Alanen Tuomo valtuutettu El Sayed Seija valtuutettu Haaparanta Jukka valtuutettu

Transkriptio

1 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginvaltuusto Aika klo 18:00-20:10 Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Läsnäolleet Lahtinen Merja puheenjohtaja Rajala Sanna I varapuheenjohtaja Paavuori Heikki II varapuheenjohtaja Ahola Lotta valtuutettu Alanen Tuomo valtuutettu El Sayed Seija valtuutettu Haaparanta Jukka valtuutettu Haggren Ari valtuutettu Hakanen Tapio valtuutettu Himanen Reijo valtuutettu Hirvelä Sirkka valtuutettu Järvenpää Esko valtuutettu Kataja Pekka valtuutettu Koivula Antero valtuutettu Kokko Jyrki valtuutettu Konstari Tarmo valtuutettu Koskinen Pentti valtuutettu Kotiaho Jouni valtuutettu Kyrö Mika valtuutettu Laaksonen Erja valtuutettu Lampinen Arto valtuutettu Leppänen Kari valtuutettu Loberg Hannu valtuutettu Mäntylä Erkki valtuutettu Nurmesviita Sakari valtuutettu Paakkanen Arja valtuutettu Peltonen Tuula valtuutettu Poti Jorma valtuutettu Pärnäjärvi Leena valtuutettu Rantanen Piritta valtuutettu Riihinen Pertti valtuutettu Sahala Eila valtuutettu Similä Matti valtuutettu Simonen Marko valtuutettu Sipilä Markku valtuutettu Suuronen Pertti valtuutettu Tapiainen Tommi valtuutettu Valkeajärvi Leena valtuutettu Velling Reino valtuutettu Aaltonen Eija varavaltuutettu Valkeinen Ari varavaltuutettu Weijo Hannu varavaltuutettu Mikkola Leena varavaltuutettu

2 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Muut läsnäolleet Salminen Ilkka kaupunginjohtaja Juurinen Anna-Liisa vt. hallintojohtaja Luostarinen Ari talousjohtaja Korhonen Auli henkilöstöjohtaja Liehu Tuula sosiaali- ja terveysjohtaja Kuisma Tarja tekninen johtaja Lajunen Heimo hallintoylilääkäri Kainulainen Erkki talous- ja suunnittelupäällikkö Poissa Perälä Risto valtuutettu Putkonen Aira valtuutettu Suosaari Voitto valtuutettu Wickholm Jani valtuutettu Käsitellyt asiat :t Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Allekirjoitukset Merja Lahtinen puheenjohtaja Anna-Liisa Juurinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Jämsä Tarmo Konstari Esko Järvenpää Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä hallintotoimessa, kaupungintalo II kerros, klo pöytäkirjanpitäjä Anna-Liisa Juurinen

3 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginvaltuusto Käsitellyt asiat Sivu 48 Työjärjestyksen hyväksyminen 4 49 Länälänpolun kaavamuutos 5 50 Asemakaavan muuttaminen Halli / Perälän teollisuusalue 9 51 Kunnallisen tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle Arviointikertomus 2013 / valtuuston pyytämät selvitykset Eropyyntö / tarkastuslautakunnan varajäsenyys / Lea Parviainen Sote-järjestämislakiluonnoksesta annettava lausunto Sosiaali- ja terveysalue: Valtuuston antama vastaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisluonnoksen voimaanpanolain 3 :ään 57 Valtuustoaloite / Sosiaalisen isännöinnin käynnistäminen kaupungin vuokrataloissa / Vasemmiston valtuustoryhmä 58 Valtuustoaloite / Omaishoitajien taksikorttioikeuden ikäraja korjattava / Jämsän Vasemmistoryhmä Valtuustoaloitteet 43 Muutoksenhakuohjeet

4 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginvaltuusto Työjärjestyksen hyväksyminen Kvalt 48 Valtuuston työjärjestys 16 : Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, joll ei valtuusto toisin päätä. Keskustelun kuluessa valtuuston puheenjohtaja teki Pekka Katajan kannattamana ehdotuksen, et tä valtuuston käsiteltäväksi otetaan kiireellisenä asiana: Sosiaali- ja ter veys toi men palvelutuotannon ulkoistaminen yhteisyritykselle. Tarmo Konstari esitti useiden valtuutettujen kannattamana, että asia ei ole kiireellinen ja pitäisi tuoda valmisteltuna käsittelyyn. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että koska valtuusto ei ollut yksimielinen, asiaa ei käsitellä tässä kokouksessa. Puheenjohtaja totesi, että asiat käsitellään työjärjestyksen mu kaises ti. Pekka Kataja toimitti valtuuston puheenjohtajalle kahdenkymmenen val tuu te tun allekirjoittaman vaatimuksen Jämsän kau pun gin val tuuston koollekutsumisesta. Kokouksessa on käsiteltävä sosiaali- ja terveys toi men palvelutuotannon ulkoistaminen yhteisyritykselle. Kuntalain mukaan valtuusto on kutsuttava koolle, jos neljäsosa valtuu te tuis ta sitä pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Valtuuston puheenjohtaja ilmoitti valtuuston kokoontuvan käsittelemään asiaa Kaupunginjohtaja Ilkka Salminen esitti eriävän mielipiteen asian käsit te lys tä kiireellisenä. Liitteet 1 Vaatimus valtuuston koolle kutsumisesta / allekirjoittanut 20 valtuutettua

5 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Länälänpolun kaavamuutos 447/ /2013 Tekla Valmistelija: maankäyttöpäällikkö, puh Jämsänkoskelle Länälänpolun ja Koskenväylän väliselle tontille on kaavailtu vanhusten palvelutaloa. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on osoitettu liikerakennuksen rakennuspaikaksi (K-1). Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. Attendo Oy kaavailee tontille 3150 m²:n suuruista kaksikerroksista rakennusta. Tontinkäyttösuunnitelmaluonnos liitteenä. Teknisen lautakunnan johtosäännön 7 :n 1. kohdan mukaan lautakunta päättää kaavan laatimisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa. Ehdotus Tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää laittaa vireille asemakaavan muuttamisen Jämsänkosken keskustan kaupunginosan korttelissa 617. Tekla Valmistelija: maankäyttöpäällikkö, puh Kaavoitustoimi on laatinut kaavoitushankkeesta osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Ehdotus tekninen johtaja Tekninen lautakunta hyväksyy Länälänpolun asemakaavan muutosta koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

6 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Tekla Valmistelija: maankäyttöpäällikkö, puh Kaavoitustoimi on laatinut alueelle kaavaluonnoksen. Luonnosta laadittaessa on huomioitu hoivakodin luonnossuunnitelmat. Selostuksen liitteessä on esitetty asemapiirrosluonnos ja havainnekuva. Kaavaluonnoksessa on esitetty alueelle sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten tonttia, YSA-1. Tontille tulisi pinta-alaksi 1,05 ha ja rakennusoikeutta 3672 k-m². Kaavoituksen yhteydessä on mallinnettu liikennemelun vaikutukset tontille, ja mallinnuksen tulosten pohjalta on Jämsäntien ja Koivutien varrella rakennusalojen rajoihin esitetty määräystä rakenteiden ääneneristävyydestä. Muutoksessa on esitetty myös Länälänpolun ajoneuvoliittymän poistamista Jämsäntieltä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaan tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta hyväksyy Länälänpolun asemakaavan muutosluonnoksen asetettavaksi nähtäville valmisteluvaiheen kuulemiseksi. Tekla Valmistelija: maankäyttöpäällikkö, puh Valmisteluaineisto on ollut julkisesti nähtävillä Muistutuksia ei luonnoksesta jätetty. Lausuntonsa luonnoksesta antoivat Keski-Suomen museo, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ELY-keskus ja ympäristölautakunta. Tiivistelmät annetuista lausunnoista ja niiden vastineista ovat kaavaselostuksen liitteessä 15.

7 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaavaehdotukseen on lisätty määräys, jolla varmistetaan uudisrakentamisen yhteensopivuus lähiympäristön rakennuskannan kanssa. Lisäksi on otettu määräys Seveso direktiivin 96/82/Ey konsultointivyöhykkeestä. Kaavaselostusta on täydennetty kevyen liikenteen verkoston tarkastelulla ja sitä koskevalla liitekartalla. Kaava-alueen rajausta on laajennettu koskemaan osaa Jämsäntietä, ja se on osoitettu katualueena kaavaan MRL 83.4 :n mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaan asemakaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle Länälänpolun asemakaavan muutosehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Khall Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus asettaa Länälänpolun asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville. Khall Valmistelija: maankäyttöpäällikkö, puh Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Eh do tuk sesta pyydettiin lausuntoa Keski-Suomen ELY -keskuksesta, Keski-Suo men museolta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen pe lastus lai tok sel ta, Elenia Oy:ltä sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta. Yh teen ve to lausunnoista sekä vastineet niihin on esitetty se los tuksen liitteessä 16. Muistutuksia ehdotuksesta ei jätetty.

8 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Annettujen lausuntojen johdosta on kaavaselostukseen täydennetty ku vaus ta suunnitellun palvelutalon sopivuudesta olemassa olevaan ym pä ris töön ja aluetta kuvaavia havainnekuvia sekä olevan ra kennus kan nan inventointitietoja. Selostukseen on lisätty kon sul toin ti vyöhyk keen vaikutusten huomioiminen ratkaisussa. Lisäksi kaavaan on teh ty tarkennuksia melusuojauksen ja liittymäkieltojen osalta. Kaavaehdotukseen tehdyt täydennykset eivät ole niin olennaisia muu tok sia, että ehdotus olisi tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Ehdotus Vs. kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle 203. kaupun gin osan korttelia 617 koskevan asemakaavan muutoksen hy väksy mis tä. Kvalt 49

9 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Asemakaavan muuttaminen Halli / Perälän teollisuusalue 800/ /2013 Tekla Valmistelija: maankäyttöpäällikkö, puh Nisula Forest Oy hakee asemakaavan muutosta Hallin teollisuusalueen kortteliin 224. Muutosta haetaan rakennusoikeuteen; tonttitehokkuusluvun (e) korottamista 0,2:sta 0,6:en. Hakijalla olisi tarve rakentaa lisätiloja tonteilleen. Voimassa olevassa, rakennuskaavana hyväksytyssä asemakaavassa, kyseiselle teollisuusalueelle on osoitettu rakennusoikeus tonttitehokkuudella e=0,2. Jämsässä on Könkkölän teollisuusalueella tehokkuuslukuna 0,5 ja Myllymäessä 0,6. Kaavoitustoimi on laatinut hankkeesta osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Teknisen lautakunnan johtosäännön 7 :n 1. kohdan mukaan lautakunta päättää kaavan laatimisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoituksen vireille tulosta tulee tiedottaa. Ehdotus tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää käynnistää kaavamuutoksen Hallin teollisuusalueen korttelissa 224 ja hyväksyä hankkeesta laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä tiedottaa vireille tulosta ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkisesti nähtäville. Tekla Valmistelija: maankäyttöpäällikkö, puh Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella , samalla asetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville Kaavoitustoimi on laatinut suunnittelualueelle asemakaavan muutosluonnoksen. Muutosalueen pinta-ala on noin 4,90 hehtaaria ja se on kokonaisuudessaan osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Kaavamuutoksella

10 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto rakennusoikeutta osoitetaan kortteliin k-m². Rakennusoikeus on osoitettu tonttitehokkuusluvulla e=0,60. Kaava-alueen ollessa tärkeällä pohjavesialueella, on kaavamääräyksellä kielletty toiminta, joka aiheuttaisi maaperän ja pohjaveden pilaantumisen. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaan tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta hyväksyy Perälän teollisuusalueen asemakaavan muutosluonnoksen asetettavaksi nähtäville valmisteluvaiheen kuulemiseksi. Tekla Valmistelija: maankäyttöpäällikkö, puh Valmisteluaineisto on ollut julkisesti nähtävillä Luonnoksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnon antoivat ELY -keskus, Keski-Suomen liitto ja Finavia Oyj. Johtava rakennustarkastaja on ilmoittanut, ettei ympäristölautakunnan ole tarpeen antaa lausuntoaan. Museolla ei ollut erityistä huomautettavaa. Tiivistelmät ja vastineet lausunnoista ovat selostuksen liitteessä 9. Annettujen lausuntojen johdosta on maakuntakaavan aluevarausten sijoittumista kaavaan nähden selvennetty selostuksen erillisellä liitteellä. Lisäksi on pohjavesialueen rajaus lisätty kaavakartalle. Finavian lausunnon pohjalta on lisätty lentoliikenteelle vaaran aiheuttamista koskeva kileto kaavamääräyksiin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaan on asemakaavaehdotus pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle Perälän teollisuusalueen asemakaavan muutosehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville.

11 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Khall Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää asettaa Perälän teollisuusalueen asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville. Merkittiin, että Sanna Rajala esteellisenä ei osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Khall Valmistelija: maankäyttöinsinööri, puh Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta sekä Finavia Oyj:ltä. Keski-Suomen ELY-keskus on lausunnossaan päivätty ilmoittanut että sen luonnosvaiheessa esittämät kommentit on huomioitu, eikä sillä ole huomauttamista kaavaehdotuksesta. Finavia Oyj:ltä ei ole saapunut lausuntoa määräaikaan mennessä. Kaavaan ei ole tehty muutoksia ehdotusvaiheen jälkeen. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle Perälän teollisuusalueen asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Kvalt 50

12 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kunnallisen tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle / /2014 Khall Valmistelija: talousjohtaja, puh Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhtey des sä kunnanvaltuuston on päätettävä kunnan tu lo ve ro pro sen tista. Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n (1263/2001) mukaan kunnan on ilmoitettava Verohallinnolle seu raavan vuoden tuloveroprosentin suuruus viimeistään verovuotta edeltä vän vuoden marraskuun 17. päivänä. Jos ilmoitusta ei ole toi mi tettu määräajassa, voidaan verotuksessa noudattaa edellisen vuoden tu lo ve ro pro sent tia (verotusmenettelylain 91 a 2 momentti). Kunnan tu lo ve ro pro sent ti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Luonnollisen henkilön tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Kun nal lis ve ro tuk ses sa pohjana ovat ansiotulot, joiden perusteella tulo ve ro pro sent ti vahvistetaan korotettuna täysiin prosentteihin taikka puo leen tai neljännesprosenttiin päättyväksi luvuksi. Tuloveroprosenttia on nostettu vuodelle ,5 % ja viimeksi vuodel le ,5 % -yksikköä. Jämsän veroprosentti on nyt 21 %. Kunnal lis ve ro tu loil la kerättiin vuonna 2013 noin 73,4 Meur, joka oli noin 4,2 Meur enemmän kuin kuin vuonna Vuoden 2015 kun nal lisve ro tu lo jen arvioidaan olevan samaa suuruusluokkaan kuin 2013 ker ty mä. Kunnallisveron tuoton ke hi tyk seen vaikuttaa mm. väestön ra ken ne ja -määrä, elin kei no ra ken ne, työllisyys, työpaikkojen määrä, ylei nen taloudellinen tilanne ja val tio val lan muutokset ve ro pe rus teissa. Kunnallisveron tuottoon vähentävästi vaikuttavia muutoksia ovat elä ke vä hen nyk sen korotus, kolmen alimman tuloluokan ansiotason nou sun mukainen asteikkotarkistus valtionverotuksessa, lap si vä hennyk sen käyttöönotto, työtulovähennyksen korotus, pe rus vä hen nyksen korotus sekä avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen. Kunnal lis ve ron tuottoon korottavasti vaikuttavia muutoksia ovat asun tolai no jen korkovähennyksen rajoittaminen 10 % -yksiköllä, työ mat kaku lu jen omavastuuosuuden korottaminen, osinkoveromuutos (suurin osa vaikutuksesta jo vuonna 2014) sekä opintolainan kor ko vä hennyk sen poistuminen. Muutokset vähentävät kuntien verotuloja net tomää räi ses ti noin 130 milj. euroa, joka on esitetty kompensoitavaksi kun ta koh tai ses ti valtionosuuksien lisänä. Vuonna 2014 on Suomessa 57 (19) kuntaa, joiden veroprosentti on kor keam pi ja 51 (43) muuta kuntaa, joiden veroprosentti on 21 % (320 kun taa), korkein veroprosentti on 22,50 % ja matalin 16,50 %.

13 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ko ko maan pai no tet tu veroprosenttien keskiarvo on vuonna ,74 % (19,38 %) ja arit meet ti nen 20,36 % (20,01 %). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ta lous suun ni tel man yhteydessä pe ri aat teen, että veroprosenttia ei nosteta eril lis pää tök se nä, vaan talous ti lan teen niin vaatiessa ve ro pro senttien korotus voi olla yksi osa laa jem paa talouden ta sa pai no tus oh jel maa.tavoitteiden mukaan ensi si jai se na talouden ta sa pai not ta mis kei no na pidetään toiminnallisilla muu tok sil la aikaansaatavaa tuot ta vuu den kasvua. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuus to päättää Jämsän kaupungin tuloveroprosentiksi 21,00 % vuodel le Kvalt 51

14 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle / /2014 Khall Valmistelija: talousjohtaja, puh Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle vii meistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivään men nessä. Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yh tey des sä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiin teis tö ve ro pro sen teis ta sekä muiden verojen perusteista. Kiin teistö ve ro on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suo ri tet tava vero. Verosta on säädetty kiinteistöverolaissa. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä ja maa ta lous mai ta. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten ka dut ja torit. Kiinteistövero menee kiinteistön sijaintikunnalle. Kunnan ei ole suoritettava veroa omalla alueellaan omistamastaan kiinteis tös tä. Kunta päättää veroprosentit vuosittain seuraavissa rajoissa: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60-1,35 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32-0,75 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,60-1,35 - yleishyödyllisen yhteisön veroprosentti 0,00-1,35 - rakentamattoman rakennuspaikan veropros. enint. 3,00 - voimalaitosten veroprosentti enint. 2,85 Vero määrätään yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan muista raken nuk sis ta kuin vakituiseen asumiseen käytettävistä rakennuksista, ell ei kesämökkien, yleishyödyllisten yhteisöjen ja voimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan mää rä tään vero myös kaikista maa-alueista (myös asuin ra ken nusten tonteista), poikkeuksena yleishyödylliset yhteisöt ja ra ken ta matto mat rakennuspaikat. Pienten vesi- ja tuulivoimalaitosten vero määrä tään myös yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, vaikka voi malai tok sil le olisi vahvistettu oma veroprosentti. Jos kunnanvaltuusto on määrännyt erillisen yleishyödyllisen yhteisön ve ro pro sen tin, sitä sovelletaan yleishyödyllisessä käytössä olevan ra ken nuk sen lisäksi myös rakennuksen maapohjaan. Erillistä ra kenta mat to man rakennuspaikan veroprosenttia sovelletaan asunto tarkoi tuk seen kaavoitettuun rakentamattomaan rakennuspaikkaan. Kun ta, joka määrää rakentamattoman rakennuspaikan kiin teis tö vero pro sen tin, selvittää samalla vuosittain ne rakennuspaikat, jotka täyt tä vät ko. veron edellytykset ja ilmoittaa ne samoin kuin muut tarpeel li set tiedot ja asiakirjat verovirastolle verotuksen toimittamista ja muu tok sen hakua varten.

15 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Jämsän kaupungissa ovat kiinteistöveroprosentit olleet vuosina seuraavat: Vakituinen asuinrakennus 0,45 % Muu asuinrakennus 1,05 % Yleinen kiinteistövero - rakennukset - maapohja 1,00 % 1,00 % Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 % Voimalaitokset 2,50 % Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % Kiinteistöveroprosenteilla kertyvä kiinteistövero oli vuonna 2013 noin 4,8 Meur, kuluvan vuoden kertymäksi on arvioitu 5,6 Meur. Ker tymän nousu johtuu valtion verotusarvojen korotuksista ja ikä alen nusten vähentämisestä. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää Jämsän kaupungin kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2015: Vakituinen asuinrakennus 0,45 % Muu asuinrakennus 1,05 % Yleinen kiinteistövero - rakennukset - maapohja Voimalaitokset 1,00 % 1,00 % 2,50 % Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % Keskustelun kuluessa kaupunginjohtaja teki seuraavansisältöisen muutetun päätösehdotuksen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää Jämsän kaupungin kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2015: Vakituinen asuinrakennus 0,45 % Muu asuinrakennus 1,05 % Yleinen kiinteistövero - rakennukset - maapohja Yleishyödylliset yhteisöt Voimalaitokset 1,00 % 1,00 % 0,00 % 2,50 % Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen.

16 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kvalt 52

17 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Arviointikertomus 2013 / valtuuston pyytämät selvitykset 1670/ /2014 Khall Valmistelija: talous- ja suunnittelupäällikkö, puh Kaupunginvaltuusto on käsitellyt ( 23) tar kas tus lau ta kunnan arviointikertomusta vuodelta 2013 ja päättänyt tar kas tus lau takun nan esityksen mukaisesti "pyytää kaupunginhallitukselta ja edelleen lautakunnilta ja johtokunnilta asianmukaiset selvitykset ja korjaus toi men pi teet tarkastuslautakunnan esittämistä huomioista ja selvi tys pyyn nöis tä siten, että ne voidaan käsitellä valtuustossa vii meistään syyskuun 2014 loppuun mennessä ja tarvittaessa huomioida vuo sil le tehtävässä taloussuunnitelmassa". Kaupunginhallitus on käsitellyt valtuuston päätösten täy tän töön panoa (163 ), mutta ei ole täytäntöönpanossa erikseen toden nut valtuuston ao. päätöstä tai määrännyt selvitysten te ke mi sestä. Sen sijaan johtoryhmä on käsitellyt kokouksessaan tar kas tus lau ta kun nan arviointikertomuksessaan pyytämiä selvityksiä ja sopinut, ketkä valmistelevat alustavat vastaukset sel vi tys pyyn töihin. Tarkastuslautakunnan esittämiä huomioita ja selvityspyyntöjä on käsi tel ty pykäläasiana vain sosiaali- ja terveyslautakunnassa (91 ). Sosiaali- ja terveyslautakunnalta ja viranhaltijoilta saa duis ta selvityksistä ja lausunnoista on laadittu yh teen ve to. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämät nä kö kohdat ja kannanotot sekä yhteenvedossa esitetyt selvitykset toi men pitei neen pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laa din nas sa. Ehdotus Vs. kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomuksessa esittämiin huomioihin ja kannanottoihin so si aa li- ja terveyslautakunnalta ja viranhaltijoilta saadut selvitykset mah dol li si ne toimenpide-esityksineen. Kaupunginhallitus saattaa selvityksistä laaditun yhteenvedon valtuus tol le tiedoksi.

18 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kvalt 53 Keskustelun kuluessa Tarmo Konstari esitti liitteen mukaisen ko koomuk sen ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmän ryh mä pu heen vuoron. Ryhmäpuheenvuorossa esitetään, että kaupunginvaltuusto mer kitsee tiedoksi kaupunginhallituksen hyväksymät selvitykset ja toi menpi de-esi tyk set. Valtuusto velvoittaa virkamiehet ja kau pun gin hal li tuksen valmistelemaan ja valvomaan toimenpiteiden täytäntöönpanot. Puheenjohtajan tiedusteltua valtuustolta voidaanko ryhmäpuheessa teh ty esitys hyväksyä, kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen yk simie li ses ti. Liitteet 2 Arviointikertomus 2013 / selvitys valtuustolle 3 Vaikutusten ennakkoarviointi malli 4 Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän ryhmäpuhe

19 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Eropyyntö / tarkastuslautakunnan varajäsenyys / Lea Parviainen 1838/ /2014 Khall Valmistelija: vt. hallintojohtaja, puh Lea Parviainen on lähettänyt kaupungille seuraavan kirjeen: "Anon täten vapautusta Jämsän kaupungin tarkastuslautakunnan va ra jä se nyy des tä, eron syynä henkilökohtaisen elämäntilanteen muu tos, joka estää osallistumisen lautakunnan kokouksiin." Kuntalain 38 :n mukaan: "Luottamustoimesta voi erota pätevästä syys tä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luot ta mus hen ki lö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetuille ja va raval tuu te tuil le". Syyn pätevyyden arviointi kuuluu sille toimielimelle, jonka valittava luot ta mus hen ki lö on. Kuntalain 71 :n mukaan vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole: 1) kunnanhallituksen jäsen; 2) apulaispormestari; 3) henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, por mes ta rin tai apulaispormestarin hallintolain 28 :n 2 ja 3 mo men tis sa tarkoitettu läheinen: 4) kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai sää ti öön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva; sekä 5) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tarkastuslautakunnan nykyinen kokoonpano: Varsinainen jäsen: Tarmo Konstari, pj. Jukka Haaparanta, vpj. Pertti Takanen Helena Salminen Arja Mononen Markku Uusipaasto Marja-Liisa Alhonen Varajäsen: Heikki Rosti Mika Halmetoja Markku Korpela Markku Kankainen Tarja Viitala Lea Parviainen Arja Maunula Luottamushenkilövalinnassa on huomioitava tasa-arvolain säännökset.

20 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se 1. myöntää Lea Parviaiselle eron tarkastuslautakunnan va ra jä senen luottamustoimesta. 2. valitsee tarkastuslautakuntaan uuden varajäsenen jäljellä olevak si toimikaudeksi. Kvalt 54 Kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti ja valitsi tarkastuslautakuntaan varajäseneksi Ritva Korhosen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

21 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sote-järjestämislakiluonnoksesta annettava lausunto 1813/ /2014 Sote Valmistelija: sosiaali- ja terveysjohtaja, puh Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja ter veys pal velu-uu dis tuk sen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luon noksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja ter vey den huol lon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luon nos perustuu hallitusohjelmaan sekä eduskuntapuolueiden puheen joh ta jien tekemään sopimukseen sosiaali- ja ter veyden huol lon järjestämisen pääperiaatteista. Hallituksen esitys sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden jär jes tä mi ses tä, tuottamisesta ja rahoittamisesta sekä erillisen voimaan pa no lain, jossa määritellään toimeenpanon kannalta keskeiset asiat. Lakiesitys löytyy Internet-osoitteesta: Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta sekä muilta jakelussa mai ni tuil ta tahoilta lausunnot lakiesityksestä. Myös muut kuin ja kelus sa mainitut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa. Lau sun topyyn töön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja ky sy myk siä hallituksen esitysluonnoksesta. Kyselyyn annettuja vastauk sia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu run saas ti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut uudistuksesta pe reh dytys ma te ri aa le ja. Materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: Uudistusta koskeva vaikutusarviointi valmistuu syyskuun puo li vä lissä ja toimitetaan lausunnonantajille erikseen. Valmistumisen jälkeen vai ku tus ar vioin ti ma te ri aa lit löytyvät myös yllä mainitusta In ternet-osoit tees ta. Selvitys esityksen mukaisen lakiluonnoksen suhtees ta perustuslakiin on vielä keskeneräinen. Tämä selvitystyö voi ai heut taa muutoksia lakiluonnoksen yksityiskohtiin. Lakiesityksestä koottuja keskeisiä kohtia: - Lakiesityksessä korostetaan palvelujen saatavuutta ja saa vutet ta vuut ta, kuntien asukkaiden tarpeisiin pohjautuvaa pal ve lusi säl töä sekä palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.

22 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Esityksessä on erotettu selkeästi järjestämis- ja tuot ta mis vastuu. Viisi nykyisiin sairaanhoitopiirien erityisvastuualueisiin pohjau tu vaa sote-aluetta vastaavat järjestämisestä ja kunnat tai kun ta yh ty mät tuottamisesta. - Sote-alueet laativat joka neljäs vuosi tuottamisvastuussa olevien kuntien kanssa järjestämispäätöksen, jossa sovitaan tuotta ja vas tuus sa olevista kunnista/kuntayhtymistä, rahoituksesta, pal ve lu ra ken tees ta, palvelujen hankinnasta, saatavuudesta ja saa vu tet ta vuu des ta, laatu- ja palvelutasosta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä seurannasta ja arvioinnista. Mi nis te riö hyväksyy järjestämispäätöksen. - Tuottamisvastuu annetaan kunnalliselle toimijalle ja tuot ta misvas tuu seen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kun tout ta vat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yh te nä kokonaisuutena. Ympärivuorokautisen ter vey den huollon (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) ja so si aa lihuol lon päivystyksen tuottaminen päätetään erikseen. Suppeam pi tuottamisvastuu voidaan antaa sitä varten perustetulle kun ta yh ty mäl le. - Sote-alue on kuntayhtymä ja sen hallintoon sovelletaan kun tala kia. Jokaisella kunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja kun ta yh ty män ylimmässä päättävässä toimielimessä. Yhden kun nan edustajien yhteenlaskettu äänimäärä on oltava alle 50 pro sent tia kaikkien kuntien asukasluvun mukaan mää räy ty västä äänimäärästä. - Kunnat osallistuvat sote-alueen rahoitukseen kunnan asu kasmää rään perustuvalla maksulla, joka on painotettu ikäluokkien pe rus hin to jen ja sairastavuuskertoimen mukaisesti. Tuot ta ja tahoil le korvataan kustannukset järjestämispäätöksessä so vit tavan mukaisesti. Lakiluonnokseen on tullut merkittäviä muutoksia suhteessa aiempiin esi tet tyi hin esityksiin. Enää ei ole määritelty alueiden väes tö mää räpoh jia, myöskään määrittelyjä perustason ja erityistason palvelujen tuot ta mi ses ta ei ole, ostopalvelut yrityksiltä ja yhteisöiltä on sallittu. La ki luon nok sen eräänä keskeisenä päämääränä näyttää olevan valtion ohjausvallan kasvattaminen kuntien vallan kustannuksella. Kysees sä on merkittävä muutos kuntien näkökulmasta. Kuntien päätös val taa siirretään kauemmas peruskunnasta, ehkä toiselle isommal le kunnalle tai kuntayhtymälle, silti kunnilla on edelleen ra hoi tusvas tuu palveluista.

23 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen mukaan muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten eri tyis vas tuualuei den pohjalta. Jämsän kaupunki on kuulunut lähtien Pirkanmaan sai raanhoi to pii riin ja siten Tampereen yliopistollisen sairaalan eri tyis vas tuualu ee seen (TAYS erva). TAYS ervaan kuuluu nykyisin Pir kan maan, Ete lä-poh jan maan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sai raan hoi topii rien 67 kuntaa ja sen väestömäärä on noin 1,1 mil joo naa asu kasta. Erikoissairaanhoidon palvelut, joita ei tuoteta omassa sairaalassa han ki taan siis Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, mutta sosiaalihuollon eri tyis pal ve lut Keski-Suomen alueelta. Keski-Suomen sai raan hoi topii ri kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen (KYS erva) Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Itä-Savon ja Poh jois-kar jalan sairaanhoitopiirien ja 67 muun kunnan kanssa. KYS ervan väestö poh ja on noin asukasta. Pohdittaessa sote-alueeseen kuulumista on syytä huomioida, että ky se ei ole sairaanhoitopiirin valinnasta ja erikoissairaanhoidon palve luis ta vaan integroitujen sosiaali- ja terveyspalvelujen jär jes tä mises tä ja tuottamisesta kunnan alueen asukkaille.kunnan pal ve lu tuotan nos ta % on sote-palveluja, joista erikoissairaanhoidon osuus on noin 25 %. Sote-alueiden muodostamisen tavoitteina ei tule olla sairaanhoitopiirien tehtävien laajentaminen vaan uusien or gani saa tioi den luominen. Päätettäessä sote-alueesta on syytä ottaa huomioon alueen tuleva kehitysennuste väestö-, työpaikka- ja elinkeinorakenteen kannalta. Mikäli sote-alue kokonaisuutena menestyy, tuo se myös yksittäiselle kunnalle elinvoimaa ja paremmat menestymismahdollisuudet sekä vahvistaa alueen sote-palveluita. Lakiesitys ei suoraan ota kantaa, onko vastuukuntamalli mah dol linen palvelujen tuotannossa. Vastuukuntamallin käyttämistä kun ta yhty mä mal lin vaihtoehtona ei tule lailla estää. Kunnilla pitäisi olla oikeus paikallisista lähtökohdista ja olosuhteista käsin itse suunnitella tuot ta ja or ga ni saa tio mal li, joka täyttää lain kriteerit. Kaikkein päätösten tulisi pohjautua tietoon ja toiminnan en nus tet tavuu des ta on silloin merkittävä hyöty. Sote-järjestämislakiluonnos ei ny ky muo dos saan anna juurikaan tie toa tulevasta. Selvää on ai noastaan järjestäjätahot eli sote-alueet. Mil lään nykyisellä erva-alueella ei ole suunnitelmia miten alueen so te-pal ve lut järjestetään. Joillakin alueil la on kuntien yhteistuumin käyn nis tet ty alustava suunnittelu. Kes ki-suo men alueella pohditaan maa kun nal lis ta kun ta yh ty mä mal-

24 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto lia palvelujen tuottajana, Pir kan maan kunnilla ei ole vielä jär jes täydyt ty pohtimaan tulevia tuot ta mis ta ho ja tai vastuita. Ra hoi tus vastuun, tuottamistavan ja -tahojen ol les sa näin paljon avoinna, on kuntien vaikea antaa yksityiskohtaisia lau sun to ja. Kunnat omistavat suunnitellut sote-alueiden kuntayhtymät, kuten myös tuotantovastuulliset kuntayhtymät. Näin ollen kuntien rooli näiden toimijoiden rakentumisessa ja ohjauksessa on huomioitava riittävällä tavalla. Nykyinen lakiesitys ei tätä toteuta. Kyseessä on yksi suurimmista kuntien toimintaan kohdistuvista muu tok sis ta. Sote-järjestämislaki tulee voimaan tullessaan voi makkaas ti vaikuttamaan kuntien rooliin ja tehtäviin. Tämä pitää huo mioida kaikissa kuntia koskevissa lakihankkeissa, erityisesti kuntalain pit käl le edenneessä valmistelussa. Voimaan tulevassa laissa on otettava sosiaalihuollon palvelujen järjes tä mi sen ja tuottamisen näkökulma esitettyä painokkaammin esille, koska sosiaalihuollon toiminnot ovat vähintään yhtä mer kit tä vässä asemassa kuin terveydenhuollon palvelut järjestettäessä kun talais ten palveluita. Suurin osa sosiaalihuollon palveluista tuotetaan peruskunnissa ja lähel lä kuntalaista, joten uudistuksessa tulee korostaa perustasolla tapah tu vaa sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja eri kois sai raanhoi don integraatiota ja muodostaa tuottajatahot tästä näkökulmasta. Uudistus on edelleen monilta osin täysin keskeneräinen, erityisesti suhteessa muutoksen suuruuteen ja aikatauluun. Uudistuksen toimeen pa non aikataulutusta tulisikin vielä tarkentaa ja järkevöittää. La ki esi tyk seen tulee saada tarkennuksia ainakin kuntien ra hoi tusvas tuun, tuotantovastuun, hyvinvoinnin ja terveyden edis tä mis vastuun sekä perustuslaillisten oikeuksien toteutumisen osalta. Sote-alueiden hallinnon ja tuotannon järjestelyt eivät valmistu muuta mas sa kuukaudessa ja mikäli laki tulee voimaan alkuvuodesta 2015, ei tuottajatahojen ole mahdollista käynnistää toimintaansa lähtien. Edellä mainituista syistä esitetään, että laki palautetaan uudelleen val mis te luun ja lain toimeenpanoa siirretään. Jämsän kaupungin valtuuston ja sote-lautakunnan yhteinen se minaa ri sote-järjestämislakiluonnoksesta pidetään Esittelijä täyden tää seminaarin jälkeen ehdotustaan kokouksessa. Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön vä li tyk sel lä kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muo dos tet ta vaan so te-aluee seen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Sen vuok si kunnille osoi-

25 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto tet tu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. So te-alu ee seen sijoit tu mis ta koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kun nan vi ral li sena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston pää tök ses tä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja ter veys mi nis te ri öön. Järjestämislakiluonnosta koskeva Terveyden- ja hyvinvoinnin lai toksen tekemä vaikutusten ennakointi on valmistunut ja se on liitteenä. Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää lähettää liitteenä olevan lausun non lakiesityksestä kaupunginhallitukselle. Lautakunta ei ota kantaa sote-alueen valintaan. Khall Valmistelija: vt. hallintojohtaja, puh Lausuntopyyntö on osoitettu kunnan valtuustolle, mutta mahdollistaa lau sun non antamisen myös muussa toimielimessä kuin kau pun ginval tuus tos sa. Sote-alueeseen kanta tulee kuitenkin muodostaa kaupun gin val tuus tos sa. Kuntalain 23 mukaisesti kunnanhallitus edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hal lituk sen esityksen luonnos on kuitenkin laajuudeltaan ja vai kut ta vuudel taan niin merkittävä kunnan toiminnan kannalta, että on pe rus teltua käsitellä lausunto kokonaisuudessaan valtuustossa. Lausunto käsitellään kahdessa osassa: Ensin otetaan kantaa lausuntopyynnön kysymyksiin 1-36 ja ja toiseksi kysymyksiin 37 ja 38, joissa ratkaistaan, mihin sosiaali- ja ter vey den huol lon alueeseen Jämsän kaupunki katsoo perustelluksi kuu lua. Ehdotus Vs. kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy so si aa li- ja terveyslautakunnan lausunnon kysymysten 1-36 ja osalta liitteineen Jämsän kaupungin lausunnoksi sosiaali- ja ter vey den huol lon järjestämislakiluonnoksesta.

26 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kvalt 55 Liitteet 5 Sote-järjestämislakiluonnoksesta annettava lausunto / Khall esitys

27 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sosiaali- ja terveysalue: Valtuuston antama vastaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisluonnoksen voimaanpanolain 3 :ään 1813/ /2014 Khall Valmistelijat: kaupunginjohtaja, puh ja sosiaali- ja terveys joh ta ja, puh Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveys pal velu-uu dis tuk sen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luon noksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja ter vey den huol lon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luonnos perustuu hallitusohjelmaan sekä eduskuntapuolueiden puheen johtajien tekemään sopimukseen sosiaali- ja ter veyden huol lon järjestämisen pääperiaatteista. Hallituksen esitys sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden jär jes tä mi ses tä, tuottamisesta ja rahoittamisesta sekä erillisen voimaan pa no lain, jossa määritellään toimeenpanon kannalta keskeiset asiat. Lakiesitys löytyy Internetosoitteesta: Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta sekä muilta jakelussa mai ni tuil ta tahoilta lausunnot lakiesityksestä mennessä. Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön välityksellä kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan so te-aluee seen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Sen vuoksi kunnille osoitet tu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Sote-alueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kun nan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston pää tök ses tä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja terveys mi niste ri öön. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen mukaan muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten eri tyis vas tuualuei den pohjalta. Nykyisin voimassa olevien säädösten mukaan on kunnan kuuluttava eri kois sai raan hoi don järjestämiseksi johonkin sairaanhoitopiirin kunta yh ty mään. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yh teis työs sä alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiirin kun tayh ty män, jonka hallinnassa on yliopistollinen sairaala, on jär jes tet tävä erityistason sairaanhoito erikoissairaanhoitolain 9 :ssä tar koi tetul la vastuualueellaan.

28 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa eri kois sai raan hoito. Sairaanhoitopiiri tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia eri kois sairaan hoi don palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten pe rus sairaan hoi don palveluja. Sairaanhoitopiiri vastaa terveyskeskusten labo ra to rio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien eri tyis pal ve lujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta sekä huolehtii teh tä vä alueen sa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveys kes kus ten kanssa. Sairaanhoitopiirejä ja erityisvastuualueita ei uuden so te-jär jes tä mislain voimaan tulon jälkeen enää ole, vaan sekä sosiaali- että terveys pal ve lu jen kaikesta järjestämisestä vastaavat sote-alueet, joita on viisi: HYKS-ervan, KYS-ervan, OYS-ervan, TAYS-ervan ja TYKS-er van pohjalle rakentuvat alueet. Sote-alueen hallintomalli on kuntayhtymä, yksittäisen kunnan päätös val ta määräytyy asukasluvun mukaan, millään kunnalla ei kui tenkaan voi olla yli 50% yhteisen ylimmän päätäntäelimen ää ni mää rästä. Jämsän kaupunki on kuulunut lähtien Pirkanmaan sai raanhoi to pii riin ja siten Tampereen yliopistollisen sairaalan eri tyis vas tuualu ee seen (TAYS-erva). TAYS-ervaan kuuluu nykyisin Pirkanmaan, Ete lä-poh jan maan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sai raan hoi topii rien 67 kuntaa ja sen väestömäärä on noin 1,1 miljoonaa asu kasta. Erikoissairaanhoidon palvelut, joita ei tuoteta omassa sairaalassa han ki taan siis Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Keski-Suomen sairaan hoi to pii ri kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan eri tyis vas tuualu ee seen (KYS-erva) Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Itä-Savon ja Poh jois-kar ja lan sairaanhoitopiirien ja 67 muun kunnan kanssa. KYS-er van väestö pohja on noin asukasta. Sairaanhoitopiirin vaihdoksen perusteluina vuonna 2011 olivat seuraa vat: - monipuolisten ja kustannustehokkaiden terveyspalvelujen turvaa mi nen - monipuolisten paikallisten palvelujen ylläpitäminen ja ke hit tä minen Jämsän, Kuhmoisten ja Ylä-Pirkanmaan muodostamalla alu eel la - laajemman toiminta-alueen mahdollistama paikallisen eri koissai raan hoi don laajeneminen väestöpohjan kasvaessa - PSHP:n hajautettu strategia ja toimintapolitiikka eri kois sai raanhoi dos ta ja siihen liittyvästä työnjaosta nähtiin parempana - PSHP:n jäsenyys turvaisi paremmin paikallisen eri kois sai raanhoi don tulevaisuuden - yliopistosairaalatasoinen hoito on lähempänä - koulutus- ja konsultaatiomahdollisuudet ovat PSHP:ssä laa jemmat ja monipuolisemmat kuin keskussairaalatasolla

29 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Vertailtaessa tuolloin sairaaloiden (K-SSHP ja PSHP) tehokkuutta ja kus tan nuk sia; ei merkittäviä eroja pystytty todentamaan. Arviointia hei ken si se, että vertailu ei ollut suoraviivaisesti mahdollista, koska toi nen on keskussairaalatasoinen hoitopaikka ja toinen yli opis to sairaa la ta soi nen hoitopaikka. Sairaanhoitopiirin vaihdokseen liittyi ylimääräisiä kustannuksia tie tohal lin non yhteyksien rakentamisesta,tietojärjestelmien ja ohjelmien muu tok sis ta. Lisäksi ylimääräisiä kustannuksia aiheutui henkilöstön kou lu tuk sis ta ja kokouksista liittyen yhteisten käytäntöjen so pi miseen ja potilaiden hoitokäytäntöjen työnjakoon. Sosiaali- ja ter veystoi men osalta kustannuksia kertyi arviolta euroa. Tie to teknii kan osalta henkilötyövuosia sairaanhoitopiirin vaihdokseen kului noin kolme (3), tämän työmäärän lisäksi euromääräiset kus tan nukset erilaisista atk järjestelmien fuusioprojekteista (esim. arkistointi, lää ke kes kus, laboratorio, sähköinen lähete) ovat yli euroa. Peruspääoman osalta Jämsän kaupungille tuli tappiota Kes ki-suomen sairaanhoitopiiristä erottaessa noin euroa, joka jou duttiin kirjaamaan kuluksi Jämsän kaupungin kirjanpidossa. Pe rus pääoma osuus Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä asettuu lopullisesti noin 2,0 milj. euroon. Sote alueiden pääomaosuuksien muodostumista ei ole vielä päätetty eivätkä ne ole rinnasteisia sairaanhoitopiireihin. Mikäli päätetään valita muu kuin nykyinen erva-alue, aiheuttaisi se vas taa van lais ta työtä ja myös kustannuksia, joiden suuruutta on vaikea arvioida tarkasti. Sote-alueita muodostettaessa tulee joka tapauk ses sa syntymään lisää kustannuksia erilaisten asioiden yh teenso vit ta mi ses ta. Sosiaalipalveluiden erityispalveluita, kuten sosiaalipäivystystä, so siaa li asia mies toi min taa, talous- ja velkaneuvontaa, ke hi tys vam mahuol lon asumispalveluja, perhehoitoa ja katkaisuhoitoa ostetaan edel leen Keski-Suomen alueelta. Palveluita tuottavat mm. Jy väs kylän kaupunki, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (KOSKE), Krii si kes kus Mobile, Sovatek-säätiö. Tulevan sote-alueen tulee järjes tää sote-palvelut integroidusti, joten kyseeseen tulee myös so siaa li huol lon erityispalveluiden siirto Pirkanmaalle, mikäli palveluita ei ole mahdollista ostaa edelleen Keski-Suomesta. Pohdittaessa sote-alueeseen kuulumista on syytä huomata, että kyse ei ole sairaanhoitopiirin valinnasta. Kysymys on nykyisten erva-alu ei den pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuu lu mi sesta, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuotta mi ses ta alueellaan. Vastuu ulottuu myös peruspalveluiden tuot tami seen ja järjestämiseen, joka on tähän asti ollut kuntien tehtävänä. So te-alu een valinta on todennäköisesti myös tulevan yh teis työ suunnan valinta muissakin toiminnoissa. Sote-alueet ovat väes tö mää rältään ja asukasluvultaan isoja, kuntia niissä on 39-67, väestöpohja

30 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto asukasta. Liitteenä nykyiset erva-alueet ja niiden väestö. Tulevat sote-alueet ovat väestö- ja ikärakenteeltaan erilaisia. Koko väes tön määrä kasvaa Suomessa vuoteen 2040 mennessä 10% ja suu rin väestönkasvu tapahtuu Ahvenanmaalla ja HUS-piirin alueella yli 20%. Pirkanmaan alueella väestönkasvu on 15%, Kes ki-suo messa 6%. Väestönkasvusta 90% on yli 75-vuotiaiden määrän kasvua. Tä tä kautta huoltosuhde kasvaa ja veronmaksukyky heikkenee. Vuon na 2040 yli 75-vuotiaiden määrä on yli kaksinkertainen ver rattu na vuoteen Koska resurssit eivät kasva, on samoilla re sursseil la hoidettava yli kaksinkertainen määrä.. Iäkkäimmät alueet ovat Itä-Sa vo, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kymenlaakso, Länsipohja; Etelä-Kar ja la, Pohjois-Karjala ja Satakunta. (Lähde: Tilastokeskus) Maan eri alueiden välillä on näissä mittareissa melko suuria eroja. Väes tö ra ken teel taan Etelä-Suomi erottuu selvästi muista: väes tö raken ne on nuorempi, huoltosuhde edullisempi, ja koulutustaso korkeam pi. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta on Etelä-Suo mes sa pienempi kuin muilla alueilla ja väestön terveydentila ylei ses ti ottaen parempi; toisaalta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus on melko suuri ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saa neiden osuus on suurempi kuin muilla alueilla. Itä-Suomi on monien elinoloja kuvaavien osoittimien valossa muita aluei ta epäedullisemmassa asemassa: pitkäaikaistyöttömien osuus on suurin, ja myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus sekä toi meen tu lo tu kea pitkäaikaisesti saaneiden osuus on korkea. Väestö ra ken ne on vanhuspainotteinen, ja väestön terveydentila on yleises ti ottaen muiden alueiden tilannetta huonompi, vaikka ikä ra kenteen erot on otettu huomioon. Väestökatoalueilta tullaan to den nä köises ti siirtämään resursseja kasvualueille Terveyspalveluiden osalta väestönkasvun ollessa 10%, eivät lä heskään kaikki nykyiset erikoissairaanhoidon erikoisalat tarvitse li sä resurs se ja. Osuuttaan kasvattavat isot erikoisalat ovat neurologia, sisä tau dit, silmätaudit ja kirurgia. Näillä alueilla myös hoitopäivien mää rä on kasvava; geriatrian hoitopäivien kasvu on suurin (142%), pie nin lastentaudeissa (1%).Mikäli ikäihmiset asuisivat 91% ko deissaan, riittäisivät nykyiset laitospaikat vuoteen 2018 asti. Keskiöön nou see siis vanhusten hoidon järjestelyt ja niissä erityisesti lai tos hoidon purkaminen ja kuntoutuksen nostaminen keskiöön.(lähde: Kinnu la ym. Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua, 2014). Jämsän osalta on kyse joko TAYS-ervan tai KYS-ervan valinnasta. Er va-alu ei den hyviä ja huonoja arvioitiin ja oheisessa listauksessa on esillä niistä muutamia. Luettelo ei ole kattava.