OPPIMINEN JA TYÖELÄMÄ HANNI MUUKKONEN KASVATUSPSYKOLOGIAN PROFESSORI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPPIMINEN JA TYÖELÄMÄ HANNI MUUKKONEN KASVATUSPSYKOLOGIAN PROFESSORI"

Transkriptio

1 OPPIMINEN JA TYÖELÄMÄ HANNI MUUKKONEN KASVATUSPSYKOLOGIAN PROFESSORI

2 ASIANTUNTIJUUS JA OPPIMINEN TYÖELÄMÄSSÄ ASIANTUNTIJUUS AMMATTIKUNTIEN TIEDOLLISET KÄYTÄNNÖT ASIANTUNTIJAKSI KASVAMINEN KOLME VERTAUSKUVAA OPPIMISESTA JA ASIANTUNTIJUUDESTA TIETOTYÖ JA YLIOPISTOKOULUTUS

3 KAKSI TEORIAA MIELESTÄ Kova pää on maailmasta eristetty Pehmeä, joustava pää on jatkuvassa vuorovaikutuksessa

4 HAJAUTETUN ÄLYKKYYDEN MUOTOJA Materiaalisesti hajautunut älykkyys - Ajattelun ulkoistaminen - Ideoiden kehittely - Ulkoinen muistikenttä Sosiaalisesti hajautunut älykkyys

5 MILLAISTA ON TYÖELÄMÄN OSAAMINEN? KESKUSTELU SOSIAALISET TAIDOT, OMA PÄÄ PYSYY KASASSA, VALMIS VASTOINKÄYMISIIN OMA-ALOITTEISUUS RYHMÄTYÖTAIDOT OMAN MOTIVAATION SÄÄTELY HILJAINEN TIETO, OSANA OSAAMISTA PRIORISOINTI OSAA REFLEKTOIDA OMAA TYÖSKENTELYÄÄN JA KRITISOIDA MYÖS OMAA OSAAMISTA VAIKKA ITSELLÄ OLISI RYHMÄTYÖTAIDOT, NIIN EI EHKÄ KAIKILLA, MUUTTAMINEN JA SOPEUTUMINEN ONGELMANRATKAISUKYKY JA TIEDONHANKINTATAIDOT SEN ONGELMAAN RATKAISEMISEEN KÄDENTAIDOT 5

6 AKATEEMINEN ASIANTUNTIJUUS Akateeminen asiantuntijuus ymmärretään nykyisin yhteisöjen, verkostojen ja organisaatioiden kykynä ratkaista ongelmia ja luoda innovaatioita (ks. Sawyer, 2007; Scardamalia, 2002). Akateeminen osaaminen (academic literacy) sisältää muutoksen arkiajattelusta ja arkikielen käytöstä käsitteelliseen ja asiantuntijamaiseen ajatteluun koulutuksen kautta (Lea & Street, 2006; Granville & Dison, 2005). 6

7 ASIANTUNTIJUUS (HATANO & INAGAKI, 1986; DARLING- HAMMOND & BRANSFORD, 2005) RUTIINIASIANTUNTIJUUS TIETTY OSAAMINEN, JOTA KEHITETÄÄN JA TULLAAN SIINÄ PAREMMAKSI JA TEHOKKAAMMAKSI ADAPTIIVINEN ASIANTUNTIJUUS HALUKKUUS JA KYKY MUUTTAA JA LAAJENTAA OSAAMISTAAN EDELLYTTÄÄ MUKAVUUSALUEELTA POISTUMISTA ASETTUMISTA UUDELLEEN NOVIISIN ASEMAAN YKSILÖN JA ORGANISAATION TASOLLA VOI MYÖS TARKOITTAA OLEMASSA OLEVIEN KÄYTÄNTÖJEN MUOKKAAMISTA, EIKÄ VAAN TEHOSTAMISTA

8 MINDSET MITEN KÄSITYS LAHJAKKUUDESTA MUOKKAA AJATTELUAMME (DWECK, 2012) FIXED MINDSET LUKITTU MALLI Lahjakkuus nähdään ominaisuutena jota joko on tai ei ole. Virheet ja epäonnistumiset ajatellaan lahjakkuuden puutteena. Epäonnistuminen paljastaa tyhmyyden. GROWTH MINDSET KASVUN MALLI Lahjakkuus on dynaamista, muuttuvaa ja kehittyvää. Ponnistelu omien taitojen ylärajoilla ja epämukavuusalueella tuottaa uusia taitoja ja tietoja; on samalla tulevan onnistumisen edellytys.

9 EPISTEEMISET KÄYTÄNNÖT Akateemisesti koulutetut ihmiset usein työskentelevät ympäristöissä, joissa ongelmanratkaisutaidot, yhteisöllisen tiedonluomisen ja digitaalisen teknologian käyttö on olennaista. Ihmisten toimintaa ja vuorovaikutusta välittävät erilaiset välineet ja työkalut (Wertsch, 1991) Työ on organisoitunut erilaisten jaettujen kohteiden ympärille. Kohteen ovat tärkeitä koska ne edustavat ja ilmentävät aiempaa oppimista ja tietoa. Jaetut kohteet ovat toiminnallisesti monimuotoisia, ne mahdollistavat tiedon ulkoistamisen ja nykyisen tietämyksen esittämisen sekä uusien ajatusten ja ratkaisujen luonnostelun, neuvottelun ja kokeilun (Miettinen & Virkkunen, 2005) Ammattikuntien episteemiset käytännöt (Goodyear & Zenios, 2005; Knorr Cetina, 2001; Nerland, 2012)

10 McArdle, F. (2010). Preparing Quality Teachers: Making Learning Visible. Australian Journal of Teacher Education, 35(8).

11 EPISTEEMISET TIETOKOHTEET Episteemiset tietokohteet ovat tyypillisesti avoimia, kysymyksiä herättäviä ja monimutkaisia. Ne ovat prosesseja ja heijastumia selkeiden asioiden sijaan. Tietokohteille on ominaista että ne muuttuvat jatkuvasti. Ne ovat kuten avoimia laatikoita täynnä kansioita jotka jatkuvat loputtomasti kaapin syvyyksiin. Koska episteemisiä tietokohteita jatkuvasti määritellään materiaalisesti, ne saavat aina uusia ulottuvuuksia ja muuttavat olemassa olevia ominaisuuksiaan. Niinpä tämä tarkoittaa ettei episteemisiä tietokohteita koskaan myöskään saada täysin valmiiksi tai kokonaisiksi. (Knorr Cetina, 2001, p. 181).

12 MITÄ ON OSAAMISPERUSTAISUUS? Osaamisperustaisuus on kokonaisvaltainen oppimis- ja osaamislähtöinen tutkintovaatimusten lähestymistapa (vs. sisältölähtöisyys) Ydinainesanalyysi = minkälaista osaamista tavoitellaan? Tutkintovaatimustyö = opettajien, opiskelijoiden ja työelämätoimijoiden yhteistyötä, jossa määritellään tutkintojen tavoitteet ja sisällöt 12

13 OSAAMISPERUSTAISUUS- ASIANTUNTIJAKSI KASVAMINEN Oman alan osaaja Käsitteet, keskeiset teoriat, menetelmät, mallit ja välineet sekä asiantuntijalle tyypillinen tapa käsitellä, perustella, tuottaa ja arvioida tietoa Yleiset (geneeriset) valmiudet (Strijbos et al.,2015) Käsitteelliset taidot kuten päättely, ongelmanratkaisu, luovuus ja tiedonkäsittely Yhdessä toimimisen taidot kuten kommunikaation, tiimityö ja johtaminen Henkilökohtaiset taidot kuten kriittinen arviointi, pohdinta, elinikäinen oppiminen, sosiaalinen vastuu ja etiikka

14 TOINEN ESIMERKKI GENEERISTEN TAITOJEN MÄÄRITTELYSTÄ (KEMBER & LEUNG, 2009) Yleiset akateemiset taidot (intellectual capabilities) Kriittinen ajattelu Itseohjautuva opiskelu Ongelmanratkaisu Sopeutuminen tai adaptiivisuus Yhteistyötaidot (working together capabilities) Kommunikointitaidot Vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot Osaaminen kehittyi mikäli opetusohjelmassa edellytettiin, että näitä taitoja ja tietoja harjoiteltiin.

15 MITEN OPETETAAN JA OPITAAN TIETOTYÖTAITOJA YLIOPISTOLLA? Pääosa yliopistojen kandivaiheen opetuksesta perustuu tehtäviin, joissa on hyvin määritellyt ongelmat (vs. heikosti määritellyt) ja opettajalla on tiedossa oikea vastaus tehtävään (Bereiter, 2002; Mandl et al., 1996; Slotte & Tynjälä, 2003) Ja arviointi tehdään summatiivisilla menetelmillä yksilöiden oppimistuloksista. Haasteena on sisällyttää yhteisöllisen ja kohteellisen tiedonluomisen käytäntöjä opetuksessa ja oppimisessa yliopistolla (Paavola & Hakkarainen, 2005; Muukkonen et al., 2005).

16 OPETUKSEN YLEISET PERIAATTEET OPPIMISTA EDISTÄÄ KUN 1. OPISKELIJAT RATKOVAT TODELLISEN MAAILMAN ONGELMIA 2. OLEMASSA OLEVA TIETO AKTIVOIDAAN UUDEN TIEDON OPISKELUN PERUSTAKSI 3. UUTTA TIETOA DEMONSTROIDAAN OPPIJALLE 4. OPISKELIJA SOVELTAA UUTTA TIETOA Merrill, UUSI TIETO YHDISTYY (INTEGROITUU) OPPIJAN MAAILMAAN. 16

17 OPPIMISEN JA ASIANTUNTIJUUDEN VERTAUSKUVAT Painopiste yhteisten kohteiden pitkäjänteisessä kehittämisessä Oppiminen ja tuottamisessa jotakin tiedon luomisena käyttöä varten Trialoginen Yhteisten kohteiden ja käytäntöjen kehittäminen Painopiste yksilöiden mielessä ja käsitteellisessä tiedossa Oppiminen tiedonhankintana Monologinen Mielen sisäiset prosessit Oppiminen osallistumisena Dialoginen Vuorovaikutus, tilannesidonnainen kognitio Painopiste kulttuurisissa käytännöissä sekä materiaalisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Paavola ja Hakkarainen, 2005, 2009; Sfard, 1998

18 OPPIMINEN TIEDON LUOMISENA PAAVOLA & HAKKARAINEN, 2005 Tarkoittaa oppimista, jossa yhteinen toiminta organisoidaan pitkäjänteisesti konkreettien, yhteisesti kehitettävien ja aitojen kohteiden ympärille Wikisivuja, suunnitelmia, toimintamalleja, käytäntöjä, tuotteita, jne Siirtymä yksilön oppimista korostavista malleista yhteisölliseen asioiden tuottamiseen Siirtymä yhteisöllisestä keskustelusta ja kommentoinnista yhteisten kohteiden työstämiseen Teoreettisena perustana on ihmisen kognitiota ja oppimista koskevat tiedonluomisen yhteisöllisiä käytäntöjä painottavat mallit (ks. Paavola & Hakkarainen 2009; Bereiter 2002; Engeström 1987; Nonaka & Takeuchi 1995)

19 BEREITER, C. (2002). EDUCATION AND MIND IN THE KNOWLEDGE AGE. HILLSDALE: ERLBAUM. DARLING-HAMMOND, L., & BRANSFORD, J. (2005). PREPARING TEACHERS FOR A CHANGING WORLD: WHAT TEACHERS SHOULD LEARN AND BE ABLE TO DO. SAN FRANCISCO, CA: JOHN WILEY & SONS. DWECK, C. S. (2012). MINDSET: HOW YOU CAN FULFILL YOUR POTENTIAL. CONSTABLE & ROBINSON. ENGESTRÖM, Y. (1987). LEARNING BY EXPANDING. HELSINKI: ORIENTA-KONSULTIT. GOODYEAR, P. & ZENIOS, M. (2007). DISCUSSION, COLLABORATIVE KNOWLEDGE WORK AND EPISTEMIC FLUENCY. BRITISH JOURNAL OF EDUCATIONAL STUDIES, 55(4), "DISCUSSION, COLLABORATIVE KNOWLEDGE WORK AND EPISTEMIC FLUENCY." BRITISH JOURNAL OF EDUCATIONAL STUDIES 55, NO. 4 (2007): HATANO, G. & INAGAKI, K. (1992) DESITUATING COGNITION THROUGH THE CONSTRUCTION OF CONCEPTUALKNOWLEDGE. IN P. LIGHT & G. BUTTERWORTH (EDS.), CONTEXT AND COGNITION. WAYS OF KNOWING AND LEARNING (PP ). NEW YORK: HARVESTER. KEMBER, D. & LEUNG, D. (2009). DEVELOPMENT OF A QUESTIONNAIRE FOR ASSESSING STUDENTS PERCEPTIONS OF THE TEACHING AND LEARNING ENVIRONMENT AND ITS USE IN QUALITY ASSURANCE. LEARNING ENVIRONMENTS RESEARCH 12(1), LÄHTEITÄ (1) KNORR CETINA, K. (2001). OBJECTUAL PRACTICE. IN SCHATZKI, T. R., K. KNORR CETINA AND E. VON SAVIGNY (EDS). THE PRACTICE TURN IN CONTEMPORARY THEORY. LONDON: ROUTLEDGE, LEA, M.R. & STREET, B.V. (2006). THE "ACADEMIC LITERACIES" MODEL: THEORY AND APPLICATIONS. THEORY INTO PRACTICE, 45(4) PP MCARDLE, F. (2010). PREPARING QUALITY TEACHERS: MAKING LEARNING VISIBLE. AUSTRALIAN JOURNAL OF TEACHER EDUCATION, 35(8). 19

20 MIETTINEN, R. & VIRKKUNEN, J. (2005). EPISTEMIC OBJECTS, ARTEFACTS AND ORGANIZATIONAL CHANGE. ORGANIZATION 12(3), MUUKKONEN, H. & BAUTERS, M. (2011). TIEDONLUOMINEN JA SOSIAALINEN MEDIA KORKEAKOULUTUKSESSA SUORITTAMISESTA YHDESSÄ LUOMISEEN JA ARVIOINTIIN. TEOKSESSA T. AALTONEN-OGBEIDE, P. SAASTAMOINEN, H. RAINIO & T. VARTIAINEN (TOIM.), SILMÄT AUKI SOSIAALISEEN MEDIAAN (S ). EDUSKUNNAN TULEVAISUUSVALIOKUNNAN JULKAISU 3/2011. HELSINKI: EDUSKUNTA. PAAVOLA, S. & HAKKARAINEN, K. (2005). THE KNOWLEDGE CREATION METAPHOR AN EMERGENT EPISTEMOLOGICAL APPROACH TO LEARNING. SCIENCE & EDUCATION, 14, PAAVOLA, S., LAKKALA, M., MUUKKONEN, H., KOSONEN, K., & KALGREN, K. (2011). THE ROLES AND USES OF DESIGN PRINCIPLES IN A PROJECT ON TRIALOGICAL LEARNING. RESEARCH IN LEARNING TECHNOLOGY, 19(3), SAWYER, K. (2007). GROUP GENIUS. THE CREATIVE POWER OF COLLABORATION. NEW YORK: BASIC BOOKS. SCARDAMALIA, M. (2002). COLLECTIVE COGNITIVE RESPONSIBILITY FOR THE ADVANCEMENT OF KNOWLEDGE. IN B. SMITH (ED.), LIBERAL EDUCATION IN A KNOWLEDGE SOCIETY (PP ). CHICAGO: OPEN COURT. SFARD, A. (1998). ON TWO METAPHORS FOR LEARNING AND THE DANGERS OF CHOOSING JUST ONE. EDUCATIONAL RESEARCHER, 27, LÄHTEITÄ (2) WERTSCH, J. V. (1991) VOICES OF THE MIND. LONDON: HARVESTER WHEATSHEAT.

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?

Lisätiedot

Matkalla onnistuneeseen virtuaaliseen opetukseen. Oppimobiili-hankkeen päätösseminaari Minna Lakkala & Liisa Ilomäki Helsingin yliopisto

Matkalla onnistuneeseen virtuaaliseen opetukseen. Oppimobiili-hankkeen päätösseminaari Minna Lakkala & Liisa Ilomäki Helsingin yliopisto Matkalla onnistuneeseen virtuaaliseen opetukseen Oppimobiili-hankkeen päätösseminaari 10.11.2015 Minna Lakkala & Liisa Ilomäki Helsingin yliopisto Minna Lakkala & Liisa Ilomäki, 10.11.2015 http://www.knork.info

Lisätiedot

Trialoginen oppiminen

Trialoginen oppiminen 1 Trialoginen oppiminen Sami Paavola Käsikirjoitusversio - julkaistu: Paavola, S. (2012) Trialoginen oppiminen. Teoksessa Ilomäki, L. (toim). Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa

Lisätiedot

Lukiolaisille tietotyötaitoja uudenlaisella pedagogiikalla

Lukiolaisille tietotyötaitoja uudenlaisella pedagogiikalla Lukiolaisille tietotyötaitoja uudenlaisella pedagogiikalla Liisa Ilomäki & Minna Lakkala, Helsingin yliopisto Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa, 16.4.2015 1 Miksi tämä aihe? Kaikki puhuvat uusista

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Mitä korkeakouluopettajan tulisi tietää sosiaalisesta mediasta?

Mitä korkeakouluopettajan tulisi tietää sosiaalisesta mediasta? Mitä korkeakouluopettajan tulisi tietää sosiaalisesta mediasta? Hanni Muukkonen 9.3.2012 SULOP2012 1 Aiheet ja taustaa Oppimisen ja asiantuntijuuden 3 vertauskuvaa Teknologia-välittyneisyyden muodot Tietotyön

Lisätiedot

Muuttuva työelämä ja asiantuntijuus

Muuttuva työelämä ja asiantuntijuus Muuttuva työelämä ja asiantuntijuus 1 Asiantuntijuudesta Asiantuntijuus on progressiivista ongelmanratkaisua Jatkuvaa reflektointia ja tehtävien määrittelyä Työskentelyä osaamisen ylärajoilla, rajojen

Lisätiedot

PEDAFORUM 2012 22.8. klo 09:30-11:30. Sanna Vehviläinen, Tampereen yliopisto, Campus Conexus Eetu Heikkinen, Oulun yliopisto

PEDAFORUM 2012 22.8. klo 09:30-11:30. Sanna Vehviläinen, Tampereen yliopisto, Campus Conexus Eetu Heikkinen, Oulun yliopisto "PITÄÄKÖ YLIOPISTO-OPETTAJAN OSATA KIRJOITTAA KASVATUSTIEDETTÄ? KIRJOITTAMINEN JA ACADEMIC LITERACY YLIOPISTOPEDAGOGISEN ASIANTUNTIJUUDEN RAKENTAMISESSA PEDAFORUM 2012 22.8. klo 09:30-11:30 Sanna Vehviläinen,

Lisätiedot

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta

Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta Eija Lehtonen eija.lehtonen@omnia.fi / eija.e.lehtonen@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Teoreettinen viitekehys

Lisätiedot

Yhteisöllisen tiedonluomisen käytäntöjen edistäminen yliopisto-opetuksessa

Yhteisöllisen tiedonluomisen käytäntöjen edistäminen yliopisto-opetuksessa Yhteisöllisen tiedonluomisen käytäntöjen edistäminen yliopisto-opetuksessa Minna Lakkala, Auli Toom, Liisa Ilomäki ja Hanni Muukkonen Helsingin yliopisto education, http://blogs.helsinki.fi/prowo-project/

Lisätiedot

Asiantuntijuus ja ammattitaito

Asiantuntijuus ja ammattitaito Asiantuntijuus ja ammattitaito gerontologian seminaari Juhani Kirjonen gerontologian seminaari 1 Sisältö 1. Yhteiskunta, ii-tee-koo ja maapalloistuminen 2. Työelämä ja ammatit 3. Ammattitaito ja asiantuntijuus

Lisätiedot

Yliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot. Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY

Yliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot. Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY Yliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY Top 5 desirable future work skills Judgment and decision making: Considering the relative costs and benefits

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona 25.11.2011 Eeva Kuoppala Tutkimuskysymykset: 1) Miten MAMK:n ja Teatterin välinen

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Opettajan työ ja oppiminen -asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma

Opettajan työ ja oppiminen -asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma Opettajan työ ja oppiminen -asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma Päivi Tynjälä Koulutuksen tutkimuslaitos VERME-mentorikoulutus Nokia 27.10. 2009 Mistä asioista opettajan osaaminen ja asiantuntijuus

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita

Tutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita Tutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita Minna Lakkala Technology in Education Research Group (TEdu) http://www.helsinki.fi/psychology/groups/tedu/

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

Pedagogiset käytännöt ja geneeriset taidot Itsearviointiin perustuvan mittarin kehittäminen

Pedagogiset käytännöt ja geneeriset taidot Itsearviointiin perustuvan mittarin kehittäminen Pedagogiset käytännöt ja geneeriset taidot Itsearviointiin perustuvan mittarin kehittäminen Anne Virtanen & Päivi Tynjälä, Jyväskylän yliopisto PedaForum -päivät 17.-18.8.2016 Jyväskylä Geneeriset taidot

Lisätiedot

YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU

YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU Prof. Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto /Groningenin yliopisto, Hollanti /Karolinska Institutet, Ruotsi PERINTEINEN AJATUS OPPIMISESTA

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Lambert P. & Vanhanen-Nuutinen L. Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Kirjoittamisen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Trialoginen oppiminen

Trialoginen oppiminen Trialoginen oppiminen Hanni Muukkonen Pedagoginen yliopistonlehtori MMtdk VIKLO 21.5.2013 1 Akateemiset työelämävalmiudet Miten parhaiten soveltaa tiedonluomisen käytäntöihin, moderniin teknologiaan ja

Lisätiedot

Oppiminen verkostuvassa maailmassa

Oppiminen verkostuvassa maailmassa Oppiminen verkostuvassa maailmassa Kai Hakkarainen Professori, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Joensuun yliopisto Johtaja, Verkko-oppimisen tutkimuskeskus, Psykologian laitos, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

1) Työelämän muutokset ja osaamisvaatimukset. 2) Asiantuntijuustutkimuksen näkökulmia

1) Työelämän muutokset ja osaamisvaatimukset. 2) Asiantuntijuustutkimuksen näkökulmia Työelämän asiantuntijuus ja korkeakoulupedagogiikka Päivi Tynjälä 1) Työelämän muutokset ja osaamisvaatimukset 2) Asiantuntijuustutkimuksen näkökulmia 3) Yliopistopedagogiikan kehittäminen työelämäosaamisen

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN työvälineinä HOPS ja portfolio. 29.09., 1.10 tai 4.10.2010. Päivän ohjelma

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN työvälineinä HOPS ja portfolio. 29.09., 1.10 tai 4.10.2010. Päivän ohjelma OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN työvälineinä HOPS ja portfolio 29.09., 1.10 tai 4.10.2010 12.30-13.45 Oma osaaminen Päivän ohjelma 13.45-14.00 Tauko 14.00-15.15 Osaamisen esittäminen ja työnhaun

Lisätiedot

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala

Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala 6.9.2011 1 Jotain vanhaa, jotain uutta Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä haasteena

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Prof. Sanna Järvelä Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto

Lisätiedot

ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN?

ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN? ON OPITTAVA TOIMIMAAN ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN? Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö Pirkko Hyvönen, tutkijatohtori Niina Impiö, koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

Mikä innostaa oppimaan yhdessä?

Mikä innostaa oppimaan yhdessä? Mikä innostaa oppimaan yhdessä? Pirkko Siklander, 11.5.2017 TAVOITTEENA 1. Mitä virikkeillä tarkoitetaan? 2. Miten voit hyödyntää viriketutkimusta omassa työssäsi? LÄHTÖRUUTU 1. Mitä virikkeillä tarkoitetaan?

Lisätiedot

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena http://collab0708.wordpress.com ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena Hankkeen esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Mikä on ColLab hanke? ColLab hanke on Oulun yliopiston

Lisätiedot

Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 28.10.2013 1 Mitä on lahjakkuus? (gifted) Selvästi keskitason yläpuolella olevaa kyvykkyyttä yhdellä tai useammalla

Lisätiedot

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?

Lisätiedot

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media opintoohjauksen tukena Anne Rongas 20.4.2011 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media ja... työ- ja toimintakulttuurin muutos opinto-ohjaajan työ tiedotuskanavat henkilökohtainen

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Päivi Tynjälä Korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja Eurostudent VI - käynnistysseminaari 1.3. 2016 Ilmasto, energia, ympäristö Poliittinen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista

Lisätiedot

Kohtaamisia ja rajanylityksiä: uusimuotoiset viestintä- ja kieliopinnot. PedaForum2016 Juha Jalkanen, FT Peppi Taalas, FT

Kohtaamisia ja rajanylityksiä: uusimuotoiset viestintä- ja kieliopinnot. PedaForum2016 Juha Jalkanen, FT Peppi Taalas, FT Kohtaamisia ja rajanylityksiä: uusimuotoiset viestintä- ja kieliopinnot PedaForum2016 Juha Jalkanen, FT Peppi Taalas, FT UVK - mistä on kysymys? Uusimuotoiset Viestintä- ja Kieliopinnot: Kandidaatitin

Lisätiedot

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon

Lisätiedot

Opettajan adaptiivisen asiantuntijuuden tunnusmerkit PBL case 1

Opettajan adaptiivisen asiantuntijuuden tunnusmerkit PBL case 1 Opettajan adaptiivisen asiantuntijuuden tunnusmerkit PBL case 1 Vätys ryhmä: Kari Hannonen Susanna Tervonen Elina Määttä Juha Saarikoski Asta Kaarniemi Päivi Lamminen 1. Opettajan adaptiivisen asiantuntijuuden

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea opiskelun taitojen kehittymistä?

Miten opettaja voi tukea opiskelun taitojen kehittymistä? Miten opettaja voi tukea opiskelun taitojen kehittymistä? - Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian professori, varadekaani Käyttäytymistieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto sekä vieraileva professori, Karolinska

Lisätiedot

Metsä Opettajankoulutuksen oppimisympäristönä Petteri Vanninen

Metsä Opettajankoulutuksen oppimisympäristönä Petteri Vanninen Metsä Opettajankoulutuksen oppimisympäristönä Petteri Vanninen MMT, projektikoordinaattori Miksi 1 Seudulliset vahvuudet Infra Opettajankoulutus (tutkimus + opettajien vaikuttavuus) Metsäntutkimus (tutkimus

Lisätiedot

Asiantuntijuus yliopistoopetuksen

Asiantuntijuus yliopistoopetuksen Asiantuntijuus yliopistoopetuksen tavoitteena? Anneli Eteläpelto Aikuiskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteen laitos e-mail: anneli.etelapelto@cc.jyu.fi (Aikuis)kasvatuksen asiantuntijuuden

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Uudet alat ja niiden edellyttämä asiantuntijuus. Futurex seminaari Tuire Palonen

Uudet alat ja niiden edellyttämä asiantuntijuus. Futurex seminaari Tuire Palonen Uudet alat ja niiden edellyttämä asiantuntijuus Futurex seminaari 29.1.2013 Tuire Palonen Nousevat alat, uusi asiantuntijuus Tutkinnon jälkeisen koulutuksen vaatimukset asettuvat usein yhteiskunnassa tapahtuvista

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Cyber Learning Tulevaisuuden oppimisympäristöt. Jarmo Viteli Tampereen yliopisto, SIS/TRIM

Cyber Learning Tulevaisuuden oppimisympäristöt. Jarmo Viteli Tampereen yliopisto, SIS/TRIM Cyber Learning Tulevaisuuden oppimisympäristöt Jarmo Viteli Tampereen yliopisto, SIS/TRIM Oppiminen Oppiminen voidaan määritellä: interaktiiviseksi (vuorovaikutteiseksi) prosessiksi, jossa oppija muuntaa

Lisätiedot

Minkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään?

Minkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään? Minkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään? Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö (YTY) Kasvatustieteen laitos Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Uudet oppimisympäristöt. Marja Heinistö/ Villinikkarit Oy

Uudet oppimisympäristöt. Marja Heinistö/ Villinikkarit Oy Uudet oppimisympäristöt Marja Heinistö/ Villinikkarit Oy Tänään Klo 12.00 12.30 Tervetuloa! Ylitarkastaja Marjut Mikkola, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Virittäytyminen oppimismatkalle kohti

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Tutkiva oppiminen opetusmenetelmänä

Tutkiva oppiminen opetusmenetelmänä Tutkiva oppiminen opetusmenetelmänä Minna Lakkala Technology in Education Research Group Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Minna.Lakkala@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/psychology/groups/tedu/

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

TIEDONALOJEN DIGITAALISET KÄYTÄNTEET JA OPETUKSEN TYÖTAVAT. Digitalisaatio opettajankoulutuksessa Paasitorni

TIEDONALOJEN DIGITAALISET KÄYTÄNTEET JA OPETUKSEN TYÖTAVAT. Digitalisaatio opettajankoulutuksessa Paasitorni TIEDONALOJEN DIGITAALISET KÄYTÄNTEET JA OPETUKSEN TYÖTAVAT Digitalisaatio opettajankoulutuksessa 11.9.2018 Paasitorni Oppilaiden sitoutuminen opiskeluun ja oppimisen arviointi digitaalisesti intensiivisessä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi

Aikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi Aikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi Leena Isosomppi & Minna Maunula Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Inspiroivat oppimisympäristöt?

Inspiroivat oppimisympäristöt? Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:

Lisätiedot

ACUMEN O2: Verkostot

ACUMEN O2: Verkostot ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,

Lisätiedot

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten?

Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten? Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten? Åpopäivät 8.2.2019 Taru Konst & Minna Scheinin Miksi muutosta tarvitaan? Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän elinaikanaan N. 65

Lisätiedot

VAHVUUKSILLA VOIMAA OPISKELUUN AVOIMEN YLIOPISTON PEREHDYTYSPÄIVÄ PEDAGOGINEN YLIOPISTONLEHTORI, FT SAARA REPO

VAHVUUKSILLA VOIMAA OPISKELUUN AVOIMEN YLIOPISTON PEREHDYTYSPÄIVÄ PEDAGOGINEN YLIOPISTONLEHTORI, FT SAARA REPO VAHVUUKSILLA VOIMAA OPISKELUUN AVOIMEN YLIOPISTON PEREHDYTYSPÄIVÄ 23.8.2017 PEDAGOGINEN YLIOPISTONLEHTORI, FT SAARA REPO VÄLTTÄMISMOTIVAATIO VAI LÄHESTYMISMOTIVAATIO? Poispäin jostain epämiellyttävästä

Lisätiedot

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Koulutuksen digitalisaatio Tulevaisuutta kohti

Koulutuksen digitalisaatio Tulevaisuutta kohti Koulutuksen digitalisaatio Tulevaisuutta kohti Omnia 26.9.2014 P a s i S i l a n d e r Kuva:Finavia Korkeakoulut - Yliopistot - AMKit Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Uudet OPSit Tietoyhteiskuntataidot

Lisätiedot

Työ 2.0: Sosiaalinen media organisaation sisäisessä käytössä

Työ 2.0: Sosiaalinen media organisaation sisäisessä käytössä Työ 2.0: Sosiaalinen media organisaation sisäisessä käytössä Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja johtaminen Tuija Marstio 11/9/2012 Sosiaalinen media tekee yritysten toiminnasta läpinäkyvämpää halusivatpa

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot