijät ja niiden yhteys työssä jaksamiseen Pousi, V. (2016). Ala- ja yläkoulun luokkaympäristön kuormitustekijöiden yhteys opettajien kokemaan stressiin ja palautumiseen. Opettajan minäpystyvyys ja temperamentti yhteyttä muuntavina tekijöinä. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Opettajien työtä kuormittavat viikoittain ennakoimattomat tehtävät, keskeytykset, tehtävästä toiseen vaihtamiset, kiire, aikapaine ja häly. Sen sijaan opettajat kohtaavat kuukausittain tai harvemmin ongelmia kommunikaatiossa, tietotekniikan käytössä tai käyttöohjeissa. Myös haastavat ja liian suuret oppilasryhmät, työn paljous, häiritsevät oppilaat ja vastuu oppilaista stressaavat opettajia. Opettajan työn stressitekijät ovat myös osittain erilaisia ala- ja yläkoulussa. Alakoulun opettajat kohtaavat useammin ennakoimattomia tehtäviä. Yläkoulussa stressiä aiheuttavat enimmäkseen työrauhan ylläpitäminen, haastavat oppilaat ja isot ryhmät. Myös opettajan temperamentti vaikuttaa siihen, miten hän palautuu stressistä. Esimerkiksi vahvasti aisti- ja emootioherkät opettajat stressaantuivat huomattavasti muita opettajia enemmän tilanteista, joissa häiritsevää hälyä oli paljon. 17

18 Opettaja-lapsi-suhde ja nuorten oppimiseen liittyvät tunteet. Clem ym. (2017, valmisteilla oleva käsikirjoitus). Läheinen opettaja-lapsi-suhde on yhteydessä myönteisiin opiskeluun liittyviin tunteisiin kuten oppimiseen liittyvään iloon ja vähäisempiin opiskeluun liittyviin kielteisiin tunteisiin kuten tylsistymiseen. Opettajalta saatu tuki on erityisen tärkeää niille oppilaille, jotka eivät ole temperamentiltaan ulospäinsuuntautuneita ja joilla on pulmia tahdonalaisessa itsesäätelyssä. 18

19 III. Vanhempia koskevia tuloksia 19

20 Vanhempien tuki nuorille kotitehtävätilanteissa Tunkkari, M. (2017). Vanhempien osallistuminen varhaisnuorten kotitehtävien tekemiseen ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Vanhemmat raportoivat osallistuvansa kotitehtävien tekemiseen eniten auttamalla nuorta kokeisiin valmistautumisessa. Vanhemmat raportoivat osallistuvansa eniten vieraisiin kieliin ja vähiten lukemiseen/kirjoittamiseen liittyvien kotitehtävien tekemiseen. Mitä heikompi oli nuoren taitotaso ja mitä enemmän nuoret itse raportoivat vaikeuksia eri oppiaineissa, sitä enemmän vanhemmat osallistuivat kotitehtävätilanteissa. Vanhempien omat koulukokemukset heijastuvat kotitehtävätilanteisiin - Ne äidit, jotka raportoivat kokeneensa vaikeuksia lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa, kokivat muita äitejä enemmän kielteisiä tunteita kotitehtävätilanteissa lapsensa kanssa. Äidit, jotka raportoivat kokeneensa vaikeuksia matematiikassa tai laskemisessa, kokivat myös enemmän kielteisiä tunteita sekä osallistuivat kotitehtävien tekemiseen muita äitejä useammin auttamalla ja valvomalla kotitehtävien tekemistä. 20

21 Vanhempien uskomusten yhteydet nuorten oppijaminäkuviin Pesu ym. (2017, arvioitavana oleva käsikirjoitus). Vanhempien uskomukset heijastuvat nuorten käsityksiin itsestään oppijana - Sekä nuoren matematiikan ja äidinkielen taidot että äitien uskomukset nuoren kyvyistä olivat yhteydessä nuoren myönteisempiin oppijaminäkuviin matematiikassa ja äidinkielessä. - Äitien uskomukset nuoren kyvyistä matematiikassa myös ennustivat nuoren matematiikan oppijaminäkuvan kehittymistä etenkin taidoiltaan hyvillä oppilailla. - Vaikka nuorten matematiikan oppijaminäkuva keskimäärin heikkeni nuorten siirtyessä alakoulusta yläkouluun, äitien korkeat uskomukset suojasivat tältä heikkenemiseltä etenkin niillä oppilailla, joiden matematiikan taidot olivat hyvät. 21

22 Mitä ajatuksia tuloksista heräsi? Haluaisitko antaa palautetta edellisestä tutkimusvaiheesta? Ehdotuksia jatkoa ajatellen? 22

23 2 TIKAPUU 2 YLÄKOULUSTA TOISEN ASTEEN OPINTOIHIN Kiuru, Ahonen, Hirvonen, Eklund, R. Lappalainen, P. Lappalainen ym. TIKAPUU-tutkimusryhmä, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto 23

24 TIKAPUU 2 Yläkoulusta toisen asteen opintoihin TIKAPUU 2 -tutkimuksen tarkoituksena on tutkia peruskoulusta toisen asteen koulutukseen siirtymisen onnistumista hyödyntämällä aikaisemmassa tutkimusvaiheessa kerättyä tietoa ja tukea nuoria tässä kriittisessä siirtymävaiheessa. Keskeiset tavoitteet: Miten tunnistaa erilaiset koulupudokkuusriskissä olevat oppilaat ja kuinka tukea heidän pysymistään opintiellä? Minkälainen ja kuinka intensiivinen tuki on hyödyllistä erityyppisille nuorille? Interventiovälineeksi kehitämme yhdessä vapaaehtoisten nuorten kanssa Nuorten KOMPASSIN eli yksilöllisesti räätälöidyn mobiilisovelluksen nuorten hyvinvoinnin, elämän tarkoituksen löytämisen ja elämänhallinnan edistämiseen 24

25 TIKAPUU 2 Yläkoulusta toisen asteen opintoihin TIKAPUU 2 -tutkimuksen tarkoituksena on tutkia peruskoulusta toisen asteen koulutukseen siirtymisen onnistumista Nuorten KOMPASSIN hyödyntämällä suunnittelussa aikaisemmassa tutkimusvaiheessa kerättyä tietoa ja tukea hyödynnetään nuoria Jyväskylän tässä kriittisessä yliopiston siirtymävaiheessa. Student Life-hankkeessa kehitettyä yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointia edistävää verkko-ohjelmaa, Opiskelijan Keskeiset tavoitteet: Miten tunnistaa kompassia erilaiset koulupudokkuusriskissä (noin opiskelijan olevat oppilaat ja kuinka tukea heidän käytettävissä; pysymistään ks. opintiellä? Räsänen, Lappalainen Minkälainen ja kuinka intensiivinen tuki on hyödyllistä ym. 2015). erityyppisille nuorille? Interventiovälineeksi kehitämme yhdessä vapaaehtoisten nuorten kanssa Nuorten KOMPASSIN eli yksilöllisesti räätälöidyn mobiilisovelluksen nuorten hyvinvoinnin, elämän tarkoituksen löytämisen ja elämänhallinnan edistämiseen 25

26 TIKAPUU 2 YLÄKOULUSTA TOISELLE ASTEELLE Nuorten KOMPASSI on pelinomainen, interaktiivinen ja strukturoidusti etenevä hyvinvointia tukeva ohjelma, joka edistää elämän merkityksen etsintää ja kehittää nuoren kehityksen ja elämänhallinnan kannalta tärkeitä taitoja. Kompassi valmentaa nuorta aktiivisesti pitämään yllä hyvinvointiaan ja siten ennaltaehkäisemään ongelmia. Siinä harjoitetaan keskeisiä navigointitaitoja kuten suunnan ja tarkoituksen löytäminen elämälle, sosio-emotionaaliset taidot, empatia- ja ihmissuhdetaidot, työelämässä tarvittavat taidot sekä tulevaisuuden taidot. 26

27 TIKAPUU 2 Yläkoulusta toisen asteen opintoihin Tutkimuksen eteneminen 9. luokalla Tutkimuksen kohderyhmänä lukuvuonna ovat Jyväskylän ja Jämsän tutkimuksessa mukana olevien yläkoulujen kaikki 9.-luokkalaiset sekä heidän vanhempansa ja luokanvalvojansa (myös aineenopettajat saavat halutessaan osallistua). 27

28 TIKAPUU 2 YLÄKOULUSTA TOISEN ASTEEN OPINTOIHIN Kaikkia yhdeksännen luokan oppilaita, heidän vanhempiaan ja luokanvalvojiaan koskeva tutkimuksen kulku lukuvuonna Syys-lokakuu 2017 Maalis-huhtikuu 2018 Oppilaat (tiedonkeruu tapahtuu oppituntien aikana) Ryhmäarvioinnit - tutkijat teettävät * 1 oppitunti + välitunti / luokka: motivaatio, sosiaaliset suhteet ja hyvinvointi (yksi yhden oppitunnin tutkimuskäynti) Ryhmäarvioinnit - tutkijat teettävät 2 kahden oppitunnin tutkimuskäyntiä/luokka * 1. kaksoistunti: lukutaito, motivaatio ja sosiaaliset suhteet * 2. kaksoistunti: laskutaito, temperamentti, hyvinvointi Luokanvalvojat (kyselyihin vastataan mahdollisuuksien mukaan sillä aikaa, kun tutkijat teettävät tehtäviä ja kyselyjä oppilaille) Opettajakysely (täyttöaika n. 30 min) * opettajan oma temperamentti, opettajuutta koskevat käsitykset ja opetuskäytännöt, luokkaympäristön kuormitustekijät ja työssä jaksaminen Oppilaskohtainen kysely (opettaja-arvio, täyttöaika n. 45 min) * opettaja täyttää osaotoksen oppilaiden kohdalta (max. 6 arvioitavaa oppilasta/opettaja) Vanhemmat (kyselyihin vastataan joko elektronisella lomakkeella tai postitse) * Aineiston yhtenäisyyden vuoksi pyrimme saamaan arviot pääsääntöisesti äideiltä, mutta halutessaan myös isät saavat osallistua Vanhempien kyselyt (täyttöaika n. 30 min) * nuorelle tyypilliset oppimis- ja toimintatavat, suhde nuoreen (mm. vanhemmuustyylit) ym. 28

29 TIKAPUU 2 YLÄKOULUSTA TOISEN ASTEEN OPINTOIHIN Lisäksi osa nuorista valitaan hyvinvointia edistävän Nuorten KOMPASSI mobiilisovelluksen vaikuttavuustutkimukseen. Osaotos valitaan niiden nuorten joukosta, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa. Mobiili-interventioon osallistuvat nuoret tekevät viikoittaisia verkkotehtäviä viiden viikon ajan syksyllä 2017 (arvioitu ohjelman viikoittainen käyttöaika noin puoli tuntia) ja he saavat viikoittain henkilökohtaista palautetta verkkovalmentajaltaan. Osalle nuorista tarjotaan opiskeluunsa tukea myös henkilökohtaisissa tapaamisissa (3 x 1h), ja yhden tapaamiskerran yhteydessä heiltä tutkitaan myös tunteiden ilmaisua, kehon liikkeitä ja autonomisen hermoston toimintaa heidän tehdessään verkkotehtäviä. 29

30 TIKAPUU 2 YLÄKOULUSTA TOISEN ASTEEN OPINTOIHIN Tutkimuslupien kerääminen Jyväskylän perusopetuspalveluiden palvelupäällikön Päivi Koiviston ja Jämsän opetusjohtajan Sami Lahden sekä koulujen rehtoreiden luvat tutkimuksen toteuttamiseen on saatu alkukeväällä Perheiden ja tulevien 9. luokkalaisten luokanvalvojien suostumukset tutkimukseen kerätään nyt keväällä 2017 nuorten ollessa kahdeksannella luokalla. 30

31 TIKAPUU 2 YLÄKOULUSTA TOISEN ASTEEN OPINTOIHIN Palaute ja palkkiot Kerromme tutkimustuloksista mukana oleville perheille ja opettajille tutkimuksen kuluessa. Myös opetustoimen johdolle ja rehtoreille lähetetään tietoa tutkimustuloksista. Luokanvalvojat ja äidinkielen- ja matematiikan opettajat saavat ryhmä- ja oppilaskohtaiset pistemäärät luku- ja laskutehtävistä. Tutkimukseen osallistujia (opettajat, vanhemmat, oppilaat) palkitaan. Tulosten hyödyntäminen Hankkeen myötä saadaan ainutlaatuista uutta tietoa nuorten motivaatiosta, sosiaalisista suhteista, hyvinvoinnista ja koulutuspoluista kahden kriittisen koulutussiirtymän aikana Hankkeessa kehitettävä verkkopohjainen interventio-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tarjota yksilöllisesti räätälöityä tukea suurelle oppilasjoukolle kriittisessä siirtymävaiheessa toisen asteen koulutukseen. 31

32 TIKAPUU 2 YLÄKOULUSTA TOISEN ASTEEN OPINTOIHIN Tutkimustulosten raportointi Tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisissä ja kansallisissa tieteellisissä lehdissä. Lisäksi laaditaan yleistajuisia kirjoituksia ammattilehtiin. Poimintoja tuloksista on myöhemmin luettavissa myös TIKAPUU-tutkimuksen internetsivuilla ( Tutkimusetiikka Käsittelemme tutkimusaineistoa luottamuksellisesti tutkimuksen kaikissa vaiheissa. Jyväskylän yliopiston eettinen toimikunta on arvioinut tutkimusta koskevan suunnitelman ja katsonut, ettei tutkimus sisällä eettisiä ongelmia. 32

33 Tutkimusryhmän yhteystiedot Tutkimuksen johtajat: Timo Ahonen Noona Kiuru p p Projektitutkija Projektisihteeri Riikka Hirvonen Tarja Honkanen p p