KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIOVUODEN 2017 HINNOITTELUN JA JÄSENKUNTIEN VÄLISEN KUSTANNUSTEN JAON PERUSTEET

Transkriptio

1 Hallitus Valtuusto KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIOVUODEN 2017 HINNOITTELUN JA JÄSENKUNTIEN VÄLISEN KUSTANNUSTEN JAON PERUSTEET Hallitus 118 Valmistelu: talousjohtaja Perussopimuksen 21 :ssä määritellään periaatteet kuntayhtymän ra hoi tuk sel le. Oleellinen osa pykälää on kuntien välisen kus tan nusten jaon periaatteet. Perussopimus 21 : "Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat kustannukset ra hoi tetaan jäsenkuntien suorittamalla korvauksella siltä osin kuin to teu tunei ta kustannuksia ei voida kattaa jäsenkuntien ulkopuolisella myynnil lä, muulla palvelumyynnillä, asiakasmaksutuotoilla sekä tuilla ja avus tuk sil la tai muilla näihin verrattavilla tuloerillä. Kuntien yhteisen omistajaohjauksen ohjauksessa valmistellun talous ar vio ke hyk sen pohjalta hyväksytty talousarvio on kuntayhtymää sitova. Alijäämä katetaan tilinpäätöksen yhteydessä jäsenkuntien ta sauk sella siten, kustannus kohdistuu kullekin jäsenkunnalle sen suh teel li sen palvelukäytön suhteessa siten, että suhteellinen käyttö las ke taan tilinpäätösvuoden sekä kahden edeltävän vuoden ajalta. Yli jää mä, siltä osin kuin sitä ei rahastoida tai käytetä lainan ly hen nys oh jel man toteuttamiseen tai muiden rahoitusvastuiden kattamiseen, pa lau tetaan jäsenkunnille kunkin jäsenkunnan suhteellisen pal ve lu käy tön suhteessa tilinpäätösvuoden aikana. Jäsenkuntien kesken kustannus jaetaan siten, että toteutuneiden kus tan nus ten jakoperusteena on ensisijaisesti palveluiden käyttö sekä aiheuttamisperiaate. Yleiset ja yhteiset kustannukset jaetaan ti livuot ta edellisen kalenterivuoden mukaisen asukasluvun suhtees sa. Suoriteperusteisen ja palvelun käyttöön perustuvan laskutuksen perus tee na on kustannuslaskentaan perustuva omakustannushinta sekä toteutuneet kustannukset. Jäsenkuntien ulkopuolisessa myynnissä noudatetaan kus tan nus las-

2 ken taan ja omakustannushintaan perustuvaa hinnoittelua. Yhtymävaltuusto päättää vuosittain ennen talousarvion käsittelyä talous ar vio vuo den hinnoittelun ja kuntien kustannusten välisen jaon tar kem mat perusteet." Uuden toiminnallisen kuntayhtymätoiminnan käynnistyessä las ku tusja kustannustenjakomenettelyssä on päädytty esittämään me net telyä, jossa hyödynnetään olemassa olevia kuntalaskutus- ja kus tannus ten ja ko me ne tel miä, mikäli menettely antaa uudessa toi min ta ympä ris tös sä riittävän luetettavan ja aiheuttamisperiaatteeseen poh jautu van perusteen kustannustenjaolle. Oleellinen periaate on ai heut tamis pe ri aat teen toteutuminen kustannusten jakamisessa sekä omakus tan nus hin taan ja kustannuslaskentaan perustuva suo ri te pe rus teinen hinnoittelu, joka hyödynnetään myös ul ko kun ta las ku tuk ses sa. Soiten uudessa tilikartta- ja kustannuspaikkarakenteessa on pyritty huo mioi maan aiheuttamisperiaatteen toteuttamiseen liittyvät erityiset tar peet, tilastoinnin tarpeet sekä tarkentuvan kustannuslaskennan tar peet. Osa kustannuksista on tarkoituksenmukaista kohdentaa jäsen- ja osa jä sen kun nil le kapiotaatioon perustuen. Asukasluku perustetta käy te tään silloin, jos se kuvaa aiheuttamisperiaatetta. Näin toimitaan eräis sä päivystystoiminnoissa, hallinnossa tai hankkeiden kun taosuuk sis sa. Pääsääntöisesti aiheuttamisperiaate ja laskutus pe rus tuvat kuitenkin asiakas- ja potilaskohtaiseen perusteeseen. Erikoissairaanhoitoa palveluhinnastolla Erikoissairaanhoidon palvelumaksut määräytyvät eri kois ala-/sai rausryh mä koh tai ses ti yksilöidyin palveluhinnoin, joiden lisäksi peritään erik seen määritellyistä toimenpiteistä, kalliista tutkimuksista, lääkkeis tä, apuvälineistä ja hoidosta erilliset hinnat. Eri kois sai raan hoidos sa hyödynnetään myös ns pakettihinnoittelua, jossa hoitojakso las ku te taan pakettina, sisältäen toimenpiteen sekä hoitojaksoon sisäl ty vät hoitovuorokaudet (esim synnytys, leikkaukset). Laskutus perus tuu vuosittain hyväksyttävään palveluhinnastoon, joka hy väk sytään hallituksessa. Palveluhinnasto on kaikille kunnille sama ja palve lu hin nas toa käytetään sekä jäsen- että ulkokuntalaskutuksessa. Erikoissairaanhoitoon kuuluva piirin ulkopuolinen sairaanhoito las kute taan potilaan kotikunnalta todellisten kustannusten mukaan. Kysees sä on "läpilaskutusperiaatteen" mukainen maksuerä. Lä pi las kutus pe ri aa tet ta voidaan hyödyntää myös muissa potilas- tai asia kaskoh tai sis sa ostopalveluissa, joissa ostopalvelulaskun summa koh dis-

3 te taan suoraan potilaan kotikunnalle. Palveluhinnasto sisältää myös eräitä muita kuntayhtymän perimiä suo ri te poh jai ses ti hinnoiteltuja kuntamaksuja sekä tarkennukset mm kal lii den lääkkeiden ja tutkimusten laskuttamiseen. Ensihoidon toteutuneet nettokustannukset jaetaan jäsenkunnille asukas lu vun suhteessa. Ensihoitoyksikön suorittamat laitosten vä li set siirrot laskutetaan palvelun tilaavalta yksiköltä. Kenttäjohdon kaut ta tilatut tukipalvelutehtävät sekä yksiköissä suoritettu muu työ las ku tetaan tilaavilta yksiköiltä. Laskutusperusteena käytetään Ke la-korvaus pe rus tet ta. Siirtokuljetusten hinnoittelun perusteet on kir jat tu palveluhinnastoon, joka koskee myös ulkokuntalaskutusta. Peruspalveluiden kustannustenjako Maisemalla Peruspalveluissa jäsenkuntien keskinäinen kustannustenjako esi tetään toteutettavaksi ns KuntaMaisema jaolla. Maisema ratkaisua hyö dyn ne tään kustannustenjakotyöväline -roolin lisäksi val ta kun nal lises sa Maisema-vertailussa, joka on ensisijassa tilastollinen joh ta misen työkalu sekä toimintaa ja volyymejä, palveluiden peittävyyttä kuvaa va raportoinnin väline. Kustannustenjaon ensisijainen periaate on aiheuttamisperiaatteen to teut ta mi nen. Maisema voi jakaa kustannuspaikkakohtaiset kus tannuk set eri kriteereiden mukaisesti. Näitä voivat olla esim asiak kuuksien lukumäärä, käyntien lukumäärä, hoitovuorokausien lukumäärä tai kapitaatio. Kustannuspaikkakohtaisesti ratkaistaan, mikä ja ko perus te toteuttaa aiheuttamisperiaatteen läpinäkyvimmin. Kus tan nuspaik ka koh tai set jakoperusteet hyväksyy talousjohtaja. Tasausjärjestelmät erikoissairaanhoidossa Potilaskohtainen suurten kustannusten tasausjärjestelmä on käy tössä suoriteperusteisessa ja läpilaskutettavassa piirin ulkopuolisen hoidon erikoissairaanhoidossa. Kalliiden hoitojen tasausrajaksi vah viste taan /potilas/vuosi, mitä suuremmat kustannukset ta sataan yhteisesti jäsenkuntien toimesta. Tasausjärjestelmän kun taosuu det peritään kunnilta niiden edellisen vuoden asu kas luku jen suhteessa. Potilaskohtainen tasausjärjestelmä huomioidaan las ku tus vuo den aikana kuukausittain ja tasausjärjestelmä huo mioidaan kuukausittaisessa laskutuksessa. Vuosittaisten suurten kustannusten tasausjärjestelmä koskee erikois sai raan hoi toa potilaskohtaisen tasausjärjestelmän tavoin. Kuntien osuuksien suurten vuosittaisnousujen tasausrajaksi vah vis te taan talousarviovuoden jäsenkuntien osuuksien keskimääräinen kus tannus kas vu-% lisättynä 5 %:lla. Tässä laskelmassa suurempaa kuin 5 %:n laskua edellisen vuoden (2016) tilinpäätöksestä ei oteta huo mi-

4 oon tehtäessä laskutusvuoden (2017) vuosittaisnousujen ta saus ta. Mikäli tilinpäätöksen yhteydessä tehtävässä vuosittaisten kus tan nusten tasauslaskennassa jonkun jäsenkunnan kus tan nus kas vu on laskennallista keskiarvoa 5 % korkeampi, ko ko nais osuuk sien lisäykset tasataan yhteisesti jäsenkuntien toimesta. Ta saus jär jes telmän kuntaosuudet peritään asukasluvun suhteessa kuten kal lii den hoitojen tasauksessa. Kuntamaksujen laskutus ja perintä Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelumaksut, kalliiden hoitojen ta saus mak su ja piirin ulkopuolinen hoito sekä peruspalveluiden arvioi tu kuukausittainen aiheuttamisperiaatteeseen perustuva ko konais kus tan nus laskutetaan arviolaskuna 12 yhtä suurena erä nä. Poh jal la on kuntakohtainen kustannusennuste. Erikoissairaanhoidon laskutus oikaistaan tietojen valmistuttua to del lisia pal ve lu mak su ja vastaavaksi seuraavan kuukauden laskutuksen toi sen erän yh tey des sä. Peruspalveluita koskeva Maisema-raporttiin poh jau tu va kuntien välinen kustannustenjako oikaistaan ai heut ta mispe ri aat teen ja toteutuneen mukaisesti vähintään osa vuo si kat sauk sittain ja edelleen vii meis tään tilinpäätöksen yhteydessä. Osajäsenkuntien, sopimuskuntien sekä ulkokuntien laskutus to teu tetaan kuukausittain toteutuneen suoriteperusteisen toteuman mu kaises ti. Maksuista kunta maksaa 50 % kuukauden 5. päivään mennessä ja 50 % kuukauden 15. päivään mennessä. Valmiuden ylläpitomaksua ei peritä. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 :n 3 momentin mukaan. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus esittää valtuustolle, että 1. maksujen perusteet vahvistetaan sekä jäsenkuntien välisen kus tan nus ten jaon perusteet hyväksytään edellä kirjatun esi tyksen mukaisesti 2. potilaskohtaisten kalliiden hoitojen ja kuntien osuuksien suurten vuosittaisnousujen tasausjärjestelmää noudatetaan (raja /potilas) erikoissairaanhoidossa jäsenkuntien kesken 3. Vuotuisten suurten kustannusten tasausjärjestelmää nou da tetaan erikoissairaanhoidossa jäsenkuntien kesken 4. viivästyskorko määräytyy korkolain mukaan. Päätös:

5 Kvalt 29 Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Hallituksen esitys valtuustolle: Valtuusto päättää, että 1. maksujen perusteet vahvistetaan sekä jäsenkuntien välisen kustannustenjaon perusteet hyväksytään edellä kirjatun esityksen mu kai ses ti 2. potilaskohtaisten kalliiden hoitojen ja kuntien osuuksien suurten vuo sit tais nou su jen tasausjärjestelmää noudatetaan (raja /potilas) erikoissairaanhoidossa jäsenkuntien kesken 3. vuotuisten suurten kustannusten tasausjärjestelmää noudatetaan eri kois sai raan hoi dos sa jäsenkuntien kesken 4. viivästyskorko määräytyy korkolain mukaisesti. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.