KJK : Rakentaminen ja Ympäristö

Transkriptio

1 1 KJK : Rakentaminen ja Ympäristö

2 KHO:n uusinta oikeuskäytäntöä Lapin ELY-keskuksen MRL-neuvottelupäivät Kari Kuusiniemi

3 KHO pähkinänkuoressa Henkilöstö Normaali <100 ( ), nyt noin 140 Juttumäärä, käsittelyajat ja asiaryhmät 4000, 10,1 kk (6/2016), diaarikaavassa lähes 300, suurimmat kokonaisuudet ulkomaalaiset, sosiaaliasiat, verot, maankäyttö ja ympäristö, jaostokohtainen erikoistuminen Päätöksentekomenettely Esittelystä, normaalisti 5 tuomaria, valitusluvat ja ylimääräinen muutoksenhaku 3, asiantuntijakokoonpano 5+2, jaostoplenum, plenum Tuomioistuimen toimivalta asioita ratkaistaessa Laillisuus, valitus rajaa toimivallan Erilaisten ratkaisujen merkitys Vuosikirjat, LRS, Muu päätös, muut 3

4 Tuulivoimakaavoitus Tuulivoima ja puolustusvoimat KHO 2015:138: Yleiskaava mahdollisti 9 enintään 325 m:n korkuisen tuulivoimalan rakentamisen. Yleiskaavaa saatiin käyttää rakennusluvan myöntämisperusteena. Kaavaa laadittaessa saatu selvitys osoitti, että tuulivoimaloiden toteuttaminen vaikuttaisi puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmän suorituskykyyn. Kaavamääräys, jossa edellytettiin puolustusvoimien ilmavalvontaan kohdistuvien vaikutusten selvittämistä ennen tuulivoimaloiden toteuttamista, ei MRL 77 b :n 1 kohdassa edellytetyllä tavalla riittävästi ohjannut rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kaava-alueella. 4

5 Tuulivoimapuisto 5

6 Tuulivoimakaavoitus 2 Kaavaa laadittaessa ei näin ollen myöskään ollut riittävästi otettu huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeita eikä turvattu riittävästi niiden toimintamahdollisuuksia siten kuin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa MRL 24 :n 2 momentti huomioon ottaen edellytettiin. Sillä, että kaava-alueelle voitaisiin mahdollisesti ilman edellä mainittuja vaikutuksia rakentaa kaavan sallimaa enimmäismäärää vähemmän tai sallittua pienempiä tuulivoimaloita, ei ollut oikeudellista merkitystä arvioitaessa kaavaratkaisun lainmukaisuutta. 6

7 Tuulivoimakaavoitus 3 Tuulivoima ja luonnonsuojelu (linnusto) KHO 2016:14: Maakuntakaavassa oli osoitettu itä - länsisuuntaisesti peräkkäin 9 tuulivoimaloiden aluetta Kymenlaakson rannikkoalueelle. Kaavaselostuksen mukaan kullekin tuulivoimaloiden alueelle oli arvioitu voitavan sijoittaa 5-26 voimalaa. Kymenlaakson rannikkoalue oli Suomen tärkein arktisten suurikokoisten lintulajien ja suurikokoisten petolintujen muuttoreittien keskittymäalue. Maakuntakaavassa ei ollut aluekohtaisesti tai muutoinkaan määrätty siitä, kuinka monta voimalaa kullekin tuulivoimaloiden alueelle oli mahdollista sijoittaa ja miten voimalat oli sijoitettava suhteessa muiden alueiden voimaloihin. Linnuston osalta kaavan yleispiirteinen suunnittelumääräys velvoitti ottamaan huomioon vain kyseisen alueen linnuston erityispiirteet. 7

8 8 Tuulivoimakaavoitus 4 Vaikka maakuntakaavan tarkoitus yleispiirteisenä maankäytön suunnitteluvälineenä ei yleensä edellytä, että maakuntakaavassa osoitetun maankäytön sopivuus tulisi yksityiskohtaisesti ratkaista maakuntakaavavaiheessa, po. maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa oli kuitenkin voitava varmistua siitä, että lintujen päämuuttoreiteille tai välittömästi niiden läheisyyteen osoitettavien tuulivoimaloiden toteuttamisesta ei aiheudu sellaisia yhteisvaikutuksia, jotka estäisivät kaavassa Kymenlaakson rannikkoalueelle tarkoitetun tuulivoimaratkaisun toteuttamisen. Kaavaa varten laadituissa selvityksissä ei kuitenkaan ollut esitetty arvioita siitä, millaisia yhteisvaikutuksia maakuntakaavan mahdollistamalla tuulivoimarakentamisella olisi linnustolle. Yhteisvaikutusten tarkempi selvittäminen oli jätetty yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa aluekohtaisesti tehtäväksi. KJK : Kaivostoiminta ja KHO

9 Tuulivoimakaavoitus 5 Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa oli sinänsä löydettävissä toteuttamistapoja, joilla linnustovaikutuksia voitiin lieventää. Kun kuitenkin otettiin huomioon maakuntakaavan tehtävä tuulivoimarakentamisen kokonaisuuden ohjaamisessa ja ko. alueen sijoittuminen osin valtakunnallisesti merkittäville arktisten lintulajien ja suurikokoisten petolintulajien päämuuttoreiteille tai niiden välittömään läheisyyteen, kaavan toteuttamisen yhteisvaikutusten selvittämistä ei ollut voitu jättää pelkästään tai suurimmilta osiltaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tehtäväksi. 9

10 Tuulivoimakaavoitus 6 Maakuntakaavan merkitystä tuulivoimarakentamisen yhteisvaikutusten hallinnassa korosti myös se, että keinot suuruusluokaltaan maakunnallista kokoluokkaa olevien rannikon suuntaisesti sijoittuvien tuulivoimaalueiden linnustovaikutusten vähentämiseksi olivat jatkosuunnittelussa varsin rajalliset erityisesti niiden alueiden osalta, joilla voimaloita ei alueiden koon tai muodon vuoksi ollut mahdollista sijoittaa muuttolinjojen suuntaisesti. 10

11 Tuulivoimakaavoitus 7 Yhteisvaikutuksia koskevien selvitysten ja vaikutusten arviointien puuttuessa ei ollut mahdollista arvioida, olivatko tuulivoimaloiden alueiden aluevaraukset asianmukaisesti sovitettavissa yhteen luonnonarvojen vaalimiseen liittyvien alueidenkäyttötavoitteiden ja kaavan sisältövaatimusten kanssa. Kun tuulivoimaratkaisun yhteisvaikutukset eivät voineet tulla yksittäisen tuulivoima-alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa riittävästi arvioiduksi, maakuntakaava ei ollut perustunut MRL 9 :n mukaisiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Maakuntavaltuuston päätös oli siten valituksessa tarkoitettujen yhdeksän tuulivoimaloiden alueen osalta selvitysten ja vaikutusten arvioinnin riittämättömyyden vuoksi lainvastainen. 11

12 Kulttuuriympäristön suojelu Hangon sataman asemakaava KHO 2016:59 Asemakaavan muutos mahdollisti aikaisemmassa asemakaavassa suojelumerkinnällä osoitetun suljetulla satama-alueella sijaitsevan makasiinirakennuksen (Englannin makasiini) purkamisen. Kyseisellä makasiinilla, joka oli mainittu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) koskevassa inventaariossa ja sen kohdekuvauksessa, oli kiistatta rakennushistoriallisia arvoja. Asiassa saadun selvityksen mukaan makasiinin pysyttäminen nykyisellä paikallaan olisi kuitenkin vaarantanut sataman toiminnan kehittämisen ja samalla myös muiden kuin makasiiniin liittyvien RKY-kuvauksessa mainittujen arvojen säilymisen. 12

13 Englannin makasiini 13

14 Kulttuuriympäristön suojelu 2 KHO totesi, että makasiiniin liittyviä suojeluarvoja ei ollut pidettävä niin merkittävinä, että niitä olisi muut näkökohdat sivuuttaen ehdottomasti tullut kaavaratkaisussa painottaa enemmän kuin sataman kehittämiseen liittyviä näkökohtia. Näissä oloissa ja kun otettiin huomioon, mitä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.5 toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevissa erityistavoitteissa on lausuttu valtakunnallisesti merkittävien satamien kehittämismahdollisuuksien turvaamisesta, kaupunginvaltuusto oli voinut harkintavaltansa rajoissa hyväksyä asemakaavan muutoksen, jossa ei ollut makasiinia koskevaa suojelumerkintää. 14

15 Kulttuuriympäristön suojelu 3 Vanhan Rauman poikkariasia KHO 2016:74 Poikkeamishakemus tarkoitti asuintilojen laajentamista rakennuksen vaipan sisällä rakentamalla uusi yhtenäinen asuinhuoneisto rakennuksen ullakkotiloihin. Rakennus oli asemakaavassa lähtökohtaisesti suojeltu ja se sijaitsi Vanhan Rauman UNESCOn maailmanperintöalueella. Asemakaavamääräyksen (s) mukaan rakennuksen ullakolle sai sisustaa huonetiloja merkityn rakennusoikeuden ja kerrosluvun sitä estämättä voimassa olevien rakentamismääräysten puitteissa. Asemakaavassa ei ollut määrätty tontin rakennusoikeudesta. 15

16 Vanha Rauma 16

17 Kulttuuriympäristön suojelu 4 Sisustamisen oli asemakaavamääräyksen tarkoitus huomioon ottaen katsottava tarkoittavan asuintilana käytettävän huoneiston rakentamista. Sisustaminen viittasi kuitenkin siihen, etteivät suoritettavat rakennustoimenpiteet saaneet muuttaa rakennuksen keskeisiä piirteitä, kuten katon asemaa ja ikkunajaotusta. Asemakaavasta itsestään tai muistakaan noudatettavista säännöksistä tai määräyksistä ei johtunut, että sisustaminen olisi merkinnyt ainoastaan ullakon osittaista käyttöönottoa tai että sen edellytyksenä olisi ollut rakennuksen sisäinen yhteys ullakon alapuolella olevaan huoneistoon. 17

18 Kulttuuriympäristön suojelu 5 Poikkeamishakemuksessa tarkoitettuja rakentamistoimenpiteitä ullakolla oli pidettävä kaavamääräyksessä nimenomaan sallittuna huonetilojen sisustamisena. MRL 171 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta tonttikohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta ei siten ollut tarpeen. Kun asemakaavassa oli nimenomaisesti sallittu ullakolle rakentaminen siten, ettei rakennusoikeuden ylittäminen tai kerrosluku ollut tälle esteenä, ei myöskään sillä seikalla, olisiko rakennusta pidettävä muutosten jälkeen kaksikerroksisena, ollut merkitystä poikkeusluvan tarpeen arvioinnissa. Asiassa ei tullut ilmi muutakaan seikkaa, jonka vuoksi poikkeaminen olisi ollut hankkeen toteuttamiseksi tarpeen. 18

19 Sama hanke uuden hakemuksen kohteena KHO 2016:48: ELY-keskus oli jättänyt tutkimatta poikkeamista koskevan hakemuksen, koska se oli jo aiemmalla lainvoimaisella päätöksellään hylännyt samansisältöisen hakemuksen. Hallintoasiassa annettu hakemuksen hylkäävä päätös ei saa sellaista oikeusvoimaa, joka estäisi samanlaista hakemusta koskevan asian ratkaisemisen uudella hallintopäätöksellä. PL 21 :n 1 momentin säännöksestä johtui, että viranomaisen oli käsiteltävä ja ratkaistava sille tehty poikkeamishakemus. Hakemukseen oli annettava ratkaisu siitä riippumatta, oliko vastaava hakemus aiemmin ollut saman viranomaisen ratkaistavana. 19

20 Sama hanke uuden hakemuksen kohteena 2 Asian käsittelemistä koskevaan velvollisuuteen ei vaikuttanut se, kuinka todennäköisenä hakemuksen hylkäämistä voitiin aiempien ratkaisujen perusteella pitää. ELY-keskus ei ollut voinut jättää hakemusta tutkimatta sillä perusteella, että samansisältöiseen hakemukseen oli aiemmin annettu ratkaisu eikä myöskään sillä perusteella, että se oli pitänyt perättäisten käsittelymaksujen maksamista hakijan kannalta epätarkoituksenmukaisena. 20 KJK : Rakentaminen ja Ympäristö

21 Sama hanke uuden hakemuksen kohteena 3 Asiassa oli kysymys myös hallinto-oikeuden päätöksen valituskelpoisuudesta. Hallinto-oikeuden päätöksessä, jolla ELYkeskuksen päätös oli kumottu ja asia palautettu uudelleen käsiteltäväksi, ei ollut ratkaistu kysymyksessä olevaa poikkeamisasiaa. Hallinto-oikeuden päätös ei siten poikkeamisasian osalta sisältänyt hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentissa tarkoitettua valituskelpoista ratkaisua. Hallintooikeuden päätöksessä oli kuitenkin ratkaistu kysymys siitä, oliko poikkeamista koskeva hakemus tutkittava ja annettava sen johdosta asiaratkaisu vai voitiinko se jättää tutkimatta. Hallintooikeuden päätös sisälsi tältä osin HLL 5 :n 1 momentissa tarkoitetun valituskelpoisen ratkaisun. 21