Sosiaali- ja terveysalue: Valtuuston antama vastaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisluonnoksen voimaanpanolain 3 :ään

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveysalue: Valtuuston antama vastaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisluonnoksen voimaanpanolain 3 :ään 1813/ /2014 Khall 229 Valmistelijat: kaupunginjohtaja, puh ja sosiaali- ja terveys joh ta ja, puh Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveys pal velu-uu dis tuk sen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luon noksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja tervey den huol lon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luonnos perustuu hallitusohjelmaan sekä eduskuntapuolueiden puheen johtajien tekemään sopimukseen sosiaali- ja ter veyden huol lon järjestämisen pääperiaatteista. Hallituksen esitys sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden jär jes tä mi ses tä, tuottamisesta ja rahoittamisesta sekä erillisen voimaan pa no lain, jossa määritellään toimeenpanon kannalta keskeiset asiat. Lakiesitys löytyy Internetosoitteesta: Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta sekä muilta jakelussa mai ni tuil ta tahoilta lausunnot lakiesityksestä mennessä. Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön välityksellä kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan so te-aluee seen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Sen vuoksi kunnille osoitet tu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Sote-alueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kun nan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston pää tök ses tä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja terveys mi niste ri öön. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen mukaan muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten eri tyis vas tuualuei den pohjalta. Nykyisin voimassa olevien säädösten mukaan on kunnan kuuluttava eri kois sai raan hoi don järjestämiseksi johonkin sairaanhoitopiirin kunta yh ty mään. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yh teis työs sä alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiirin kun tayh ty män, jonka hallinnassa on yliopistollinen sairaala, on jär jes tet tävä erityistason sairaanhoito erikoissairaanhoitolain 9 :ssä tar koi tetul la vastuualueellaan.

2 Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa eri kois sai raan hoito. Sairaanhoitopiiri tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia eri kois sairaan hoi don palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten pe rus sairaan hoi don palveluja. Sairaanhoitopiiri vastaa terveyskeskusten labo ra to rio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien eri tyis pal ve lu jen kehittämisestä ja laadun valvonnasta sekä huolehtii teh tä vä alu een sa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä ter veyskes kus ten kanssa. Sairaanhoitopiirejä ja erityisvastuualueita ei uuden so te-jär jes tä mislain voimaan tulon jälkeen enää ole, vaan sekä sosiaali- että ter veyspal ve lu jen kaikesta järjestämisestä vastaavat sote-alueet, joita on viisi: HYKS-ervan, KYS-ervan, OYS-ervan, TAYS-ervan ja TYKS-ervan pohjalle rakentuvat alueet. Sote-alueen hallintomalli on kuntayhtymä, yksittäisen kunnan päätös val ta määräytyy asukasluvun mukaan, millään kunnalla ei kui tenkaan voi olla yli 50% yhteisen ylimmän päätäntäelimen ää ni mää rästä. Jämsän kaupunki on kuulunut lähtien Pirkanmaan sai raanhoi to pii riin ja siten Tampereen yliopistollisen sairaalan eri tyis vas tuualu ee seen (TAYS-erva). TAYS-ervaan kuuluu nykyisin Pirkanmaan, Ete lä-poh jan maan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sai raan hoi to piirien 67 kuntaa ja sen väestömäärä on noin 1,1 miljoonaa asu kas ta. Erikoissairaanhoidon palvelut, joita ei tuoteta omassa sairaalassa han ki taan siis Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Keski-Suomen sairaan hoi to pii ri kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan eri tyis vas tuualu ee seen (KYS-erva) Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Itä-Savon ja Poh jois-kar ja lan sairaanhoitopiirien ja 67 muun kunnan kanssa. KYS-er van väestö pohja on noin asukasta. Sairaanhoitopiirin vaihdoksen perusteluina vuonna 2011 olivat seuraa vat: - monipuolisten ja kustannustehokkaiden terveyspalvelujen turvaa mi nen - monipuolisten paikallisten palvelujen ylläpitäminen ja ke hit tä minen Jämsän, Kuhmoisten ja Ylä-Pirkanmaan muodostamalla alu eel la - laajemman toiminta-alueen mahdollistama paikallisen eri koissai raan hoi don laajeneminen väestöpohjan kasvaessa - PSHP:n hajautettu strategia ja toimintapolitiikka eri kois sai raanhoi dos ta ja siihen liittyvästä työnjaosta nähtiin parempana - PSHP:n jäsenyys turvaisi paremmin paikallisen eri kois sai raanhoi don tulevaisuuden - yliopistosairaalatasoinen hoito on lähempänä - koulutus- ja konsultaatiomahdollisuudet ovat PSHP:ssä laa jemmat ja monipuolisemmat kuin keskussairaalatasolla

3 Vertailtaessa tuolloin sairaaloiden (K-SSHP ja PSHP) tehokkuutta ja kus tan nuk sia; ei merkittäviä eroja pystytty todentamaan. Arviointia hei ken si se, että vertailu ei ollut suoraviivaisesti mahdollista, koska toi nen on keskussairaalatasoinen hoitopaikka ja toinen yli opis to sairaa la ta soi nen hoitopaikka. Sairaanhoitopiirin vaihdokseen liittyi ylimääräisiä kustannuksia tie tohal lin non yhteyksien rakentamisesta,tietojärjestelmien ja ohjelmien muu tok sis ta. Lisäksi ylimääräisiä kustannuksia aiheutui henkilöstön kou lu tuk sis ta ja kokouksista liittyen yhteisten käytäntöjen so pi mi seen ja potilaiden hoitokäytäntöjen työnjakoon. Sosiaali- ja ter veys toi men osalta kustannuksia kertyi arviolta euroa. Tie to tek nii kan osalta henkilötyövuosia sairaanhoitopiirin vaihdokseen kului noin kolme (3), tämän työmäärän lisäksi euromääräiset kus tan nuk set erilaisista atk järjestelmien fuusioprojekteista (esim. arkistointi, lääke kes kus, laboratorio, sähköinen lähete) ovat yli euroa. Peruspääoman osalta Jämsän kaupungille tuli tappiota Kes ki-suomen sairaanhoitopiiristä erottaessa noin euroa, joka jou duttiin kirjaamaan kuluksi Jämsän kaupungin kirjanpidossa. Pe rus pääoma osuus Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä asettuu lopullisesti noin 2,0 milj. euroon. Sote alueiden pääomaosuuksien muodostumista ei ole vielä päätetty eivätkä ne ole rinnasteisia sairaanhoitopiireihin. Mikäli päätetään valita muu kuin nykyinen erva-alue, aiheuttaisi se vas taa van lais ta työtä ja myös kustannuksia, joiden suuruutta on vaikea arvioida tarkasti. Sote-alueita muodostettaessa tulee joka tapauk ses sa syntymään lisää kustannuksia erilaisten asioiden yh teenso vit ta mi ses ta. Sosiaalipalveluiden erityispalveluita, kuten sosiaalipäivystystä, so siaa li asia mies toi min taa, talous- ja velkaneuvontaa, ke hi tys vam mahuol lon asumispalveluja, perhehoitoa ja katkaisuhoitoa ostetaan edel leen Keski-Suomen alueelta. Palveluita tuottavat mm. Jy väs kylän kaupunki, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (KOSKE), Krii si kes kus Mobile, Sovatek-säätiö. Tulevan sote-alueen tulee järjes tää sote-palvelut integroidusti, joten kyseeseen tulee myös so siaa li huol lon erityispalveluiden siirto Pirkanmaalle, mikäli palveluita ei ole mahdollista ostaa edelleen Keski-Suomesta. Pohdittaessa sote-alueeseen kuulumista on syytä huomata, että kyse ei ole sairaanhoitopiirin valinnasta. Kysymys on nykyisten erva-alu ei den pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuu lu mi ses ta, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuot ta mises ta alueellaan. Vastuu ulottuu myös peruspalveluiden tuot ta miseen ja järjestämiseen, joka on tähän asti ollut kuntien tehtävänä. So te-alu een valinta on todennäköisesti myös tulevan yh teis työ suun-

4 nan valinta muissakin toiminnoissa. Sote-alueet ovat väes tö mää rältään ja asukasluvultaan isoja, kuntia niissä on 39-67, väestöpohja asukasta. Liitteenä nykyiset erva-alueet ja niiden väestö. Tulevat sote-alueet ovat väestö- ja ikärakenteeltaan erilaisia. Koko väes tön määrä kasvaa Suomessa vuoteen 2040 mennessä 10% ja suu rin väestönkasvu tapahtuu Ahvenanmaalla ja HUS-piirin alueella yli 20%. Pirkanmaan alueella väestönkasvu on 15%, Kes ki-suo messa 6%. Väestönkasvusta 90% on yli 75-vuotiaiden määrän kasvua. Tä tä kautta huoltosuhde kasvaa ja veronmaksukyky heikkenee. Vuon na 2040 yli 75-vuotiaiden määrä on yli kaksinkertainen ver rat tuna vuoteen Koska resurssit eivät kasva, on samoilla re sursseil la hoidettava yli kaksinkertainen määrä.. Iäkkäimmät alueet ovat Itä-Sa vo, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kymenlaakso, Länsipohja; Etelä-Kar ja la, Pohjois-Karjala ja Satakunta. (Lähde: Tilastokeskus) Maan eri alueiden välillä on näissä mittareissa melko suuria eroja. Väes tö ra ken teel taan Etelä-Suomi erottuu selvästi muista: väes tö raken ne on nuorempi, huoltosuhde edullisempi, ja koulutustaso korkeam pi. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta on Etelä-Suo mes sa pienempi kuin muilla alueilla ja väestön terveydentila ylei ses ti ottaen parempi; toisaalta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus on melko suuri ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saa neiden osuus on suurempi kuin muilla alueilla. Itä-Suomi on monien elinoloja kuvaavien osoittimien valossa muita aluei ta epäedullisemmassa asemassa: pitkäaikaistyöttömien osuus on suurin, ja myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus sekä toi meen tu lo tu kea pitkäaikaisesti saaneiden osuus on korkea. Väestö ra ken ne on vanhuspainotteinen, ja väestön terveydentila on yleises ti ottaen muiden alueiden tilannetta huonompi, vaikka ikä ra kenteen erot on otettu huomioon. Väestökatoalueilta tullaan to den nä köises ti siirtämään resursseja kasvualueille Terveyspalveluiden osalta väestönkasvun ollessa 10%, eivät lä heskään kaikki nykyiset erikoissairaanhoidon erikoisalat tarvitse li sä resurs se ja. Osuuttaan kasvattavat isot erikoisalat ovat neurologia, sisä tau dit, silmätaudit ja kirurgia. Näillä alueilla myös hoitopäivien mää rä on kasvava; geriatrian hoitopäivien kasvu on suurin (142%), pie nin lastentaudeissa (1%).Mikäli ikäihmiset asuisivat 91% ko deissaan, riittäisivät nykyiset laitospaikat vuoteen 2018 asti. Keskiöön nou see siis vanhusten hoidon järjestelyt ja niissä erityisesti lai tos hoidon purkaminen ja kuntoutuksen nostaminen keskiöön.(lähde: Kinnu la ym. Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua, 2014). Jämsän osalta on kyse joko TAYS-ervan tai KYS-ervan valinnasta. Er va-alu ei den hyviä ja huonoja arvioitiin ja oheisessa listauksessa on

5 esillä niistä muutamia. Luettelo ei ole kattava. Hyvät puolet: TAYS-erva Alue kasvaa väestöltään ja toimin noil taan Alueen ikärakenne nuorempaa Alueen elinvoima kasvussa Alueen vaikutusvalta val ta kunnas sa suurempi- Tampere on kehit ty vä kaupunkikeskus Tampereen seudun kuntajohto näyt täi si olevan halukas mo nituot ta ja mal liin; Jämsä voisi toimia tuottajana kuudelle kunnalle Moderni, kehittyvä ja kasvava esh-pal ve lu ko ko nai suus (esim. tek no lo gia) Yliopistosairaala lähellä; esh-palve lut samassa paketissa Siirtyminen esh:n osalta jo tapah tu nut Suunnitellut investoinnit Tays:ssa pienemmät, mak suosuus pienempi (0,1-0,4%) Huonot puolet: KYS-erva Pienempi väestöpohja- pa remmat mahdollisuudet vaikuttaa pää tök sen te koon Vanhoja yhteistyörakenteita tervey den huol los sa kin jäljellä Jämsän kuuluminen parantaa Kes ki-suo men painoarvoa Erityissosiaalipalveluita han kitaan Keski-Suomesta- tuttu yhteis työ ta ho Mahdollisuus tuottaja-asemaan jois sain toiminnoissa Keskussairaalataso lähempänä ja monien normaali kul ku suunnan mukainen Yhteistyö ja hoitoketjut esh:ssa edel leen tuttuja vaikka erva-alue muut tu nut TAYS-erva Isommassa ervassa pienemmät mah dol li suu det vaikuttaa Ei yhteistyökumppaneita so si aali pal ve luis sa Tuntematon suunta muussakin yh teis työs sä Jämsä on reuna-alue Shp:n ja Jämsän kaupungin vä lillä tehty sopimus ei kaikin osin ole toteutunut. Syynä myös ympä ris tös sä tapahtuneet muu tok- KYS-erva Alueen väestörakenteen kehitys heik ke ne vä-> palvelut siirtyvät muu al le Alueen ikärakenne vanhenee enem män-> huoltosuhde kasvaa Alueen tulevaisuudenkuva heikom pi Tuntematon suunta lukuun ot tamat ta Keski-Suomea Keski-Suomessa tekeillä sote-asi ois sa maakuntamalli; kaksin ker tai nen päätöksenteko (sote-alue ky ja maakunnallinen ky)

6 set Kustannukset nousseet eräs syy saattaa olla siinä, että potilas pää see-jou tuu helpommin vaati vam paan hoitoon Oman erikoissairaanhoidon säily mi nen epävarmaa ka ven taa päätösvaltaa en ti sestään Jämsä on reuna-alue Yliopistosairaalataso kauempana K-S shp:ssä tulossa isot in vestoin nit Oman erikoissairaanhoidon säily mi nen epävarma KYS:n sairaalainvestoinneista ei tie toa Vertailtaessa tulevia sote-alueita, nousee Jämsän tulevaisuuden osal ta merkittäväksi seikaksi se, miten alueella sote-palvelujen tuotta mi nen järjestetään. Pirkanmaan alueella on selvästi enemmän halua muodostaa useampia tuotantoalueita ja Jämsä voisi olla niistä yk si ja tuottaa sote-palvelut useammalle lähialueen kunnalle. Keski-Suo mes sa kaavaillaan maakunnan kokoista kuntayhtymää, jossa Jäm säl lä saattaa olla joidenkin palvelujen osalta tuottaja-asema. Sairaa lan ja oman erikoissairaanhoidon säilyminen ei ole kum mas sakaan vaihtoehdossa turvattua. Kyseessä on kauaskantoinen ratkaisu, jossa on nähtävä pitkälle tu levai suu teen lyhyellä tähtäimellä vähintään 20 vuoden päähän. Kunnan palvelutuotannosta % on sote-palveluja, joista eri kois sairaan hoi don osuus on noin 25 % ja siten suurin osa on pe rus ta son palveluita. Tarkastelussa on huomioitava alueen väestö- ja ikä ra kenteen lisäksi tuleva kehitysennuste työpaikka- ja elin kei no ra ken teen kannalta. Tulevan sote -alueen elinvoimalla on merkitystä sosiaali- ja ter veyden huol lon palvelujen muotoutumiseen kuten esimerkiksi pal ve lumark ki noi den ja monituottajamallin kehittymiseen. Mikäli sote-alue ko ko nai suu te na menestyy, tuo se myös yksittäiselle kunnalle elin voimaa ja paremmat menestymismahdollisuudet sekä vahvistaa alueen so te-pal ve lui ta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pirkanmaan väestö- ja työ paik kake hi tys, pitkän aikavälin väkilukuennusteet, bruttokansantuotteen kehi tys, kuntien talousluvut sekä esimerkiksi korkea-asteen tut kin non suorittaneiden osuus ovat Pirkanmaan alueen elin voi ma te ki jöi nä Keski-Suomen ja Pohjois - Savon maakuntia suotuisampia. Sote-alueella palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tavat ovat kuntien keskinäisissä neuvotteluissa sovittavia asioita, joissa sai raan hoi-

7 to pii ri on yksi keskeinen asiantuntijataho. Tästä syystä Jämsän kaupun gin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on tarpeellista luoda hy vät ja toimivat suhteet alueen kuntien vastaavien tahojen kanssa, mut ta myös sairaanhoitopiirin kanssa. Jämsälle on erityisen tärkeää pys tyä osoittamaan olevansa hyvä ja luotettava neuvottelukumppani so te-alu een kuntien kanssa. Ehdotus Vs. kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Jämsä kuuluu nykyisen erva-alueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen. Kau pun ki esittää, että se voisi toimia yhtenä Pirkanmaan tuo tan toalu ee na. Päätös Keskustelun kuluessa Mika Kyrö esitti Sirkka Hirvelän kannattamana, että valtuustolle esitetään kuulumista KYS-ervaan. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että Mika Kyrön esitystä on kannatettu, joten siitä on äänestettävä. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä esittelijän ehdotus sai 6 ääntä (Rantanen, Koskinen, Alanen, Sahala, Laaksonen, Putkonen) ja Mika Kyrön esitys sai 2 ääntä (Kyrö, Hirvelä), tyhjää äänesti yksi (Loberg). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt esittelijän ehdotuksen äänin 6-2. Merkittiin, että Mika Kyrö ja Sirkka Hirvelä jättivät kirjallisen eriävän mielipiteen päätöksen johdosta.