51. kaupunginosa, Leppävaara Osa korttelia 51093, 51095, Muodostuu uudet korttelit 51100, katu- ja virkistysalueet

Transkriptio

1 1 (33) Asianumero 3890/2014 Aluenumero Puustellinkallio 51. kaupunginosa, Leppävaara Osa korttelia 51093, 51095, Muodostuu uudet korttelit 51100, katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16. päivänä helmikuuta 2017 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Osallistumis- ja arviontisuunnitelmavaiheen jälkeen kaava-alue on ehdotusvaiheessa jaettu kahteen eri osaan Puustellinkallio asemakaavan muutos ja Puustellinmäki asemakaavan muutos. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaaran alueella Puustellinmäessä Kehä I:n itäpuolella Turuntien ja junaradan pohjoispuolella vajaan kilometrin päässä Leppävaaran asemasta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,5 ha. Suunnittelualue rajautuu lännessä ja luoteessa puistoon ja muualla katualueisiin, joita ympäröivät pääosin kerrostalovaltaiset asuinalueet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo

2 2 (33) Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2014 nimellä Puustellinmäki (Arla-instituutti), alue Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Tiina Piironen Liikennesuunnittelu Tarja Pennanen etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3 (33) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Maankäyttö Liikenne ja pysäköinti Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Muut merkittävät vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Sivu

4 4 (33) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Seurantalomake, liitetään hyväksymiskäsittelyvaiheessa Liikenteen tavoiteverkko Katukartta ja ohjeelliset poikkileikkaukset Havainnemateriaali, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, katukartta ja havainnekuva. Muita asemakaavan muutokseen liittyviä suunnitelmia ja selvityksiä ovat: - Puustellinkallio, Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma - Puustellinkallio, Kunnallistekniikan yleissuunnitelma, Sito Oy (luonnos ) - Puustellinmäki, Luontoselvitys 2014, Luontotieto Keiron Oy ( ) - Espoon Puustellinmäen luontoselvitykset vuonna 2014, Faunatica ( ) - Puustellinmäen keltavuokko-havainnon tarkistus, Luontotieto Keiron Oy ( ) - Arlainstituutti, Osa A: Kiinteät muinaisjäännökset, Ark-byroo ( ) - Arlainstituutti, Osa B: Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, Arkbyroo ( ) - Arlainstituutti, Osa C: Espoo Puustellinmäki, Historiallisen ajan kylätontin ja linnoitusrakenteiden tarkkuusinventointi, Ark-byroo ( ) - Päätös muinaisjäännösten kajoamisesta, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ( ) - Museoviraston lausunto Arlainstituutin alueen muinaisjäännösten tutkimusten riittävyydestä ( ) - Kaupunginmuseon määrittely jatkotutkimuksille (joulukuu 2015) - Mäkkylän Puustellinmäen kylätontin arkeologiset kaivaukset 2015 tutkimusraportti, Ark-byroo, Mäkkylän Puustellinmäki arkeologiset kaivaukset tutkimusraportti, Arkbyroo, Mäkkylän Puusetllinmäki Arkeologiset kaivaukset tutkimusraportti Kosteus- ja rakennetekninen selvitys Työpajarakennus Puusetellinmäki 4-6, Espoo, Sweco ( ) - Kosteus- ja rakennetekninen selvitys Toukola, Puusetellinmäki 4-6, Espoo, Sweco ( ) - Kosteus- ja rakennetekninen selvitys, Mäntylä, Puusetellinmäki 4-6, Espoo, Sweco ( ) - Yhteenveto kuntoselvityksistä, Sweco - Energiaselvitys Puustellinkallio Espoo, CEO, Sulamaa Consulting Ltd, Kaavoituksessa on hyödynnetty myös seuraavia kaava-alueen lähiympäristöön liittyviä selvityksiä: - Raportti, Itä-Leppävaaran kaupalliset palvelut, Ramboll ( ) - Palotekninen suunnitelma, toiminnallinen tarkastelu, Paloässät ( ) - Espoon perinneympäristöt 2014, Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 3/2014

5 5 (33) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Puustellinmäessä Espoon itäosassa lähellä Helsingin rajaa. Leppävaaran keskusta on vajaan kilometrin päässä. Alueella toimii nykyisin Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikka. Aluetta ympäröivät pääosin kerrostalovaltaiset asuinalueet. Välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Postipuun päiväkoti ja koulu. Alueen nykyinen rakennuskanta on rakennettu 1950-luvun jälkeen, ja on osin huonokuntoista. Alueella sijaitsee perinneympäristöä sekä kiinteitä muinaisjäännöksiä (puolustusvarustuksia ja kylänpaikka). 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen, asuntolarakennusten, julkista palvelua tarjoavan rakennuksen (esimerkiksi päiväkodin) ja pysäköintitalon rakentaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan. Asuinkerrostalojen kerroslukumäärät vaihtelevat V-XVI välillä. Alueen keskiosaan mahdollistetaan puistovyöhyke, johon liittyy yleisten rakennusten korttelialue. Alueen länsiosaan osoitetaan asuntolan ja opetustoimen korttelialueet. Kaavalla suojellaan kaksi rakennusta. Asuinkerrostalojen autopaikat on osoitettu joko kansipihojen alle tai erilliseen pysäköintitaloon. Alueelle osoitetaan kaksi katualuetta, joiden mitoitus mahdollistaa yleisen pysäköinnin järjestämisen. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin k-m 2. Rakennusoikeus nousee noin k-m 2. Kaavahankkeen toteuttaminen edellyttää maankäyttösopimusta. 1.3 Suunnittelun vaiheet Kevätkaudella 2014 käytiin alustavia neuvotteluja Invalidisäätiön kanssa hankkeen tavoitteista sekä suunnittelun lähtökohdista ja reunaehdoista. Samanaikaisesti hanke valmisteli maakauppaa alueen silloisen maanomistajan Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Kaavasta on tiedotettu vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa nimellä Puustellinmäki (Arla-instituutti), alue Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavalliset tavoitteet alueen asemakaavoituksen pohjaksi kokouksessaan Tiedotus- ja keskustelutilaisuus asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettiin Keskuspuiston ammattiopiston tiloissa kaavamuutosalueella. Paikalla oli noin 30 osallista. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi valmisteluaineiston / osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) oli nähtäville MRA 30 :n mukaisesti , ja se oli nähtävillä Valmisteluaineisto / OAS vaiheeseen liittyvä viitesuunnitelma-aineisto sisälsi useampia erilaisia ratkaisumalleja. Nähtävilläoloaikana saatiin kymmenen kirjallista mielipidettä, ja järjestettiin suunnittelijoiden vastaanotto Sellon kirjastossa Paikalla kävi noin osallista. Valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen on tehty energiaselvitystyö ja kunnallistekninen yleissuunnittelu. Lisäksi suunnittelun suuntaa käytiin tarkistamassa Kaupunkisuunnittelulautakunnan infoissa , ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon jälkeen suunnittelualueesta on erotettu Puustellinkallion asemakaavamuutos (aluenumero ).

6 6 (33) Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan Kaavasta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen ja käsittely on kesken. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat eheyttävä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä Helsingin seudun erityiskysymykset. Suunnittelualueella: - tukeudutaan olemassa olevaan ja kehittyvään kaupunkirakenteeseen sijoittamalla täydennysrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen - varataan riittävät alueet jalankululle ja pyöräilylle siten, että ne liittyvät osana ympäröivää verkostoa - kaavoituksessa huomioidaan uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen - kaavassa osoitetaan suojeltavat rakennuskohteet - täydennetään lähialueen puistoverkostoa. Voimassa olevat: Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske suunnittelualuetta. Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jota tulee tiivistää. Aluetta on suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Alueen länsipuolella maakuntakaavassa on osoitettu liikennetunneli sekä moottoriväylä, itäpuolelle luoteiskaakkosuuntainen viheryhteystarve ja eteläpuolella kulkee itä-länsisuuntainen pääratayhteys. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa alue on osoitettu tiivistettävänä alueena, joka sijaitsee pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin varrella.

7 7 (33) Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 3/2015 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Suunnittelualue on ympyröity punaisella katkoviivalla Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa alue ja sen välitön lähiympäristö on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), virkistysalueeksi (V) sekä asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu sekä raide, ja niiden väliin jää työpaikkaalue (TP). Alueen itäpuolella kulkee myös yksiajoratainen pääkatu ja lännessä on liikennetunneli. Läheiset risteykset on yleiskaavassa esitetty eritasoliittyminä. Alueen läheisyyteen sijoittuu lännessä keskustatoimintojen alue (C-K). Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Espoon kaupunki. Suunnittelualue on ympyröity punaisella katkoviivalla. Nyt laadittu asemakaavan muutos toteuttaa yleiskaavan tavoitteita yhdessä kaava-alueesta omaksi kaavaksi erotetun Puustellinmäen kaavamuutoksen kanssa Asemakaava Alueella on voimassa Puustellinmäki I asemakaava ja Puustellinmäki asemakaava. Puustellinmäki I asemakaavassa kortteli on osoitettu opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOS), jossa rakennusoike-

8 8 (33) us on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,5, mikä vastaa noin k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on III. Asemakaava sallii oppilasasuntojen sekä asuntoja laitoksen toiminnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Autopaikkoja on voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennettava vähintään 1 autopaikka /200 k-m 2. Asemakaavamerkinnöillä ja määräyksillä on ohjeistettu rakentamisen yksityiskohdista sekä korttelialueen kasvillisuudesta. Puustellinmäki asemakaavasta suunnittelualueeseen kuuluu istutettavaksi puistoalueeksi osoitettu alue (Pl 10 ) johon on mahdollistettu kerho-, sosiaali- ja viihdetoimintaa palvelevien tilojen rakentamista enintään 220 k-m 2 yhteen kerrokseen. Kaavanmukaisesta rakennusoikeudesta on toteutunut alle k-m 2. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (3/2015) Espoo kaupunki. Suunnittelualue on ympyröity punaisella katkoviivalla Rakennusjärjestys Tonttijako Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Suunnittelualueelle on laadittu tonttijako Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavalliset tavoitteet alueen asemakaavoituksen pohjaksi: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Puustellinkallion asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Alueesta kehitetään asumispainotteinen alue, jolle pyritään muodostamaan paikallisista erityispiirteistä ammentava vahva ja omaleimainen alueidentiteetti. Tavoitteena on mahdollistaa Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikka uusien toimitilojen sekä oppilasasuntolatilojen rakentaminen, osoittaen samalla merkittävä osa nykyisestä oppilaitosalueesta asuinrakentamiselle. Myös lähipalveluiden sijoitusedellytyksiä alueelle tutkitaan.

9 9 (33) Alueelle määritellään sisäinen painopiste, jonka roolia alueen omaleimaisuuden ilmentäjänä kehitetään. Lisäksi alueen tilallisessa ja toiminnallisessa jäsentymisessä pyritään suunnittelun keinoin huomioimaan ja luomaan yhteisöllisyyttä edistäviä tekijöitä, joilla katsotaan olevan merkitystä paikallisidentiteetin syntymisessä. 1.2 Luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot selvitetään ja niitä hyödynnetään alueidentiteetin muodostamisessa. Tärkeimpien arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä sekä rakentamisen sijoittelulla. Virkistysalueet ja -yhteydet suunnitellaan osana laajempaa kokonaisuutta. Edellytykset ajallisen kerroksellisuuden säilyttämiseen alueen kaupunkikuvassa ja tämän osana joidenkin rakennusten kunnostamiseen tutkitaan ja uusi rakentaminen sovitetaan mahdollisimman hyvin suurmaisemaan. 1.3 Liikenne, ilmanlaatu ja melusuojaus Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla suorat, selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. Erityisesti joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille sekä palveluihin suuntautuviin yhteyksiin kiinnitetään huomioita. Suunnittelussa otetaan huomioon turvalliset yhteydet koulu- ja päiväkotipalveluihin. Asuinkorttelialueiden ja oppilaitoskorttelin vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksia tutkitaan. 1.4 Energiatehokkuus ja kaavatalous Alueelle tehdään energiaselvitys ja kaavataloudellinen selvitys kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. 1.5 Mitoitus Alueen mitoituksen lähtökohtana pidetään uuden rakentamisen soveltuvuutta paikallisiin erityispiirteisiin sekä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnittelun alkuvaiheessa tutkitaan erilaisia mitoitusvaihtoehtoja. 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Suvi Karhun Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.

10 10 (33) 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaaran alueella Puustellinmäessä Kehä I:n itäpuolella, Turuntien ja junaradan pohjoispuolella vajaan kilometrin päässä Leppävaaran asemasta. Alueella toimii nykyisin Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikka. Aluetta ympäröivät pääosin kerrostalovaltaiset asuinalueet. Joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävely-yhteydet lähialueille ovat hyvät. Alue on luonteeltaan puistomainen, ja sen laajuus on noin 6,5 ha. Alueen nykyinen rakennuskanta on rakennettu 1950-luvulta alkaen, ja on osin huonokuntoista. Alueella sijaitsee perinneympäristöä sekä kiinteitä muinaisjäännöksiä (puolustusvarustuksia ja kylänpaikka) Maanomistus Kiinteistön ja määräalan M506 omistaa Kiinteistö Oy Marmoratta c/o AAM Finland Oy. Määräala M502 omistaja on Kiinteistöosakeyhtiö Puustellinkallion Mylly c/o Invalidisäätiö. Määräala M501 omistaja on Kiinteistöosakeyhtiö Puustellinkallion Nikolai c/o Invalidisäätiö Rakennettu ympäristö Maankäyttö Lainvoimaisessa asemakaavassa alue käsittää opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOS) sekä istutettavaa puistoaluetta (PI 10 ). Kaavanmukaista rakennusoikeutta korttelialueella on yhteensä noin k- m 2, josta on toteutunut vain noin k-m 2. Suunnittelualue rajautuu lännessä ja luoteessa virkistysalueeseen virkistysyhteyksineen ja muualla katualueisiin, joita ympäröivät pääosin kerrostalovaltaiset asuinalueet (AK). Alueen pohjoispuolella sijaitsee kaksi opetus- ja sosiaalitointa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YOS), joilla toimii koulu ja päiväkoti. Lähes kaikki lähialueen tontit ovat rakentuneita. Lisäksi Turuntien eteläpuolella sijaitsee jonkin verran teollisuutta. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella toimii nykyisin Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikka. Keskuspuiston ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus, jonka toimintaa ylläpitää Invalidisäätiö Orton. Alueella sijaitsee myös oppilaitokseen liittyviä asuntolarakennuksia. Yhdyskuntarakenne Leppävaaran alueen yhdyskuntarakenteen kehittymiseen ovat vaikuttaneet merkittävästi suuret liikenneväylät eritasoliittymineen sekä junarata asemineen. Alueen hyvä saavutettavuus ja hyvien liikenneyhteyksien solmukohtaan syntyneet seudullisestikin merkittävät kaupalliset palvelut ovat saaneet ympärilleen tehokasta ja tiivistä kaupunkimaista maankäyttöä. Täydennysrakentamisen paineet ulottuvat nykyisin myös viereisille vanhemmille jo rakentuneille asuinalueille, joilla vajaakäytöllä olevia kiinteistöjä on tarkoituksenmukaista kehittää vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita. Puustellinmäen alue, jolla kaavamuutosalue sijaitsee, on tästä ajankohtainen esimerkki. Kaupunki-/taajamakuva Alue sijaitsee korkealla kallioisella moreenimäellä, ja muodostaa hieman eristyksissä olevan saarekkeen muun kaupunkirakenteen keskelle.

11 11 (33) Alueen nykyinen rakennuskanta on rakennettu luvun jälkeen. Vanhimpien rakennusten julkisivut ovat rapattuja luvulta peräisin olevat asuntolarakennukset Ruutikellarintien varressa ovat elementtirakenteisia. Osa rakennuksista on huonokuntoisia. Suunnittelualuetta ympäröivä rakennuskanta on asuinkerrostalovaltaista aluetta, jonka rakennuskanta on peräisin pääosin 1960-luvulta ja luvuilta. Rakennukset sijaitsevat pääasiassa katulinjan suuntaisesti. Ruutikellarintien varrella katutilaa rajaa vain kolmen kerrostalon päädyt ja piha- tai pysäköintialueet. Kerrostalojen kerrosluvut vaihtelevat kahdesta viiteen. Korkeampi rakentaminen sijoittuu Mäkkylän puistotien koillispuolelle. Suunnittelualuetta lähimpänä olevien kerrostalojen julkisivut ovat enimmäkseen tiiltä. Kuva Espoon kaupunki, webmap ortokartta Liikenne Ajoneuvoliikenne Alue liittyy etelässä Puustellinmäki-nimisen tonttikadun kautta Turuntielle ja pohjoisessa Ruutikellarinsuu-nimisen tonttikadun kautta Mäkkylän puistotielle. Turuntien liikennemäärä on noin ajoneuvoa / vuorokaudessa ja Mäkkylän puistotien noin ajoneuvoa / vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärät ovat vuonna 2035 Turuntiellä noin ajoneuvoa / vuorokaudessa ja Mäkkylän puistotiellä noin ajoneuvoa / vuorokaudessa. Turuntien ja Puustellinmäen liittymä on valo-ohjaamaton. Turuntiellä on liittymässä vasemmalle kääntymiskaistat. Myös Mäkkylän puistotien ja Ruutikellarinsuun liittymä on valo-ohjaamaton. Kävely ja pyöräily Alue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Pyöräilyn itälänsisuuntainen laatureitti kulkee Turuntien viertä ja seutureitti pohjoiseen alueen länsipuolella olevassa puistossa. Mäkkylän puistotien varressa on pääreitti.

12 12 (33) Kuva: Pyöräilyn tavoiteverkko. Julkinen liikenne Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Turunteillä noin m päässä suunnittelualueelta. Turuntietä liikennöivät useat bussilinjat, jotka liikennöivät mm. Leppävaaraan, Jupperiin, Kuurinniittyyn, Westendinasemalle, Elielinaukiolle, Itäkeskukseen ja Pitäjänmäkeen. Mäkkylän puistotiellä liikennöi 201B Leppävaaran ja Pitäjänmäen välillä ja Postipuuntiellä lähibussi 207 Leppävaaran ja Lintukorven välillä. Leppävaaran asema ja bussiterminaali on noin yhden kilometrin päässä. Leppävaarassa pysähtyvät kaikki rantaradalla liikennöivät junat. Lisäksi bussiterminaalista lähtee useita Espoon sisäisiä bussilinjoja ja seutulinjoja. Mäkkylän asema on 900 m noin päässä ja siellä pysähtyy kaupunkiradan A-juna. Lisäksi Mäkkylän puistotien katualueella on varauduttu Leppävaaran ja Myyrmäen yhdistävään raitiotielinjaan. Kuva. Alueen joukkoliikenne.

13 13 (33) Alueen sisäinen liikenne ja pysäköinti Alueen liikennöinti tapahtuu Turuntien suunnasta Puustellinmäki-nimisen kadun kautta ja Mäkkylän puistotien suunnasta Ruutikellarinsuun ja Ruutikellarintien kautta. Alueen läpi on ajoyhteys. Pysäköinti tapahtuu tontilta. Alueella on useita pysäköinti alueita ja ne sijaitsevat rakennusten lähellä. Palvelut Alueella toimii nykyisin Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikka. Keskuspuiston ammattiopisto on toisen asteen ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus. Koulutukset on tarkoitettu ensisijaisesti alle 25-vuotiaille henkilöille, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja työllistymisessään erityisopetusta, yksilöllistä tukea ja ohjausta. Alueen pohjoispuolella sijaitsevat Postipuun koulu ja päiväkoti. Mäkkylän puistotien itäpuolella toimii Työväenopisto. Suunnittelualueen länsipuolella Turuntien varressa on polttoaineen jakeluasema. Vajaan kilometrin päässä suunnittelualueesta sijaitsee Leppävaaran keskusta kaupallisine ja julkisine palveluineen. Yhdyskuntatekninen huolto Alue on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin. Kunnallistekninen verkosto ja olemassa oleva katuverkko ei kuitenkaan vastaa välttämättä kasvavan maankäytön aiheuttamia vaatimuksia iältään ja kapasiteetiltaan Luonnonolosuhteet Alueesta on tehty kaksi luontoselvitystä. Puustellinmäen alue on luonnoltaan vahvasti kulttuurivaikutteista. Alueen arvokkaimmat elinympäristöt ovat alueen länsiosassa virtaava luonnontilaisenkaltainen purouoma ja sitä ympäröivä lehtometsä. Lisäksi alueen eteläosan kulttuurivaikutteiset lehti-/lehtometsät runsaine vaahteroineen sekä puutarhalajeineen ovat merkittäviä metsäisiä ympäristöjä. Kuviolla 5 on runsaammin niittyja ketokasveja mm. keto-neilikka, neidonkieli, pölkkyruoho, ukontulikukka ja pukinjuuri. Alueella sijaitsee myös kaksi Espoon perinneympäristöt selvityksessä (2014) luokiteltua kohdetta: Arla-instituutin kalliokedot, jotka ovat tyypiltään karuja kallioketoja sekä Puustellinmäki, joka on tyypiltään karu pienruohoketo. Paikallisesti erittäin merkittävä alue linnustolle on länsiosan puronvarsi ja sitä ympäröivät rehevät metsät, jotka ulottuvat osittain myös suunnittelualueen eteläisille rinnealueille. Lepakoita havaittiin vähän, ja alueella on kolopuita sekä vanhoja rakennuksia joista todennäköisesti löytyy lepakoille sopivia piilopaikkoja vaikka lisääntymistai levähdyspaikkoja ei suoranaisesti havaittukaan. Runsain laji oli monenlaisissa ympäristöissä viihtyvä pohjanlepakko. Liito-oravasta ei tehty havaintoja, vaikka osa alueesta onkin lajille soveltuvaa metsää. Puustellinmäki on liito-oravalle hiukan hankalasti saavutettava, mutta on kuitenkin mahdollista että laji tulevaisuudessa asuttaa myös tätä aluetta. Varsinaista suojelua vaativia luontokohteita alueelta ei löydetty, mutta nykyisten luontoarvojen säilyttämisestä annettiin luontoselvityksessä 2014 (Keiron Oy) seuraavia suosituksia: - Länsiosan puron säilyttäminen ja osin kunnostaminen luonnontilaisemmaksi - Puroa reunustavien rehevien metsien säilyttäminen ja kulun ohjaaminen - niissä

14 14 (33) - Puustoisen yhteyden säilyttäminen Turuntien yli ja Maunu Olavinpojan tien - risteyksen itäpuolella. - Rakennusten purku ajoitetaan talvikaudelle ennen lintujen saapumista (tervapääskyt pesivät kattorakenteissa) - Niitty- ja ketokuvioiden 4 ja 5 huomioiminen mahdollisuuksien mukaan tai niittymaan pintakerroksen kuoriminen ja siirtoistutus soveltuvaan paikkaan - Virkistyskäytön ohjaus olemassa olevien ulkoilureittien avulla, ei uusia reittejä säilyviin metsiin - Haitallisen vieraslajin jättipalsamin nopea poisto puron varresta Vuonna 2015 alueella tarkistettiin kevätkukkijat asukashavainnon perusteella. Länsiosan puronvarsimetsästä ja Turuntien varresta löydettiin kaksi laajaa mukulaleinikkikasvustoa Suojelukohteet Suunnittelualueella sijaitsee ensimmäisen maailmansuodan aikaiseen Helsingin maalinnoitukseen kuuluvia linnoituskohteita (tukikohdat XXVIII:24-26 ja 28) ja historiallinen kylänpaikka Mäkkylä Puustellinmäki. Kohteet ovat muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museovirasto on katsonut, että muinaisjäännösten alueella on tehtävä riittävät arkeologiset tutkimukset ennen kuin ne voidaan poistaa rakentamisen tieltä. Museovirasto on lausunnossaan katsonut toteutetut tutkimukset riittäviksi eikä muinaismuistolaki enää rajoita alueen maankäyttöä. Alueen luoteisosasta nykyisen päärakennuksen parkkipaikan tienoilta kaivettiin esiin ja dokumentoitiin hyvin säilynyt erikoisen muotoinen tuliasema. Nykyisen päärakennuksen ja Mäntylän väliseltä alueelta ei tehty kaivaustutkimuksissa merkittäviä löydöksiä. Kaavamuutosalueen ulkopuolella sijaitsi Mäkkylän kylätontti, jonka tutkimuksia tehtiin noin 2000 m 2 laajuisella alueella. Kylätontin keskiaikaiset kerrokset olivat poikkeuksellisen hyvin säilyneet. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kajoamisluvan Ympäristön häiriötekijät Turuntien liikenne aiheuttaa liikennemelua alueelle. Suunnittelualueen ulkopuolella kaakossa sijaitsee Fortumin Vermon lämpökeskus, joka on luokiteltu Seveso II-direkstiivin mukaiseksi suuronnettomuusvaaralliseksi kohteeksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES on määritellyt lämpökeskuksen konsultointivyöhykkeeksi 0,5 km, jonka sisään kaavamuutosalue jää lähes kokonaisuudessaan.

15 15 (33) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa vajaasti rakennetun alueen kehittäminen asuinkerrostaloalueena. Kehittämistä tukee alueen sijainti Leppävaaran aluekeskuksen läheisyydessä sekä hyvät ja monipuoliset joukkoliikenneyhteydet. Alueelle osoitetaan myös yleisten rakennusten korttelialue (Y), mikä mahdollistaa muun muassa päiväkodin rakentamisen. Päiväkoti tulee palvelemaan Puustellinkallion kaavamuutosaluetta laajempaa aluetta. Y-korttelialue liittyy alueen läpi etelä-pohjoissuuntaisesti kulkevaan puistoalueeseen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ollut ottaa huomioon myös erityisryhmät ja heidän asumistarpeensa. Puustellinkallion asemakaavan muutoksesta irrotetussa Puustellinmäki nimisessä asemakaavanmuutoksessa mahdollistettiin oppilaitoksen rakentaminen. Tässä kaavamuutoksessa mahdollistetaan oppilaitoksen laajennusosa ja siihen liittyvät asuntolat. Puustellinkallion kaavamuutos on osana Leppävaaran ja Helsingin välisen alueen kaupunkirakenteen kehittämistä. Turuntien varren maankäyttöä on suunniteltu tiivistettävän kaupunkimaiseksi ympäristöksi. Turuntielle on laadittu pitkän aikavalin maankäytönvisio. 3.2 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuin- ja asuntolarakennusten rakentaminen sekä yleisten rakennusten rakentamista. Nyt laadittava asemakaavan muutos on Espoon eteläosien yleiskaavan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan Puustellinkalliolle asettamien tavoitteiden mukainen. Alueesta on muodostettu paikallisidentiteettiä omaava asumispainotteinen alue, jossa alueen omaleimaisuutta korostaa suojeltavat rakennukset sekä alueelle omaleimainen puusto. Alueen ytimen muodostaa pohjois-eteläsuuntainen puistovyöhyke suojeltavan Mäntylä-nimisen rakennuksen ja mahdollisen päiväkotirakennuksen väliin. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 6,5 ha. Kokonaiskerrosala on k-m 2. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Asuinkerrostalojen rakennusalaa on yhteensä k-m 2. Autopaikat Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AK (51095, 51101) -korttelialueilla: -Asunnot 1 ap / 95 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto -Liiketilat 1 ap / 80 k-m² AK (51100) - ja AK-1-korttelialueilla: -Asunnot 1 ap / 85 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto AS-korttelialueella: -Opiskelija-asunnot 1 ap / 160 k-m² -Tuettu palveluasuminen 1 ap / 300 k-m²

16 16 (33) ALY/s-1-korttelialueella: -Asunnot 1 ap / 95 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto -Liiketilat 1 ap / 80 k-m² -Toimistotilat 1 ap / 50 k-m² Y-korttelialueella: -1 ap / 200 k-m² YO-1-korttelialueella: -1 ap / 250 k-m² Liikkumisesteisten autopaikat: -Asunnot: vaadituista autopaikoista on rakennettava vähintään yksi liikkumisesteisen autopaikka 30 autopaikkaa kohden. -Muut toiminnot: vaadituista autopaikoista on rakennettava vähintään kaksi liikkumisesteisen autopaikkaa ensimmäistä 50 autopaikkaa kohden, sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 %. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AK-, AK-1, ALY/s-1-korttelialueilla: -Asunnot: 1 pp / 30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. -Liiketilat: 1 pp / 50 k-m². AS-korttelialueella: -Opiskelija-asunnot 1 pp / 30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. -Tuettu palveluasuminen 0,5 pp/ asunto. Y-korttelialueella: -1 pp / 100 k-m². YO-1-korttelialueella: -opetustoiminnan edellyttämä määrä, kuitenkin vähintään 1 pp / 300 k-m² Maankäyttö Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Kortteli Korttelialue sijaitsee Kiannonkadun pohjoispuolella. Rakennusoikeus jakautuu yhdeksään rakennusalaan, joiden korkeudet vaihtelevat I-XVI kerrokseen. Korkeimmat rakennukset sijaitsevat korttelin pohjoispuolella. Korttelialueen itälaidassa sijaitsee olemassa oleva kaavassa suojeltu kaksikerroksinen Mäntylä-niminen rakennus, johon sallitaan asumisen lisäksi liiketoimintaa. Rakennusalan ympäristössä on maisemallisesti arvokkaita puita, jotka tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Alueen osalle on osoitettu i merkki. Rakennusten väliin jää noin 5700 m 2 laajuinen koko korttelia palveleva pihaalue, joka suurimalta osin sijaitsee kansipihan päällä. Kansipihan ilmeen tulee olla vehreä. Kansipihalle tulee istuttaa puita ja pensaita. Pihatason yläpuolelle kohoavia istutusaltaita ei sallita. Kansipihan rakenteiden kantavuutta ja korkeustasoa määriteltäessä tulee ottaa erityisesti huomioon pihan istutuksiin tarvittavan kasvualustan paksuus ja paino, sekä pelastustoiminnan vaatimukset. Pysäköintilaitosten ilmanvaihtolaitteet tulee integroida rakennuksiin ja piharakenteisiin. Tukimuurit materiaaleineen tulee olla samaa laatutasoa rakennusten kanssa. Kansialue tulee sovittaa i-alueen maanvaraiseen pihaan maastonmuotoja seuraten, ilman maastossa näkyviä pystysuoria tasoeroja. Piha- alue tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena mahdollisesta tonttijaosta riippumatta. Tontteja ei saa aidata toista asuintonttia vastaan. Asuntokohtaiset pihat saa aidata rakennuksen arkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Kansipihan alla sijaitsevan pysäköintilaitoksen ilmanvaihtolaitteet tulee integroida rakennuksiin ja piharakenteisiin.

17 17 (33) Korttelin autopaikoitus sijaitsee pihakannen alla, johon on ajoyhteys Kiannonkadulta. Pysäköinti on kielletty kansipihalla. Suojellun rakennuksen liikuntaesteisten autopaikat voidaan sijoittaa pihalle. Ajoyhteys on osoitettu ajomerkinnällä Kiannonkadulta. Korttelin pinta-ala on noin m 2. Uutta asuinrakennusoikeutta on yhteensä k-m 2. Kaavassa sr-merkinnällä osoitetussa asuinrakennuksessa on 800 k-m 2. Yhteensä rakennusoikeutta on k-m 2, jolloin korttelitehokkuus on e=2,2. Kortteli Korttelialue sijaitsee Ruutikellarintien ja Bertil Erikssonin kadun risteyksessä. Rakennusmassa koostuu kolmesta erikorkuisesta rakennusosasta. Korkein VIIkerroksinen sijoittuu korttelin pohjoisosaan. Ruutikellarintien varrelle on osoitettu VI ja V-kerroksisien rakennusten rakennusalat. Korttelin piha-alue avautuu etelään ja rajautuu puistoon sekä Y-kortteliin. Korttelialueen piha-alue tulee suunnitella yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina tai pysäköintiin, on istutettava. Pihan yleisilmeen tulee olla vehreä. Korttelin autopaikat osoitetaan LPA-kortteliin. Korttelin pinta-ala on noin 4600 m 2. Rakennusoikeutta on yhteensä 7750 k-m 2, jolloin korttelitehokkuus e=1,70. Kortteli Korttelialue sijaitsee Puustellinmäki nimisen kadun ja Kiannonkadun välissä. Idästä ja lännestä korttelialuetta rajaavat puistot. Korttelissa on kaksi pistetalon rakennusalaa, joissa kerroslukumäärä on porrastettu siten, että matalampi osuus sijoittuu etelään päin. Rakennusalojen välissä on kansipihan alainen pysäköintilaitos (ai/ma). Korttelin autopaikat voi sijoittaa joko kansipihan alle tai LPA-kortteliin. Maisemallisesti arvokkaat puut tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää tontin puustokartoitus. Kansipihan rakenteiden kantavuutta ja korkeustasoa määriteltäessä tulee ottaa erityisesti huomioon pihan istutuksiin tarvittavan kasvualustan paksuus ja paino, sekä pelastustoiminnan vaatimukset. Pysäköintilaitosten ilmanvaihtolaitteet tulee integroida rakennuksiin ja piharakenteisiin. Tukimuurit materiaaleineen tulee olla samaa laatutasoa rakennusten kanssa. Korttelin pinta-ala on noin 3700 m 2. Rakennusoikeutta on yhteensä 5800 k-m 2, jolloin korttelitehokkuus e=1,60. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-1) Kortteli Korttelialue sijaitsee Puhujanpolun pohjoispuolella. Korttelissa on kolme pistetalon rakennusalaa, joissa kerroslukumäärä on porrastettu siten, että matalampi osuus sijoittuu etelään päin. Kerrosluvut vaihteleva V-VII. Korttelin itäosassa sijaitsee yksi L-mallinen lamellitalon rakennusala, jonka kerrosluvut V ja IV. Piha-alue tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena mahdollisesta tonttijaosta riippumatta. Tontteja ei saa aidata toista asuintonttia vastaan. Asuntokohtaiset pihat saa aidata rakennuksen arkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Rakennettavien meluesteiden tulee olla pääosin läpinäkyviä. Maisemallisesti arvokkaat puut tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää tontin puustokartoitus. Tukimuurit materiaaleineen tulee olla samaa laatutasoa rakennusten kanssa.

18 18 (33) Korttelin autopaikat on sijoitettu LPA-kortteliin. Korttelin pinta-ala on noin 7900 m 2. Rakennusoikeutta on yhteensä k-m 2, jolloin korttelitehokkuus e=1,40. Asuntolarakennusten korttelialue (AS) Korttelialue rajautuu idästä Kiannonkatuun ja lännestä Puustellinpuistoon. Asemakaava mahdollistaa VIII-kerroksisen asuntolan rakentamisen. Piha-alue on sijoitettu rakennusalan eteläpuolelle. Piha-alue tulee suojata etelän ja idänpuolelta pääasiassa läpinäkyvällä melumuurilla. Autopaikat sijaitsevat korttelialueella. Korttelialueen läpi kulkee Arlanpolku niminen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Yhteys on suunniteltu esteettömäksi. Korttelin pinta-ala on noin 4500 m 2. Rakennusoikeutta on yhteensä 8000 k-m 2, jolloin korttelitehokkuus e=1,80. Asuinkerrostalojen ja asuntolarakennusten julkisivut Rakennusten ja muiden rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan laadukkaita. Julkisivut on toteutettava materiaaleiltaan ja käsittelyiltään korkealaatuisina. Asuinkerrostalojen julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita kiviainespintoja. Julkisivuissa voidaan käyttää tehosteena myös muita materiaaleja ja värejä. Jos julkisivut rakennetaan elementeistä, saumat tulee piilottaa osaksi julkisivun sommittelua. Korttelin Kiannonkadun puoleisten asuinkerrostalojen julkisivut tulee olla pääasiassa tummaa kiviainesta. Pysäköintitilojen julkisivut tulee toteuttaa rakennuksen pääjulkisivun laatutason mukaisina. Asuin-, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialue, jossa on säilytettävä rakennus. (ALY/s-1) Korttelialue sijaitsee Kiannonkadun ja Puustellinmäki nimisten katujen risteyksessä. Alueella sijaitseva 1950-luvulla rakennettu työpajarakennus osoitetaan suojeltavaksi. Korttelialueen pysäköimispaikka osoitetaan ohjeellisena alueen eteläosaan. Korttelin pinta-ala on noin 2400 m 2. Rakennusoikeutta on yhteensä 1000 k-m 2, jolloin korttelitehokkuus e=0,40. Yleisten rakennusten korttelialue (Y) Korttelialue sijaitsee Patruunakadun ja Puustellinkallion puiston välissä. Korttelialue rajautuu pohjoisesta AK-korttelialueeseen. Kaava mahdollistaa rakentamisen III kerrokseen. Rakennusten ja muiden rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan laadukkaita. Julkisivut on toteutettava materiaaleiltaan ja käsittelyiltään korkealaatuisina. Korttelin rakennusten julkisivujen tulee kuvastaa rakennuksen julkista luonnetta. Maisemallisesti arvokkaat puut tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää tontin puustokartoitus. Piha-alueille saa sijoittaa toiminnan edellyttämiä varastoja rakennusoikeuden lisäksi. Pihaalueita saa aidata toiminnan kannalta tarpeellisilta osin. Korttelin henkilökunnan autopaikat on osoitettu LPA-kortteliin. Saattopaikat sijaitsevat Kiannonkadun ja Patruunankadun katualueilla.

19 19 (33) Korttelin pinta-ala on noin 3100 m 2. Rakennusoikeutta on yhteensä 1700 k-m 2, jolloin korttelitehokkuus e=0,55. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa asuntolan (YO-1) Korttelialue sijaitsee Kiannonkadun varrella ja liittyy eteläpuolella Puustellinmäki asemakaavamuutoksen YO-1-korttelialueeseen. Kaava mahdollistaa rakentamisen VI-kerrokseen. Rakennusten ja muiden rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan laadukkaita. Julkisivut on toteutettava materiaaleiltaan ja käsittelyiltään korkealaatuisina. Korttelin rakennusten julkisivujen tulee kuvastaa rakennuksen julkista luonnetta. Alueelle on osoitettu opaskoirien ulkoilualue ohjeellisella ku-1 merkinnällä. Korttelin pinta-ala on noin 3000 m 2. Rakennusoikeutta on yhteensä 5000 k-m 2, jolloin korttelitehokkuus e=1,70. Lisärakennusoikeus AK-, AS-, Y- ja YO-1-korttelialueilla Asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - asuntojen ulkopuoliset varastotilat - asukkaiden yhteistilat - porrashuoneiden 20 m² ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli se lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja luonnonvaloisuutta. - jätehuoltotilat ja kiinteistönhoidon tilat -pysäköintitilat - talotekniikan vaatimat tekniset tilat ja kuilut - väestönsuojatilat - yli 8-kerroksisen rakennuksen edellyttämät lisäuloskäytäväporrashuoneet - alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamo- tilat - polkupyörien säilytystilat Nämä tilat eivät mitoita auto- ja polkupyöräpaikkoja. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Korttelialue sijaitsee Patruunankadun ja Ruutikellarintien välissä. Ajoyhteys pysäköintilaitokseen on sallittu ainoastaan Patruunankadun pohjoispäästä. Ruutikellarintien ja AK-1 korttelialueen puoleisille osille on osoitettu puilla ja pensailla istutettava alueen osa.istutettavalle alueelle on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen alueen osa, jolle saa rakentaa hulevesien viivyttämiseen ja puhdistamiseen varatun altaan, painanteen, ojan, säiliön, kosteikon tai muun rakenteen. LPA-alueen pysäköintilaitoksen julkisivujen tulee vastata kaupunkikuvallisesti laatutasoltaan asuinrakennuksia. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on + 42,0. Pysäköintirakennuksen kattopinta tulee toteuttaa hulevesiä viivyttävänä ja haihduttavana viherkattorakenteena. Korttelin pinta-ala on noin 4150 m 2. Virkistysalueet Puisto (VP) Puustellinkallio Puisto sijoittuu kaava-alueen keskelle kulkien alueen halki pohjois-etelä suunnassa. Puisto liittyy pohjoisessa Puustellinpuistoon ja Pohjalpolkuun. Alueen puustoa pyritään säilyttämään. Pinta-ala on noin 8100 m 2.

20 20 (33) Kavaleffinkallio Puisto sijaitsee Kiannonkadun mutkassa ALY/s-1-korttelin pohjoispuolella. Alueen läpi kulkee olemassa oleva hiekkapäällysteinen polku, jonka molemmin puolin sijoittuu kalliokedot. Kavaleffinkalliolla kasvaa niitty- ja ketokasvillisuutta sekä maisemallisesti merkittäviä mäntyjä. Osa alueesta on hoidettua nurmea. Pinta-ala on noin 1900 m 2. Kuva Espoo kaupunki kaupunkisuunnittelukeskus Muut alueet katualueet Kaavassa osoitetaan kaksi uutta katualuetta (Kiannonkatu ja Patruunankatu), joiden yhteispinta-ala on noin 8400 m 2. Katujen päihin on mitoitettu kääntöpaikat, joiden yhteydessä järjestetään myös yleistä pysäköintiä. Lisäksi Kiannonkadulle esitettään yleisiä pysäköintipaikkoja kadun varteen. Myös Puustellimäen ja Ruutikellarintien kääntöpaikkojen yhteyteen esitetään yleisiä pysäköintipaikkoja Liikenne ja pysäköinti Turuntieltä lähtevä Puustellinmäki säilyy nykyisellä paikallaan. Alkuosan länsipuolen yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä levennetään erotetuksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Itäpuolella säilyy jalkakäytävä. Loppuosa Puustellinmäestä säilyy entisellään lukuun ottamatta pysäköintipaikkojen lisäystä kääntöpaikan yhteyteen. Jalankulku- ja pyörätie, Puhujanpolku säilyy entisellään. Puustellinmäen mutkasta erkanee uusi tonttikatu, Kiannonkatu. Kadun eteläosan poikkileikkaus on vastaava kuin Puustellinmäen alkuosan levennetty poikkileikkaus. Kadun loppuosassa on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie erottelun sijaan ja pysäköintiä ajoradan suuntaisesti kadun molemmin puolin. Kadun päähän on mitoitettu kääntöpaikka, jonka keskelle on suunniteltu viistossa olevia pysäköintipaikkoja. Ruutikellarintieltä lähtevä Patruunankatu on myös uusi katu. Kadun itäpuolella on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Kadun päässä on mitoitettu kääntöpaikka, jonka yhteyteen on suunniteltu viistossa olevia pysäköintipaikkoja. Ajoneuvoliikenne alueen läpi ei ole mahdollista. Kaava-alueelle on tehty liikenteen toimivuustarkastelu kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä. Tarkasteluiden mukaan Turuntien ja Puustellinmäen liittymään tarvitaan liikennevalot. Mäkkylän puistotien ja Ruutikellarinsuun liittymä toimii ilman liikennevalo-ohjausta tulevaisuudessakin. Kävely- ja pyöräilyverkoston suunnittelun lähtökohtana ovat olleet esteettömyys, turvallinen liikkumisympäristö sekä hyvät yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille ja palveluihin. Kiannonkadun ja Patruunankadun jalankulku- ja pyörä-

21 21 (33) teiden lisäksi kaava-alueelle esitetään kahta erillistä jalankulku- ja pyörätieyhteyttä. Puustellinmäenpolku kulkee aleen läpi pohjois-eteläsuunnassa ja Arlanpolku Kiannonkadulta länteen yhdistyen Puustelinpuiston puistoraittiin. Kiannonkadun ja Patruunankadun jalankulku- ja pyöräilytiet yhdistyvät toisiinsa puiston läpi kulkevan erillisen puistoraitin avulla. Alueen asukaspysäköinti tapahtuu suurimmaksi osaksi joko kaava-alueen länsiosassa asuinkorttelin keskellä sijaitsevassa kannen alaisessa pysäköintitilassa tai itäosassa sijaitsevaan pysäköintilaitoksessa (pysäköintitalo), joka sijaitsee Patruunankadun ja Ruutikellarintien välissä. Ajoyhteys pysäköintitaloon on sallittu ainoastaan Patruunankadulta. Pysäköintitaloon on osoitettu korttelien 51100, AK-1 ja AK pysäköinti. Korttelin pysäköinti on osoitettu pihakannen alle. Ainostaan suojelulla merkityn asuinrakennuksen liikuntaesteisten autopaikat saa sijoittaa maanpäälle. AK-korttelialueella sijaitsevan kannenalaisen pysäköintilaitoksen saa rakentaa kaikki korttelit käsittävänä yhtenäisenä laitoksena kiinteistöjen rajoista riippumatta siten, että tonttien välisiä rajaseiniä ei tarvitse rakentaa. Yleistä pysäköintiä, joka palvelee muun muassa alueella vierailevia tai päiväkodin saattoliikennettä, on mitoitettu 1 ap / asuink-m 2. Suunnitelmassa on osoitettu noin 65 yleistä pysäköintipaikkaa. Yleistä pysäköintiä on osoitettu Kiannonkadun ja Patruunankadun kääntöpaikkojen yhteyteen. Lisäksi Kiannonkadulle esitettään yleisiä pysäköintipaikkoja kadun varteen. Myös Puustellimäen ja Ruutikellarintien kääntöpaikkojen yhteyteen esitetään yleisiä pysäköintipaikkoja. Kuva. Alueen pysäköinti (Sito Oy, ) Palvelut Alueelle mahdollistetaan opetustoimintaa palvelevien (YO-1) sekä yleisten rakennusten (Y) korttelialueet. YO-1-korttelialalueen rakentaminen liittyy Puustellinmäki kaavamuutoksessa mahdollistettuun oppilaitokseen. Y-korttelialueelle on mahdollista sijoittaa päiväkoti Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka. Kaukolämpö

22 22 (33) Kaukolämpöverkkoa täydennetään ja uusitaan alueella. Uusittava kaukolämmön runkolinjan osuus kulkee Turuntieltä Puustellinmäkeä, Kiannontietä sekä Arlapolkua pitkin, liittyen Postipuuntiellä nykyiseen runkolinjaan. Verkkoa täydennetään mahdollisilla talojohdoilla. Kaukokylmä Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole kaukokylmäverkostoa. Kaukokylmää on tarjolla alueella aikaisintaan 1-2 vuoden kuluttua ( ). Maalämpö Kaavamääräyksillä on haluttu parantaa maalämmön hyödyntämismahdollisuuksia oppilaitosrakennuksen energiantarpeen kattamisessa. Tästä johtuen maalämpökaivojen sijoitusaluetta on laajennettu tontin rajautuessa virkistysalueeseen tai katuun seuraavin ehdoin: Tontin rajautuessa virkistysalueeseen, maalämpökaivot voidaan sijoittaa tontin ja viheralueen rajalle. Maalämpökaivoja voidaan porata myös viistosti virkistys-alueen alle maanomistajan tai -haltijan sijoitusluvalla. Tontin rajautuessa katuun, maalämpökaivoja voidaan sijoittaa tontin ja katualueen rajalle maanomistajan tai -haltijan sijoitusluvalla, mikäli etäisyys kadun keskikohdasta maalämpökaivoon on vähintään 8 metriä. Energiantuotannosta ei saa jäädä näkyvää jälkeä alueelle, eikä se saa haitata alueen pääasiallista käyttötarkoitusta tai kadun ylläpitoa. Maakylmä Maalämpökaivoja voidaan hyödyntää viilennys- tai jäähdytystarpeen kattamiseen esimerkiksi ottamalla lämmönkeräysjärjestelmästä vapaajäähdytystä tai käyttämällä sitä konejäähdytyksen lauhduttimena. Jäähdytystoiminnon vaatima lisäinvestointi on yleensä melko edullinen, sillä lisäkustannuksia tulee lähinnä varaajista, siirtimistä ja putkituksesta sekä automaatiosta. Maalämpökaivojen hyödyntäminen jäähdytykseen parantaa järjestelmän kannattavuutta oleellisesti, sillä tällöin maaperän kuormitus vähentyy ja maaperää ladataan kesällä, jolloin pitkäaikainen toimivuus paranee. Tämä voi myös vähentää tarvittavien porakaivojen määrää tai syvyyttä tai mahdollistaa lämpökaivojen sijoittamisen lähemmäs toisiaan. Jäähdytyskäyttö on huomioitava järjestelmän suunnittelussa ja rakenteissa myös lämpöliikkeen hallinnan ja suurempien virtausten vuoksi. Aurinkoenergia Kaavoituksessa on haluttu kiinnittää huomio aurinkoenergian passiiviseen hyödyntämiseen. Kaavamääräyksellä on ohjeistettu, että rakennuksen massoittelussa, kattopintojen suuntauksessa ja muotoilussa tulee pyrkiä huomioimaan aurinkoenergian tuotantomahdollisuudet arkkitehtuuriin interoiduilla järjestelmillä. Energiaselvityksen mukaan sekä aurinkosäteily mittaukset, että maaperän ominaisuudet puoltavat aurinkokerääjiin ja maalämpöön perustuvien lämmitysjärjestelmien selvittämiseen Puustellinkallion alueella. Näiden optimaalinen hyödyntäminen vaatii kokonaisvaltaista talokohtaista suunnittelua. Tarkempi suunnittelu tehdään talosuunnittelun. Energiaselvitys Alueen maaperä sekä aurinkosäteilyarvot puolsivat perinteisen kaukolämmön lisäksi maalämpöön ja aurinkokeräimiin perustuvien lämpöjärjestelmien selvittämistä. Maakaasu ja kaukokylmä eivät olleet mahdollisia tässä kohteessa koska alueelta puuttui näitä vaihtoehtoja tukeva infrastruktuuri. Kaikille talotyypeille laadittiin dynaamiset energiatarvelaskelmat sekä analysoitiin auringon säteilyn johdosta alueelle tulevaa ylikuumenemisriskiä. Tehdyt laskelmat indikoivat maalämpöön ja aurinkokeräimiin perustuvien lämpöjärjestelmien takaisinmaksuajan kohtuullisiksi ja siten varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi kaukolämpöön perustavalle järjestelmään verrattuna. Elinkaarilaskelmien mukaan Puustellinkallion alueella aurinkolämpö tai maalämpö tai molemmat ovat potentiaalisia energiatuotantovaihtoehtoja. Kertainvestointina kaukolämpö oli halvin vaihtoehto. (Energiaselvitys-Puustellinkallio Espoo, Sulamaa Consulting)

23 23 (33) Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperä on pääasiassa kalliota ja moreenia. Alue kuuluu kokonaisuudessaan 2-luokkaan eli on rakennettavuudeltaan normaalia Kaavan mukainen luonnonympäristö Kuva: Espoon kaupunki Webmap 2017, maaperä- ja rakennatavuusluokituskartta. Ei ole tiedossa, että alueella olisi pilaantuneita maita. Alue tulee olemaan tiiviisti rakennettua kaupunkiympäristöä. Alueelle merkittävät luontokohteet on kartoitettu ja nämä alueet on osoitettu puistoiksi. Olemassa olevaa puustoa, erityisesti maisemallisesti merkittäviä mäntyjä, sekä avokallioita pyritään säilyttämään piha- ja puistoalueilla. 4.3 Kaavan mukaiset suojelukohteet Asemakaavassa osoitetaan suojeltaviksi Mäntylä niminen asuinrakennus merkinnällä sr (suojeltava rakennus) ja työpaja-rakennuksen vanhempi osa merkinnällä ALY/s-1 (asuin-, liike- toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialue, jossa on säilytettävä rakennus). Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitseva ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema (XXVIII:23) merkitään alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa (sm-1). 4.4 Ympäristön häiriötekijät Turuntien liikennemelu aiheuttaa häiriötä ympäristöön. Alueelle on tehty meluselvitys kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä. Selvityksen mukaan kaava-alueen eteläosassa ylittyy ulko-oleskelualueiden ohjearvot. Osa oleskelualueista tulee suojata meluestein tai sijoittaa rakennuksen muodostamaan melukatveeseen. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan melutaso on alle 65 db, jolloin tavanomaiset rakenteet riittävät 35 db:n sisämelutason ohjearvon alittamiseen. Suunnittelualueella käytännössä kaikilla parvekkeilla ylittyy ulkooleskelualueiden melutason ohjearvo, joten parvekkeet tulee lasittaa. Kaavamääräyksissä on huomioitu melusuojaus.

24 24 (33) Kuva. Piha- ja julkisivumelutasot päivällä ennustetilanteessa 2035 (Sito Oy, ). Kuva. Piha- ja julkisivumelutasot yöllä ennustetilanteessa 2035 (Sito Oy, ). HSY:n ilmanlaadun minimi- ja suositusetäisyydet täyttyvät kaava-alueella. Suunnittelualueen ulkopuolella kaakossa sijaitsee Fortumin Vermon lämpökeskus, joka on luokiteltu Seveso II-direktiivin mukaiseksi suuronnettomuusvaaralliseksi kohteeksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ilmoitti lausunnossaan, että kaavamuutokselle ei ole estettä Vermon lämpökeskuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin tai maakaasun suhteen. 4.5 Nimistö Osa-alueen nimi Puustellinmäki Boställsbacken on käytössä 1970-luvulta lähtien. Kun Puustellinmäen kaakkoisosaan alettiin 2014 laatia kaavanmuutosta, otettiin käyttöön kaava-aluetta ja suurkorttelia tarkoittava nimi Puustellinkallio Boställsberget. Alue on osin kallioinen. Puustelli-nimet tulevat siitä, että Mäkkylän tila toimi vuodesta 1711 virkatalona, kruununpuustellina. Vanha rakennuspaikka on heti Puustellinkallion kaava-alueen länsipuolella. Puustellinkallio tu-

25 25 (33) lee myös puistonnimeksi kaava-alueen keskiosassa. Puistossa kulkeva ulkoilutie saa nimen Puustellinmäenpolku. Kaava-alueen länsiosan kadulle annetaan nimi Kiannonkatu Kiantogatan. Kirjailija Ilmari Kianto ( ) asui perheineen kevätkauden 1908 vastavalmistuneessa Öhbergin neitien huvilassa, jonka sijaintipaikka on kaavaillun Kiannonkadun eteläosan varressa. Hän muisteli: Talo mäen rinteellä, männikön keskellä. Pihan takana kohosi kallioinen ylänkö, etualalla aukeni näköala yli laakean merenrantatasangon [- -]." Tämä asunto oli perheelle mieluinen, vaikka kirjailija kaipasikin pääkaupungin seudulla asuessaan aina Kainuun korpien rauhaa. Ehdotukselle muistonimen antamisesta on saatu Kiannon tyttären Raija-Liisa Kiannon hyväksyntä Nimi ulotetaan etelässä Turuntielle asti siten, että kadunnimi Puustellinmäki säilyy Kiannonkadusta itään lähtevällä osuudella tämän kaavanmuutoksen ulkopuolella. Puustellinkalliossa toimi vuodesta 1972 Näkövammaisten ammattikoulu, jonka kutsumanimenä oli Arla jo ennen tänne muuttoa. Vuodesta 1990 oppilaitoksen virallisena nimenä on Arlainstituutti. Arla-nimen taustalla ovat ilmeisesti ruotsalainen naisennimi Arla ja ruotsin sana arla, jonka merkitys on 'varhain, varhainen' (esim. "'i arla morgonstund"). Kaava-alueen länsiosan kävelytielle annetaan oppilatoksen mukaan nimi Arlanpolku Arlastigen. Mäkkylän tila oli virkatalona vuoteen 1815 ja sen jälkeen vuokralla, pisimpään ( ) Kavaleffin suvulla. Kauppias Jacob Kavaleffin jälkeen vuokraajina olivat hänen poikansa Nikolai Kavaleff ja tämän poika Karl Kavaleff, joka toimi muun muassa Pitäjänmäen VPK:n päällikkönä. Osin kalliopohjainen puistoalue kaavaillun Kiannonkadun mutkassa saa tästä suvusta nimen Kavaleffinkallio Kavaleffsberget. Nykyisen Ruutikellarintie 7:n kohdalla ja lähistöllä oli 1900-luvun alussa kaksi kauppias Tallbergin varastorakennusta, joissa säilytettiin ruutia ja dynamiittia. Tästä aihepiiristä saadaan nimi Patruunakatu Patrongatan uudelle kadulle, joka johtaa tältä suunnalta Puustellinkallion kaava-alueelle. Nimi ulotetaan myös lyhyelle osuudelle, jolla nyt on nimi Ruutikellarinsuu. Nimenannossa on huomioitu toissijaisena myös patruuna- ja patron-sanojen merkitys 'kartanon tms. omistaja'. Alueen itäkolkassa on ollut vuodesta 1980 asemakaavassa pienehköllä puistolla nimi Bertil Erikssonin puisto mäkkyläläisen Espoon kotiseutusihteerin Bertil Erikssonin mukaan, mutta kaavanmuutoksessa puisto ja nimi jäävät pois. Nimistösuunnitelman on laatinut kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä. Tietoja Kiannon perheen asumisesta Albergan seudulla on saatu Leppävaaraseuran ja Pitäjänmäki-seuran kansalaismuistipiirien keräämistä aineistoista. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä sijainnilla kehittyvässä kaupunkirakenteessa hyvien joukkoliikenneyhtyeksien vieressä ja näin ollen tulee vähentämään yksityisautoiluun pohjautuvaa liikkumismuotoa. Asemakaavan muutos täydentää yhdyskuntarakennetta ja tukeutuu Leppävaaran aluekeskukseen. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Alueelle suuntautunut liikenne tulee käyttämään samoja katuja kuin nykyinenkin liikenne. Kaavaratkaisu poistaa mahdollisuuden alueen läpi ajoon. Alueelle muodostuu turvallinen ja yleiselle jalankululle ja pyöräilylle osoitettu ympäristö.

26 26 (33) Kaava-alueelle on tehty liikenteen toimivuustarkastelu kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä. Tarkasteluiden mukaan Turuntien ja Puustellinmäen liittymään tarvitaan liikennevalot. Mäkkylän puistotien ja Ruutikellarinsuun liittymä toimiin ilman liikennevalo-ohjausta tulevaisuudessakin. Turuntien ja Puustellinmäen liittymän sekä Turuntien ja Mäkkylän puistotien liittymän toimivuus on kapasiteetin ylärajoilla. Turuntien kehittämissuunnitelmassa esitetyt lisäkaistat lisäisivät liittymän kapasiteettia ja vähentäisivät häiriöherkkyyttä Turuntien liittymissä. Tarkemmin liikenteen toimivuudesta on kerrottu kunnallistekniikan yleissuunnitelman liikenneteknisessä tarkastelussa (Sito Oy, ). Kuva. Viivytykset (sekuntia / ajoneuvo) ja liittymien palvelutasot iltahuipputuntina ennustetilanteessa vuonna 2035 (Sito Oy, ) 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavaratkaisu vaikuttaa alueen luontoon ja maisemaan. Olemassa oleva rakennuskanta on sijoittunut suunnittelualueen keskelle jättäen korttelialueen reunavyöhykkeelle puustoisen vyöhykkeen. Voimassa oleva asemakaava on kuitenkin mahdollistanut III-kerroksisten rakennusten rakentamisen alle 4 metrin etäisyydelle Ruutikellarintiestä. Korttelialue ei ole rakentunut kuin osin kaavan mahdollistamassa määrässä. Suunnittelualueella oleva luonnonmukainen ympäristö vähenee olemassa olevasta tilanteesta. Rakentamisen alle jäävällä alueella ei ole kuitenkaan merkittäviä luontoarvoja. Kaavassa on osoitettu säilytettäväksi alueelle tyypillisiä piirteitä sekä olemassa olevaa luontoa. Kaavamuutoksella poistuu Bertil Erikssonin puisto, mutta samalla osoitetaan uudet pinta-alaltaan laajemmat puistot.

27 27 (33) Kuva Bertil Erikssonin puisto, Espoon kaupunki Webmap/BlomStreet klo Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavan mukaisella rakentamisella on vaikutuksia väestön määrään. Lisääntynyt asukasmäärällä on vaikutuksia muun muassa ajoneuvoliikenteen määriin, millä on negatiivisia vaikutuksia lähialueiden asukkaisiin. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole kohtuuttomia. Kaavan mukainen rakentaminen muuttaa Ruutikellarintien ympäristöä kaupunkimaiseksi. Rakentaminen sijoittuu lähimmillään noin metrin etäisyydelle katualueesta. Etäisyydet Ruutikellarintien vastakkaisella puolella sijaitseviin kerrostaloihin on lähimmillään noin 18 m. Alueesta on tehty varjotutkielma. Olemassa oleviin asuinkerrostaloihin ja piha-alueisiin kohdistuvat varjoolosuhteet eivät ole kohtuuttomia ja pitkäkestoisia. kello Kesäkuu maaliskuu

28 28 (33) Erityisryhmien asumisen sijoittaminen oppilaitosten läheisyyteen helpottaa liikkumista alueella, koska alueen katuverkosto suunnitellaan esteettömyyden periaatteita noudattaen. Alueen katu-, jalankulku- sekä pyöräilyverkoston kehittäminen parantaa kaikkien alueella liikkuvien turvallisuutta. Suunnittelualueen olemassa oleva rakennuskanta on sijoittunut korttelialueen keskelle jättäen reuna-alueet metsäiseksi. Alue on mielletty puistoksi, mutta kyseessä on ollut oppilaitoksen ja siihen kuuluvien asuntoloiden piha-aluetta. Kaavamuutoksella selkeytetään yksityiset ja julkiset alueet sekä parannetaan jalankulku- ja pyöräilyreitistöä alueen halki. Alueen asukasmäärän kasvulla on vaikutuksia lähiympäristön ajoneuvoliikennemääriin. Liikenteellisiä haittavaikutuksia on vähennetty sijoittamalla Puustellinmäen kaavamuutoksessa oppilaitos Turuntien varteen, jolloin muun muassa saattoliikenteen vaikutus ei ulotu asuinalueelle. Uudet katujärjestelyt poistavat läpiajomahdollisuuden. Alueelle sijoitettava Y-korttelin saattoliikenne voidaan toteuttaa kahdesta eri suunnasta, Turuntieltä ja Ruutikellarintieltä. Uusi katuyhteys (Patruunankatu) on siirretty Ruutikellarinsuun jatkeeksi saatujen mielipiteiden mukaisesti.