sivu 1. SIEMENPERUNAKESKUKSEN TAUSTAA JA HISTORIAA 1 2. PERUNAN TUOTANTO JA JALOSTUS MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖS- SÄ 1

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. SIEMENPERUNAKESKUKSEN TAUSTAA JA HISTORIAA 1 2. PERUNAN TUOTANTO JA JALOSTUS MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖS- SÄ Perunantuotannon muutospaineet Perunan markkinakehitysnäkymät Kulutuskäyttäytymisen muutokset Geenitekniikan mukaantulo Luonnonmukainen tuotanto Informaatiotekniikan vaikutus kulutukseen EU:n laajentuminen Maatalouden eurooppalainen malli Suomen elintarviketalouden laatustrategia 5 3. SIEMENPERUNAKESKUKSEN TEHTÄVÄT Siemenperunakeskuksen säädöspohja ja tehtävät SPK:n asema ja tehtävät SPK:n organisaatio Ns. High Grade -vyöhyke Muu lainsäädäntö 6 4. SIEMENPERUNAKESKUKSEN TALOUS JA RESURSSIT Liikevaihto Talouden tavoitteet Resurssit 7 5. TUTKIMUS 7 6. TAVOITTEET JA STRATEGIAT Nykytila Johtokunnan visio SPK:n toiminnan tavoitteista SPK:n toimintastrategia johtokunnan mukaan SPK:n tavoitteet vuoden 2001 talousarvioesityksessä MMM:n ja SPK:n välinen tulossopimus vuodelle SPK:n ASIAKKAIDEN ESIINTUOMAT LAITOKSEN TOIMINNASSA ILMENNEET ONGELMAT 10

2 1. SIEMENPERUNAKESKUKSEN TAUSTAA JA HISTORIAA Siemenperunakeskus (SPK) perustettiin vuonna 1976 maa- ja metsätalousministeriön ja peruna-alan yritysten aloitteesta Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) yhteyteen. Perustamisen taustalla oli perunateollisuuden ja ruokaperunatuottajien tarve saada perunan siemenhuolto tarpeita vastaavaksi. Tavoitteena oli suomalaisen perunatuotannon sato- ja laatutason nostaminen sekä alan kannattavuuden parantaminen. Siemenperunan tuotanto kasvoi nopeasti. SPK toimitti laadukasta siementä ja toiminta vastasi alan tarpeita. Vuonna 1983 aloitettiin kasvusolukkoaineiston (meristeemiaineisto) tuottaminen. Perussiemen tuotanto kaksinkertaistui 1980-luvulla. Tuotannossa olevia lajikkeita oli noin 20. Vuonna 1990 siemenperunaa tuotettiin yli oman tarpeen, minkä vuoksi SPK:n tuotantoalaa alennettiin. Samaan aikaan alalle tuli uusia toimijoita ja siementuotannon rakenne muuttui, kun siementuotannossa alettiin tuottaa sertifioituja siemenluokkia. Vuona 1993 Suomi liittyi kansainväliseen kasvinjalostajanoikeussopimukseen (UPOV). Lajikkeiden siementuotanto-oikeus siirtyi tällöin kokonaan lajikkeen jalostajan ja sen oikeuksien omistajan päätösvaltaan. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin (EU) muutti merkittävästi vallinnutta tuotantokäytäntöä ja siementuotannon toimintaympäristöä Suomessa. Muutosten seurauksena SPK liikelaitoistettiin vuonna 1996 ja samalla se irtautui Maatalouden tutkimuslaitoksesta. SPK:n ydintehtäviksi määriteltiin terveen siemenaineiston ylläpito ja perussiemenen tuottaminen Suomessa viljeltävistä ja vientiin tuotettavista perunalajikkeista. Laitoksen oli tavoitteiden mukaan tuotettava liikeylijäämää vuoteen 1999 mennessä. SPK:n keskeiset asiakkaat olivat ja ovat edelleen lajike-edustajat ja perunateollisuusyritykset. Ylläpidettävien lajikkeiden määrä oli tuolloin noin 30 lajiketta. Siementuotanto kasvoi 270 hehtaariin ja noin 6000 tonniin sieme n- tä, joista korkeimpien siemenluokkien osuus oli ja on edelleen noin 60 prosenttia. 2. PERUNAN TUOTANTO JA JALOSTUS MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖS- SÄ Maa- ja elintarviketalouden ml. perunan tuotanto ja jalostus, toimintaympäristö muuttui viimeisen vuosikymmenen aikana huomattavasti. Erityisesti liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 aiheutti suuria muutoksia Suomen maataloudelle. EU-jäsenyys merkitsi maamme maatalouspoliittisen järjestelmän syvällistä muutosta. Kansallisesta maatalouspolitiikan ja suojattujen markkinoiden ajasta siirryttiin yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja sisämarkkinoihin. Nyt toteutettava yhteinen eurooppalainen maatalouspolitiikka antaa kansallista liikkumavaraa vain rajoitetusti. EU-jäsenyyden ja yhteisten sisämarkkinoiden myötä kansainvälinen kilpailu maa- ja elintarvikemarkkinoilla kiristyi. Sopeutumishaaste kohdistui koko elintarvikeketjuun. Jäsenyyden suoranaiset vaikutukset kohdistuivat voimakkaimmin tilatasolle jäsenyyden alentaessa merkittävästi tuottajahintoja. Hintojen laskua korvattiin uusilla maatalouden tukijärjestelmillä. Elintarviketeollisuus joutui jäsenyyden seurauksena sopeutumaan kilpailun kiristymiseen rajasuojan hävitessä kotimarkkinoiden ja sisämarkkinoiden väliltä. Erityisesti ruokaperunateollisuus joutui voimakkaaseen hintakilpailuun. Kuluttajille EU-jäsenyys toi runsaat 10 prosenttia aikaisempaa edullisemmat elintarvikkeet. Elintarvikkeiden kuluttajahintojen nousu on lisäksi EU-jäsenyyden aikana ollut yleistä hintojen nousua hitaampaa. 2

3 Suomen liittyessä EU:hun ja tuonnin vapautuessa pelättiin Suomen hyvän kasvinterveyden tilan heikentyvän. Kasvituotteiden rajatarkastukset eivät nykyisin kata enää kaikkia tuontieriä, mutta tarkastuksia tehostetaan tarpeen mukaan. Mm. koloradokuoriaisen valvontaa perunaviljelyksillä on tehostettu. Suomen kasvinterveyden tila on edelleen hyvä ja uusien kasvitautien ja rikkakasvien esiintyminen ja leviäminen on pystytty estämään. 2.1 Perunantuotannon muutospaineet Suomen maatalous- ja elintarvikesektorin viime vuosien muutokset ovat pääosin suoranaista tai välillistä seurausta EU-jäsenyydestä. Monet muutokset ovat kuitenkin myös osittain seurausta la a- jemmista kansainvälisistä muutospaineista, jotka olisivat vaikuttaneet sektorin toimintaan unionin jäsenyydestä riippumatta. EU-jäsenyys on lähinnä nopeuttanut tai voimistanut näiden muutosten vaikutusta ja merkitystä. Maailmanmarkkinoiden sekä kansainvälisen maatalous- ja kauppapolitiikan muutokset muokkaavat maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristöä. Muutosten vaikutus maa- ja elintarviketuotantoon on nopeaa. Kaupan ketjuuntuminen on vähentänyt perunan ostajien määrää. Suurien perunapakkaamoiden merkitys perunantuottajien ja -ostajien välissä on merkittävästi kasvanut. Ostajat vaativat suuria yksittäisiä perunan toimitusmääriä. Tuottajan vaikutusmahdollisuudet suhteessa suuriin ostajiin ovat heikentyneet ja perunan hinta siten edelleen laskenut. Siemenperunakeskuksen toimintaympäristössä on sen perustamisesta tapahtunut huomattavia muutoksia. Sertifioidun siemenperunan käyttö ja tuotanto on kasvanut ja niiden odotetaan edelleen kasvavan. Perunamarkkinoilla on tapahtunut muutoksia eri perunatuotantosuuntien kehittyessä ja siemenperunan markkinatilanne on muuttunut. Sisämarkkinatilanteessa peruna-ala on vapautunut kaupan esteistä, mikä on merkinnyt kilpailun kiristymistä. Samalla myös yritystoiminnan rakenne ja yritysten toimintatavat ovat muuttuneet. Myös kasvinsuojelullisissa olosuhteissa on tapahtunut muutoksia. Suomessa kansallinen laatustrategia on valittu keskeiseksi keinoksi edistää suomalaisten elintarvikkeiden laatua ja kotimaisen elintarviketalouden kilpailukykyä ja laatustrategian toteuttaminen elintarvikeketjun ja hallinnon yleisin toimenpitein on käynnistetty Perunan markkinakehitysnäkymät Perunan lähivuosien tuotanto- ja kulutuskehitysnäkymissä ei odoteta tapahtuvan oleellisia muutoksia. Ruokaperuna-, ruokateollisuusperuna- ja varhaisperunatuotanto säilyvät jokseenkin entisellään. Tärkkelysperunan tuotanto on kiintiöity. Perunan tuottajahinnan oletetaan pysyvän nykytasolla myös kotimarkkinoiden osalta, jos sääolot ovat normaalit. Vientimarkkinoiden kehitys riippuu paljolti lähimarkkinoiden perunasadosta ja sen laadusta. Perunaa tuodaan sekä teollisuuden tarpeisiin että suoraan vähittäismyyntiin, erityisesti ns. varhaisperunan tuonti on lisääntynyt viime vuosina. Tämän kehityksen odotetaan jatkuvan. Siemenperunan menekin ei ruokateollisuusperunan tuotannossa oleteta lisääntyvän. Sertifioidun siemenen käytön oletetaan kuitenkin lisääntyvän ruoka- ja varhaisperunatuotannossa Kulutuskäyttäytymisen muutokset Markkinakehitykseen vaikuttavat oleellisesti elintarvikekulutuksen pidemmän aikavälin muutokset, jotka ovat osa kulutuskäyttäytymisen yleistä muutosta. Kuluttajan käyttäytymisen päämääränä ei 3

4 katsota olevan yksinomaan tarpeiden tyydytys, vaan kuluttajan käyttäytymistä ohjaavat aistinautintojen hakeminen, mielikuvat, esteettiset seikat, tunne-elämykset ja sosiaaliset tekijät. Kulutuksen muuttuminen välttämättömyydestä osaksi laaja-alaisempaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta on heijastunut myös elintarvikkeiden kulutukseen ja kysyntään. Perunan osalta kulutuskäyttäytymisen muutos on näkynyt lähinnä perunan jalostusasteen nousuna. Uudet kulutustrendit korostavat tuotteiden laatua ja turvallisuutta sekä ruoan valmistuksen helppoutta ja mukavuutta. Elintarvikkeita ei enää osteta vain ravinnon tarpeen tyydyttämiseksi, vaan tuotevalintoihin vaikuttavat yhä monitahoisemmat tekijät. Ravitsemustieteellisestä, sosiokulttuurisesta ja talousteoreettisesta näkökulmista tarkasteltuna ruokavalintojen kokonaisuuteen vaikuttavat nyk y- ään yhteiskunnassa vallitsevat arvostukset ja ruokaan liittyvä informaatio, kotitalouksien voimavarat ja olosuhteet sekä ruoan tuotantoon ja kauppaan liittyvät tekijät. Elintarvikemarkkinat ovat viime vuosina muuttuneet aikaisempaa kysyntälähtöisemmiksi ja kuluttajan valintamahdollisuudet esim. erilaisina perunajalosteiden saatavuutena ovat lisääntyneet. Kulutuksen ja kulutustottumusten muutosten myötä perinteisemmät elintarvikkeiden valintaperusteet (mm. hinta, maku ja tuoreus) ovat saaneet rinnalleen uudempia valintaperusteita, kuten tuotteen ulkonäkö, terveellisyys, laatu, puhtaus, pakkaus, tuttuus, valmistaja sekä valmistustapa. Kokona i- suudessaan elintarvikkeiden valintaperusteiden laajentuminen merkitsee mm. sitä, että elintarvikkeiden kulutusmuutosten ennakoiminen ja ennustaminen on aikaisempaa haastavampaa. Epäilys jonkun tuotteen tai tuoteryhmän turvallisuudesta ja terveellisyydestä voi heijastua nopeasti kuluttajien valintoihin ja ostopäätöksiin Geenitekniikan mukaan tulo Teknologian ja tekniikan kehittyminen voivat osaltaan muuttaa maataloustuotantoa. Eri arvioiden mukaan suurimmat markkinoihin heijastuvat muutokset ovat odotettavissa geenitekniikan kehittymisestä ja informaatiotekniikan maatalouteen liittyvistä sovelluksista. Maataloudessa geenitekniikkaa soveltamalla pyritään lisäämään kasvien ja eläinten tuottavuutta ja kestävyyttä esimerkiksi erilaisia tauteja, tuholaisia ja ympäristöstressiä vastaan. Tällä hetkellä ge e- nitekniikalla muunneltuja organismeja on maataloudessa laajamittaisessa käytössä lähinnä kasvintuotannossa. Euroopan osuus on tällä hetkellä maailman gm-viljelyalasta 0,03 prosenttia. Suomessa ei ole viljelyssä hyväksyttyjä gm-lajikkeita. Tärkkelysperunasta on Ruotsissa jalostettu tekniseen käyttöön tarkoitettu lajike, joka ei kuitenkaan ole saanut markkinointilupaa Ruotsissa. Suomessa lupaa ei ole haettu. EU:ssa käydään vilkasta keskustelua siitä, hyväksytäänkö gm- lajikkeita viljelyyn, ja jos hyväksytään, niin millä ehdoilla. Asia on esillä myös kansainvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä keskusteluna siitä, kuinka gm-tuotteiden kansainvälinen kauppa järjestetään. Maataloustuotteiden markkinoiden kannalta gm-tuotteiden osalta oleellisia kysymyksiä on mm. se, kohdistetaanko tuotteiden merkintävaatimus gm-tuotteisiin vai niistä vapaisiin tuotteisiin. Lisäksi, jos vaaditaan perinteisten tuotteiden ja uuden tekniikan avulla tuotettujen tuotteiden tarkkaa erottamista, tämä voi johtaa huomattaviin investointikustannuksiin, koska eri tyyppisille tuotteille olisi tällöin oltava omat kuljetuskalustot ja varastot. Kulutuksen ja kuluttajien näkökulmasta gm-tuotteisiin liittyy hyväksyttävyysongelma. Osa kuluttajista kieltäytyy jyrkästi käyttämästä gm-raaka-aineita sisältäviä tuotteita ja osa katsoo, että gm 4

5 tuotteet eivät eroa perinteisistä tuotteista. Keskeinen syy tähän suhtautumiseroon on se, että gm tuotteiden pitkän aikavälin vaikutuksista terveyteen ja biologiseen ympäristöön ei ole tarkkaa tietoa. Viljelijöiden kannalta gm- lajikkeiden käyttö voi parhaassa tapauksessa alentaa tuotantokustannuksia ja lisätä viljelyn kannattavuutta. Toisaalta on mahdollista, että kustannussäästöjä ei synny, vaan riippuvuus tuotantopanosten myyjistä kasvaa ja lisäksi tuotteiden markkinointiriskit kasvavat Luonnonmukainen tuotanto Kulutukseen tarkoitetun luomuperunan käytön odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina. Sen sijaan ruokaperunateollisuuden mahdollisuudet käyttää luomuperunaa tuotannossaan rajoittuu lähinnä lasten ruokien valmistukseen. Nykyinen luomutuotantokapasiteetti ei pysty toimittamaan riittäviä määriä luomuperunaa ruokaperunateollisuuden käyttöön. Luomusiemenperunan käytön kasvua rajoittaa EU:n lainsäädäntö, joka sallii muulla tavoin kuin luonnonmukaisesti tuotetun siemenen käyttämisen luomutuotannossa vuoden 2003 loppuun, jos markkinoilla ei ole saatavissa luomusiementä. Myös Suomi on soveltanut käytännössä kyseistä poikkeusta Informaatiotekniikan vaikutus kulutukseen Informaatiotekniikka tuo mahdollisuuden tehostaa tiedon siirtoa ja kehittää uusia sovelluksia. Nykytekniikan avulla voidaan siirtää tietoa nopeasti ja tarkasti sellaisiinkin paikkoihin, jonne sen toimittaminen on aikaisemmin ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tiedonsiirtojärjestelmien kehittyminen mahdollistaa esimerkiksi aikaisempaa tarkempien viljelymenetelmien käytön. Informaatiotekniikan sovellusmahdollisuudet ovat laajat, joten sillä voi olla tulevaisuudessa huomattava merkitys maa- ja elintarviketalouden tuotemarkkinoilla EU:n laajentuminen Maatalous on yksi vaikeimmista asiakokonaisuuksista EU:n laajentumisessa. Maataloudella on suuri merkitys jäsenehdokasmaiden kansantaloudessa, joten sitä koskevat päätökset vaikuttavat oleellisesti laajentumishankkeen onnistumiseen. EU:n nykyisten jäsenvaltioiden ja hakijamaiden välillä on huomattavia eroja maa- ja elintarviketalouden tuottavuudessa ja tuotteiden laadussa. Nämä erot va i- keuttavat sisämarkkinoiden laajentamista. Sisämarkkinoiden häiriötön toiminta edellyttää, että markkinoille tulevien tuotteiden laatu on riittävän hyvä. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenehdokasmaiden on toimeenpantava elintarvikkeiden la a- tuun vaikuttava lainsäädäntö mm. maatalouden tuotantopanosten sekä kasvinterveysmääräysten, mm. perunan kasvitautien osalta. Jos näitä määräyksiä ei pystytä toimeenpanemaan ennen jäsenyyttä, joudutaan siirtymäkausijärjestelyihin, jotka heikentävät markkinoiden toimivuutta ja vääristävät kilpailua Maatalouden eurooppalainen malli Viime vuosien keskeinen kehitystrendi on erityisesti Euroopassa ollut maatalouden monimuotoisuuden arvostuksen lisääntyminen. Tämä ei vielä suoranaisesti näy maataloustuotteiden markkinoilla. Maatalouden eurooppalainen malli käsitteellä korostetaan maatalouden monimuotoisuutta ja maatalouden merkitystä tasapainoisessa alueellisessa kehityksessä. Käsitteellä halutaan erityisesti 5

6 korostaa, että maatalous ei ole pelkkää elintarvikkeiden tuottamista, vaan maatalous liittyy oleellisesti moninaisten ympäristö-, kulttuuri- ja maaseutuhyödykkeiden ja -palvelujen tuottamiseen Suomen elintarviketalouden laatustrategia Suomen kansalliseen elintarviketalouden laatustrategiaan ovat sitoutuneet kaikki elintarviketuotannon osapuolet. Strategian tavoitteena on hallinnon, tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan sekä elintarvikeketjun yhteisin toimenpitein kehittää tuotteiden ja toiminnan laatua ja varmistaa laadun säilyminen pysyvästi korkealla tasolla ja samalla parantaa yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Tärkeää on voida osoittaa luotettavasti elintarvikkeiden laatu, puhtaus, alkuperä ja tuotantotapa ja tuottaa elintarvikkeita kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Strategia perustuu laatu- ja ketjuajatteluun. Lopputuotteen laadun varmistamiseksi tuotantoketjun ja sen valvonnan tulee olla aukoton ja jäljitettävissä ja laadunvarmistuksen ja vastuun tuotteiden laadusta tulee korostua ketjun kaikissa vaiheissa alkutuotannosta kuluttajalle saakka. Strategian keskeinen lähtökohta on asiakaslähtöisyys. Kuluttajan tarpeiden ja odotusten huomioon ottaminen on avaintekijä koko elintarvikeketjun menestymisen kannalta, joten tuotteiden ja toiminnan laadun tulee vastata niitä. 3. SIEMENPERUNAKESKUKSEN TEHTÄVÄT 3.1. Siemenperunakeskuksen säädöspohja ja tehtävät SPK:n toimintaa sääntelevät laki siemenperunakeskuksesta (1406/1995, jäljempänä SpkL) ja asetus siemenperunakeskuksesta (1407/1995, jäljempänä SpkA, muut. asetuksella 1292/1997). Perunanviljelyä SPK:n tuotantoalueella sääntelee laki siemenperunakeskuksen tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista (356/1995) ja maa- ja metsätalousministeriön päätös siemenp e- runakeskuksen tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista (MMMp 29/95, muut. 100/95, 115/97 ja 51/00). Muita keskeisiä SPK:n toimintaympäristöön vaikuttavia säädöksiä ovat siemenkauppalaki (728/2000), kasvinsuojelulaki (1203/1994, muut. 35/1997 ja 667/1999), laki kasvinjalostajanoikeudesta (789/1992, muut. 721/1995, 238/1999 ja 651/2000), asetus kasvinjalostajanoikeudesta (907/1992) sekä laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä (896/1977, muut. 1305/1988, 802/1990, 1321/1993, 240/1999 ja 1126/1999) SPK:n asema ja tehtävät SPK on valtion laitos, jonka tulee toiminnassaan noudattaa yleisiä liikeperiaatteita valtion talousarvion rajoissa (SpkL 1 ). SPK:lla on oikeus tehdä perunalajikkeiden ylläpito-, tuotanto-, markkinointi- ja edustussopimuksia sekä ostaa ja myydä vaihto-omaisuutta, kalustoa ja immateriaalioikeuksia (SpkL 2 ). SPK:n tehtävänä on Suomessa yleisesti viljeltävien perunalajikkeiden terveen siemenaineiston ylläpito sekä tällaisten lajikkeiden perus- ja sertifioidun siemenen tuotanto ja markkinointi Suomessa, erityisesti SPK:n tuotantoalueen perunanviljelijöille, sekä muissa maissa. SPK:n tulee omalta osaltaan edistää siemenperunan markkinointia muihin maihin. Lisäksi SPK:n tehtävänä on tutkia ja ke- 6

7 hittää korkealaatuisen siemenperunan tuotantotekniikkaa erityisesti Suomen pohjoisiin oloihin sopivaksi (SpkL 1 ja SpkA 1 ) SPK:n organisaatio SPK:n toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta. Johtokunta asettaa tavoitteet SPK:n toiminnalle ja päättää sen toimintalinjoista sekä ohjaa ja valvoo asetettujen tavoitteiden toteutumista. Johtokunta päättää SPK:n talousarvioehdotuksesta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta, hyväksyy laitoksen tilinpäätöksen sekä päättää merkittävän liiketoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä muista SPK:n kannalta merkittävistä asioista (SpkL 3 ja 5 ). SPK:n päällikkönä on johtaja, joka johtaa ja kehittää SPK:n toimintaa sekä, vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta (SpkL 3 ja 9 ). 3.2 Ns. High Grade -vyöhyke SPK:n tuotantoalueesta säädetään Siemenperunakeskuksen tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista annetussa laissa. SPK:n tuotantoalue sijaitsee Tyrnävän ja Limingan kuntien alueella ja sillä saadaan markkinoida siemenperunan tuotannossa ja perunan viljelyssä käytettäväksi vain maa- ja metsätalousministeriön (MMM) säätämät laatuvaatimukset täyttävää siemenp e- runaa. Nämä vaatimukset on määritelty MMMp:ssä 29/95. SPK:n tehtävänä on tuottaa ja markkinoida SPK:n tuotantoalueen perunanviljelijöille siemenperunaa, jota tuotantoalueen perunanviljelijät ovat velvollisia käyttämään. 3.3 Muu lainsäädäntö Siemenkauppalaki sääntelee pelto- ja puutarhakasvien kylvösiementen tuotantoa, markkinointia, maahantuontia ja maastavientiä. Siemenkauppalaki on erityislaki, joten siltä osin kuin siinä ei ole säännöksiä ostajan ja myyjän oikeudellisesta suhteesta, sovelletaan kauppalain (355/1987) säännöksiä. Erityisen merkityksellinen SPK:n kannalta on siemenkauppalain 14 :ssä säännelty ns. ankaran vastuun periaatteen mukainen korvausvelvollisuus. Ankara vastuu on tuottamuksesta riippumatonta ja koskee sekä välittömiä että välillisiä kuluja. Kylvösiemenen kunnostaja, pakkaaja ja maahantuoja on velvollinen korvaamaan siemenen käyttäjälle vahingon, joka aiheutuu siitä, että kylvösiemen ei ole ollut siitä annettujen tietojen mukaista tai että siemenessä on ollut muu virhe. Korvausvelvollisuudesta voi vapautua ainoastaan saattamalla todennäköiseksi, että siemenessä ei sitä liikkeelle la s- kettaessa ollut vahingon aiheuttanutta virhettä. Kasvinsuojelulaki koskee niitä toimenpiteitä, joilla torjutaan kasvintuhoojia ja estetään niiden leviäminen. Lisäksi kasvinsuojelulainsäädäntö säätelee kasvien tuottamista ja markkinoimista. Laki kasvinjalostajanoikeudesta sääntelee kasvinjalostajanoikeuden saamisen edellytyksiä ja tämän oikeuden sisältöä. Kasvilajikkeen jalostaja tai se, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, voi saada yksinoikeuden kyseisen lajikkeen ammattimaiseen hyväksikäyttämiseen rekisteröitymällä kasvilajikelautakunna n pitämään kasvilajikerekisteriin. Lajikkeen lisäysaineiston tuottaminen ja ylläpito kuuluvat lajikkeen omistajalle, mutta nämä oikeudet voidaan sopimuksin luovuttaa. SPK on tehnyt pitkäaikaisia ylläpito- ja perussiemenen tuotantosopimuksia suomalaisten lajike-edustajien kanssa, mutta SPK:n omiin nimiin ei ole rekisteröity kasvinjalostajanoikeuksia. SPK:n tuottama perussiemen menee lajike-edustajan käyttöön tämän omaan lisäysviljelyyn. 7

8 Laissa kasvinjalostustoiminnan edistämisestä säädetään, että siemenen sertifioinnista on suoritettava valtiolle kasvinjalostusmaksua. Näitä maksuja vastaava määrä maksetaan kasvinjalostajille kasvinjalostustukena ja käytetään kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen. 4. SIEMENPERUNAKESKUKSEN TALOUS JA RESURSSIT 4.1 Liikevaihto SPK:n organisaatiomuutosvaiheessa luvun puolivälissä MMM asetti laitoksen taloustavoitteeksi tuottaa liikeylijäämää kolmivuotisen siirtymäkauden kuluessa. Tämä tavoite on saavutettu ja SPK:n toiminta on ollut itsekannattavaa. SPK:n liikevaihto oli vuonna ,2 milj. markkaa, eli asetettu tavoite (17,9 milj. mk) ylittyi noin 1,7 %:lla. Vuoden 2001 talousarviossa SPK:n liikevaihdoksi ennakoidaan 17,9 milj. markkaa. 4.2 Talouden tavoitteet SPK toimii liiketoimintaa harjoittavana nettobudjetoituna valtionlaitoksena ja muodostaa oman tilivirastonsa. SPK:n talouden tavoitteena on, että laitoksen toimintamenot pystytään kattamaan siemenperunan ja alan palvelujen myynnillä. Liikekirjanpidon mukaisen tuotto- ja kulujäämän tulee olla positiivinen. Talouden ja tuotannon tavoitteet täsmennetään vuosittain MMM:n ja SPK:n välisissä tulosneuvotteluissa. SpkA:ssa asetettuja tutkimus- ja vienninedistämistehtäviä varten SPK:lle on myönnetty budjetissa erillinen määräraha ( ), joka ei sisälly siemenen ylläpito- ja myyntikuluilla katettaviin kuluihin. Vuonna 2001 määräraha on mk. 4.3 Resurssit SPK toimii vuokralla Senaatti-kiinteistöt omistamissa tuotantotiloissa. SPK:n henkilöstön kokonaismäärä on jo useita vuosia ollut 32 htv, josta 10 htv:tä osa-aikaisina työntekijöinä. Henkilöstön määrässä ei ole jatkossakaan odotettavissa suuria muutoksia, joskin tilapäisen henkilöstön määrää arvioidaan voitavan vähentää 1 2 htv:lla. Merkittävä osa henkilöstöstä on ollut SPK:n palveluksessa jo laitoksen perustamisajoista lähtien, joten on odotettavissa, että henkilöstö tulee aikanaan vaihtumaan melko lyhyellä aikavälillä. 5. TUTKIMUS Suomessa perunatutkimusta tekevät MTT eri toimipaikoista käsin (Jokioinen, Ruukki), Perunantutkimuslaitos Lammilla ja Helsingin Yliopisto. Myös Siemenperunakeskus tekee omaa pilottityyppistä tutkimusta oman siementuotantoprosessin tarpeista lähtien. Perunantutkimuksen ongelma on eri peruna-alan yritysten mukaan sen hajanaisuus. Toisaalta myös eri tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä on viime aikoina kehitetty, esimerkkinä tutkimus "sertifioidun siemenperunan markkinoiden kasvattaminen perunan tyvimätäriski hallitsemalla". 8

9 6. TAVOITTEET JA STRATEGIAT 6.1 Nykytila SPK on toiminut vuoden 1996 alusta lähtien nettobudjetoituna valtion laitoksena, joka muodostaa oman tilivirastonsa. SPK:n talouden tavoitteena on, että laitoksen toimintamenot kyetään kattamaan siemenperunan ja alan palvelujen myynnillä. Liikekirjanpidon mukaisen tuotto- ja kulujäämän tulee olla positiivinen. Talouden ja tuotannon tavoitteet täsmennetään vuosittain MMM:n ja SPK:n välisissä tulosneuvotteluissa. SpkA:ssa asetettuja tutkimus- ja vienninedistämistehtäviä varten SPK:lle on budjetissa myönnetty erillinen määräraha ( ), joka ei kuulu siemenen ylläpito- ja myyntikuluilla katettaviin kuluihin. SPK:n toiminta-ajatuksena on perunalajikkeiden puhdistukseen ja ylläpitoon perustuen tuottaa tervettä ja laadukasta siemenperunaa kansainvälisesti kilpailukykyiseen hintaan sekä kotimaan markkinoille että vientiin. Vuoden 2001 aikana SPK varautuu tuottamaan siemenaineistoja 35 lajikkeesta ja kolmesta jalostuslinjasta. Asiakkaille toimitettavan siemenmäärän arvioidaan nousevan noin tonniin. Kasvukauden 2001 aikana siemenperunaa tuotetaan pääosin toimeksiantoihin perustuen noin 35 lajikkeesta yhteensä 270 hehtaarin alalla. 6.2 Johtokunnan visio SPK:n toiminnan tavoitteista SPK:n johtokunta on vuonna 1999 määritellyt SPK:n toiminnan tavoitteeksi, että SPK pyrkii omalta osaltaan turvaamaan suomalaisen perunantuotannon edellytykset. Keinona uusien perunantuhoojien Suomeen leviämisen estämiseksi ja täällä jo esiintyvien tuhoojien leviämisen estämiseksi nähdään kotimaisen tarkastetun siemenperunan kilpailukyvyn parantaminen. Johtokunnan mukaan tuotanto on sopeutettava kysyntää vastaavaksi, mutta tuotannon nykyistä laajuutta ei sen näkemyksen mukaan tulisi kuitenkaan supistaa. Päinvastoin, SPK:n tuotantoa tulisi laajentaa kotimaisen siemenp e- runan vientimahdollisuuksien parantamiseksi tai ainakin siirtyä tuotannossa entistä enemmän E- siemenluokkien (perussiemenluokkien) tuotantoon. Johtokunta näkee, että SPK:n omistajan tehtävä on huolehtia siitä, että SPK:n toimintaympäristö ja -edellytykset mahdollistavat SPK:n kehittämisen nykyajan vaatimusten mukaisesti. 6.3 SPK:n toimintastrategia johtokunnan mukaan Johtokunta on vuonna 1999 määritellyt keskeiset strategiat edellä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. Niiden mukaan SPK:n tuotannon perusrakenne mahdollistaa asetetut tavoitteet. Strategisena tavoitteena tulisi kuitenkin pitää pyrkimystä määrätietoisesti kohottaa korkeampien siemenluokkien (esiperus- ja perussiemen) tuotantoa ja markkinointia. Perussiemenen kysyntä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole niin suuri, että taloudellisesti olisi kannattavaa keskittää tuotanto vain perussiemenen tuottamiseen. Näin ollen SPK tuottaa tällä hetkellä myös ns. käyttösiementä (luokat E3 ja A). Tavoitteena on yhdessä lajike-edustajien kanssa löytää keinot entistä paremman esiperussiemenen tuottamiseksi. Siemenperunan viennin osalta SPK:n strategiana on useimpien lajikkeiden osalta toimia yhteistyö s- sä lajikejalostajien sekä näiden suomalaisten edustajien kanssa. Tämän lisäksi SPK:n aikomuksena 9

10 on myös itse aktiivisesti etsiä esiperus- ja perussiemenen vientimarkkinoita ns. vapaiden lajikkeiden osalta. Asiakaspalvelun laatua on tarkoitus kehittää osana SPK:n laatujärjestelmää. Säilyttääkseen olema s- sa olevat asiakassuhteensa ja kehittääkseen niitä SPK kehittää olemassa olleita sopimusmallejaan sekä henkilöstönsä valmiuksia asiakaspalveluun. Kehitystyö on tarkoitus tehdä ottaen huomioon asiakkaiden tarpeet ja mielipiteet. Tavoitteena on myös laajentaa asiakaskuntaa nykyisestään. SPK pyrkii pitämään osaamistaan ajan tasalla sekä kehittämään sitä kouluttamalla henkilöstöään. Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään myös SPK:n kontakteja eri tutkimuslaitoksiin, yliopistoihin ja siemenperuna-alalla toimiviin yrityksiin. SPK:n strategiassa merkityksellisen laatuajattelun mukaisesti pääperiaatteena on laitoksen toiminnan jatkuva parantaminen kaikilla osa-alueilla. 6.4 SPK:n tavoitteet vuoden 2001 talousarvioesityksessä Vuoden 2001 talousarvioesityksen valmistelussa maa- ja metsätalousministeriö on alustavasti asettanut SPK:n liiketoiminnan tulostavoitteeksi positiivisen tuotto- ja kulujäämän. Vuoden 2001 aikana liikevaihdon on arvioitu laskevan markkaan ja tuotto- ja kulujäämäksi muodostuvan markkaa. Liiketoiminnan bruttotulojen arvioidaan vuonna 2001 laskevan markkaan. 6.5 MMM:n ja SPK:n välinen tulossopimus vuodelle 2001 SPK:n toimintatavoitteena on TTS-kaudella panostaa erityisesti toiminnan tehokkuuden parantamiseen, siemenperunan laatuvaihtelujen minimoimiseen, asiakastyytyväisyyden parantamiseen ja kansainvälisen tunnettuuden lisäämiseen sekä siemenperunan vientiin. Tuotannon laajuuden osalta SPK:n tarkoituksena on TTS-kaudella ylläpitää tuotannon nykyinen laajuus, eli siemenperunaa tuotetaan noin 300 ha:n alalla, josta esiperussiemenen osuus on noin 10 % ja perussiemenen osuus noin 90 %. Tällä laajuudella SPK:n koko tuotantokapasiteetti on hyödynnetty ja vuosittainen tuotanto on noin tonnia ulostoimitettavaa sertifioitua siementä. Strategiana on edelleen lisätä perussiemenen tuotanto-osuutta. Resurssien puolesta SPK:n olisi mahdollista keskittää koko tuotantonsa perussiemenluokan tuottamiseen, mutta Suomen rajallisen siemenperunatarpeen vuoksi näin suurta perussiementuotantoa varten ei ole ollut riittävää kysyntää. Sertifioidun siemenen tuotantoa tullaan jatkamaan. Tarkoituksena on myös jatkaa käyttösiemenen tuotantoa. Tältä osin tuotantomenetelmien kehitystyötä on tarkoitus jatkaa tuotannon taloudellisuuden lisäämiseksi ja kasvitautiriskien pienentämiseksi. SPK vie siemenperunaa ulkomaille yhteistyössä lajikejalostajien ja lajikkeiden suomalaisten edustajien kanssa. Tarkoituksena on myös etsiä omia lajikkeita erityisesti vientiä varten. SPK markkinoi myös lajikkeiden puhdistus- ja esiperussiemenen tuotantopalveluita ulkomaisille lajikeomistajille. Vuoden 2001 aikana SPK:n on tarkoitus tarkentaa vientistrategioitaan kunkin eri vientikohteen osalta. Vuosina SPK:n strategiana on kehittää toimintaansa tehostamalla kasvipatologista kokonaishallintaa. Tavoitteena on paras mahdollinen tuotantotekniikka ja loppuun saakka ulottuva laadunvarmentaminen siementuotannon kantasiemenenä käytettävän E1- ja E2-luokan siemenen 10

11 tuotantoprosessissa. Laatuajattelun mukaisesti pääperiaatteena on toiminnan jatkuva parantaminen kaikilla osa-alueilla. Tavoitteen saavuttamiseksi SPK pyrkii kehittämään tuotantotekniikkaansa, lisäämään omaa tutkimustoimintaansa sekä osallistumaan aktiivisesti alan tutkimushankkeisiin. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa erityisesti E1- ja E2-luokkaisen siemenen tuotannon aiempaa selkeämpää eriyttämistä E3- ja A-luokan siemenen tuotannosta. Vuoden 2001 aikana saadaan sertifiointivalmiuteen ISO standardin tasoinen laatujärjestelmä, jossa on kuvattu ja ohjeistettu tuotanto-, asiakas- ja hallintoprosessit sekä tuotekehitys. Lisäksi SPK on suunnitellut ottavansa käyttöön ns. hydroponisen mukulantuotantojärjestelmän ja uusivansa ensimmäisen lisäysvaiheen siemenaineiston varastotilan. Järjestelmä merkitsisi 2 3 miljoonan markan investointia, joten järjestelmää ei voida toteuttaa SPK:n omin varoin. 7. SPK:n ASIAKKAIDEN ESIINTUOMAT LAITOKSEN TOIMINNASSA ILMENNEET ONGELMAT SPK:n asiakkaiden esiintuomat laitoksen toiminnassa ilmenneet ongelmat voidaan jakaa karkealla tasolla neljään osaan. 1) Taloustavoitteisiin liittyvät ongelmat; 2) Organisaation ja toiminnan ongelmat; 3) Tuotannon varmuus ja laatu; 4) Asiakaspalvelu. 1. Taloustavoitteeseen liittyvät ongelmat SPK:n markkinalähtöisen toiminnan yhtenä esteenä nähdään sen nykyinen toimintamalli. Ongelmat syntyvät lähinnä suurten investointien osalta, sillä myös liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen kyseisten investointien rahoituksesta päätetään valtion talousarvioissa. 2. Organisaation ja toiminnan ongelmat Erityisesti SPK:n asiakastaholta on tuotu esiin se, että SPK ei pysty joustavasti vastaamaan toimintaympäristön asiakkaiden tarpeiden muutoksiin. Osittain tämän on arvioitu johtuvan organisaation jäykkyydestä, mutta myös SPK:n toimintavoista. Tässä suhteessa ongelmia on nähty myös henk i- löstörakenteessa. SPK on toteuttanut tautivapaan siemenperuna-aineksen tuottamista tehtävänsä mukaisesti, mutta tuotannon laajentuessa myös sertifioitaviin luokkiin ongelmaksi on muodostunut se, että SPK toimii käytännössä myös kilpailevana asiakasyrityksenä mm. paikallisten viljelijöiden kanssa. Muiden siemenperunaa tuottavien yksityisten yritysten näkemysten mukaan tämä asettaa heidät kilpailullisesti epätasa-arvoiseen asemaan eikä ole markkinataloudellisessa mielessä tarkoituksenmukaista. Johtokunnan rooli ei ole selkeä suhteessa laitoksen johtajaan ja maa- ja metsätalousministeriöön ja sillä ei ole tosiasiallisesti riittävää päätösvaltaa. Johtaja toimii käytännössä suoraan maa- ja metsätalousministeriön kanssa mm. budjettiin ja tulosohjaukseen liittyvissä asioissa ja johtokunnalle nämä asiat annetaan lähinnä tiedoksi. SPK tuottaa ainoana Suomessa esiperussiemenen kasvusolukkoaineistoa. SPK:n toimintaa koskeva kritiikki on osoitettu mm. tähän ns. monopoliasemaan ja sen välttämiseksi ja hintakilpailun lisäämi- 11

12 seksi suomalaiset peruna-alan yritykset ovat tuoneet Suomeen kasvusolukkoaineistoa. Yritykset katsovat, että SPK:n tapainen käytännön toiminta markkinoilla ei voi kuulua valtion toimintaan. Ainoastaan terveen kasvimateriaalin tuotannon edistäminen yritysten mukaan voisi kuulua sellaiseksi toiminnaksi, jota valtio voisi budjettivaroin tukea. SPK:n liikkumavara valtion liikelaitoksena siementavaran hinnoittelussa on varsin kapea ja riippumaton siemenen satotasosta tai laadusta, ts. markkinoiden tilannetta ei voida riittävästi huomioida. Asiakkaiden kanta on, että SPK:n tulisi toimia liiketoiminnan periaattein. 3) Tuotannon varmuus ja laatu SPK:n tehtävänä on erityisesti terveen siemenaineiston (lajikepuhdas- ja aito, vapaa tavanomaisista kasvitaudeista ja vaarallisista kasvituhoajista) ylläpitäminen. Siemenaineistolle on asetettu kutakin tautia koskevat enimmäismäärien raja-arvot siemenluokittain. Ylläpitoaineistojen ja perussiemenen ensimmäisen sukupolven (E1) on oltava täysin puhtaita. SPK:n tuotannossa ei ole ollut vaarallisia kasvintuhoajia. Sen sijaan tyvimätä on aiheuttanut laatuongelmia ja tilanne on sen osalta merkittävästi heikentynyt. SPK:n perunatoimitusten toimintavarmuuden huonontuminen on johtunut pääasiassa tyvimätäongelmasta. Ongelmaa on pahentanut tilanteen julkistamisen myöhäisyys. SPK ei pahimmillaan ole voinut toimittaa kuin puolet asiakkaan tilaamasta määrästä, mutta lopullisesta toimitusmäärästä asiakas ei ole ilmoituksensa mukaan saanut tietoa ennen kuin huhtikuussa, jolloin perunan istutus on käynnistymässä. Toimitusvarmuuden heikkous on johtanut siemenaineiston tuontiin myös ns. High Grade -alueelle. 4) Asiakaspalvelu SPK:n asiakkaat ovat yksimielisesti tuoneet esille, että yhtenä suurimpana kehittämistarpeena laitoksen toiminnassa on asiakaspalvelun parantaminen, erityisesti asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen mm. tavaran toimituksessa ja kokoluokkien määrittämisessä. Toiminnan pitäisi olla asiakaslähtöistä ja palvelun hyvää, mitä ne eivät käytännössä asiakkaiden näkemysten mukaan ole olleet. Toiminnassa ei myöskään ole otettu huomioon toimintaympäristön muutoksia. 12