Sivu 107 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 4

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Aika klo 09:00-12:30 Paikka Hallinnon kokoushuone SISÄLLYSLUETTELO Sivu 107 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIOVUODELLE 2015 JA SUUNNITELMAKAUDELLE OSAVUOSIKATSAUS JÄSENKUNNILTA VUONNA 2015 PERITTÄVIEN MAKSUJEN PERINNÄN PERUSTEET SEKÄ KANTOAIKOJEN JA VIIVÄSTYSKORON HYVÄKSYMINEN 113 TILAPÄISLUOTON YLÄRAJAN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE KOKOUSPALKKIOT VUONNA ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN TARKISTAMINEN 116 KANNUKSEN VARAJÄSENEN VAIHTUMINEN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTOSSA 117 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET TIEDOKSI / MUUT ASIAT

2 PÖYTÄKIRJA 9/ Läsnä Nimi Klo Tehtävä Hietaniemi Antti 9:00-12:30 pj Nurmi Pekka 9:00-12:30 vpj Haapalehto Seija 9:00-12:30 jäsen Halonen Jyrki 9:00-12:30 jäsen Högnabba Stefan 9:00-12:30 jäsen Joensuu Olli 9:00-12:30 jäsen Kallio Jaana 9:00-12:30 jäsen Lahti Mauri 9:00-12:30 jäsen Lindskog Tina 9:00-12:30 jäsen Pensaari Paula 9:00-12:30 jäsen Varila Kaija 09:05-12:30 jäsen Sabel Roy 9:00-12:30 valtuuston I vpj Brandt Mats 9:00-12:30 valtuuston II vpj Sillanpää Timo 9:00-12:30 valtuuston III pj Pajunpää Hannu 9:00-12:30 toimitusjohtaja Telimaa Sakari 9:00-12:30 johtajaylilääkäri Hautala-Jylhä Pirjo-Liisa 9:00-12:30 hallintoylihoitaja Korkiakoski Minna 9:00-12:30 pöytäkirjanpitäjä Poissa Innanen Sari valtuuston pj Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Antti Hietaniemi Minna Korkiakoski Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä / 2014 / 2014 Tina Lindskog Pekka Nurmi

3 PÖYTÄKIRJA 9/ Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on tarkastuksen jälkeen ollut säädetyllä tavalla nähtävänä / 2014 Minna Korkiakoski Pöytäkirjanpitäjä

4 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 107 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallitus 107 Toimitusjohtajan esitys: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

5 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 108 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Hallitus 108 Toimitusjohtajan esitys: Hallitus valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. tarkastusvuorossa ovat jäsenet Tina Lindskog ja Kaija Varila. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi päätettiin valita jäsenet Tina Lindskog ja Pekka Nurmi.

6 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 109 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hallitus 109 Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin siten, että kokouksessa käsitellään ensimmäisenä asiana Ensihoidon palvelutasopäätöksen tarkistaminen 115.

7 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 110 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIOVUODELLE 2015 JA SUUNNITELMAKAUDELLE Hallitus 110 Valmistelu: talousjohtaja Minna Korkiakoski Kuntayhtymän hallitus on käsitellyt vuoden 2015 ja suun ni tel ma kauden toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja kokouksissa. Kesäkuun kokouksessa hallitus hyväksyi ko ko kuntayhtymää koskevan bsc-tavoite -kortin sekä antoi raamin ja budjetin valmisteluohjeet hallintokunnille talousarvion valmistelun pe rus teik si. Lisäksi suunnitelmakaudelle kohdentuvia kysymyksiä on kä si tel ty valtuustoseminaareissa ja Toi min tasuun ni tel maan liittyviä suunnitelmia esiteltiin kunnille kevään kun takier rok sel la. Kuntayhtymän yhteistoimintaryhmä käsitteli bud jet ti esitys tä pidetyssä kokouksessa. Jäsenkuntien kun ta joh dolle järjestettiin budjettiluonnosta koskeva informaatio- ja kes kus te lu tilai suus Hallituksen antama raami budjetointia varten Budjettiraamin osalta yleinen lähtökohta on se, että vuosina saavutettu maltillinen menokasvu voidaan säilyttää. Ulkoisen bud jet ti me non raami on tällöin noin + 1 %. Ensisijainen on jäsenkuntalaskutuksen raami. Jä sen kun ta las ku tukses sa kasvu tulee säilyttää korkeintaan nykyisellä kasvun tasolla. Täl löin jäsenkuntalaskutuksen kasvu voisi budjettimuutosten jälkeen ol la korkeintaan + 2,2 % (tilinpäätös 2013 tilanne). Ja ehdottomasti mie luum min alle tämä. Mi kä li ulkoisessa budjettiraamissa tehdään toi min nal li siin muutoksiin pe rus tu via muutoksia, tulee näiden vai kutus kohdistua jäsenkuntiin vain siten, että kaikissa tilanteissa jä senkun ta ko ko nais las ku tus jää al le + 2,2 pro sen tin. Muutokset voivat täs sä tapauksessa koskea päi vys tys ase tuk sen pakottavia li sä re sursoin ti eh to ja sekä mah dol li ses ti to teu tet ta vaa psykiatrian toi min tamuu tos ta toiminta-alueen laa jen ta mi sen kautta. Muilta osin raami ei mahdollista henkilötyön resurssilisäyksiä. Uudet hen ki lös tö re surs si tar peet tulee voida kattaa toimintoja ja teh tä vä nimik kei tä muuttamalla tai ostopalvelun muuttamisella omaksi toi minnak si. Jotta vakinainen vakanssi voidaan esittää perustettavaksi, tulee olla esim määräaikaisen täytön kautta näyttö siitä, että omalla toi min nal la saavutetaan sekä toiminnallinen että taloudellinen hyöty os to pal ve luun verrattuna. Kuntahinnat pyritään säilyttämään lähes nykyisellä tasolla (hinnasto

8 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 110 pää osin vuoden 2013 tasossa). Yksittäisiä muutostarpeita hin nastos sa on lähinnä työtapojen muutosten myötä, mutta yleistä ko ro tuspai net ta ei budjettiesitykseen sisällytetä. Kustannuslaskentaa tarken ne taan edelleen. Hinnastoa tarkistetaan vain perustellusta syystä. Budjettivalmistelun edetessä on selvinnyt, että päi vys tys ase tuksen velvoitteet tulevat nostamaan osin hoidon tuotantokustannusta. Mi kä li lisäkustannusta ei voida "paikata" jäsenkuntien ulkopuolisen käy tön kasvulla, pakottaa tämä tekemään korotuksia erityisesti päivys tys toi min nan kuntahintoihin. Tulostavoite kuntayhtymässä on vuoteen 2013 saakka ollut lai nan lyhen nys oh jel man sekä myöhemmin myös H-Seitsikon ra hoi tus osuuden kattaminen. Tämän vuoksi kuntayhtymä ei ole pahoin vel kaantu nut eikä taseessa ole nyt kattamatonta alijäämää. Kuntayhtymän ta lous on hyvässä kunnossa. Lainan lyhennysohjelma on noin 1,3 M. H-Seitsikon rahoitusosuus on arviolta 0,6-0,7 M. Vuonna 2014 bud jet ti mah dol lis taa poikkeuksellisesti vain H-Seitsikon ra hoi tusosuu den mukaisen tu lok sen. Tässä yhteydessä tuolee arvioitavaksi, on ko kuntayhtymällä mahdollisuus vuonna 2015 hyväksyä tuota rahoi tus osuut ta suurempi ylijäämäinen tulos kattamaan in ves toin ti tarvet ta. H-Seitsikon rahoitusosuuden edellyttämä ylijäämävaraus on noin H-Seitsikon ra hoi tus osuus budjetoidaan vastaavasti in ves toin tei hin. Varsinainen poistoihin johtava investointiohjelma tulevalla suun nit telu kau del la on raskas. Korjausrakentaminen jatkuu hy väk sy tyn in vestoin ti suun ni tel man mu kai ses ti. Suunnitelmakauden päät tyes sä nyt tiedossa oleva ohjelma on kuitenkin lähes val mis. Kal lii den rakentamiskohteiden lisäksi vuonna 2015 alkaa radiologian kal lii den lai te han kin to jen nelivuotiskausi, jonka aikana yksittäisen laite han kin nan arvo ylittää 1 M. Muissa laite- ja atk-hankinnoissa pyri tään sääs töi hin. Poistot ovat ar viol ta noin 5,4 M, jossa on mer kittä vä kasvu edellisvuoteen. Toimintasuunnitelman sisällöllisiä kysymyksiä sekä näiden aiheut ta mia resurssimuutoksia Hallituksen antaman raamituksen ja päivystysasetuksen ehtojen alla toi min ta- ja taloussuunnitelmaa on valmisteltu hallintokunnissa kesän ja syksyn aikana. Budjettiluonnos perustuu strategiseen läh tökoh taan siitä, että Keski-Pohjanmaan keskussairaala on päivystävä sai raa la, joka tukeutuu vahvasti myös jäsenkuntien ulkopuoliseen pal ve lun myyn tiin sekä ostopalvelujen sijaan oman tuotantokoneiston vah vis ta mi seen. Budjettiesitys on laadittu valtakunnallisen ja alueellisen so te-uu dis-

9 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 110 tuk sen keskustelun alla. Tässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa on kui ten kin keskitytty ensisijassa omien prosessien ja oman sairaalan toi min nan kehittämiseen. Tulevien muutosten edessä ja uudessa toi min ta ym pä ris tös sä, riippumatta sen hallinnollisista ratkaisuista, on mo nel la tavoin tärkeää olla sekä toiminnallisessa iskussa että kil pailu ky kyi ses sä talouskunnossa. - Siksi prosesseja on "liinattu" edelleen ja haettu valmiutta vastata myös tuleviin haasteisiin. Budjettiluonnosta värittää vahvasti päivystysasetuksen mukaiset lisä re sur soin tia edellyttävät velvoitteet, hoitojen kotouttaminen piirin ul ko puo li sen hoidon oston vähentämisen kustannuksella sekä jä senkun tien ulkopuolisen myynnin kasvuun perustuva tuo tan to-or ga nisaa tion vahvistaminen. Bruttomenojen näkökulmasta budjettiesitys on kin vahvan kasvun budjetti. Jäsenkuntalaskutuksessa kas vu ennus te on puristettu runsaan 2 %:n tasoon. Taloudellinen paine hal litus raa mia kor keam paan jäsenkuntalaskutukseen olisi olemassa, sillä suo ri te hin nas ton tarkistamistarpeita erityisesti päivystystoiminnan vah vis ta mi sen myötä on. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannuksia on budjetissa leikattu - 1,1 M. Suunta piirin ulkopuolisen hoidon menoissa on ollut laskeva jo vuo den 2012 syksystä alkaen. Ilman lisäresursointia hoidon ko toutta mi nen ei kuitenkaan ole ollut mahdollista, vaan tätä varten on varau dut tu mm eräillä laitehankinnoilla sekä yksittäisillä kon sul taatio-os toil la sekä henkilöstön lisäyksillä. Vahvimpana perusteena on kui ten kin oman toiminnan osaa mi sen vahvistuminen kou lut tau tu misen ja rekrytoinnin kautta. Lastentaudeissa on toiminnan ja talouden näyttöön perustuva tarve re surs sien lisäykseen. Kyseessä on hoitojen kotouttamiseen pe rustu va kehitys erityisesti lasten tehohoidossa, synnytystoiminnan laajen tu mi sen kautta tullut potilasmäärän kasvu sekä jäsenkuntien ulko puo li sen myynnin kasvu. Budjettiesitys sisältää viiden hoi ta ja vakans sin li säyk sen erityisesti lasten tehohoidon vahvistamiseksi (osin kus tan nus neut raa li vuoteen 2014 verrattuna - muutos vähentää sijais- ja ylimääräisten vakanssien kustannuksia) sekä yhden las tenlää kä ri va kans sin lisäyksen. Jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvun se kä os to pal ve lun vähentymisen kautta esitys on toteutettavissa jä sen kun tien kannalta kustannusneutraalisti. Synnytysten määrän kasvu Malmin sairaalan lopetettua syn ny tys toimin nan kesällä 2014 kasvatti Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kä ti lö re surs sia. Tuolloin ei kuitenkaan lisätty lääkärivakanssien määrää naisten tau deil la ja synnytystoiminnassa. Tämä budjettiluonnos si säl tää yh den gynekologi -vakanssilisäyksen. Tarve perustuu to teutu neen synnytysten määrän kasvuun sekä tarpeeseen vahvistaa lää kä ri päi vys tyk sen rinkiä. Malmin sairaalan alueen synnytykset ovat

10 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 110 siir ty neet pääosin Kokkolaan. Resursointi voidaan kattaa jä sen kuntien ul ko puo li sen myynnin kasvun tuotoilla. Päivystysasetuksen myötä tulee välttämättömäksi vahvistaa myös ki rur gian resursointia. Budjettiluonnos sisältää yhden kirurgin li sä vakans sin. Tällä hetkellä haasteena on myös sairaalan kirurgian vakans sien täyttöaste, mikä edellyttää onnistumisia myös rek ry toin nissa. Syöpätauteihin esitetään varattavaksi kokeiluluonteisesti mää rära ha määräaikaisesti ja osa-aikaisesti täytettävän kolmannen on kolo gin palkkaamiseksi. Määrärahavaraus on katettu jäsenkuntien ulko puo li sen myynnin kasvattamisella. Suurin budjetin euromääräinen yksittäinen kasvuesitys sisältyy psykiat ri aan. Visalan sairaalan päivystystoiminta sekä akuuttipotilaiden vuo de osas to hoi to keskittyy yhteisen suunnittelun myötä Kes ki-pohjan maan keskussairaalaan. Aikuispsykiatriassa lisätään sairaansijamääriä ja samalla osastot 15 ja 16 yhdistetään yhdeksi osastoksi paikkojen tehokkaimman käytön takaamiseksi. Järjestely sisältää esityksenä va kans si pa ke tin: 1 lääkäri, 1 psykologi, 1 sosiaalityöntekijä, 3 sairaanhoitajaa, 4 mie len ter veys hoi ta jaa. Muu osastohoidon edellyttämä lisäresursointi siir re tään nykyisen psykiatrian resurssin sisältä. Lähtökohtana on, et tä vuonna 2015 toiminnan kehittymistä ja jäsenkuntien ul ko puo lel ta tulevien potilaiden hoitovuorokausien kehitystä seurataan ja tar vit ta van resursoinnin määrää arvioidaan säännönmukaisesti vuoden ku luessa. Vakanssien perustamisessa toteutetaan mää rä ai kai suut ta. Toiminta ja lisäresursointi vakiinnutetaan tarvittavalle tasolle, mi kä li toiminta käynnistyy suunnitellulla tavalla. Lisäksi psykiatriassa esitetään vakiinnutettavaksi nuoriso-osaston laa jen net tu toiminta alkuperäisestä 7-paikkaisesta 10-paikkaiseksi osas tok si, mikä edellyttää kahden sairaanhoitaja -resurssin pe rus tamis ta ja toiminnan vakiinnuttamista. Samoin budjettiluonnos sisältää re surs si esi tyk sen ja esityksen toiminnan vakiinnuttamisesta syö mishäi riö tii mis sä (Verso), mikä merkitsee kahden sairaanhoitaja -vakans sin perustamista. Molemmat esitykset ovat kus tan nus neut raa leja vuoteen 2014 verrattuna. Osastonhoidon osalta li sä paik ka mää rän edel lyt tä mä resurssikasvu on voitu kattaa jäsenkuntien ul ko puo li sen las ku tuk sen kautta. Ensihoidon budjettiesitys on laadittu samaan aikaan valmistelussa ole van ensihoidon palvelutasopäätöksen valmisteluaineiston mu kaises ti. Ensihoidon palvelutasopäätös tulee valtuuston päätettäväksi mar ras kuun kokouksessa. Näin ollen syksyn budjettiluonnos pe rustuu useisiin ketjutettuihin ole tuk siin. Budjettiluonnos sisältää re sursoin nin yleisten ja yhteisten kustannusten lisäksi sai raan hoi to pii rin oma na toimintana tuotetuille kuudelle 24/7 yksikölle, kent tä joh to yk si-

11 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 110 köl le sekä kahdelle 12/7 yksikölle (tai vaihtoehtoisesti seit se mäl lä 24/7 yksikölle) sekä Perhon asemapaikan os to pal ve lu kus tan nuk sen. Bud jet ti luon nos sisältää ½ ensihoitolääkäri-resurssin sekä kes kussai raa lan yhteyteen rakennettavan ensihoitoyksikön ti la kus tan nuk set puo len vuoden osalta sekä ensivastekustannukset. Hen ki lös tö resurs si na suunniteltu toiminta vaatii lääkärin, en si hoi to pääl li kön ja sih tee rin lisäksi 60 hoitajan ja 6 kenttäjohtajan resurssin sekä lasken nal li ses ti noin 12 sijaista. Budjettiluonnoksen mukainen asu kaskoh tai nen nettokus tan nus on noin 52 / asukas. Ensihoidon osalta bud jet tia korjataan käyttösuunnitelman yhteydessä, mikäli hy väk syttä vä En si hoi don palvelutasopäätös ei vastaa budjettiluonnoksen mukais ta järjestelyä. Edellä kuvattu järjestely ja ensihoidon oman toimin nan laa jen tu mi nen edellyttää uusia vakansseja. Näiden lu kumää rä var mis tuu palvelutasopäätöksen hyväksymisen ja työ ai ka järjes tel mää kos ke van poikkeuslupahakemuksen ratkaisun selvittyä. Tukipalveluiden järjestelyissä on edetty aiemmin tehdyn laajan tu kipal ve lu sel vi tyk sen suuntaan. Budjettiluonnoksessa on varauduttu Kok ko lan kaupungin terveyskeskuksen teknisen tukipalvelun siirtoon Kiu run ylläpitämäksi toiminnaksi. Muutos merkitsee kolmen va kanssin perustamista ja rahoittamista budjetin palkkamäärärahoin. Net tona muutos on kustannusneutraali. Saman suuntainen on lo gis tiik kapal ve lui den keskittäminen Kiurun toiminnaksi. Muutoksessa Kiurun pal ve luk seen siirtyisi Kokkolan kaupungilta 1 työntekijä. Lo gis tiik kakes kuk sen palveluiden käyttäjiksi siirtyy samalla Kruunupyyn sote-yk si köt. Muu tos edellyttää kuljetuspalveluiden ostopalvelun li säämis tä. Myös lo gis tiik ka kes kuk sen osalta muutos on kus tan nus neutraa li. Molemmat henkilöstösiirrot toteutetaan liikkeen luovutuksen pe ri aat tei den mukaisesti. Budjettisuunnitteluun sisältyy lisäksi esitys turvallisuuspäällikön vakans sin perustamisesta. Uusi tehtävä on tarkoitettu rahoitettavaksi os to pal ve lui den muuttamisella omaksi toiminnaksi eikä sille ole budjet ti luon nok ses sa eril lis mää rä ra haa. Asiaa on val mis tel tel tu yh teistyös sä Jytan ja Kok ko lan terveyskeskuksen kanssa. Vakanssien perustamista koskevat päätöksen tehdään erikseen halli tuk sen päätöksellä talousarvion hyväksymisen jälkeen joulukuussa 2014 tai talousarviovuoden kuluessa. Edellä todettujen lähinnä vakanssimuutoksia edellyttävien toi min tamuu tos ten lisäksi toimintasuunnitelma sisältää merkittäviä toi min nalli sia muutoksia, joiden rahoitus on pääosin voitu kattaa ole mas saole vi en määrärahojen turvin. Nämä on esitelty tarkemmin tu losaluettein laadituissa tavoitekorteissa. Budjettiluonnos ja myöhemmin hyväksyttävä käyttösuunnitelma si-

12 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 110 säl tävät lisäksi eräitä budjettirakenteellisia muutoksia. Merkittävin on tu los aluei den yhdistäminen, jossa medisiininen, operatiivinen sekä tut ki mus- ja hoitopalveluiden tulosalueet yhdistetään raja-aitojen vähen tä mi sek si yhdeksi somaattisen erikoissairaanhoidon tu los alu eeksi. Sen rinnalle jäävät lisäksi psykiatrian tulosalue sekä tu ki pal ve luiden tulosalue. Lisäksi tehdään eräitä toiminnan kehittämisen mu kaisia vastuuyksikköyhdistämisiä: päiväkirurgia ja leikkaussali yh dis tetään yhdeksi toimintakokonaisuudeksi, psykiatrian nuorisoyksikkö ja syö mis häi riö tii mi yhdistetään, ai kuis psy kiat rian osastot yhdistyvät, osas to 12 toiminta muuttuu ja sii hen sisällytetään päivystysosaston toi min ta jne. Budjettiluonnos ei sisällä merkittäviä projekteja. Budjetti on pyritty laatimaan siten, että se voisi jatkaa realistisen bud je toin nin kautta. Budjettivalmistelussa on lähdetty tiukasta, mutt ei tietoisesti alibudjetoidusta taloussuunnittelusta. Sa mal la on myös kuntien maksuosuusennusteet pyritty esittämään lä hem mäk si to teu tu vaa totuutta. Lähtökohtana on ollut realistinen bud jet ti, joka poh jau tuu vahvaa optimismiin. Mutta edellyttää to teu tuak seen myös toi min nal li sia muutoksia. Jotta jäsenkuntien edellyttämä maltillinen kustannusten kas vu raa mi oli si ollut mahdollinen, jouduttiin budjetoinnin yhteydessä te ke mään mer kit tä viä kustannustarkistuksia. Vaaditut li sä re sur soin ti tar peet ja niis tä jäsenkunnille ennustetut kustannukset on pääosin py rit ty katta maan olemassasolevien toimintojen muutoksilla. Hal li tuk sen kä sitel tä väk si tuleva budjettiluonnos on henkilöstöbudjetin osal ta lähes 1 M pienempi kuin tulosyksiköiden esitys ja suun ni tel tu toi min ta mal li oli si edellyttänyt. Tämä merkitsee sitä, että käyt tö suun ni tel man yhtey des sä ja erityisesti budjettivuoden toiminnan joh ta mi ses sa tulee ar vioi ta vak si se, miten toiminta järjestetään, jotta eri tyi ses ti hen ki löstö bud jet ti riittää kattamaan menot. Tämä edel lyt tää mm sijaisten käy tön vähentämistä sekä olemassaolevien henkilöstöre surs sien uu del leen koh den ta mis ta; resurssien käytön tarkennettua ja no peas ti rea goi vaa kohdentamista potilasvirtojen edellyttämällä tavalla. - Sairaa lan tuotantokustannusten kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kes kussai raa lan laajan toiminnan varmistamiseksi myös jatkossa muu tokset ovat välttämättömiä. Toimintavuosi 2015 on tätäkin kaut ta eri tyisen haasteellinen. Tarvitaan toiminnan ja resurssien kohdentamisen tu lok sel lis ta johtamista sekä tukevaa lähiesimiestyötä. Mutta myös hen ki lös tön vahvaa sitoutumista työnsä ja sai raa lan prosessien kehit tä mi seen. Toimintatuotot Ulkoiset toimintatuotot ovat yhteensä noin 127 M. Bruttokasvu

13 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 110 edel lis vuo den bud jet tiin verratuna on 2,4 %. Myyntituotot 120,9 M Maksutuotot 4,2 M Tuet ja avustukset 1,7 M Muut toimintatuotot 0,3 M Toimintatuotot yhteensä 127,1 M Myyntituotot Kuntaosuudet ovat kuntayhtymän tuotoista "lähes kaikki". Kun ta yhty mä elää kuntien varoilla. Kustannusten jako perustuu toistaiseksi suo ri te pe rus tei seen kuntahinnastoon. Päivystysasetus pakottaa kun ta hin nas tos sa eräisiin korotuksiin. Eräiden hoitojen "ko tout ta minen" pois piirin ulkopuolisen hoidon menoista tuo hinnastoon myös eräi tä uusia suoritteita. Kuntahinnasto hyväksytään hallituksen päätök sel lä joulukuussa. Useimmat budjetin menokasvuesitykset perustuvat ulkokuntien myyn nin kasvuun. Ulkokuntien tulokasvuennuste onkin runsaat 15 % edellisbudjettiin verrattuna. Sopimuskuntien kasvuennuste erikois sai raan hoi dos sa on mal til li sem pi + 2,3 % ja erittäin vaikeasti enna koi ta vis sa. Suurin yk sit täi nen kasvuodotus syntyy ai kuis psy kiatrian myyntiin Visalan sai raa lan toiminta-alueelle. Jäsenkuntalaskutuksen kasvuennuste on + 2,2 % (sis eri kois sairaan hoi to, ensihoito ja kehitysvammanhuolto). Kuntakohtaiset maksuosuusennusteet laaditaan kuntaryhmän ko konais kas vu en nus teen pohjalta kunkin kunnan kolmen edellisvuoden ja kuluvan vuoden suhteellisen käytön perusteella. Kuntakohtaiset mak su en nus teet ovat vain suuntaa antavia ja lopullinen laskutus perus tuu kunkin kunnan toteutuvaan käyttöön. Muita myyntituottoja kasvattaa tukipalveluiden myynnin kasvu tek niikan ja logistiikkakeskuksen toiminnassa. Maksutuotot Maksutuottojen osuus kokonaistuloista on pieni, noin 3 % eri kois sairaan hoi don kustannuksista katetaan asiakasmaksuilla. Eri kois sairaan hoi dos sa hoitovuorokausien määrän vähentyminen on joh tamas sa potilasmaksujen vähentymiseen. Maksutuottojen arvioidaan kasvavan vajaat 4 %, jossa ensihoidon oman toiminnan laajentaminen kasvattaa ennustetta. Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset kasvavat ensihoidon onan toiminnan laa jen tu mi-

14 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 110 sen myötä, jolloin Kela-korvaukset tulevat suoraan kuntayhtymälle. Työterveyshuollon menojen kasvun myötä Kela-korvaukset näihin kus tan nuk siin ovat hieman kasvamassa. Muut toimintatuotot Muiden toimintatuottojen kertymä ennakoidaan lähes vuoden 2014 to teu man tasolle. Budjettiluonnoksessa näkyvä miljoonan euron vähen nys on budjettitekninen muutos. Vuonna 2014 talousarvioon oli en si hoi don oman toiminnan Kela-korvaukset ja asiakasmaksut budje toi tu teknisesti kohtaan muut toimintatuotot (toteumatieto Mak sutuo tot sekä Tuet ja avustukset). Toimintakulut Ulkoiset toimintakulut ovat noin 121 M. Bruttokasvu vuoden 2014 bud jet tiin verratuna on + 1,4 %. Henkilöstökulut 66,2 M Hoidon ostopalvelut 16,9 M Muut palveluiden ostot 36,4 M Aineet, tarvikkeet, tavarat 16,1 M Muut kulut 2,2 M Toimintakulut yhteensä 120,9 M Toimintakulujen seurannassa kiinnitetään huomiota oman tuotannon brut to tuo tan to kus tan nuk siin, piirin ulkopuolisen hoidon ostojen vähen tä mi sen sekä jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvun var mista mi seen. Kuntayhtymässä on vastuu ei ainoastaan oman tuo tan tobud je tin hallinnasta vaan myös jäsenkuntien menokasvun val vonnas ta. Henkilöstömenot Henkilöstömenot kasvavat budjetissa eniten. Samalla hen ki lös tö meno jen osuus kokonaismenoista kasvaa (55 % menoista palk ka me noja). Välillisesti henkilöstökustannuksia on merkittävä osuus myös hoi don ostopalveluissa sekä muiden palveluiden ostoissa. Muutos perustuu ensihoidon järjestelyjen laajempaan omaan tuo tantoon sekä uusien em tekstissä esitettyjen vakanssien perustamisen ai heut ta miin kustannuksiin. Osa uusista vakansseista vähentää ei-va ki nais ten kustannusten osuutta eli muutos on kus tan nus neutraa li. Samaan aikaan myös kokonaisbudjetin säästöpaine sekä tehdyt bud jet ti sääs töt koskevat vah vim min palkkausmenoja.

15 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 110 Hoidon ostopalvelut Piirin ulkopuolisen hoidon käyttö on vähentynyt syksystä 2012 alkaen vuosittain. Vuoden 2015 budjettiin sisältyy optimistinen -1,1 M :n säästöoletus. Oman tuotannon vahvistaminen perustuu hoitojen ko tout ta mi seen. Muut ostopalvelut Ostopalveluiden määrä budjetissa laskee ensihoidon jär jes tä mis tavan muutoksista johtuen. Laboratorio- ja röntgenpalveluiden os tot ko ko nai suu te na ovat kasvussa. Vaikka kyseessä on oman tuotannon vahvistamisen budjetti, os topal ve lu ja käytetään edelleen suun ni tel mal li ses ti silloin, kun se parhai ten ja taloudellisimmin palvelee hoi don järjestämisen prosesseja. Os ta mi nen on suunniteltua ja tukee omaa tuotantoa. Kuntayhtymä toimii kiinteässä yhteistyössä NordLabin kanssa. Vuodel le 2015 on odotettavissa laboratoriopalveluiden hinnan tarkistus. Bud je tin laadinnan aikana ei ole ollut käytettävissä NordLabin uutta hi nans toa. Budjettiin ei ole sisällytetty merkittävää kasvua la bo ra torio kus tan nuk siin (laboratoriopalvelut sisältävät myös verivalmisteet). Nor dla bin strategiset ta voit teet on liitetty myös tähän kuntayhtymän ta lous ar vio asia kir jaan. Aineet, tarvikkee, tavarat Tarvikekustannuksissa on ollut pari peräkkäistä säästön vuotta. Edel leen määrärahatarve on arvioitu hieman edellisvuotta pie nemmäk si. Muut toimintakulut Vuokrat laskevat budjetissa, mutta muutos on kustannusneutraali, sil lä H-Seitsikon rahoitusosuus on budjetoitu käyttötalouden sijaan in ves toin tei hin. Muita merkittäviä muutoksia ei budjettiin sisälly. Poistot Budjettiin sisältyy noin 5,4 M :n suuruiset poistot (aineettomat oikeu det 0,5 M, rakennukset 2,5 M, kiinteät rakenteet ja laitteet 0,02 M, koneet ja kalusto 2,4 M ). Poistojen arvo kasvaa edel lisvuo des ta + 15 %. Tulos Budjetti on laadittu niukasti ylijäämäisenä ( ) siten, että ylijää mä kattaa arvioidun Kiin teis tö yh tiö H-Seitsikon rahoitusosuuden. Ky sei nen osuus on bud je toi tu investointimenoihin. Tosiasiallisesti tulos on ns nolla-tulos.

16 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 110 Investoinnit Investointien kokonaismäärä on (brutto), (net to). Osakkeet ja osuudet Rakentaminen (sis ensikalustus) Laiteinvestoinnit Atk-investoinnit Tulona valtionosuus Rakentamisen investointitarve vuodelle 2015 on poik keuk sel li sen kor kea johtuen teknisen rakentamisen kannalta kalliin "siiven" pe ruskor jauk ses ta. Korjausrakentamisen piirissä ovat mm vä li ne huol tokes kus sekä apteekki. Ra ken ta mis hank kees sa varaudutaan maakun nan keskitetyn välinehuoltokeskuksen edellyttämiin tila- ja toimin ta tar pei siin. Lisäksi budjettivuonna tulee kalustettavaksi en si hoito kes kus. Laitebudjetti sisältää radiologiaan yksittäishankinnan (isotooppi CT), jon ka arvo on noin 1 M. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus merkitsee tiedoksi budjettiluonnoksen perusteluineen, keskus te lee sen sisällöstä ja ohjeistaa tarvittaessa sen jat ko val mistelussa. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

17 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 111 OSAVUOSIKATSAUS Hallitus 111 Talousjohtaja Hallintosäännön ja talousarvion käyttösuunnitelman mukaisesti hal lituk sel le annetaan kuntayhtymän toimintaa ja taloutta koskeva osavuo si kat saus kolmannesvuosittain. Osavuosikatsauksessa on käsitelty kuntayhtymän toimintaa eri koissai raan hoi don tulosalueittain laadituilla katsauksilla ensisijassa neljän bsc-näkökulmankautta. Tulosaluekohtaisissa katsauksissa on lisäk si kirjattu sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa koskeva ti lan ne arvio. Lisäksi osavuosikatsaus sisältää taloutta ja henkilöstöhallintoa kos ke vat erilliset osiot sekä lyhyen toimitusjohtajan yleiskatsauksen. Liite A 111, Osavuosikatsaus Peruspalveluliikelaitos Jytan osalta osavuosikatsaus käsitellään perus pal ve lu lau ta kun nas sa. Osavuosikatsauksen tietojen lisäksi kokouksessa esitellään eri koissai raan hoi don syyskuun toiminnalliset ja taloudelliset tiedot siltä osin kuin tiedot ovat kokoukseen mennessä käytettävissä, tilastot oheisma te ri aa li na. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää merkitä tiedoksi liitteen mukaisen osa vuo si kat sauksen ajalta sekä syyskuun toimintaa ja taloutta koske vat kokouksessa annetut selvitykset. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet OSAVUOSIKATSAUS

18 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 112 JÄSENKUNNILTA VUONNA 2015 PERITTÄVIEN MAKSUJEN PERINNÄN PERUSTEET SEKÄ KANTOAIKOJEN JA VIIVÄSTYSKORON HYVÄKSYMINEN Hallitus 112 Talousjohtaja Perussopimuksen 22 :n mukaan palvelun hinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kus tannuk set, yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Palvelujen hinnoitteluperusteet vahvistaa valtuusto talousarvion hyväk sy mi sen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa hal litus, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta kuitenkin pe ruspal ve lu lau ta kun ta, etukäteen mennessä. Yksikköhintoja voidaan alentaa toimintavuoden aikana. Korotus on mah dol li nen, jos se perustuu talousarvion muutokseen tai jos siitä on valtuusto tehnyt päätöksen. Erikoissairaanhoito Palvelumaksut Palvelumaksut määräytyvät erikoisala-/sairausryhmäkohtaisesti yk silöi dyin palveluhinnoin, joiden lisäksi peritään erikseen määritellyistä toi men pi teis tä, kalliista tutkimuksista, lääkkeistä, apuvälineistä ja hoi dos ta erilliset hinnat. Tehohoidon ja sydänvalvontayksikön pal velut laskutetaan erikseen, mikäli ne eivät kuulu palvelupakettiin. Palveluhinnaston hyväksymisen yhteydessä hallitus päättää siitä, käy te tään kö ko vuonna ns lisähintapäivä -hinnoittelua. Hinnaston valmistelun tueksi vahvistetaan kuntayhtymässä kus tannus las ken taa ja kustannustietoisuutta. Yksikköhintojen laskennassa py ri tään kohti välisuoritehinnoittelua. Valmistelu etenee yhteistyössä er va-alu een kesken. Valmiuden ylläpitomaksu Perussopimuksen 25 :n mukaan erityisvelvoitteista aiheutuvien kus tan nus ten kattamiseksi jäsenkunnilta peritään valtuuston vah vista mien perusteiden mukaan määräytyvä maksu. Maksua ei esitetä perittäväksi. Kalliiden hoitojen tasausmaksut Perussopimuksen 23 :n mukaan kalliiden hoitojen sekä 24 :n mukaan kuntien osuuksien suurten vuosittaisnousujen ta saus me net telyt toteutetaan seuraavasti:

19 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Kalliiden hoitojen tasausrajaksi vahvistetaan euroa/potilas/vuosi, mitä suuremmat kustannukset tasataan yhteisesti jäsenkuntien toimesta. - Kalliiden hoitojen tasausjärjestelmän kuntaosuudet peritään kunnilta niiden vuoden 2014 lopun asukaslukujen suhteessa. - Kuntien osuuksien suurten vuosittaisnousujen tasausmaksuksi vahvistetaan talousarviovuoden jäsenkuntien osuuksien keskimääräinen nousu-% lisättynä 5 %:lla, mitä korkeammat kokonaisosuuksien lisäykset tasataan yhteisesti jäsenkuntien toimesta. - Suurten vuosittaiskustannusten tasausjärjestelmän kuntaosuudet peritään asukasluvun suhteessa kuten kalliiden hoitojen tasauksessa. - Suurempaa kuin 5 %:n laskua vuoden 2014 tilinpäätöksestä ei oteta huomioon tehtäessä vuoden 2015 vuosittaisnousujen tasausta. Piirin ulkopuolinen hoito Piirin ulkopuolinen sairaanhoito laskutetaan potilaan kotikunnalta todel lis ten kustannusten mukaan. Kyseessä on "lä pi las ku tus pe ri aatteen" mukainen maksuerä. Periaate koskee myös hoitotakuuseen liit ty vää palvelujen hankkimista piirin ulkopuolilta. Ensihoidon kustannusten jako Ensihoitoyksikön suorittamat laitosten väliset siirrot laskutetaan palve lun tilaavalta yksiköltä. Kent tä joh don kautta tilatut tu ki pal ve lu tehtä vät sekä yksiköissä suoritettu muu työ laskutetaan tilaavilta yk siköil tä. Laskutusperusteena käytetään Kela-korvausperustetta. Ensihoidon nettokustannukset jaetaan jäsenkunnille asu kas lu vun suh tees sa Kuntien maksut hankkeiden omarahoitusosuuden kattamiseen Kuntien maksuosuudet talousarvioon sisältyvien ke hit tä mis hank keiden sekä projektien omarahoitusosuuksien kattamiseksi peritään jäsen kun tien asukaslukujen mukaisessa suhteessa puolivuosittain. Kunnille laadittava maksuennuste Yhteenveto jäsenkuntien budjettiperusteisesta maksuennusteesta on esitetty talousarvio-asiakirjan informaatio-osassa. Ennuste on laa dit tu käyttämällä kolmen edellisen vuoden ja vuoden kau den toteutuneiden ja ja deflatoitujen maksujen keskiarvoa. Li säksi on esitetty erikseen ensihoidon asukaskohtainen maksuennuste. Peruspalveluliikelaitos

20 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 112 Peruspalvelulautakunta on hyväksynyt oman toimintansa osalta kunta las ku tuk sen perusteet. Lähtökohtana on aiheuttamisperiaate. Käytös sä on sekä suoriteperusteista laskutusta että toteutuneiden kustan nus ten mukaista kuntakohtaisesti kohdistettua vas tuu yk sik kö kohtais ta laskutusta. Osa kustannuksista jaetaan asukasluvun suh teessa. Kustannukset jaetaan kunnille toteutuneiden kustannusten mukai ses ti ja liikelaitoksen voitto/tappio tasataan viimeistään ti lin päätök sen yhteydessä. Kuntien maksut peritään seuraavasti Erikoissairaanhoidon palvelumaksut, kalliiden hoitojen tasausmaksu ja piirin ulkopuolinen hoito laskutetaan arviolaskuna 12 yhtä suurena erä nä. Laskutus oikaistaan tietojen valmistuttua todellisia pal ve lumak su ja vastaavaksi seuraavan kuukauden laskutuksen toisen erän yh tey des sä. Peruspalveluliikelaitoksen osalta ennakkojen laskutus teh dään arviolaskuna 1/12 talousarvion mukaisesta kun ta koh tai sesta ennusteesta. Laskutus oikaistaan tietojen valmistuttua pe rus palve lu lii ke lai tok sen osalta aiheuttamisperiaatetta vastaavaksi vii meistään tilinpäätöksen yhteydessä. Maksuista kunta maksaa 50 % kuukauden 5. päivään mennessä ja 50 % kuukauden 15. päivään mennessä. Valmiuden ylläpitomaksua ei peritä. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 :n 3 momentin mukaan. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus esittää valtuustolle, että maksujen perusteet vahvistetaan esityksen mukaisesti potilaskohtaisten kalliiden hoitojen ja kuntien osuuksien suurten vuosittaisnousujen tasausjärjestelmää jatketaan esi tyk sessä mainituin perustein viivästyskorko määräytyy korkolain 4 :n 3 momentin mukaan. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

21 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 113 TILAPÄISLUOTON YLÄRAJAN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2015 Hallitus 113 Talousjohtaja Hallintosäännön 113 mukaisesti valtuusto päättää lainan ottamista se kä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista pe ri aatteis ta. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuus to päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista ra hoi tuk seen liittyvistä asioista päättää hallitus. Hallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muil le toimielimille ja viranhaltijoille. Peruspalvelulautakunta voi päät tää lainan ottamisesta talousarviossa hyväksyttyjen in ves tointien rahoittamiseksi yhtymävaltuuston talousarviota varten aset tamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa. Talousarviossa hyväksyttävät poistoja suuremmat nettoinvestoinnit ra hoi te taan ensisijassa talousarviolainalla. Pitkäaikaisten lainojen vuo tui nen tarve esitetään rahoituslaskelmassa. Hallitus päättää tämän pohjalta erillisellä päätöksellä talousarviolainan nostamisesta. Pitkäaikaisen vieraan pääoman lisäksi kuntayhtymän toiminnan rahoi tus- ja kassanhallinta edellyttää eräissä tilanteissa tilapäisluoton käyt töä. Tilapäisrahoitus voi olla esim. erilaisten tililimiittien käyttöä tai ns. kuntatodistusohjelman mukaisia rahoitusmuotoja. Hallitus voi päät tää erilaisten tilapäiseen ra hoi tuk seen tarkoitettujen ra hoi tusinst ru ment tien käyttöönotosta. Ti la päis luo ton käytöstä päättää talous joh ta ja. Valtuusto on myöntänyt hallitukselle valtuudet ottaa vuoden aikana tilapäisluottoa 9 M :oon saakka, mikäli kuntayhtymän ra hoi tus ti lan ne sitä vaatii. Maksuvalmiuden turvaamiseksi esitetään 9 M euron suuruista valtuu tus ta vuodelle Ehdotus vastaa noin 2/3 kuukauden kun tayh ty män kassamenoista. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus esittää valtuustolle, että se myöntäisi vuodelle 2015 hal li tuksel le valtuudet tilapäisluoton ottamiseen enintään 9 M euroon saakka edellä todetuin ehdoin. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

22 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 114 KOKOUSPALKKIOT VUONNA 2015 Hallitus 114 Talousjohtaja Luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaan valtuusto päättää vuosittain etukäteen kuntayhtymän toimielinten kokouksista suoritettavista kokouspalkkioista ja ansionmenetyskorvauksista. Samassa yhteydessä on päätetty myös virkamiehille maksettavista kokouspalkkioista, jotka maksetaan virka-ajan ulkopuolella pidetyistä kokouksista. Luottamushenkilöiden palkkioista määrätään hallintosäännön Luottamushenkilöiden palkkiosäännössä. Kokouspalkkiot Kokouspalkkiot esitetään vahvistettavaksi seuraavasti, suluissa nykyinen palkkio: - valtuuston kokous ja sen valiokunnat 100 (100 ) - hallituksen kokous ja sen jaostot 100 (100 ) - lautakunnan kokous ja sen jaostot 100 (100 ) - toimikunnan kokous ja muut toimielimet 100 (100 ) Puheenjohtajan palkkiot ovat 50 % suuremmat kuin jäsenillä. Virkamiesten kokouspalkkiot (työajan ulkopuolella): - valtuuston ja hallituksen kokous 90 (90 ) - lautakunnan kokous 90 (90 ) - toimikunnan kokous 90 (90 ) Kokouspalkkio maksetaan myös kokouksiin verrattavista kuntayhtymän sisäisistä virallisista kokoontumisista (esim. hallitus- ja valtuustoseminaari). Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on (1.500 ), hallituksen puheenjohtajan (3.000 ) sekä peruspalvelulautakunnan (2.800 ) ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajan Päiväraha- ja matkakorvausmenettely Päiväraha- ja matkakorvausmenettelyssä noudatetaan KVTES:n Matkakustannukset korvaukset liitteen mukaisia periaatteita. Päivärahaa ei voida maksaa, mikäli maksuun tulee kokouspalkkio.

23 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 114 Ansionmenetyskorvaus Ansionmenetyskorvaus voidaan maksaa luottamushenkilölle toimielimen kokoukseen tai kuntayhtymän edustajaksi nimettynä kokousedustajana käytetyn ajan perusteella. Lisäksi ansionmenetyskorvaus maksetaan sellaisista seminaari- ja yhteistyökokousmatkoista, joihin osallistumisesta on toimielimen päätös. Ansionmenetyskorvaus maksetaan erillisestä hakemuksesta. Ansionmenetyskorvaukset maksetaan työnantajan ilmoituksen mukaisin perustein (esim palkanlaskennan todistus). Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään ja luottamustoimen johdosta aiheutuneista kustannuksista. Korkein korvattava ansionmenetyskorvaus on 40,00 tunnilta. Edellä todettua todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos korvattava määrä on enintään 11,50 tunnilta. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus ansionmenetyksestään ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten määrästä. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus esittää, että valtuusto vahvistaa kokous- ym. palkkiot esityksen mukaisesti vuodelle Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

24 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 115 ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN TARKISTAMINEN Hallitus 115 Valmistelu: Ensihoitopäällikkö, ensihoidon vastuulääkäri, ta lous johta ja, toimitusjohtaja Ensihoito siirtyi voimaan tulleen terveydenhuoltolain pe rusteel la sairaanhoitopiirin vastuulle vuoden 2013 alusta lukien. Keski-Poh jan maal la vuosi 2013 oli siirtymäkautta, jolloin ensihoidossa tur vau dut tiin olemassa olevien kuntasopimusten mukaiseen pal veluun ja sopimukset siirrettiin lain edellyttämällä tavalla sai raan hoi topii ril le. Vuoden 2014 alusta lukien siirryttiin sai raan hoi to pii ri joh toi sesti koordinoituun terveydenhuoltolain edellyttämään tilanteeseen kent tä joh to jär jes tel mi neen. Ensihoitopalvelu sisältää tällä hetkellä kahdeksan sairaanhoitopiirin omaa välittömän lähtövalmiuden yksikköä, joiden val miudes sa olo aika vaihtelee 8 24 tunnin välillä vuorokaudessa sekä kolme yk si tyisen palveluntuottajan varallaoloyksikköä (Kannus, Perho, Reisjärvi). Vuo den 2014 ensimmäisen neljänneksen ajalta saatujen saa vu tet tavuus pro sent tien valossa sairaanhoitopiirin valtuusto tekivät viime kevää nä päätöksen Kälviälle sijoitetun 8/5 yksikön ja Kannuksen yk sityi sen 8/5 + varallaoloyksikön yhdistämisestä yhdeksi Kannuksessa si jait se vak si sairaanhoitopiirin järjestämäksi 24/7 yksiköksi vuoden 2015 alusta lukien. Päätöksen täytäntöönpanovaihe on parhaillaan käyn nis sä. Samassa yhteydessä virkamiesvalmistelusta esitettiin myös Ala ve teliin ja Kaustiselle sijoitettujen yksiköiden vastaavaa yhdistämistä, mut ta tämän muutoksen osalta valtuusto päätti ottaa asian uu delleen esille syksyllä 2014, jolloin ensimmäisen toimintavuoden ko kemuk sia on kertynyt kevään tilannetta enemmän. Lisäksi ensihoidon vir ka mies joh to esitti Lohtajalle sijoitetun yksikön, matalahkon käyt töas teen vuoksi, yksikön siirtoa lähemmäksi Kokkolaa, joko Ma rin kaisiin tai Peltokorven ja tie no. 8 risteykseen. Asemapaikan si jain ti kysy mys tä selvitellään edelleen. Kesän 2014 aikana järjestettiin hankintalain edellyttämä tar jous kilpai lu Perhon ja Reisjärven asemapaikkojen ensihoidosta (8/5 + varal la olo). Kilpailutuksessa saatiin kumpaankin asemapaikkaan vain yk si tarjouspyynnön mukainen tarjous. Hankintaprosessi kes key tettiin. Yksityisen palveluntuottajan tarjoamana palveluhinta osoittautui en na koi mat to man korkeaksi verrattuna olemassa olleeseen hin ta tasoon. Tarjouspyyntökierroksen kokemukset käynnistivät tarpeen selvit tää edelleen koko sairaanhoitopiirin alueen ensihoidon jär jes tämis ta pa vaih to eh to ja sekä talousraamin mahdollistamien en si hoi toyk si köi den lukumäärää ja palvelutarpeen edellyttämiä ase ma paik koja.

25 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 115 Talouden reunaehto on selkeä. Kustannukset eivät voi merkittävästi kas vaa. Jäsenkuntien odotusarvo on kustannusten leikkaantuminen. Kus tan nus syis tä sairaanhoitopiirin kokonaisalueen yksiköiden ja ase ma paik ko jen lukumäärää tulisi voida vähentää ja tarvittavan valmiu den ylläpitämisen vuoksi vähennetyn yksikkölukumäärän valmius ai kaa vastaavasti nostaa. Asemapaikkojen valinnassa pe rus telu na tulee olla laskennallinen palveluntarve, asemapaikkaverkosto, jol la saavutetaan mahdollisimman korkea peittävyys. Lisäksi tätä tue taan yksiköiden valmiussiirroilla kenttäjohdon päätöksillä. Valmistelun tässä vaiheessa käynnistettiin myös selvitys siitä, olisiko pal ve lu ta so pää tök seen sisällytetyn yksityisen palveluoston sijaan tar koi tuk sen mu kais ta siirtää ainakin osa ostopalvelusta sai raan hoito pii rin omaksi toiminnaksi. Tämän suuntainen kehitys on ollut val litse va maamme sairaanhoitopiireissä. Oman toiminnan järjestelyissä on osoitettu saavutetun sekä toiminnallista että taloudellista hyötyä. Sairaanhoitopiirin oman toiminnan käynnistämisen tutkinta on vir kamies val mis te lus sa edennyt Reisjärvi-Lestijärvi alueella. Nykyinen Reis jär ven asemapaikan yksityinen palveluntuottaja on esittänyt tahton sa tehdä liikkeenluovutuksen sairaanhoitopiirille, mikäli jär jes tämis ta van muutos etenee. Tällä alueella on perusteltua olettaa, että sai raan hoi to pii rin oma toiminta voidaan kokonaisuutena järjestää tar koi tuk sen mu kai sel la tavalla, jossa myös rekrytoinnin osalta pys tytään tukeutumaan alueen kokonaisasemapaikkaverkostoon. Tämä tu li si kuitenkin johtamaan varallaolojärjestelyn poistamiseen. Samal la on toimintatilastojen valossa tutkittu laajennetun Les ti jo ki laakson kokonaisalueen (Kannus, Toholampi, Lestijärvi, Reisjärvi) en sihoi to tar peen edellyttämää palveluverkkotarvetta sekä valmiusaikoja. Tar kas te lus sa on arvioitu, miten alueen yksikkörakenne olisi tar koituk sen mu kai sin ta asemoida. Kevään valtuustopäätöksen mu kai sesti Kannuksessa valmius on 24/7. Talousraamin ja pakottavan pal velu tar peen sisälle voidaan suunnittelussa kohdentaa Kannuksen yk sikön lisäksi korkeintaan yksi 24/7 yksikkö ja yksi 12/7 yksikkö. Yksi köi den hoidollinen taso (perus/hoito) määräytyy yksiköiden lo pul lisen sijoittelun mukaan. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että alueel la on kaksi 24/7 val miu del la olevaa hoitotason yksikköä sekä talou den niin salliessa yk si 12/7 valmiudella oleva perustason yksikkö. Perhon asemapaikan osalta päädyttiin palvelujen järjestämisen turvaa mi sek si jatkamaan olemassa olevaa ostopalvelusopimusta vuodek si Tässä vaiheessa ei, nopea aikataulukin huomioiden, ollut vaihtoehtoisia mahdollisuuksia turvata ensihoidon palvelua Perhon alueella. Perhon alueen osalta nykyisestä järjestelystä poik keavien järjestämisvaihtoehtojen tarkoituksenmukaisuus on avoin. Tässä vaiheessa on ilmeistä, että järjestämistavan ja tarvittavan val miu-

26 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 115 den osalta tarvitaan laajempaa selvitystä ja kokemusperäistä tietoa sii tä, miten koko sairaanhoitopiirin ensihoidon suunniteltu valmius ja ase ma paik ka rat kai sut sekä kustannuskehitys tulevat toteutumaan. Ensihoidon kustannusrakenteen muodostumiseen liittyvät lisäksi kesäl lä 2014 käynnistetyt neuvottelut ensihoitajien työ ai ka jär jes tel mästä. Nykyisen jaksotyönmallin tilalle on esitetty, poikkeuslupaa edel lyttä vää, ns. 24 tunnin vuoron mallia, jolla saatava kustannushyöty otak su tun rekrytointihyödyn lisäksi on noin yksi henkilötyövuosi kuta kin 24/7 ensihoitoyksikköä kohti. Uusi työaikamuoto tukisi ta loudel li ses ti erityisesti ympärivuorokaustisten yksiköiden ylläpitämistä. Vuo ro kau si ryt miin siirrettävän työaikamuodon poikkeuslupahakemus on jätetty luvan myöntävälle viranomaiselle. Ensihoidon kus tan nuslas ken ta on tehty oletuksella, että poikkeuslupa vuo ro kau si pe rus teiseen työaikamuotoon hyväksytään. Tässä vaiheessa on käytössä ensihoidon tilastotietoa ensimmäiseltä ja toiselta vuosineljännekseltä. Saavutettavuusprosenttiluvut edelleen puoltavat Alavetelin ja Kaustisen yksiköiden yhdistämistä sekä val miu den nostoa ympärivuorokautiseksi välittömän lähtövalmiuden pe rus ta son yksiköksi sijoituspaikkana Alaveteli. Valmiussiirroilla Kokkolan suuntaan on Lohtajan yksikön käyt tö as tetta saatu nostettua. Lisäksi suurin osa tehtävistä paikantuu Pel to korpi-ma rin kai nen-käl viä alueelle. Tämän perusteella vir ka mies val miste lus sa on katsottu, että on perusteltua esittää Lohtajalle sijoitettu yk sik kö siirrettäväksi ensisijaisesti Peltokorven tien ja tien no. 8 risteyk seen. Toissijaisena vaihtoehtona on Marinkaisissa Lepolan palve lu kes kuk sen kiinteistö. Tämän vaihtoehdon käyttöönotto edel lyttää kuitenkin Kokkolan kaupungin myönteistä päätöstä pal ve lu keskuk sen rakennusten muutostöille ensihoidon tarpeita vastaavaksi. Reisjärvelle nykyisin sijoitetun yksikön valmiutta on selvitelty sekä val mius tar peen että kustannusten näkökulmasta. Tässä sel vi tyk sessä on käynyt ilmi, että Toholampi-Lestijärvi-Reisjärvi aluetta on käsi tel tä vä kokonaisuutena, jolle talousraamin sisällä voidaan sijoittaa yk si 12/7- ja yksi 24/7 yksikkö. Alueellinen saavutettavuus huo mioiden suositeltavin sijoituspaikka 12/7 yksikölle on Toholampi ja 24/7 yk si köl le Lestijärvi (Reisjärvi). Ympärivuorokautisen 24/7 yksikön si joit ta mi nen Lestijärvelle ei ole este yksikön toimimiselle Reisjärven ter veys kes kuk ses sa ensihoidon luonteeseen sopivissa tehtävissä vir ka-ai ka na. Ensihoidon kustannustenjaosta päätetään vuosittain muiden eri koissai raan hoi don kustannustenjakoperusteiden yhteydessä erillisellä pää tök sel lä. Lähtökohta on, että asukaslukuperusteisen net to kustan nuk sen lisäksi kustannuksia kohdennetaan tukipalvelutehtävien

27 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 115 osal ta käytön suhteessa palvelua käyttäville sosiaali- ja ter vey denhuol lon yksiköille. Tukipalveluiden laskutus pienentää asu kas lu ku perus tei ses ti jaettavaa nettosummaa. Edellä todetuin mukaisin järjestelyin laadittu ensihoidon alustava bud jet ti on johtamassa noin 2 / asukas nykyistä korkeampaan kustan nuk seen. Kasvun perusteena on kuitenkin vanhojen os to pal ve luso pi mus ten päättymisestä johtuva kustannuskasvu sekä useita ns. yh tei siä kustannuksia nostavia tekijöitä. Ensihoidon pal ve lu ta so päätös val mis te lus sa on pyritty palvelutasopäätöksen mukaisen ta voi tetta vuu den tasavertaiseen toteutumiseen koko sairaanhoitopiirin alueel la (yksiköiden sijoittelu, valmiusaika, hoidollinen taso), mah dol lisim man taloudellisesti. Virkamiesvalmistelussa on tässä vaiheessa päädytty seuraavan sisäl töi seen esitykseen: 1. Lohtajan yksikön siirto Peltokorven tien ja tie no 8:n ris teykseen. Toissijainen vaihtoehto Lepolan palvelukeskuksen kiinteis tö. Edellyttää tilojen rakentamista / vuokraamista. Neu votte lu ja Kok ko lan kaupungin kanssa jatketaan. 1. Alavetelin ja Kaustisen yksiköt yhdistetään välittömän läh tö valmiu den ympärivuorokautiseksi yksiköksi, jonka sijoituspaikka on Alaveteli poistuu: 8/5 + varallaoloyksikkö muutos: 12/7 yksikkö -> 24/7 yksikkö 1. Toholampi, Lestijärvi, Reisjärvi alueen valmius (1 x 24/7 ja 1 x 12/7 yksiköt sairaanhoitopiirin omana tuotantona) muutos: Toholammin asemapaikan 24/7 yksikkö -> 12/7 yk sik kö muutos: Reisjärven ostopalvelu 8/5 + varallaolo yksikkö -> Lestijärvi-Reisjärvi 24/7 -yksikkö sairaanhoitopiirin oma na toimintana Asemapaikka Lestijärvellä, mutta valmiussiirrettynä Reisjär vel le virka-aikana siirtymäaikana ennen Lestijärven asemapaikan val mis tumis ta Toholammilla 24/7- ja Reisjärvellä 12/7 yksiköt. 1. Perhon asemapaikan uusi järjestämistapa ja valmius ar vioidaan erikseen myöhemmin vuoden 2015 aikana em. muu tosten ja sairaanhoitopiirin valmiuden kokonaiskattavuuden ja järjes tä mis ta po jen käytännön kokemusten pohjalta -> siir ty mäkau si jatketaan ostopalveluna valmiudella 8/5 + varallaolo (hoito ta so)

28 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Ensihoidon kustannustenjaosta päätetään erikseen (läh tö kohta na tukipalveluiden käyttöön perustuva laskutus yhdistettynä asu kas koh tai seen nettokustannusten laskutukseen) Valmistelu etenee hallituskäsittelyn rinnalla sovituin kun ta neu vot teluin. Neuvottelujen pohjana on em virkamiesvalmistelun mukainen tilan ne kar toi tus ja muutosesitys. Neuvottelut järjestetään vii kol la 44 Kok ko lan kaupungin, Kaustisen ja Kruunupyyn, sekä To ho lam min, Reis jär ven ja Lestijärven kuntien kanssa. Hallitus käsittelee asiaa uu del leen kuntaneuvottelujen jälkeen tekemällä päätösesityksen valtuustolle. Ensihoidon johtavat viranhaltijat esittelevät asiaa tarkemmin kokouksessa. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää merkitä tiedoksi ensihoidon palvelutasopäätöksen val mis te lun tilanteen, keskustelee sen pohjalta sekä ohjeistaa jatkovalmistelussa. Päätös: Hallitus keskusteli asiasta viranhaltija -esityksen pohjalta. Käyty keskustelu tullaan huomioimaan jatkovalmistelussa. Asian valmistelua jatketaan kuntaneuvotteluilla ja asia tuodaan päätösesityksenä seuraavaan hallituksen kokoukseen. Merk. Kaija Varila saapui kokoukseen klo 9.05 asian yleisesittelyn aikana.

29 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 116 KANNUKSEN VARAJÄSENEN VAIHTUMINEN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTOSSA Hallitus 116 Toimitusjohtaja Hannu Pajunpää Kannuksen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan myön tä nyt Ai la Kuusistolle eron Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja pe rus pal ve lu kun ta yh ty män valtuuston varajäsenyydestä paikkakunnalta pois muu ton vuoksi. Kaupunginvaltuusto on valinnut Kannuksen kaupungin edus ta jak si kuntayhtymän valtuustoon Eija Ylikankaan henkilökohtaiseksi va rajä se nek si Sonja Karpin jäjellä olevaksi toimikaudeksi Toimitusjohtajan esitys: Hallitus merkitsee tiedoksi valtuuston varajäsenen vaihtumisen. Jäsenen vaih tu mi nen todetaan valtuuston kokouksessa ni men huu don ja äänivallan toteamisen yhteydessä. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.