Kaupunginhallitus Liite 1 437

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Liite HENKILÖSTÖSUUNNITELMA

2 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖ- JA PALVELUKEHITYSOHJELMA KESKEISET HENKILÖSTÖLINJAUKSET HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS HENKILÖSTÖTOIMENPITEET OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN ELÄKÖITYMISEN HALLINTA, TYÖURIEN JATKAMINEN JA OSAAMISEN SIIRTÄMINEN TYÖLLISTÄMINEN TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNAN JA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN KEHITTÄMINEN TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT HENKILÖSTÖTARPEESEEN VAIKUTTAVAT MUUTOKSET VUOSINA TOIMINNAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS OSTOPALVELUT JA ULKOISTAMINEN HENKILÖRESURSSIEN UUDELLEEN KOHDENTAMINEN JA SISÄISET SIIRROT TYÖKYKYTAVOITE MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ ELÄKEPOISTUMA LIITE

3 2 1. Johdanto Henkilöstösuunnittelun avulla määritellään kaupungin strategian ja palvelutuotannon vaatima määrällinen ja laadullinen henkilöstötarve. Henkilöstösuunnitelman lähtökohtina ovat kaupungin strategia ja henkilöstöstrategia sekä henkilöstöstrategiasta johdettu henkilöstö- ja palvelukehitysohjelma vuosille Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että Mikkelin kaupungin palveluja tuottaa oikea määrä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstösuunnittelu kytketään kiinteästi kaupungin palvelutoiminnan suunnitteluun, jolloin ennakoimme muuttuvia henkilöstön osaamistarpeita, henkilöstön määrää ja rakennetta sekä henkilöstön sijoittumista ja kohdentumista palveluprosesseihin ja yksiköihin. Tavoitteena on, että Mikkelin kaupungin työntekijöillä on oikeanlaista osaamista, motivaatiota yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen, halua itsensä ja työnsä kehittämiseen ja hyvinvointia sekä työkykyä jatkaa työuraa mahdollisimman pitkälle. Henkilöstösuunnittelua varten on toimialoilta koottu tietoa toiminnan ja henkilöstöresurssien suunnittelusta mahdollisimman yhteismitallisesti: toiminnan ja toimintaympäristön muutos, henkilöresursointi, resurssien kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti, ostopalvelut ja vuokratyövoiman käyttö, työkykytavoite sekä osaamisen kehittämisen suunnitelma (ml. koulutussuunnitelma). 2. Henkilöstö- ja palvelukehitysohjelma Henkilöstö- ja palvelukehitysohjelma : Henkilöstön hyvinvointi ja palvelujen parantamisen toimintamallit Henkilöstö- ja palvelukehitysohjelma pohjautuu kaupunginvaltuuston hyväksymään henkilöstöstrategiaan. Ohjelman tarkoituksena on kiteyttää henkilöstöstrategian painopistealueet vuosille Henkilöstö- ja palvelukehitysohjelman pohjalta laaditaan vuosittaiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit toteutumisen seurantaa varten. Ohjelma tukee johdon, esimiesten ja koko henkilöstön työtä sekä tavoitteiden saavuttamista läpi kaupungin organisaation. Palvelujen kehittämisen tavoitteena on tehostaa toimintaa ja toiminnan laatua sekä parantaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta, jota kautta vaikutamme myös henkilöstömäärään ja rakenteeseen.

4 3 Henkilöstö- ja palvelukehitysohjelman painopistealueet Johtaminen ja esimiestyö ovat avainasemassa yhdenmukaisten toimintamallien saamiseksi käytäntöön sekä avoimen keskustelukulttuurin rakentamisessa. Esimiestyö on osallistavaa ja valmennamme esimiehiä koko organisaation tasolla. Sovimme yhteisesti toimivista palaute- ja palaverikäytännöistä. Kannustamme henkilöstöä kehittämiseen ja palkitseminen sekä työhyvinvoinnin johtaminen on osa esimiestyötä. Tavoitteena on, että henkilöstön osaamista kehitetään tarve- ja asiakaslähtöisesti. Osaamisen kehittämisen painopistealueet 2017 Haluamme panostaa henkilöstön hyvinvointiin muun muassa varmistamalla, että toimintamme on tavoitteellista: meillä on yhteiset tavoitteet ja yhteinen visio. Varmistamme vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet koko henkilöstölle ja hyödynnämme työhyvinvointikyselyiden tulokset kehittämisessä. Meillä on selkeät valtuudet ja vastuut sekä ajantasaiset tehtävänkuvat ja viestintämme on ajantasaista ja avointa. Kiinnitämme huomiota ennakoivaan työkyvyn ylläpitoon sekä käytämme monipuolisesti työkyvyn ylläpitämisen toimenpiteitä, kuten varhaisen välittämisen mallia. Työtapamme ovat joustavia: osallistutaan työryhmiin, autetaan työkaveria. Palvelukehitys Mikkelin Tapa Toimia, laadukkaat ja tehokkaat toimintamallit: Tarkoitus ei ole juosta nopeammin vaan oppia kävelemään lyhyempi matka. Rakennamme yhdessä toimivat, laadukkaat ja tehokkaat toimintamallit. Tarkoituksena on, että hallinnollisen työn määrä vähenee ja palveluun käytetyn työn osuus kasvaa. Henkilöstösuunnittelu ja resurssointi on ennakoivaa ja hyödynnämme kumppanuuksia tehokkaasti. Työnkuvia, toimintaa ja tuottavuutta kehitetään, työprosessit ovat tehokkaita ja päällekkäisistä työvaiheista luovutaan. Sähköisiä palveluita ja tietojärjestelmien käyttöä tehostetaan ja osaamista kehitetään muun muassa sisäisen liikkuvuuden ja työnkierron avulla. Yhteistyötä palvelu- ja tulosalueiden välillä lisätään. Tavoitteenamme ovat laadukkaat palvelut, paras osaaminen, tyytyväinen asiakas sekä hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö.

5 4 Palvelukehityksen avulla luomme arjen työn avuksi suunnittelun, seurannan ja jatkuvan parantamisen järjestelmän 1) helppokäyttöiset visuaaliset työkalut, jotka mahdollistavat ymmärtämisen yhdellä silmäyksellä 2) työroolit ja vastuut ovat selkeät, poikkeamiin reagoidaan välittömästi ja kehittämistoimenpiteiden ja ongelmanratkaisun vastuu ja eteneminen on läpinäkyvää 3) selkeät ja yhteisesti sovitut toimintamallit, joihin työntekijät voivat vaikuttaa ja joita kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteilla Luodaan toimintakulttuuri jatkuvalle parantamiselle Vuoden 2017 alusta kaikki Mikkelin kaupungin palvelut on nimetty kansalliseen palvelutietovarantoon. Tuolloin käynnistetään palvelukehitystiimin toimesta palveluprosessien tarkastelu: Minkälaisia palveluprosesseja asiakkaillemme toteutetaan ja kuinka toimintoja sujuvoitetaan turhia tai päällekkäisiä työvaiheita poistamalla. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti toiminnot, joita voidaan tuottaa digitaalisesti tai tietojärjestelmiä tehokkaammin hyödyntäen. Prosessien tarkastelun yhteydessä tunnistamme sekä ulkoiset että sisäiset asiakkaat ja kuvaamme palvelut, joita asiakkaillemme tuotamme. Tavoitteenamme on tuottaa laadukasta palvelua kysyntätarpeen mukaisesti, mahdollisimman tehokkailla toimintamalleilla. Tuetaan jatkuvassa muutoksessa Kehitystiimi ohjaa palveluprosessien ja -kanavien poikkihallinnollista kehittämistä, analysoi toiminnan tarpeita ja teknisiä mahdollisuuksia, koordinoi ja priorisoi kehittämisprojekteja kaupungin tasolla sekä seuraa ja kehittää palvelutoiminnan laatua. Kehitystiimi tarjoaa työkaluja, osaamista ja tukea sekä aloitteellisuutta tilanteissa, joissa palvelualueiden työntekijät kaipaavat konsultointia ja tukea. Tässä yhteydessä tarkastellaan tarve myös koko organisaation tasolla, esimerkiksi uusien palvelujen käynnistämiset sekä järjestelmien integroiminen toimintaan. Kehitystiimi kehittää palveluja ja prosesseja kaupungin strategialinjausten mukaisesti sekä jalkauttaa uusia toiminta- ja palvelumalleja. Kehitystiimi tuo työpanoksellaan ja osaamisellaan lisäarvoa palvelutoiminnalle. Tiimi toimii tiiviissä yhteistyössä palvelualueiden kanssa. Kehitystiimi on poikkihallinnollinen tiimi, jonka toimintaa vetää palvelukehityspäällikkö. Kehitystiimi koordinoi kaupungin kehityshankkeita ja tiimityöhön osallistuvat toimialojen moniammatilliset kehittäjäosaajat. 3. Keskeiset henkilöstölinjaukset Vuoden 2017 talousarviossa henkilöstökulu on 99,18 M. Henkilöstökulun vähennyksen vuonna 2017 ennustetaan olevan -34,80 % (mukaan lukien Sote-siirron vähennys). Palkkakustannukset tilanteessa ovat 87,018 milj., kun palkkakustannukset olivat 87,283 milj. Merkittäviä muutoksia vuonna 2017 ovat: sosiaali- ja terveysalan henkilöstön siirtyminen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (myöhempänä Essote) palvelukseen liikkeenluovutuksella sekä hallintorakenteen muutos lukien. Hallintorakenteen muutokseen liittyy myös kaupungin henkilöstörakenteen tarkastelu, jota valmistelee erillinen valmisteluryhmä. Hallintopalveluiden keskittämiseen liittyvää kehitystyötä jatketaan edelleen tarkastelemalla prosessien tehokkuutta ja laatua, hyödyntämällä tehokkaasti tietojärjestelmiä ja kohdentamalla resursseja uudelleen palvelutarpeen mukaisesti. Eläköitymisen ja mahdollisen muun poistuman myötä tarkastellaan kriittisesti erityisesti hallinnon tehtävien sekä esimiestehtävien täyttöä. Määräaikaisten lu-

6 kumäärää pyritään aktiivisesti vähentämään vakinaistamalla henkilöstöä tehtäviin, joihin todetaan olevan pysyvä tarve tuleva maakuntahallinnon uudistus on niin ikään merkittävä tulevaisuuden muutos, johon valmistautuminen aloitetaan tehokkaasti vuoden 2017 aikana. Mikkelin kaupungin tehtävät elinvoiman kehittämisessä sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä ovat merkittävät ja edellyttävät organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistamista. Taulukko 1. Henkilöstökulun kehittyminen Talous TA 2015 Enn. 7/ 2016 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön suunniteltu määrä vuoden 2017 lopussa on 2085 henkilöä. Suunnitelma sisältää vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön sekä liikelaitokset ja taseyksiköt. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymään siirtyy työntekijää. Taulukossa 2 on huomioitu Etelä-Savon työterveyshuollon yhtiöittämisen vaikutus henkilöstömäärään, mutta ei ole huomioitu soteratkaisun vaikutusta ruoka- ja puhtauspalveluiden osalta. Taulukko 2. Henkilöstömuutokset Henkilöstömäärä Vakinaiset Määräaikaiset

7 6 Taulukko 3. Henkilöstösuunnitelma 2017 koko organisaatio Toimiala Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä (toteutuma-arvio) Talousarvio 2017 Muutos 2016/2017 Keskushallinto *) Sivistystoimi **) Tekninen toimi Pelastuslaitos Otavan Opisto Vesilaitos Yhteensä *) 39 siirtyy Soteen ruoka- ja puhtauspalveluista, 4 siirtyy Soteen Reitistä ja 1 tietohallinnosta **) 12 koulukuraattoria ja psykologit siirtyvät sivistyksestä Soteen Avoimet tehtävät pyritään täyttämään ensisijaisesti sisäisillä rekrytoinneilla. Näin ollen henkilöstösuunnittelun ja osaamisen kehittämisen tulee olla ennakoivaa huomioiden myös hiljaisen tiedon siirto ja sijaisuusjärjestelyt äkillisissä ja muuttuvissa tilanteissa. Vakituisen henkilöstön määrää lisää sellaisten määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistaminen, joiden määräaikaisuuden jatkamiselle ei enää ole laillista perustetta. Kaupungilla voimassa olevaa täyttölupakäytäntöä jatketaan edelleen vuoden 2017 aikana.

8 Henkilöstötoimenpiteet Henkilöstöjohtamisen painopistealueita ovat johtamis- ja esimiesvalmennus, uuden Mikkelin mukaisen toimintakulttuurin rakentaminen sekä henkilöstön asiakaslähtöisen osaamisen kehittäminen. Lisäksi panostamme erityisesti työhyvinvoinnin kokonaisuuteen, työkykykustannusten hallintaan sekä kevään 2017 työhyvinvointitulosten perusteella määritettäviin kehittämistoimenpiteisiin. Henkilöstö- ja palvelukehitysohjelmasta johdettavina toimenpiteinä vuosina ovat muun muassa: - johtamisen ja esimiestyön kehittäminen - vuorovaikutteisen toiminta- ja palvelukulttuurin rakentaminen - toimintamallien ja prosessien kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa: tehokkaat ja laadukkaat toimintamallit - hallintorakenneuudistukseen liittyvä organisaatiouudistus toimialojen palvelutuotantoon liittyvien ulkopuolisten palvelujen ostojen tarkastelu - hallinto- ja esimiestehtävien täyttölupien kriittinen tarkastelu - toimialojen yhteistyön tiivistäminen ja siihen liittyvä tehtävänkuvien kokonaistarkastelu: asiakaslähtöinen osaamisen johtaminen ja kehittäminen - palkitsemiskäytänteiden uudistaminen - työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen: ennakoiva ja varhainen välittäminen Henkilöstön tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen pyritään vaikuttamaan sisäisen liikkuvuuden ja työkierron edistämisellä, ennakoivalla osaamisen johtamisella, tehokkailla työaika-, lomasuunnittelu- ja sijaisuusjärjestelyillä sekä työhyvinvoinnin johtamisella ja tehokkaalla varhaisen välittämisen mallin hyödyntämisellä. Yhteistyön Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnon kanssa on erittäin tärkeää. Vuonna 2017 suositellaan edelleen käytettäväksi palkattomia vapaita kaupungin tuloksen parantamiseksi siten, että säästösyistä palkattoman vapaan ajaksi ei palkata sijaista. Palkaton jakso ei myöskään saa aiheuttaa ylityötarvetta. Esimiehellä on kuitenkin mahdollisuus palkata sijaisuuden ajaksi 300 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saanut työntekijä. Lisäksi haluamme edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia työharjoitteluun sekä työssäoppimiseen kaupungin eri työtehtävissä. Lähtökohtaisesti työssäoppimisjaksot ovat palkattomia, mutta työnantajan tarpeeseen perus-

9 tuva alan opiskelijan harjoittelujakso voi joissakin tilanteissa olla palkallinen henkilöstöpalveluiden erillisen ohjeen mukaisesti. 8 Kiinnitämme huomiota myös tehokkaaseen lomasuunnitteluun sekä sijaisjärjestelyihin. Kertyneet säästövapaat tulee pitää suunnitelman mukaisesti pois, jotta lomapalkkavaraus ei heikennä kaupungin tulosta. Henkilöstön työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen Henkilöstö- ja palvelukehitysohjelman painopistealueita ovat niin ikään henkilöstön työhyvinvointi sekä aktiivinen ja ennakoiva välittäminen. Vuoden 2016 aikana on kuvattu Mikkelin kaupungin työhyvinvoinnin malli, joka sisältää työhyvinvoinnin kehittämisen osa-alueet sekä työnantajan tarjoamat tukimuodot työhyvinvoinnin kehittämiseen. Jatkossa vahvistetaan esimiehen roolia työhyvinvoinnin tukemisessa sekä työntekijän itsensä roolia kokonaistyöhyvinvoinnin muodostumisessa. Mikkelin kaupungin työhyvinvoinnin malli Vuonna 2016 Mikkelin kaupunki on osallistunut Kevan Kaari- työkykyarvioon, jonka perusteena käytettiin vuoden 2015 tietoja. Tulosten perusteella vuoden 2017 työkykyjohtamisen painopistealueita ovat työterveyshuollon yhteistyön tiivistäminen (sairauspoissaolojen ja työterveyshuollon kustannusten (KELA I ja II) seuranta, vaikuttavuuden seuranta sekä työkykyä tukevien toimenpiteiden tehostaminen. Kevään 2017 aikana tarkastellaan korvaavan työn menetelmää, tavoitteena on ottaa korvaavan työn malli käyttöön vuoden 2017 aikana. Helmikuussa 2017 järjestetään Kevan Kaari-työhyvinvointikysely Mikkelin kaupungin henkilöstölle. Kysely sisältää osion myös luottamushenkilöorganisaatiolle. Kyselyn tulosten perusteella valitaan työhyvinvoinnin kehittämisen painopistealueet vuosille

10 9 Mittarit ja raportointi Tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten kehitämme edelleen johdon ja esimiesten raportointia. Seurattavia tunnuslukuja ovat muun muassa henkilöstön määrä, henkilötyövuodet ja palkkakustannukset sekä ylityöt. Työhyvinvointia mittaa Kevan Kaari-työhyvinvointikyselyn tulos. Tavoitteenamme on vähentää sairauspoissaoloja vuoden 2016 tasosta 2 % ja työtapaturmille asetetaan tavoitteeksi 0-tapaturmaa. Palkitseminen Vuonna 2016 on käynnistetty palke-palkitsemistyöryhmä, jonka toiminta jatkuu vuosien aikana. Työryhmään osallistuvat työntekijöiden edustajat ja työryhmä tarkastelee kokonaispalkitsemisen kehittämistä ml. aineeton palkitseminen. Vuoden 2017 painopisteenä on kannustavan palkitsemisen kehittäminen. Työaika Joustavan työajan kehittämiseksi on käynnistetty työryhmä, jonka toiminta jatkuu vuonna Tavoitteena on ottaa pelastustoimessa lukien käyttöön työaikapankki, lisäksi liukuvan työajan käytön periaatteita tarkastellaan uudelleen ja työvuorosuunnittelun ja työvuorosuunnitelujärjestelmän toimintamalleja kehitetään edelleen Osaamisen kehittäminen Vuoden 2017 osaamisen kehittämisen painopistealueet ovat johtaminen ja esimiestyö, asiakaslähtöinen palveluosaamisen kehittäminen, talousosaaminen sekä digitaalisten toimintojen ja palveluprosessien kehittäminen sekä vuorovaikutus- ja työyhteisötaitojen kehittäminen ja verkostoosaaminen. Jokaiselle työntekijälle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma tammihelmikuun aikana (opetustoimen aikataulut lukuvuoteen sovittaen) käytävän kehityskeskustelun yhteydessä. Osaamisen kehittämisen menetelmiä käytetään monipuolisesti siten, että noin 70 % osaamisen kehittämisestä tapahtuu työssäoppimalla (työnkierto, projektitehtävät, sijaisuudet jne.), 20 % palautteen perusteella ja 10 % varsinaisessa koulutuksessa. Lähde: Sovelto 2016

11 Lisäksi toimialat laativat vuosittain koulutussuunnitelmat, joista muodostuu Mikkelin kaupungin yhteinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (liitteenä 1). Koulutussuunnitelma perustuu toiminnan tai palvelutarpeen muutokseen sekä osaamisen kehittämisen tarpeeseen. Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus voi olla sekä lakisääteistä että vapaaehtoista työnantajan tukemaa koulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Työnantaja voi tukea henkilön osaamisen kehittämistä osallistumalla koulutusmaksuun, myöntämällä palkallisia koulutuspäiviä tai ohjaamalla opiskelijaa esimerkiksi kehittämistehtävässä. Esimies hyväksyy koulutuksen henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman tai kaupungin koulutussuunnitelman perusteella. Muu koulutukseen osallistuminen hyväksytään harkinnan mukaan. 10 Vuoden 2016 lopulla aloitetaan osaamiskartoitusten pilotointi yhteistyössä Otavan opiston kanssa Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen Johtamisessa ja esimiesvalmiuksissa korostuvat osallistava esimiestyö, vuorovaikutteinen ja keskusteleva toimintakulttuuri, ajantasainen ja tehokas viestintä, toimivat palaute- ja palaverikäytänteet sekä kehittämisideoiden käyttöönottaminen ja kokeilevan toimintakulttuurin edistäminen. Lähtökohtana esimiesvalmennuksessa on henkilökohtaisen esimiesosaamisen vahvistaminen Mikkelin kaupungin strategiasta ja tavoitteista käsin. Esimiesvalmennus on esimiestyön rinnalla kulkevaa, Mikkelin kaupungin vuosikelloon ja muuttuviin tarpeisiin sopeutettua koulutusta, jota toteutetaan yhteisesti sekä pienryhmissä. Esimiesvalmennus liittyy kiinteästi Mikkelin kaupungin palvelu- ja vuorovaikutuskulttuurin rakentamiseen. Jo aloitetut tavat kouluttaa ja informoida esimiehiä, kuten esimiesinfot, kytketään osaksi suunnitelmallista esimieskoulutuksen kokonaisuutta. Johtamisen haasteena on pitää hyvää huolta henkilöstön hyvinvoinnista muutoksen keskellä. Tulevan vuoden keskeisenä tavoitteena on koko kaupungin yhteisten pelisääntöjen ja johtamisen periaatteiden luominen. Toiminta perustuu vuorovaikutteiseen ja keskustelevaan kulttuuriin sekä valmentavaan esimiestyöhön. Osallistavan vuorovaikutteisen palvelukulttuurin rakentaminen Projektin lähtökohtana on Mikkelin kaupungin uudistuminen 2017, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Essote ky:lle. Lisäksi Mikkelin kaupungissa on meneillään hallintorakenneuudistus, joka toteutuu lukien. Tällöin toimintansa aloittavat myös uudet palvelualueet. Tavoitteena on luoda palvelukulttuuria, jonka lähtökohtana on monitaitoinen, erinomainen palvelu, vastuullinen työote sekä tehokkaat, laadukkaat ja yhteisesti sovitut toimintatavat. Perehdyttäminen lukien otetaan käyttöön Mikkelin kaupungin henkilöstön päivitetty perehdytysohjeistus. Ohjeistus sisältää esimiehen perehdytysohjeet, uuden työntekijän sähköisen perehdytysmateriaalin sekä perehdytyssuunnitelmapohjan. Jatkossa perehdytyksestä kerätään palaute, jotta perehdytystä voidaan edelleen kehittää uusien työtekijöiden kokemusten perusteella. Tavoitteena on aloittaa uusille työntekijöille järjestettävä Tervetuloa Taloon info, jossa uusilla työntekijöillä on mahdollisuus tavata kollegoita sekä saada tietoa kaupungin yhteisistä tavoista toimia.

12 Eläköitymisen hallinta, työurien jatkaminen ja osaamisen siirtäminen Kunta-alalta siirtyy eläkkeelle noin henkeä seuraavien 19 vuoden aikana ( ). Se on 57,9 % nykyisistä kunta-alan työntekijöistä. Suurin eläkepoistuma ajoittuu kuluvalle vuosikymmenelle. Yksittäistä suurimman poistuman vuotta on vaikea ennakoida. Vuoteen 2021 mennessä jo noin kolmasosa ja vuoteen 2025 mennessä noin puolet kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. (Lähde: Keva). Mikkelin kaupungissa henkilökohtainen eläkeikä täyttyy noin henkilöllä vuosittain. Tavoitteena on viranhaltijoiden/työntekijöiden työurien pidentyminen ja sen myötä eläkkeelle siirtymisten myöhentyminen. Vuoden 2017 alussa tulevan eläkeuudistuksen vaikutusta työurien pituuteen ja tulevaan eläköitymiseen on vielä vaikea arvioida.

13 12 4. Työllistäminen Mikkelin kaupungin elinvoima- ja työllisyysohjelma Yleistä Työvoima-, elinkeino- ja yrityspalvelut tulevat jatkossa keskittymään nykyistä selvemmin kaupungin vastuulle. Mikkelin elinvoiman ja tulopohjan vahvistaminen edellyttää nykyistä tehokkaampia toimenpiteitä elinkeino-, koulutus- ja työvoimapolitiikkaa. Erityisesti kiinnitetään huomiota yritysten toimintaedellytyksiin ja työpaikkojen lisääntymiseen. Mikkelin kaupungin elinvoima- ja työllisyysohjelma jakautuu kahteen osaan eli elinkeinopoliittisiin ja työvoimapoliittisiin esityksiin ja niiden tavoitteisiin sekä seurantaan. Ohjelmaan kuuluu päivittyvä kustannuslaskelma vuosittain kaupungin talousarvioon sekä listaus hankkeista ja niiden kustannuksista ja tavoitteista. Toimijoina ovat kaupungin lisäksi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, alueen oppilaitokset, alueen järjestöt, Te-toimisto, Kela sekä Ely-keskus. Valmistelu ja toimintakausi Ohjelma on valmisteltu keväällä 2016 kaupungin työllisyysjaoksessa. Valmistelussa on ollut mukana valtuustoryhmien edustus. Ohjelman toimintakausi on valtuustokausi. Ohjelmaa tarkistetaan tavoitteiden, seurannan ja kustannusten osalta vuosittain kaupungin talousarviokäsittelyissä asetetaan kärkitavoitteita kullekin talousarviovuodelle. Vuoden 2017 kärkitavoitteet Ohjelmassa ja talousarvioesityksessä on esitetty kärkitavoitteiksi kehittämisen ja elinvoiman lisäämiseksi kehittämiskumppanuussopimus Mikkelin kaupungin ja Mikkelin Toimintakeskus ry:n välillä sekä palkkatukityöllistämisen kehittäminen työvoimatarjonnan turvaamiseksi. Elinkeinotoiminnassa otetaan huomioon erityisesti kaavoitus- ja liikennejärjestelyt, yritys- ja toimitilat ja vuokrataso ja julkiset hankinnat. Työttömien työkyvyn arviointiin on varattu erikseen määräraha ja sitä toteutetaan TYP- Reitin toimesta. Kärkitavoitteisiin on esitetty määrärahat kaupungin talousarvion raamissa. Seuranta ja tilastot Ohjelmaan kuuluvat seuranta ja tilastot. Kaupungissa seurataan verotulojen kehitystä, väestö- ja työllisyystilastoja, työmarkkinatuen kuntaosuusmaksujen vertailuja sekä tarvittaessa muita alueen elinvoimaan liittyviä tilastoja.

14 13 5. Työsuojelun yhteistoiminnan ja työterveyshuollon palvelujen kehittäminen Mikkelin kaupungin työsuojelun periaatteet ja tavoitteet on koottu työsuojelun toimintasuunnitelmaan Työsuojelutoimikunta toimii asiantuntijaelimenä ja tukee työsuojelu- ja työturvallisuustoiminnassa koko työyhteisöä. Työsuojelutoimikunta seuraa aktiivisesti työn turvallisuuden ja terveellisyyden tilaa sekä edistämistä kaupungin työpaikoilla. Tapaturmakehityksen tavoite on 0 tapaturmaa, joka edellyttää henkilöstöön kohdistuvien työn ja työympäristön vaarojen selvittämistä ja arviointia vuosittain ja sattuneiden työmatka- ja työtapaturmien sekä läheltä piti -tilanteiden kirjaamista ja käsittelyä työpaikoilla. Työn turvallisuuden varmistaminen perustuu työpaikkakohtaiselle riskien arvioinnille. Riskien arviointi ja läheltä piti - tilanteet tallennetaan sähköiseen järjestelmään koko kaupunkitasolla ja raportit ja toimenpiteet turvallisuuden kehittämiseksi esitellään työsuojelun yhteistyötoimikunnassa. Työnantajan ja työterveyshuollon toimenpitein vaikutetaan kaupungin henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin sekä henkilöstön sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyyn. Työterveyshuolto ja työsuojelu toteuttavat työpaikkakäynnit yhteistyönä suunnitellusti ja työolojen muuttuessa myös akuutisti. Työnantaja seuraa sairauspoissaoloja työterveyshuollon tietojärjestelmän avulla. Ajantasainen tilastointi edellyttää, että yksikköjen esimiehet toimittavat alaisten omaan ilmoitukseen perustuvat sairauspoissaolotiedot vähintään kerran kuukaudessa työterveyshuoltoon. Henkilöstöpalveluissa työsuojelupäällikkö seuraa työterveyshuollosta saatujen raporttien perusteella sairauspoissaoloja koko kaupungin tasolla. Seurannan kohteena ovat sairauslomapäivien määrät kuukausittain sekä puolivuosittain sairauslomien jakautuminen niiden pituuden mukaan. Lisäksi seurataan varhaisen välittämisen mallin toteuttamista sekä uudelleensijoitusten onnistumista otettiin käyttöön sairauspoissaolo-ohje. Myös varhaisen välittämisen mallia on päivitetty lukien, jolloin päivittämisen yhteydessä otettiin käyttöön varhaisen välittämisen mallin mukaiset puheeksiottamisen raja-arvot. Keväällä 2017 on tavoitteena ottaa käyttöön korvaavan työn malli. Myös työsuojelutoiminnan suunnittelussa otetaan huomioon syksyn 2016 Kevan Kaari työkykylaskurin tulokset vuodelta 2015, joiden mukaan etenkin varhe maksuihin, pitkiin sairauspoissaoloihin sekä työterveyshuollon kustannuksiin tulee kiinnittää huomiota. Kausi-influenssarokote kustannetaan myös niille kaupungin henkilöstöryhmille, joille se ei muutoin kuulu. Henkilöstöä kannustetaan omatoimiseen liikkumiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kohdennettuun kuntoremonttikurssitoimintaan. Kuntoremonttiin työntekijä käyttää palkatonta vapaata tai lomapäiviä.

15 14 6. Työterveyshuollon palvelut Mikkelin kaupunki tehostaa osatyökykyisten työntekijöiden työkykyjohtamista yhdessä työterveyshuollon kanssa. Menetelmiä ovat muun muassa työn ja työympäristön ergonomian tarkastelu, kuormittavuuden mittaaminen ja työkyvyn arviointi ja seuranta sekä uudelleensijoitus. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on tehty Etelä-Savon työterveyden kanssa Suunnitelmaa päivitetään vuosittain tarvittavin osin. Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeistä työterveyshuollon tavoitetta ovat: 1. Henkisen ja fyysisen kuormituksen varhainen tunnistaminen, selvittäminen ja toimenpideehdotusten antaminen. 2. Työkyvyn menettämisen uhan tunnistaminen ja toimenpiteiden aloittaminen mahdollisimman varhain. Varhaisen välittämisen mallin tuloksellisuuden seuranta ja kehittäminen. 3. Altisteisten työpisteiden tunnistaminen (esim. sisäilmariskit). 7. Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina Toiminnan ja toimintaympäristön muutos Konsernipalvelut Hallintopalveluiden keskittäminen Mikkelin kaupungin hallinnolliset tukipalvelut keskitettiin lukien osaksi konsernipalveluita. Konsernipalveluihin siirtyi noin 160 toimialojen hallinnon työntekijää työtehtävineen. Toimialoilla työskentelevät edelleen operatiivinen johto sekä asiantuntija- ja erityistehtävissä toimivat työntekijät. Tukipalvelut muodostavat tiimiorganisaation, joka tavoitteena on tuottaa toimialoille palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti. Tiimit muodostuvat seuraavasti: asianhallinta, henkilöstöpalvelut, viestintä ja markkinointi, asiakaspalvelu, talouspalvelut, hankintapalvelut, lakiasiat, yleishallinto sekä tietohallinto. Ruoka- ja puhtauspalvelut Ruoka- ja puhtauspalveluissa toiminnan ja toimintaympäristöjen muutosten lähtökohtana on asiakkaina olevien tulosyksiköiden palvelujen tarve ja niissä tapahtuvat muutokset. Muutokset asiakasmäärissä, tiloissa tai palvelun laajuudessa vaikuttavat suoraan ruoka- ja puhtauspalveluiden toimintaan. Uimahallien ja nuorisotilojen siivous keskitetään lukien ruoka- ja puhtauspalveluihin. Muutoksen yhteydessä yhdeksän työntekijää siirtyy konsernipalveluihin. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän palvelukseen siirtyy yhteensä 43 ruoka- ja puhtauspalveluiden työntekijää ja yhdeksän eri toimipistettä. Essote on ruoka- ja puhtauspalveluille merkittävä asiakas noin 1,5 miljoonan euron vuosiostolla. Mikäli laki julkisista hankinnoista vähentää Mikkelin kaupungin ja Essoten välistä yhteistyötä, on tällä vaikutusta myös ruoka- ja puhtauspalveluiden henkilöstömäärään.

16 15 Sivistystoimi Kaupungin nykyinen taloustilanne edellyttää varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden palveluverkon edelleen tiivistämistä. Kaikista palveluverkkotyöryhmän esittämistä ehdotuksista ei ole vielä tehty päätöksiä talousarviota 2017 laadittaessa. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön asteittain seuraavan kolmen vuoden aikana ja samalla seurataan sen merkitystä opettajatarpeeseen ja opetussijoitteluun. Varhaiskasvatuslain muutos mahdollistaa hoito- ja kasvatushenkilöstön ja lapsimäärän suhdeluvun kasvattamisen 1/7:stä 1/8:aan (hoito- ja kasvatushenkilöä/lapsi). Kaikkien tilojen neliöt ja ilmanvaihto eivät mahdollista ryhmäkokojen suurentamista. Mikkelin lukiokoulutus keskitetään yhden hallinnon alaisuuteen vuoden 2017 aikana. Tämä tarkoittaa muutosta johtamis- ja hallintojärjestelmissä henkilöstöineen. Koulutusta järjestetään useammassa yksikössä, mutta kurssitarjontaan ja ryhmäkokoihin kiinnitetään erityistä huomiota ja verkkoopintoja pyritään lisäämään. Lukiokoulutuksessa otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma lukuvuonna ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan asteittain. Lisäksi Mikkelin lukiossa on meneillään tuntijakokokeilu sekä lukioiden kehittämisverkostotyö. Kansalaisopiston toimintaympäristö on muuttunut oleellisesti siinä mielessä, että kansalaisopistojen valtionosuuksia on supistettu ja valtionosuustunnit on Mikkelin kansalaisopiston osalta määritelty alemmaksi kuin opiston toimintavolyymin perusteella olisi pitänyt tehdä. Tämä on valtakunnallinen ilmiö ja pätee moniin muihinkin opistoihin. Kansalaisopistotoimintaa kehitetään toimintaympäristön muutoksen näkökulmasta niin, että kokonaistuntimäärää vähennetään hallitusti. Osin tämä on tehty lukuvuotta lyhentämällä. Lisäksi on lisätty lukuvuotta lyhyempien kurssien suhteellista osuutta. Näin kokonaistuntimäärä pysyy tavoitteiden mukaisena, vaikka tarjonta voidaan säilyttää monipuolisena. Kulttuuripalvelut, nuoriso- ja liikuntapalvelut Kirjastoissa henkilöresurssia tullaan kohdentamaan entistä enemmän henkilökohtaisiin asiantuntijapalveluihin kuten tiedonhankintataitojen opettamiseen sekä asiakkaan ohjaamiseen tiedon äärelle. Tämä toteutetaan rutiinitehtäviä automatisoimalla ja ulkoistamalla. Kirjastolaki on uudistumassa ja sen odotetaan tulevan voimaan Lakiehdotuksen mukaan yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja kirjasto- ja tietopalvelualan tuntemusta. Kirjastopalveluiden aukiolotuntien ja henkilöstömäärän suhde (aukiolotunnit/htv) on valtakunnallisesti verrattuna erittäin korkea. Tämä johtuu siitä, että lähikirjastoja on paljon ja niillä on kattavat aukioloajat, joten siihen nähden henkilöstömäärä on alhainen. Henkilöstöresurssia ei pystytä vähentämään nykyisestä, ellei kirjaston palveluverkkoon puututa tai aukioloaikoja vähennetä merkittävästi. Kaupungin museoiden henkilökuntamäärä on minimissään. Henkilöstöresurssointia tulisi tarkastella uudelleen, jotta toimintaa voitaisiin kehittää museolain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. Museoiden ja opetustoimen yhteistyönä syksyllä 2013 aloitettua Museolinkki toimintaa jatketaan lukuvuonna Toiminta tähtää koulujen ja museoiden yhteistyön syventämiseen. Taidemuseon uutta tilaratkaisua valmistellaan. Museoiden henkilöstöresurssia tulee tarkastella uudelleen ennen siirtymistä uusiin toimitiloihin. Päämajahistoria on Mikkelin seudun kulttuuriperinnön keskeisintä aihepiiriä. Päämajamuseon toimintaa tulisi kehittää edelleen. Tämä kehittämistyö edellyttää riittävää henkilöstöresurssointia.

17 Päämajamuseon asiakaspalvelun kehittämisestä sekä näyttelyistä ja kokoelmista vastaamaan tulee saada päätoiminen amanuenssi. Vuoden 2017 kevääseen mennessä selvitetään millä edellytyksillä Mikkeliin voitaisiin perustaa Sotahistoriakeskus. Mikäli keskus toteutuu, Päämajatalon kiinteistöön saavutetaan näyttelytoiminnan, asiakaspalvelun ja toiminnan kehittämisen kannalta merkittävää synergiahyötyä. Museoilla on tällä hetkellä toimintaa 14:ssä eri toimipisteessä, kun koko museotoimessa henkilötyövuosia on käytettävissä yhteensä 10, Kaupunginorkesterin toimintaa on kehitetty vuosina kaupunginhallituksen asettaman orkesterin kehittämistyöryhmän laatiman kehittämisohjelman linjausten mukaan. Ohjelman aikana toiminnan kehittäminen on näkynyt orkesterin näkyvyyden, julkisuuskuvan, kansainvälisen maineen ja hanketoiminnan kehittymisenä. Orkesterin kehittämissuunnitelmassa on linjattu yhtenä kehittämiskohteena orkesterin koon kasvattaminen. Tähän ei ole toistaiseksi osoitettu lisäresursseja. Nuotistonhoitaja-tuottajan määräaikainen tehtävä vakinaistetaan alkaen, koska tehtävät ovat ammattiorkesteritoiminnan keskeisiä osa-alueita ja tarve on pysyvä. Indendentin/tulosalueen johtajan tehtävä on myös pysyvä, joten virka täytetään toistaiseksi alkaen. Ylikapellimestarin sopimus (ostopalvelusopimus) päättyi kesällä 2016 ja uuden ylikapellimestarin valintaprosessi on käynnissä. Tehtävä voi tulla hoidettavaksi työsuhteisena tai ostopalveluna. Tehtävään ei ole olemassa erikseen varattua palkkaresurssia, vaan menot kohdistuvat muiden taiteilijavierailijoiden tavoin sopimuksesta riippuen tilapäiseen työvoimaan tai ostopalveluihin. Liikunta- ja nuorisopalveluista siirtyy ruoka- ja puhtauspalveluihin lukien yhdeksän uimahallien ja nuorisotyön siivoojaa. Siirto mahdollistaa työntekijöille paremmat mahdollisuudet työkiertoon eri toimipisteissä. Uimahallien hallimestarin työaikaa voidaan tällöin kohdentaa enemmän uimahallien toiminnan kehittämiseen. Liikunta- ja nuorisopalvelut ostaa siivouksen jatkossa kokonaisuudessaan sisäisesti ruoka- ja puhtauspalveluilta. Tekninen toimi Kaupungin organisaatiorakenne tiivistyy ja toimintavoissa vahvistuvat erilaiset kumppanuusmuodot ja kohdennettua asiantuntijapalvelua hankitaan aikaisempaa enemmän ostopalveluna. Virka- ja lupavalmistelut pysyvät kuitenkin edelleen kaupungin omana tehtävänä. Maaseutu- ja tietoimi Maaseututoimi ja lomitus siirtyvät vuoden 2019 alusta maakuntahallintoon, jolloin henkilöstö siirtyy pois Mikkelin kaupungilta. Ennustetaan, että lomituksen kysyntä tulee vähenemään lähivuosina, joka vastaavasti vähentää henkilöstötarvetta. Vesilaitos Toimintojen ja tehtävien arvioidaan pysyvän nykyisen laajuisina. Vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt viime vuosina lähinnä eläköitymisen ja kaupungin organisaatiomuutoksen myötä. Osin henkilöresurssivajausta on korvattu käyttämällä ostopalveluja. Puhdistamohankkeen läpivienti tulee sitomaan Vesilaitoksen henkilöstöresursseja suunnittelukauden jälkimmäisellä puoliskolla. Vakituisen henkilöstön määrä on edelleen alhainen verrattuna aiempiin vuosiin. Tavoitteena on vakiinnuttaa pysyvän tarpeen mukainen vakituisen henkilöstön määrä määräaikaisuuksien ja ostopalvelun sijasta. Eläköityvän tuntipalkkaisen henkilöstön tehtäviä muutetaan kuukausipalkkaiseksi. Ympäristöpalvelut Vuosina 2017 ja 2018 ympäristöpalvelut valmistautuu vuoden 2019 maakuntauudistukseen, jonka myötä ympäristöterveydenhuolto (yleinen terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto) ovat siirtymässä maakunnalliseksi toiminnaksi, kun taas ympäristönsuojelu on jäämässä kuntiin. Kunnat voivat kuitenkin jatkaa seudullista toimintaa ympäristönsuojelun osalta.

18 17 Maa-aineslupien käsittely ja valvonta siirtyi ympäristöpalvelujen tehtäväksi alkaen. Muutokseen liittyen yhden yhdistetyn terveys/ympäristötarkastajan viran työpanos siirrettiin kokonaan ympäristönsuojeluun (aiemmin 80 %, alkaen 100 % ympäristönsuojelussa). Lisäksi maaainesasioita käsittelee Mikkelin osalta teknisen toimen kaupunkisuunnittelun tulosyksikön vakanssilla toimiva kaavoitusinsinööri. Otavan Opisto Verkossa toimivien perusopetus- ja lukiokoulutuksen valtakunnallinen kysyntä on tasaisesti kasvanut opiskelijoiden hakiessa yhä joustavampia mahdollisuuksia suorittaa opintojaan. Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoitusjärjestelmän uudistaminen edellyttää huomion kiinnittämistä opiskelijoiden opintosuoritusten ja opintojen vaikuttavuuden kasvattamiseen määrällisen kasvun ohella. Hallituksen esitykset koulutuksen rahoitusperusteiden muuttamisesta voivat jollain aikataululla vaikuttaa tulorahoitukseen. Tavoitellaan edelleen verkkokoulutuksen toiminnan valtakunnallistamista. Tarve edellyttää verkkokoulutuksessa käytettävän opetus- ja ohjaushenkilöstön määrän tarkastelua vuosittain. Suomeen saapuvien maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrä on kasvamassa valtakunnallisesti. Otavan Opisto pyrkii omalta osaltaan vastaamaan maahanmuuttajille suunnatun kieli- ja kotoutumiskoulutuksen sekä yleissivistävän koulutuksen järjestämisestä. Tavoitteena on luoda jatkumo kielikoulutuksesta perusopetuksen alkuvaiheen koulutukseen ja perusopetukseen sekä lukion valmistavaan koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen tulee näkymään henkilöstöresurssin lisäyksenä erityisesti opetushenkilöstön osalta. Osaamisen tunnistamiseen liittyvien menetelmien kehittäminen opintojen vaikuttavuuden parantamiseksi tulee hyödyntämään myös työelämälähtöistä osaamisen kehittämistä Mikkelin kaupungin ja seudun elinkeinoelämän tukena. Etelä-Savon pelastuslaitos Pelastuslaitoksella on ollut palvelutasopäätöskauden ( ) tavoitteena, että päätoimista henkilöstöstä vähennetään 3 5 henkilötyövuoden verran. Nämä muutokset on tehty ja palvelutuotanto pyritään vakiinnuttamaan. Tuleva maakuntauudistus vaikuttaa myös pelastuslaitoksen toimintaan siten, että pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy perustettavalle maakunnalle. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteella ns. vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Heinäveden kunnan alueelle työskentelevät ensihoitajat siirtyvät Siun sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän palvelukseen vuoden 2017 alusta Ostopalvelut ja ulkoistaminen Konsernipalvelut Ruoka- ja puhtauspalvelut käyttää noin 13,5 henkilötyövuoden verran kilpailutuksen perusteella valittuja palveluliikkeen palveluja siivouspalvelujen tuottamiseen. Lisäksi henkilöstökustannuksista käytetään noin 2,2 % (laskettu toteuman 08/2016 mukaan) vuokratyövoiman hankintaa vakituisen henkilöstön äkillisten työlomien sijaistuksissa. Ilman Essotelle siirtyviä työkohteita vuokratyön osuus on noin 1,7 %. Ostopalvelujen ja henkilöstövuokrauksen käyttö säilyy jatkossa nykyisellä tasolla. Sivistystoimi Varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön palvelusetelimalli. Mallin käyttöönotolla saattaa olla alentava vaikutus varhaiskasvatuksen henkilöstötarpeisiin, jos yksityisiä toimijoita tulee lisää ja kuntalaiset hakeutuvat yksityisen päivähoidon asiakkaiksi.

19 Kansalaisopisto on hankkinut liikunnan ja tanssin kurssien koordinoinnin ostopalveluna Etelä-Savon Liikunta ry:ltä. Järjestely on toiminut erittäin hyvin ja käytäntöä on tarkoitus jatkaa. Järjestely on ollut opistolle selkeästi edullisempi verrattuna siihen, että kansalaisopiston palveluksessa olisi kokoaikainen liikunnan ja tanssin kursseista vastaava opettaja. 18 Kulttuuripalvelut, nuoriso- ja liikuntapalvelut Vilkkaimmissa kirjastoissa on viime vuosien aikana automatisoitu lainaus- ja palautustoimintoja. Syksystä 2014 saakka kirja-aineisto on ostettu muovitettuna ja tavoitteena on, että kirjasto hankkii luettelointitiedot edelleen ostopalveluna. Lisäksi on muodostettu Koha-kirjastojen kanssa yhteistyörinki, jossa yhdessä kirjastossa tehty primääriluettelointi jaetaan yhteistyökirjastoille. Museoissa muutamia toimintoja hoidetaan ostopalveluina. Näitä ovat muun muassa museokokoelmien konservointi, museopedagogiikka (museokasvatus) sekä raskaasti tai hankalasti liikuteltavien näyttelyesineiden ja taideteosten siirto. Nykyisessä henkilöstöresurssitilanteessa ostopalveluiden tarve tullee lisääntymään. Kulttuuripalvelut käyttää ostopalveluita suurimpien kulttuuritapahtumien järjestelyissä kulttuurituottajien tukena. Vuoden aikana ostopalveluita on esityksistä aina tapahtumien suunnitteluun ja koordinointiin asti. Suurin ostopalvelu on Hulivili-karnevaali. Kaupunginorkesterin ostopalveluiden määrässä ei ole merkittäviä muutoksia. Vierailevat taiteilijat kiinnitetään esiintymään joko lyhyillä määräaikaisilla työsopimuksilla tai hankitaan ostopalveluina. Ylikapellimestarin tehtävät on hoidettu aiemmin ostopalveluna. Uuden ylikapellimestarin valintaprosessi on käynnissä ja ylikapellimestarin sopimus perustuu hänen johtamien konserttiviikkojen määrään. Tehtävä täytetään joko työsuhteisena tehtävänä tai ostopalveluna. Liikunta- ja nuorisopalveluissa haja-asutusalueiden latureittien hoitoon on tehty ostopalvelusopimuksia paikallisten palveluntarjoajien kanssa. Tarkastelujakson loppupuolella on varauduttava siihen, että latureittien ylläpitoa joudutaan suunnittelemaan uudelleen tai karsimaan palvelua. Osa liikuntapalveluiden toiminnasta on sidoksissa työllistettyyn työvoimaan, jota on hyödynnetty muun muassa kenttien hoidossa, jäähalleilla, ulkoilureittien raivaustehtävissä ja avustavissa töissä. Mikäli kaupungin osoittamat määrärahat työllistämiseen vähenevät palvelua hankitaan ostopalveluna tai palkataan määräaikaista ruuhka-apua. Tekninen toimi Varsinainen tuotannollinen toiminta on siirretty ulkoisilta palveluntuottajilta ostettavaksi ns. tilaajatuottaja -mallin mukaisesti. Oman henkilökunnan määrä vastaa pitkän aikavälin tarvetta. Omaa palvelutuotantoa, mm. kaupunkisuunnittelu, strategiset projektit (asuntomessut, satamalahti), täydennetään osaamisen ja määrän suhteen ostopalveluilla. Kaupungin strategisten projektien edetessä on ulkopuolisten ostopalvelujen käyttö kasvanut. Tilakeskus Projektinjohdossa ja laadunvarmistuksessa käytetään harkiten ostopalveluita. Kiinteistöjen ylläpidossa ostopalvelujen kustannus kasvaa, sillä investointeja on supistettu ja ostopalvelujen hinnat ovat nousseet.

20 19 Maaseutu- ja tietoimi Toimistotyön ostopalvelua vähennetään näillä näkymin vuosina sähköisen asioinnin lisääntyessä. Lomituspalveluissa käytetään tarpeen mukaan ostopalvelulomittajia. Tietoimessa ostetaan tieisännöitsijäpalveluita. Vesilaitos Verkosto- ja laitossuunnittelu sekä rakentaminen toteutetaan pääosin ostopalveluna. Vesilaitoksen oman ammatillisen osaamisen ja häiriötilannevalmiuden ylläpitämiseksi osa verkostosaneerauksista samoin kuin laitostyöt tehdään jatkossakin omana työnä. Ympäristöpalvelut Ulkoisina ostopalveluina hankitaan näytteenotto- ja analyysipalveluja. Eläinlääkintähuollossa pieneläinten takapäivystys toteutetaan ostopalveluna. Otavan Opisto Tavoitteena on tarkastella ostopalvelujen määrää ja tarkoituksenmukaisuutta. Eri toimijoiden kanssa kumppanuuksia kehitetään siten, että Otavan Opisto voi keskittyä järjestämislupiensa ja Otavan Opiston liikelaitoksen johtosäännön mukaisiin tehtäviin Henkilöresurssien uudelleen kohdentaminen ja sisäiset siirrot Konsernipalvelut Konsernipalveluissa avoimeksi tulevia tehtäviä tarkastellaan uudelleen palvelukehityksen sekä toimintamallien ja prosessien kehittämisen myötä. Tehtävät tullaan täyttämään ensisijaisesti sisäisin tehtäväjärjestelyin. Asiointipisteen henkilöstömäärä ei kasva, mikäli tehtäväsiirrot toteutuvat suunnitellusti. Yksi palveluavustajan tehtävä jätetään eläköitymisen myötä täyttämättä. Ruoka- ja puhtauspalveluissa on useita työntekijöitä, joiden työpanos jaetaan sisäisesti eri tulosyksiköiden kesken (siivous/ruoka). Yhdistelmätyötä tekevien osuus henkilöstöstä lisääntyy lähivuosinakin. Yhdistelmätyöllä saavutetaan henkilöresurssien mahdollisimman kustannustehokas käyttö. Samalla tehdään Mikkelin kaupunki houkuttelevaksi työnantajaksi tarjoamalla kokopäiväistä työtä ja vähennetään ostopalvelujen tarvetta. Yhdistelmätyötä tekee 46 työntekijää, joka on 24 % henkilöstöstä. Lisäksi yhden palvelutyöntekijän työpanos jaetaan varhaiskasvatuksen kanssa (74 % ruoka- ja puhtauspalvelut, 26 % varhaiskasvatus) ja yhden koulunkäyntiavustajan työpanos opetustoimen kanssa (16 %/84 %). Sivistystoimi Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut etsivät sopivia tehtäviä kaupungin muista yksiköistä koulunkäyntiavustajien työllistämiseksi niinä aikoina, kun koulujen toiminta on keskeytynyt. Henkilöresurssin kohdentaminen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukioiden yksiköiden välillä suunnitellaan toimintakausittain/lukuvuosittain. Siirrot tarkentuvat keväisin tehtävän resurssoinnin ja henkilöstösuunnitelman perusteella. Hallinnon tukipalveluiden keskittämisen myötä sivistystoimen tukipalveluhenkilöstöä on siirtynyt kaupungin yhteisiin palvelutiimeihin. Sivistystoimen hallinnosta eläköityneiden tilalle on palkattu uutta henkilöstöä äärimmäisen vähän ja tehtävät on jaettu sisäisesti. Konsernipalveluiden tukipalve-

21 luiden ja sote-uudistuksen yhteydessä vapautuvia resursseja tarvitaan sivistystoimen tukipalveluiden tuottamiseen. 20 Lukiokoulutuksen atk-tuki on siirtynyt hallinnon tukipalveluihin. Tuki tarvitaan edelleen sähköisten ylioppilaskirjoitusten turvaamiseksi. Psykososiaalinen oppilashuolto (kuraattorit ja koulupsykologit) siirtyy Essoteen alkaen. Siirtyviä henkilötyövuosia on 11. Kansalaisopiston toimistosihteerit ja vahtimestari sekä lukukauden ajaksi palkattava määräaikainen iltavahtimestari on siirtynyt konsernipalveluiden keskitettyihin tukipalveluihin. Kulttuuripalvelut, nuoriso- ja liikuntapalvelut Seutukirjastotoimintaan kohdennetaan yhteensä 1,8 htv. Näistä saadaan korvaus ostavilta kunnilta sopimuksen mukaisesti. Lisäksi kirjastotoimenjohtaja työskentelee 10 % työajastaan Koha-Suomi Oy:lle, mikä on kuntien yhteinen avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän ylläpitopalveluita tuottava yhtiö. Kaupunki laskuttaa yhtiöltä kirjastotoimenjohtajan työpanoksesta aiheutuvat kustannukset. Anttolan ja Haukivuoren kirjastoissa työskentelee kolme palvelusihteeriä, jotka hoitavat yhteispalvelua. Palvelusihteerit sijaistavat kirjastossa ja kirjaston henkilöstö sijaistaa yhteispalvelua. Yhteispalvelua tarjotaan myös Rantakylän, Ristiinan ja Suomenniemen kirjastoissa, joissa yhteispalvelu hoidetaan kirjaston henkilökunnan turvin. Museotoimessa sisäiset siirtomahdollisuudet tarkastellaan aina, kun tehtäviä avautuu. Yleisissä kulttuuripalveluissa on tällä hetkellä kolme tehtävää. Yhden kulttuurituottajan vakanssi on jaettu 85 % yleiseen kulttuuritoimeen ja 15 % museopalveluille. Suomenniemen kirjastovirkailija hoitaa osittain myös yleisten kulttuuripalveluiden tehtäviä. Kulttuuripalvelujen yksi tehtävä siirtyi konsernipalveluiden tukipalveluihin. Kyseessä oli sihteeriresurssi, josta puolet oli osoitettu yleisiin kulttuuripalveluihin ja puolet liikunta- ja nuorisopalveluille. Konsernipalveluiden tukipalveluihin siirtyi liikunta- ja nuorisopalveluista neljä toimistosihteeriä. Tekninen toimi Metsätalousinsinööri siirtyy metsät ja vesialueet yksikköön. Tilakeskus Sähköasiantuntija on siirtynyt hoitamaan kiinteistöpäällikön sijaisuutta alkaen siihen saakka, kunnes virka täytetään pysyvästi. Konsernipalveluiden tukipalvelut tuottaa hallinto- ja tukipalvelut. Vesilaitos Vesilaitoksen työt on pääosin luokiteltu fyysisesti ja henkisesti erittäin kuormittaviksi. Näin ollen kuntouttavan työtoiminnan henkilöille on löydettävissä vain rajallisesti soveltuvia tehtäviä. Kaupungilla ei Vesilaitoksen lisäksi juurikaan ole varsinaista tuotannollista työtä tekevää teknistä henkilöstöä. Näin olleen sisäisiä siirtoja harkittaessa on varauduttava henkilöiden uudelleenkoulutukseen.

22 21 Ympäristöpalvelut Tarkastajilla ja eläinlääkäreillä on suurelta osin toiminta-alueena koko yhteistoiminta-alue. Ympäristöpalveluiden henkilöstön ammatillista osaamista tarjotaan koko kaupungille mm. asumisterveyden, terveyden edistämisen, elintarvike- ja vesi-infektioiden, zoonoosityön, ympäristön tilan seurannan ja erilaisen ympäristöosaamisen osalta. Otavan Opisto Hallintohenkilöstö (neljä työntekijää) rehtoria lukuun ottamatta siirtyivät suoraan uuden konsernipalveluiden tukipalveluihin. Palvelut hankitaan jatkossa konsernipalveluiden tukipalveluista. Uudistus vähentää Otavan Opiston liikelaitoksen hallinnossa toimivien henkilöiden määrää Työkykytavoite Tavoitteena on sairauslomien vähentäminen, sairauslomien seurannan tehostaminen sekä työurien jatkaminen. Työntekijöille, joiden työkyky on alentunut määräaikaisesti tai pysyvästi, pyritään etsimään työkykyä vastaavaa työtä kaupungin varhaisen tuen mallin ja uudelleensijoitusohjeen mukaisesti. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti henkilöstöpalveluiden kanssa. Yhteinen työkykytavoite koskee kaikkia kaupungin toimialoja, tulosalueita ja tulosyksiköitä Määräaikainen henkilöstö Konsernipalvelut Työllisyysprojektien määräaikaista henkilöstöä on vakinaistettu vuoden 2016 aikana. Ruoka- ja puhtauspalveluissa määräaikaista henkilöstöä käytetään pääasiassa sijaistamaan vakituisen henkilöstön pitkiä työlomia. Jonkin verran määräaikaista henkilöstöä käytetään myös puskuroimaan asiakaskentässä tapahtuvia muutoksia. Essoten valmistelun vuoksi ruoka- ja puhtauspalveluiden työkohteissa on 4 6 määräaikaista Mikkelin kaupungin työntekijää. Määräaikaisuudet ovat päättymässä vuoden 2016 loppuun, mutta tehtävien vakinaistaminen on perusteltua. Sivistystoimi Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa määräaikaista henkilöstöä palkataan avustaviin tilapäisiin tehtäviin avustettavien oppilaiden/lasten tarpeisiin lukuvuosittain tehtävän arvion perusteella. Myönnetyillä hankerahoilla palkataan opettajia ja avustajia rahoituksessa mainituin ehdoin ja perustein. Lisäksi määräaikaista henkilöstöä käytetään sijaisuuksien hoitoon siten, että lasten turvallinen kasvu ja oppiminen voidaan taata. Lukiokoulutuksessa määräaikaista henkilöstöä palkataan vakinaisen henkilöstön pitkien työvapaiden ajaksi. Joidenkin valinnaisten kurssien opettajiksi palkataan tarpeen mukaan määräaikaista sivutoimista henkilöstöä. Kansalaisopistossa opetuksesta suuren osan hoitavat määräaikaiset tuntiopettajat. Toiminta ei olisi mahdollista ilman tuntiopettajia.