LAPIN YLIOPISTON ALUEPALVELUIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA JA TOIMINNAN TAVOITTEET

Transkriptio

1 LAPIN YLIOPISTON ALUEPALVELUIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA JA TOIMINNAN TAVOITTEET Lapin yliopiston aluepalveluiden suunnittelutoimikunta

2 1. Pohjoisen puolesta Pohjoista varten Lapin yliopiston missiona on edistää maailman pohjoisten alueiden tunnettuutta ja yhteiskunnallista ja kulttuurista kehitystä sekä näillä alueilla asuvien ihmisten hyvinvointia. Yliopiston missio määrittää yliopiston yhteiskunnalliseksi tehtäväksi vahvistaa pohjoisten alueiden, yhteisöjen ja yksilöiden asemaa osana Eurooppaa ja osana globaalia toimintaympäristöä tavoitteena laaja alaisen ja monitasoisen hyvinvoinnin edistäminen. Välineitä sen toteuttamiseen ovat uuden tiedon tuottaminen, sen välittäminen ja aktiivinen kehittämistoiminta. Tehtävän onnistumisen taustalla ovat yliopiston osaamisalat, pohjoisen tuntemus, pohjoisen osaamisen verkottaminen ja verkostojen hyödyntäminen. Lapin yliopisto on määritellyt tähän toimintaan liittyvät vahvuutensa ja tavoitteensa Lapin yliopisto 2010 strategiassaan. Erityisenä painotuksena tässä työssä on palvelu ja elämysosaaminen. Strategiansa mukaisesti Lapin yliopisto on sitoutunut Lapin maakuntasuunnitelman tavoitteisiin. Pohjoinen toimintaympäristömme kehittyy kohti osaamista, omatoimisuutta ja kansainvälisyyttä. Arktisuus ja pohjoisuus ovat Lapin vahvuuksia ja tavoitteena on, että alue saavuttaa kansainvälisesti merkittävän aseman erityisesti kulttuurin ja elämystuotannon aloilla. Muuttoliike, hyvin koulutetun väestön siirtyminen kasvukeskuksiin, syrjäytyminen ja väestön ikääntyminen ovat pohjoisten alueiden yhteisiä ongelmia. Yliopisto on tällaiseen kehitykseen vastaajana uusien mahdollisuuksien ja niiden hyödyntämistä tukevien edellytysten luoja. Työssä tarvitaan kykyä kehittää uudenlaisia ratkaisuja yhteiskunnallisten palveluiden tuottamiseen, työelämävalmiuksia ylläpitävää aikuiskoulutusta sekä aitoa koulutusjatkumoa perustutkinnoista ikääntyvien yliopistotoimintaan. Pohjoinen omatoimisena alueena edellyttää osaamisen ohella yrittäjyyttä ja aktiivista yhteistyöhakuisuutta. Siitä huolimatta, että osaaminen ja osaava työvoima houkuttelee alueelle yrityksiä, yliopiston tulee kannustaa opiskelijoitaan yrittäjyyteen sekä tarjota yrittäjyyttä tukevaa aikuiskoulutusta. Yliopiston on lisättävä ymmärrystä elinympäristömme erityispiirteistä, vaikutettava näin kansainväliseen päätöksentekoon ja tarjottava mahdollisuuksia kansainväliseen harjoitteluun ja henkilövaihtoon. Yliopiston alueita palvelevaa toimintaa koskevat monet rajoitukset ja reunaehdot. Esimerkiksi kielto yliopiston voimavarojen hyödyntämisestä rakennerahastohankkeissa, avoimen yliopisto opetuksen maksuperusteet, vaatimus ammatillisen täydennyskoulutuksen ja palvelututkimuksen täyskatteellisuudesta ovat asioita, jotka nousevat kansallisesta normipohjasta ja jotka on myös Lapin yliopiston otettava huomioon yhteiskunnallista vuorovaikutustehtävää hoitaessaan. Taloudellisten haasteiden ohella toiminnassa on otettava huomioon myös aluekehityksen ohjelmaperusteisuus ja siihen liittyvän ja ohjelmiin liittyvät hankehallinnoinnin käytännöt. Lapissa yhteistyö ja monitoimijaisuus nähdään mahdollisuutena ja maakunnan yhteinen tahto osaamisperustaiseen tulevaisuuden rakentamiseen on vahva. Tästä syystä Lapin yliopisto hakee aluepalveluilleen aiempaa selkeämmin täydentävään yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja. 2

3 2. Kolmas tehtävä kohti yliopistollisia aluepalveluita Yliopisto on yhteiskunnallisena toimijana instituutio, joka huolimatta autonomisesta asemastaan tutkimuksessa ja opetuksessa, on kehityksessään yhä vahvemmin kiinni ympäröivässä yhteiskunnassa. Yliopistolaitoksen kehittämisen näkökulmasta avainasioita ovat viime aikoina olleet globalisaatio, kilpailu, keskittäminen, korkea laatu ja vaikuttavuus. Kansallisessa yliopistopolitiikassa näihin haasteisiin on pyritty vastaamaan kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella verkostoitumisella, huippuyksikköpolitiikalla, yliopistokohtaisilla laadunvarmistusjärjestelmillä, työn vaativuutta ja suoritusta palkitsevalla palkkapolitiikalla, uudella tutkintorakenteella, henkilökohtaisten opintosuunnitelmien käyttöönotolla, alueellisen kehittämisen ohjelmalla, jne. Uusi yliopistolaki vahvistaa edelleen yliopistojen yhteiskunnallista roolia. Lakiin on kirjattu yliopistojen ns. kolmas tehtävä tavoitteena edistää yliopistojen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Yliopistojen kolmas tehtävä sisältää yliopiston koulutus, tutkimus ja kehittämistyötä yritysten ja julkisorganisaatioiden kanssa sekä osallistumisen alueen kehityksen suunnitteluun. Yliopistot ovat erilaisia ja tästä syystä kolmannen tehtävän ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen malleja syntyy useita. Myös yliopistojen sijaintialueet poikkeavat toisistaan ja tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia tähän toimintaan. Kolmas tehtävä on ollut luonnollinen osa Lapin yliopiston toimintaa koko sen historian ajan. Perustamisvaiheessa yliopiston ensisijaiseksi tehtäväksi nähtiin asiantuntijoiden kouluttaminen pohjoisen Suomen tarpeisiin. Sittemmin odotukset ja vaateet ovat kasvaneet yliopistolta odotetaan konkreettisia toimenpiteitä alueen kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen. Vastauksenaan uuteen yliopistolakiin Lapin yliopisto lisää aluevaikuttavuuttaan kokoamalla kaikki alueellista kehittämistä tukevat voimansa (avoin yliopisto opetus, alueelliset tutkinto ohjelmat, alueellista kehitystä tukevat tutkimuspalvelut, erilaiset aluekehityshankkeet, organisaatioiden kehittämiseen tähtäävät täydennyskoulutuspalvelut, jne) yhteen Lapin yliopiston aluepalveluiksi. Aluepalveluiden keskeisin kohdealue on Lappi, joskin yliopisto huolehtii omalta osaltaan myös Pohjois Suomen ja lähialueiden tarpeista. Yliopiston sisällä tämä näkyy monitieteisyytenä ja yksikkörajojen ylittämisenä, yliopistosta ulospäin aktiivisena kumppanuutena. Työkaluna Lapin maakuntakorkeakoulu Lapin korkeakoulujen aluestrategian mukaisesti yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulut ja kesäyliopisto verkottavat osaamistaan yhteiseen Lapin maakuntakorkeakouluun tavoitteenaan tukea Lapin seutukuntien osaamisstrategioissaan määrittämien elinkeinopoliittisten kehittämistavoitteiden toteutumista. Lapin korkeakoulujen yhteinen alueellisen toiminta perustuu malliin, jossa vahvaa maakunnan avainaloihin profiloitunutta kampustoimintaa täydennetään alueelliseen toimintaan fokusoituneella, seutukuntalähtöisellä koulutuksella, tutkimuksella ja kehittämistoiminnalla. Valtakunnallisen kiinnostuksen kohteena olevalla toimintamallilla on jo vahvistettu korkeakoulujen toiminnan vaikutuksia kampuspaikkakuntien ulkopuolella. Maakuntakorkeakoulutoiminnan pohja on luotu seutukuntien ja korkeakoulujen edustajien yhteisellä työskentelyllä, joka on tuottanut seutukuntien elinkeinojen ja julkisten palveluiden kehittämistä tukevan toimintasuunnitelman, seutukunnallisen osaamisstrategian, sekä siihen pohjautuvat tutkimus, koulutus ja kehittämishankkeet (kuva 1). Maakuntakorkeakoulun toiminta konkretisoituu elinkeinojen kehittämistä tukevina avoimina ammattikorkeakoulu ja yliopisto opintoina, alueellisina ammattikorkeakoulu ja yliopistotutkintoihin johtavina opintoina sekä tulevaisuudessa lisääntyvänä yrityksiä ja julkisia organisaatioita palvelevana kehittämis ja innovaatiotoimintana. 3

4 Maakuntakorkeakoulun toiminta on yliopiston aluepalveluiden kannalta keskeinen; maakuntakorkeakoulun seudullisessa työskentelyssä tuotetuilla osaamisstrategioilla varmistetaan koulutus, tutkimus ja kehittämispalveluiden ja alueen tarpeiden kohtaaminen. Seutukuntayhteistyö elinkeinotoimi Seutukunnan työvoimatoimistot Seutukuntastrategia Ammattikorkeakoulut AMK:ien strategiat Osaamisstrategia koulutus kehittämistoimet Yliopiston strategia Yliopistot Oppilaitoksien suunnitelmat Seutukunnan oppilaitokset Kehittämissuunnitelmat Sivistystoimi Seutukunnan yrityksien edustus Kuva 1: Lapin maakuntakorkeakoulun seudullinen yhteistyöelin 3. Lapin yliopiston aluepalvelut yliopistollista alueellista kehittämistyötä Aluepalveluiden visio Monitieteisen yliopistollisen tutkimuksen, koulutuksen sekä kehittämistoiminnan yhdistelmästä muodostuvalla muutosvoimalla aluepalvelut lisäävät pohjoisten alueiden, yhteisöjen ja yksilöiden sivistyksellistä ja taloudellista hyvinvointia. Aluepalvelutoiminnassa sovelletaan yliopiston arvoja; yhteistyö, yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, yksilöllisyys ja ympäristö. Aluepalvelutoimijoita sitovat periaatteet Yliopiston aluepalveluiden visiota toteutetaan seuraavien toimintakulttuuria ohjaavien periaatteiden mukaisesti kumppanuus aluelähtöisyys ja alueellinen tasa arvo kestävä kehitys monitasoisen hyvinvoinnin edistäminen 4

5 Periaatteet konkretisoituvat seuraavasti: Kumppanuus: asiakkaan tarpeet määrittävät palveluiden tuottamiseen osallistuvat tahot yhteishankkeiden ja palveluiden syntymistä edistetään aluepalveluiden tehtäväalueiden johtoryhmätyöskentelyllä yliopiston osaamista täydennetään alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä verkostoitumisella Aluelähtöisyys ja alueellinen tasa arvo: kehittämiskokonaisuudet ovat yliopiston ja alueen strategioiden mukaisia ja vastaavat alueen tarpeisiin kehittämiskokonaisuuksia valmistellaan maakuntakorkeakoulun seudullisessa työskentelyssä aluepalveluiden vaikuttavuutta arvioidaan alueellisen tasa arvon edistämisen näkökulmasta Kestävä kehitys tunnistetaan, kunnioitetaan ja vahvistetaan pohjoisia kulttuureja ja identiteettejä huomioidaan ympäristöarvot ja sosiaaliset vaikutukset Monitasoisen hyvinvoinnin edistäminen yritysten, yksilöiden ja alueiden hyvinvoinnin kehittämistoiminnan samanaikaisuus ja rinnakkaisuus 4. Vaikuttavuutta monitasoisen hyvinvoinnin verkostomallilla Keskikokoisena yliopistona Lapin yliopiston tutkimus ja kehitystoiminnassa on totuttu monitieteisyyteen. Aluepalveluiden uusi organisoituminen ja toimintamalli tiivistää edelleen täydennyskoulutuksen, avoimen yliopisto opetuksen ja aluekehitys ja innovaatiotoiminnan kytkentää tutkimustoimintaan. Verkostoituneella toimintatavalla tuotetaan entistä laajempia, yliopistollisten aluepalveluiden eri työkaluja monipuolisesti hyödyntäviä kehittämiskokonaisuuksia, joiden avulla lisätään yliopiston aluepalveluiden vaikuttavuutta. Yliopiston aluepalveluiden vahvuus on toimiva verkostoyhteistyö. Lapin maakuntakorkeakoulun myötä seutukuntien kehittämistä on systematisoitu seutukunnallisten, maakunnallisten ja oppilaitosten toimijoiden yhteistyönä. Maakuntakorkeakouluverkosto tarjoaa myös mahdollisuuden täydentävään kumppanuuteen maakunnan ammattikorkeakoulujen kanssa aluepalveluiden tuottamisessa. Aluepalvelutoiminnan vaikuttavuus varmistetaan toimintamallilla, joka yhdistää yliopiston eri osaamisaloja sekä aluepalveluita tuottavia yksiköitä laajoihin, aluelähtöisiin kehittämiskokonaisuuksiin ja joka lähestyy alueellista kehittämistä monitasoisen hyvinvoinnin optimointina. Lapin yliopiston monipuolisuus ja osaamisalat mahdollistavat hyvinvoinnin eri tasoja rinnakkain kehittävän toimintamallin. Aluepalveluiden toiminnan profiloitumista tukevassa mallissa hyvinvointia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti sekä yksilön, yhteisöjen, yritysten ja alueiden näkökulmasta (kuva 2). 5

6 MUUTOSMODULI I / KEHITTÄMISKOKONAISUUS YRITYSTEN KEHITTYMINEN Avoin opetus Ammatillinen täydennyskoulutus ALUEIDEN HYVINVOINTI MUUTOS MODULI II Alueellinen tutkimus YKSILÖN HYVINVOINTI Alueellinen kehittämis ja Alueelliset innovaatiotoiminta tutkintoohjelmat YHTEISÖJEN HYVINVOINTI Alueellinen tutkimus Kuva 2: Monitasoisen hyvinvoinnin verkostomalli. Lapin yliopiston aluepalveluiden strategiassa keskeistä on hyvinvoinnin ulottuvuuksien integrointi sosiaalisiin innovaatioihin ja yliopiston vahvuuksiin. Tavoitteena on luoda joustavia kosketuspintoja, konkreettisia vuorovaikutustilanteita ja toteuttaa yhteisiä tutkimus ja kehittämisprojekteja yritysten, alueiden toimijoiden ja yhteisöllisten toimijoiden kesken. Avainsanoja ovat toimijoiden vuorovaikutus, tutkimus ja kehityssuuntautuneisuus, yhteiset projektit ja vastavuoroisuusmuotojen kehittäminen yritysten, yksilöiden ja alueiden hyvinvoinnin lisäämisessä. Institutionaalisten polisten sijaan toimitaan joustavissa projektityyppisissä tutkimus ja kehittämisverkostoissa aloite, vastuu ja toteuttamishenkilöstöineen. Yliopiston rooli on toimia osin aloitteentekijänä, tutkimusmahdollisuuksien asiantuntija ja yhtenä järjestäjänä sekä osaltaan tutkimus ja kehittämisprojektin konsulttina, innovaattorina ja toteuttajana. 5. Aluepalveluiden sisäinen toimintamalli 5.1 Organisoituminen Lapin yliopiston uudistettu aluepalveluorganisaatio astui voimaan Uudistuksen tavoitteena on: lisätä yliopiston aluepalvelutoiminnan vaikuttavuutta kehittämällä kosketuspintoja yliopiston oppiaineiden ja alueen toimijoiden välillä opetuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä; o vahvistaa alueiden roolia yliopiston alueellisen toiminnan tavoiteasetannassa ja toimintaperiaatteissa o luoda ja vahvistaa suosiollisia resurssi ja innovaatioympäristöjä o selkeyttää yliopiston roolia aluepalveluiden tuottajana ja yliopiston funktiota osana Lapin maakuntakorkeakoulua ja yliopiston sisäinen kehittäminen aluepalveluiden edellytysten luomisessa; o selkeyttää yliopiston aluepalvelurakenne sekä yliopiston sisällä että palvelun kysyjien suuntaan o poistaa päällekkäisyydet, tehostaa voimavarojen käyttöä ja vähentää eri aluekehitystoimintojen pirstaleisuutta 6

7 o keskittää toimintaa laajempiin kokonaisuuksiin yliopiston strategisten painotusten suuntaisesti. Lapin yliopiston Aluepalvelut erillislaitos perustettiin Erillislaitoksen neljästä tehtäväalueesta muodostettiin ko. toimintoja yliopistossa ohjaavia, koordinoivia ja kehittäviä tulosyksikköjä (kuva 3). Tulosyksiköt ovat alueelliset tutkimuspalvelut, aluekehitys ja innovaatiopalvelut, avoin yliopisto sekä koulutus ja kehittämispalvelut. Tulosyksiköt on vastuutettu tehtäviinsä ja jokaisen tulosyksikön ympärille on koottu oman tehtäväalueensa johtoryhmä, jossa on edustus jokaisesta Lapin yliopistossa ko. tehtävää harjoittavasta yksiköstä. Johtoryhmät kokoavat jatkossa Lapin yliopiston kehittämissuunnitelman oman tehtäväalueensa osalta. Johtoryhmät myös keskustelevat oman sektorinsa hankkeiden ja toimenpiteiden priorisoinnista ja tuovat ehdotuksensa suunnittelutoimikunnalle. Uusi erillislaitos vastaa sekä aluepalveluihin liittyvän osaamisen kokoamisesta että palveluiden organisoinnista. Jokaisella yliopiston yksiköllä on oma roolinsa aluepalveluiden tuottamisessa. Koska opetusta ja tutkimusta harjoittavat yksiköt vastaavat aluepalveluiden tieteellisestä sisällöstä, niiden rooli yksiköiden johtoryhmätyöskentelyssä on erittäin tärkeä. Lisäksi yliopistossa on myös alueellisia kysymyksiä varten perustettuja erityistoimintoja, kuten Kemissä toimiva Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston yhteinen Meri Lappi Instituutti, joiden toimintoja koordinoidaan johtoryhmätyön kautta osaksi Lapin yliopiston yhtenäisiä aluepalveluita. Kuva 3: Lapin yliopiston aluepalvelut Aluepalveluiden suunnittelutoimikunnan tehtävänä on edistää yhtä sektoria laajempien kehittämiskokonaisuuksien muodostumista, yhteen sovittaa eri sektoreiden toimenpiteet, huolehtia systemaattisesta sidosryhmä ja rahoittajayhteydenpidosta sekä toimia maakuntakorkeakoulun yhteistyöelimenä Lapin yliopistossa. Suunnittelutoimikunnan puheenjohtajana toimii yliopiston rehtori. Alueelliset tutkimuspalvelut koordinoivat aluekehittämistä tukevaa tutkimustoimintaa, ml. ennakointi ja arviointitutkimus ja seutukunnallista kehittämistyötä tukeva tutkimus. Tutki 7

8 musta tehdään yhdessä aluekehitysviranomaisten, yritysten, alueellisten organisaatioiden ja kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa Koulutus ja kehittämispalvelut tarjoavat yliopiston ammatillista täydennyskoulutusta sekä sitä tukevia kehittämispalveluita kysyntä ja työelämälähtöisesti yhteistyössä yliopiston opetusta antavien yksiköiden, asiakkaiden, ja muiden koulutustoimintaa harjoittavien alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa Aluekehitys ja innovaatiopalvelut toteuttavat yliopiston alueellista kehittämis ja innovaatiotoimintaa hankkeistetulla, soveltavalla tutkimus, kehittämis ja innovaatiotoiminnalla. Tehtävää hoidetaan kehittämiskokonaisuuksina yhteistyössä yliopiston muiden yksiköiden, asiakkaiden sekä muiden aluekehitystoimintaa harjoittavien alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa. Avoin yliopisto tuottaa kysyntälähtöistä, Lapin seutukuntien kehittämistä tukevaa avointa yliopisto opetusta ja alueellista tutkintokoulutusta osana Lapin maakuntakorkeakoulun tarjontaa. Avoin yliopisto tukee tiedekuntia avoimen yliopisto opetuksen järjestämisessä keskitetyillä palveluilla, tuo perustutkinto opiskelijoita palvelevia sivuaineopintoja muista yliopistoista, edistää opetusmenetelmien kehittämistä ja uusien opetusmenetelmien käyttöönottoa sekä avoimessa yliopistossa että muussa perusopetuksessa sekä tukee tiedekuntia ja muita opetusta antavia yksiköitä niiden alueellisen tutkintokoulutustarjonnan suunnittelussa, hankkeistamisessa ja käytännön toteutuksessa 5.2. Aluepalveluiden suunnittelu ja seurantajärjestelmä Aluepalveluiden suunnittelu ja seuranta on osa yliopiston vuotuista suunnittelua ja seurantaa. Aluepalveluyksikön tulosyksiköt valmistelevat oman tehtäväalansa toiminta ja taloussuunnitelmaesitykset koko yliopiston osalta yhdessä johtoryhmänsä kanssa. Suunnittelutoimikunta kokoaa esityksen Lapin yliopiston aluepalveluiden toiminta ja taloussuunnitelmaksi. Esitykset konkretisoituvat Lapin yliopiston yksiköiden tulossopimuksiin vuotuisten tulosneuvotteluiden yhteydessä. Toiminnan seuranta noudattaa samaa menettelyä. Aluepalveluiden suunnittelun ja seurannan perusta on valtionhallinnossa käyttöönotettu tulosprisma malli. Toiminnan tuloksellisuutta tarkastellaan laaja alaisesti ottamalla huomioon yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, laatuun ja tehokkuuteen sekä henkilöstövoimavarojen kehittämiseen liittyvät tekijät. Lapin yliopiston aluepalveluiden tuloksellisen toiminnan ja vaikuttavuuden lähtökohtana toimii yliopiston vaikuttavuusstrategia, jossa määritellään yhteiskunnallisen vaikuttavuuden strategiset tavoitteet ja arvot. Yliopiston vaikuttavuusstrategian pohjalta yksiköt määrittelevät toiminnan tuloksellisuuteen liittyvät tavoitteet vaikuttavuuden, laadun hallinnan, toiminnallisen tehokkuuden ja henkilöstövoimavarojen kehittämisen osalta. Aluepalveluiden vaikuttavuustavoitteet muodostuvat toisaalta määrällisistä vaikuttavuustavoitteista, toisaalta asiakasvaikutustavoitteista. Määrälliset vaikuttavuustavoitteet määrittävät toiminnan laajuuden ja alueelliseen kattavuuden. Asiakasvaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet ohjaavat toimintaa asiakkaan näkökulmasta, tavoitteena tavoiteltujen muutosten aikaan saaminen. 8

9 Aluepalveluiden toiminnan laadun hallinnassa tarkastellaan palvelujen laatuun ja palvelukykyyn liittyviä tekijöitä. Laatutavoitteiden pohjalta määritellään toiminnan kehittämistä tukevat laadunhallinnan menettelyt ja kriteeristö laadun arviointiin. Toiminnan tehokkuutta tarkasteltaessa aluepalveluja tuottavat yksiköt määrittelevät tuottavuus, taloudellisuus ja kannattavuustavoitteet. Keskeistä on määritellä kriteereitä, joilla voidaan arvioida prosessien sujuvuutta ja tehokkuutta. Vaikuttavuustavoitteiden pohjalta määritellään tarvittavat henkilöstövoimavarat. Mitoituksen lisäksi asetetaan tavoitteet henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Henkilöstövoimavarojen kehittämiseen liittyvät tavoitteet suhteutetaan vaikuttavuustavoitteiden lisäksi myös toiminnan laatuun ja tehokkuuteen. 6. Tavoitteet 6.1. Aluepalvelukokonaisuuden tavoitteet ja niitä tukevat kehittämistoimenpiteet Vaikuttavuuden lisääminen laajat, tarvelähtöiset kehittämiskokonaisuudet aktiivinen sidosryhmätyöskentely tutkimus osaksi Maakuntakorkeakoulutoimintaa Toiminnan tehostaminen päällekkäisyyksistä täydentävyyteen taloudellisesti kannattava toiminta Laadun kehittäminen järjestelmällinen asiakaslaadun seuranta ja kehittäminen optimaalisten sisältöjen, asiantuntijoiden ja menetelmien valinta Henkilöstön osaamisen kehittäminen täydentävään työnjakoon perustuvan erikoisosaamisen kehittäminen työelämäosaamisen lisääminen aluepalvelujen omaksuminen osaksi perustehtävää Yliopiston sisäistä rahoitusjärjestelmää kehitetään palkitsemaan yksiköitä osallistumisesta yliopiston yhteiseen, Aluepalvelut erillislaitoksen koordinoimaan toimintaan. Yksiköt sisällyttävät em. toimintaa henkilöstön kokonaistyöaikaan. Aluepalvelukokonaisuuden viestinnällistä ja toiminnallista yhtenäisyyttä vahvistetaan laatimalla ja toimeenpanemalla markkinointi ja tiedotussuunnitelma. Suunnitelmassa kiinnitetään erityishuomio asiakaspalvelun selkeyteen, ajantasaiseen www pohjaiseen informaatiojärjestelmään, joka kytkeytyy Maakuntakorkeakouluun sekä verkosto osallistumisen merkitykseen markkinoinnissa. Asiakaslaadun jatkuvaan seurantaan perustuva laadunhallintajärjestelmä otetaan käyttöön ja kehitetään palveluiden vaikuttavuutta lisäävä sisällöllisen ja menetelmällisen laadun arviointitapa. 9

10 6.2 Tehtäväaluekohtaiset tavoitteet: Aluekehittämistä tukeva tutkimustoiminta Alueelliset tutkimuspalvelut välittää ja tuottaa Lapin yliopistossa tehtävää tutkimusta Lapin yliopiston strategian mukaisiin ja alueellisesta näkökulmasta kiinnostaviin tutkimuskohteisiin. Alueelliset tutkimuspalvelut tekee sekä aluetta palvelevaa tutkimusta yhteistyössä muiden aluekehitysorganisaatioiden kanssa että koordinoi ja organisoi monitieteisiä pohjoista koskevia tutkimushankkeita. Tutkimuspalvelujen päätavoitteena on edistää tutkitun tiedon käyttöä aluekehittämisessä yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa. Seutukunnallista yhteistyötä tehdään lähinnä Maakuntakorkeakoulun kautta. Alueellisia tutkimuspalveluita koordinoi uusi, toteutetun aluepalveluiden uudelleen organisoinnin yhteydessä perustettu yksikkö. Alueelliset tutkimuspalvelut jatkaa myös Pohjois Suomen Ennakointi ja arviointikeskuksessa käynnistettyä arviointi ja ennakointitoimintaa, jossa yhteistyötä tehdään hankekohtaisesti projektien ja kehittämishankkeiden kanssa. Alueelliset tutkimuspalvelut osallistuu myös tutkimustoimintaa tukevan, monitieteisen koulutuksen kehittämiseen. Asiakkaat: Julkishallinto, elinkeinoelämä, järjestöt ja pohjoisista kysymyksistä kiinnostuneet tahot Tavoitteet: Tutkitun tiedon käyttö aluekehittämisessä Keskeiset toimenpiteet Monitieteinen, uutta tietoa tuottava alueellista kehittämistä koskeva tutkimus Alueen toimijoita palveleva tutkimus Tutkimustoiminnan vaikuttavuutta tukeva yliopiston sisäinen toimintamalli Laaditaan Lapin yliopiston alueellisten tutkimuspalvelujen tutkimusohjelma Hankitaan kansallinen tai kansainvälinen rahoitus vuosittain vähintään yhteen monitieteiseen tutkimushankkeeseen Osallistutaan Maakuntakorkeakoulun alueelliseen työskentelyyn (yhteistyöelimet, alakohtaiset foorumit) Luodaan toimintamalli alueen toimijoita palvelevien tutkimusaiheiden hankintaan Osallistutaan tutkimustoimintaa tukevien projektien ohjausryhmiin Toteutetaan arviointi ja ennakointihankkeita Järjestetään lukuvuosittain vähintään yksi monitieteinen tutkimuspäivä, jonka teema on aluekehityksen kannalta ajankohtainen Tuotetaan yhteisjulkaisuja alueellisesti oleellisista tutkimusteemoista Kehitetään alueellisten tutkimusaineistojen aineistopankkia Osallistutaan korkeakoulutasoisen, aluetta palvelevan monitieteisen opetuksen suunnitteluun 10

11 Tärkeimmät yhteistyötahot: Yliopiston tiedekunnat, laitokset ja yksiköt Lapin liitto, Lapin TE keskus, Lapin lääninhallitus ja muut aluekehitysorganisaatiot Kunnat ja seutukunnalliset organisaatiot Elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset Pohjois Suomen oppilaitokset Kansallinen ja kansainvälinen tutkimusyhteisö Rahoituslähteet: Maksullisten tarjoustutkimusten tilaajat Yhteistyökumppanit tutkimushankkeissa EU ohjelmat Muu tutkimusrahoitus Mittarit: Määrällinen seuranta toiminnan toteutumisesta Määrällinen ja laadullinen toiminnan arviointi palautejärjestelmien avulla Alueellinen kehittämis ja innovaatiotoiminta Alueellinen kehittämis ja innovaatiotoiminta palvelee alueiden ja toimialarajat ylittävien liiketoiminta ja palveluverkostojen kilpailukyvyn edistäjänä ensisijaisesti Pohjois Suomessa. Samalla huolehditaan yliopiston kilpailukyvyn ja osaamisen vahvistumisesta. Kysymyksessä on innovaatioprosesseihin perustuva vuorovaikutteinen, uutta luova toimintamalli, jossa tutkimus ja kehittämistoiminta yhdessä tuottavat sosiaalista ja taloudellista pääomaa alueelle ja ihmisille. Tehtäväalueella toteutetaan hankkeistettuja kehittämiskokonaisuuksia. Yhteistyö rakennetaan tiiviiksi yliopiston muiden yksiköiden ja asiakkaiden kanssa. Lisäksi kehittämiskokonaisuuksien rakentaminen tapahtuu luomalla innovaatioympäristöjä yhteistyössä maakuntakorkeakoulun, yliopistollisten kehittämisyhtiöiden sekä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Innovaatioympäristöjen toimijoina ovat kunnat, yritykset, korkeakoulut sekä kansainväliset kumppanit kulloisenkin kehittämiskokonaisuuden edellyttämällä tavalla. Asiakkaat: Toiminnalliset seudut (konsortiot), yritys ja palveluverkostot, alueelliset kehittäjätahot ensisijaisesti Pohjois Suomessa Tavoitteet: Yliopistolliseen osaamiseen perustuva aluekehitys ja innovaatiotoiminta Aluelähtöisten kehittämiskokonaisuuksien määrän lisääminen yhteistyössä Maakuntakorkeakoulun kanssa Kehittämiskokonaisuudet muodostavat riittävän suuria ja vaikutuksiltaan merkittäviä muutosmoduleita yhdessä muiden aluepalvelutoimintojen kanssa Kehittämiskokonaisuuksissa syntyvä osaaminen jää yliopistoon ja kehittämiskokonaisuudet ovat yliopiston strategisten linjausten mukaisia Kehittämisalustoina toimivat innovaatioympäristöt Kehittämiskokonaisuuksilla on kansainvälinen ulot 11

12 Keskeiset toimenpiteet tuvuus Rakennetaan yliopiston ja aluestrategian mukaisia kehittämiskokonaisuuksia Palvellaan elinkeinojen kehittymistä yliopistollisella tutkimus kehitys ja innovaatiotyöskentelyllä asiantuntijaryhminä sekä edistetään akateemista yrittäjyyttä Nimetään jokaiselle kehittämiskokonaisuudelle tieteellinen/taiteellinen vastuuhenkilö(t) Otetaan aktiivinen rooli Maakuntakorkeakoulun seudullista yhteistyötä syventävässä foorumityöskentelyssä Toimeenpannaan kehittämiskokonaisuuksien edellyttämät innovaatioympäristöt Selvitetään osana yliopiston tuottavuus ja laatuhanketta hankehallinnon kehittämisen edellytykset ja konkreettiset toimenpiteet Kehitetään yhteistyössä aluekehityshankkeiden toiminta ja talousjärjestelmä, jolla varmistetaan kehittämiskokonaisuuksien edellyttämät hallinnolliset tukipalvelut jo suunnitteluvaiheessa Tärkeimmät yhteistyötahot: Rahoituslähteet: Mittarit: Tärkeimpiä alueellisia yhteistyökumppaneita kehittämiskokonaisuuksien toteutusvaiheessa ovat Lapin ammattikorkeakoulut, kunnat ja yritykset, muut yliopistot sekä kansainväliset tutkimus ja kehityskumppanit EU:n rakennerahasto ohjelmat, EU:n tutkimus ja puiteohjelmat sekä kansalliset aluekehitys yms. ohjelmat Kvantitatiiviset mittarit: Kehittämiskokonaisuuksien määrä, asiakkuudet (lukumäärä), uudet työpaikat, säilytetyt työpaikat, uudet yritykset, olemassa olevien yritysten työpaikkojen kasvuluvut, jatkotutkintojen lukumäärä, hankkeissa mukana olevien (jatko ) opiskelijoiden määrä, uudet toimintamallit Kvalitatiiviset mittarit: yhteiset areenat, aluefoorumit, tulevaisuus workshopit Ammatillinen täydennyskoulutus Lapin yliopiston ammatillinen täydennyskoulutus pohjautuu yliopiston osaamisalueisiin ja tiedeperustaan. Ammatillisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus pohjautuu pohjoisen alueen osaamis ja kehittämistarpeisiin. Tavoitteena on ennakoida yhteiskunnan rakenteellisia muutoksia sekä tukea julkishallinnon ja elinkeinoelämän valmiuksia toimia näiden muutosten keskellä. Ammatillinen täydennyskoulutus kytkeytyy tiiviisti kohdeorganisaatioiden kehittämistoimintaan. Täydennyskoulutuksen koordinointitehtävä on koulutus ja kehittämispalvelut yksiköllä, joka järjestää ammatillista täydennyskoulutusta opetus ja kasvatusalalla, sosiaali ja terveysalalla, oikeusalalla, yritys ja matkailualalla sekä julkishallinnon ja arvioinnin alueilla. Lisäksi täydennyskoulutusta järjestävät kasvatustieteiden tiedekunnan täydennyskoulutusyksikkö ja 12

13 oikeustieteiden tiedekunnan oikeudenhoidon koulutuskeskus. Täydennyskoulutus on pääsääntöisesti maksullista palvelutoimintaa. Toiminta on liiketaloudellisesti hinnoiteltavaa aikuiskoulutusta, jota ei tueta yliopiston toimintamenoista. Asiakkaat: Asiakkaat ovat pääsääntöisesti korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä Tavoitteet: Erityisesti pohjoisen alueen täydennyskoulutustarpeiden ennakointi ja koulutuksen toteuttaminen Keskeiset toimenpiteet vahvistaa julkisen sektorin ja pienyritysten kehittämistä tukevaa täydennyskoulutustarjontaa suunnata täydennyskoulutusta asiakkaiden kehittämistarpeisiin yliopiston kaikilta osaamisalueilta täydennyskoulutuksen, perusopetuksen ja muun aluepalvelun vahva integraatio (kehittämishankkeet/muutosmodulit) täydennyskoulutoimintaa kehitetään yhteistyössä maakuntakorkeakoulun kanssa seutukuntakohtaisesti niin, että koulutustarjonta vastaa kysyntää ja toiminta painottuu tasaisesti eri alueille koulutustarjonnassa lisätään julkisen palvelutuotannon tuottavuutta ja rakenteellista muutosta tukevaa koulutusta, kehittämistä, elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edistämistä koulutus ja kehittämispalvelut tulosyksikön ja tiedekuntien välistä yhteistyötä tehostetaan lisäämällä tiedekuntien henkilöstön osallisuutta asiantuntijatehtävissä johtoryhmätyöskentelyn avulla edistetään yliopiston yksiköiden välistä yhteistyötä ammatillisen täydennyskoulutuksen alueella (esim. yhteistyössä toteutetut täydennyskoulutushankkeet, markkinointi) sekä koordinoidaan täydennyskoulutustoimintaa niin, että yliopistossa ei tuoteta päällekkäistä tai kilpailevaa täydennyskoulutustoimintaa selvitetään mahdollisuus sisällyttää täydennyskoulutus osaksi tiedekuntien kokonaistyöaikasuunnitelmia Tärkeimmät yhteistyötahot: Rahoituslähteet: Mittarit: tiedekunnat, aluepalveluiden yksiköt, maakuntakorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulut toiminta on pääsääntöisesti maksullista palvelutoimintaa Täydennyskoulutustoiminnan vaikuttavuutta mitataan seuraamalla koulutusalakohtaisesti seuraavia tunnuslukuja: asiakasmäärät lyhytkurssien määrä pitkäkestoisten koulutusten määrä pitkäkestoisten erikoistumisohjelmien määrä Yhteistyön toimivuutta mitataan seuraamalla yliopiston yksiköiden sekä alueen muiden koulutusorganisaatioiden yhteistyöhankkeiden määrää 13

14 6.2.4 Avoin yliopisto opetus Avoin yliopisto opetus on yliopistojen opetussuunnitelmien mukaista opetusta, jota toteutetaan ilta ja viikonloppuopintoina yliopiston itse järjestämänä tai yhteistyössä aikuiskoulutusorganisaatioiden kanssa. Opetus vastaa tällöin vaatimuksiltaan ja laadultaan tiedekuntien ja opetusta antavien yksiköiden opintovaatimuksia. Avoimet yliopisto opinnot ovat tarjolla kaikille ilman pohjakoulutusvaatimuksia. Avoin yliopisto ja sen tarjoama väylä perustutkintoon tähtäävälle koulutukselle on merkittävä elinikäisen oppimisen polku aikuisväestölle. Tutkintorakenteen uudistuminen lisää aikuisopiskelun merkitystä etenkin kampusalueiden ulkopuolella. Mahdollisuus alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen suunnitelmallisten avoimen opintojen jatkeeksi sopii Lappiin erinomaisesti; laaja seutukunnissa tapahtuva avoin yliopisto opetus muuttuisi tavoitteellisemmaksi ja tutkintojen suorittaminen kampusalueiden ulkopuolella lisäisi Maakuntakorkeakoululla tavoiteltua alueellista ja koulutuksellista tasa arvoa. Aluepalveluiden organisoinnissa on varauduttu em. kehitykseen yhdistämällä avoimen yliopiston tehtäväalueeseen alueellisten tutkintokoulutuksien koordinointi. Avoimen yliopisto opetuksen koordinoinnista Lapin yliopistossa vastaa Avoin yliopisto yksikkö. Asiakkaat: Avoin yliopisto on avoin opintojärjestelmä kaikille. Pääasiallisena kohderyhmänä on työikäinen väestö. Tavoitteet: Koulutuksellisen tasa arvon toteutuminen Keskeiset toimenpiteet alueellisen tasa arvon toteutumisen varmistaminen turvataan opetuksen laatu ja vastaavuus yliopiston perusopetukseen kehittetään avoimen tutkintoväylää työelämässä oleville uudet opintokokonaisuudet sekä opetus ja ohjausmenetelmät huolehditaan opetustarjonnan monipuolisuudesta toteutetaan Maakuntakorkeakoulun seudullisia osaamisstrategioita organisoidaan alueellisiin tutkintoihin kytkeytyvä avoin opetus lisätään ohjaus ja opintoneuvontapalveluita ja yliopisto opintoihin orientoivia opintoja avoin yliopisto opetus voidaan sisällyttää osaksi opettajien kokonaistyöaikaa kokeillaan tiedekuntien kanssa yhteistyössä alempaan tutkintoon johtavia, avoimen opetuksen tarjonnalle ja vaihtoehdoille rakentuva koulutusjatkumoita luodaan menettelyjä yhteistyössä opetusministeriön kanssa vapaan sivistystyön oppilaitosten soveltamien avoimien yliopisto opintojen hinnoitteluperiaatteiden yhtenäistämiseen Tärkeimmät yhteistyötahot: tiedekunnat ja muut opetusta antavat yksiköt, vapaan sivistystyön oppilaitokset, ammattikorkeakoulut 14

15 Rahoituslähteet: Mittarit: OPM, opiskelijoiden materiaalimaksut, erityistapauksissa ESR Avoimen yliopisto opetuksen mittareina ovat opiskelijamäärät ja suoritetut opinnot niissä koulutuksissa, jotka ovat seutukuntien painopiste ja kehittämisalueilta. Yliopisto ja alueet sopivat osaamisstrategioissa tavoiteltavien alempien korkeakoulututkintojen määrän viisivuotiskaudeksi. Välillisenä tavoitteena kunkin seutukunnan koulutusasteen nostaminen korkea asteen osalta Lapin keskitasolle tai sen yläpuolelle (20 % väestöstä, vertailu määriteltynä aikavälinä). Ikäluokan suhteellinen koulutustason kasvu tulisi olla samaa tasoa kuin valtakunnassa keskimäärin Alueellinen tutkintokoulutus Alueellinen tutkintokoulutus laajentaa Lapin yliopiston tutkintoon johtavan koulutuksen tarjonnan kampusalueen ulkopuolelle. Toiminnassa korostuu tarvelähtöisyys, monitieteisyys ja yhteistyö. Alueellisella tutkintokoulutuksella vastataan Maakuntakorkeakoulun seudullisten osaamisstrategioiden tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteisiin. Ensisijaisina toimintamuotoina ovat alempaan tutkintoon johtava koulutus ja maisteriohjelmat. Alueiden kehittämistyön tueksi kehitetään myös alueellisia tohtorikoulutusmahdollisuuksia. Alueellisen tutkintokoulutuksen ja sen edellyttämästä yliopiston sisäisestä koordinoinnista vastaa Avoin yliopisto yksikkö. Asiakkaat: Seutukuntien tutkintotavoitteinen väestö Tavoitteet: Seutukuntien osaamisstrategioiden mukainen tutkintojen tarjonta Keskeiset toimenpiteet selkiytetään alueellisen tutkintokoulutuksen organisointi ja toteutusvastuut sekä rahoitusmalli mahdollistetaan alueellinen jatko opiskelu laaditaan alueellisen tutkintokoulutuksen toiminta ja yhteistyösuunnitelma suunnitellaan ja koordinoidaan seutukuntalähtöisiä tutkintokoulutusohjelmia yliopiston ja alueiden yhteistyönä sisällytetään alueelliset tutkintokoulutukset tiedekuntien toiminta ja taloussuunnitelmiin turvataan laadukkaan kieli ja menetelmäopetuksen saatavuus alueellisiin tutkintokoulutuksiin laaditaan suunnitelma kampusalueen ulkopuolella tapahtuvan jatko opiskelun tukemiseen Lapissa Tärkeimmät yhteistyötahot: tiedekunnat ja muut opetusta antavat yksiköt, vapaan sivistystyön oppilaitokset 15

16 Rahoituslähteet: Mittarit: ESR rahoitus, kunnat, joissakin tapauksissa yliopiston erillisrahoitus Alueellisen tutkintokoulutuksen mittareina ovat opiskelijamäärät ja suoritetut opinnot niissä koulutuksissa, jotka ovat seutukuntien painopiste ja kehittämisalueilta. Yliopisto ja alueet sopivat osaamisstrategioissa tavoiteltavien alempien korkeakoulututkintojen määrän viisivuotiskaudeksi. Välillisenä tavoitteena kunkin seutukunnan koulutusasteen nostaminen korkea asteen osalta Lapin keskitasolle tai sen yläpuolelle (20 % väestöstä, vertailu määriteltynä aikavälinä). Ikäluokan suhteellinen koulutustason kasvu tulisi olla samaa tasoa kuin valtakunnassa keskimäärin Muu akateeminen lisäkoulutus Opetusministeriön aikuiskoulutusta käsittelevä työryhmä (Elinikäinen oppiminen yliopistoissa työryhmän muistio, 2005) määrittelee muun akateemisen lisäkoulutuksen yhdeksi yliopistollisen aikuiskoulutuksen alalajeista. Se ei ole maksullista palvelutoimintaa, vaan perustuu esim. valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin, kuten opetusministeriön erillinen opettajankoulutuksen laajennusohjelma. Sen puitteissa toteutetaan erilaista pätevöittävää koulutusta, kuten opettajien pedagogista koulutusta, aineenopettajien pätevöittämiskoulutusta jne. Opetusalan lisäksi on muita akateemisen lisäkoulutuksen aloja. Aluepalveluiden näkökulmasta on tärkeää, että myös tässä toiminnassa huolehditaan Pohjois Suomen osaamisen kehittämisestä. 7. Toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Lapin yliopiston talous ja toimintasuunnitelmaprosessissa käsitellään myös aluepalveluiden toimintoja koskevia tehokkuus/tuottavuus, kannattavuus/taloudellisuus ja laatutavoitteita, jotka tulee huomioida aluepalveluiden kehittämisstrategian toimeenpanossa. Vastaavasti aluepalveluiden tavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden vaikuttavuus huomioidaan kaikilla yliopiston tulosalueilla. Lapin yliopiston aluepalveluiden tehtäväaluekohtaisten tavoitteiden toteutumista seurataan aluepalveluiden suunnittelutoimikunnassa sekä yliopiston yksiköiden kurkistus ja tulosneuvotteluiden sekä toimintakertomusprosessin yhteydessä. Konkreettiset vuosittaiset tavoitteet asetetaan tulosyksikköjen vuosittaisissa tulossopimuksissa. Aluepalveluiden kehittämisstrategia ja toiminnan tavoitteet päivitetään siirryttäessä tulossopimuskaudelle