TYÖNUMERO: SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
|
|
- Simo Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAIDI FINLAND BIODIE SELLAITOS VESI- JA RANTAKASVILLISUUD EN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJOKSESSA TYÖNUMERO: SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
2 2 (15) VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJO
3 Sisältö 1 JOHDANTO NATURA-ALUE PERÄMEREN SAARET (FI ) Natura-alueen vesi- ja rantaluontotyypit Hankkeen arvioidut vaikutukset Natura-luontotyyppeihin LUONTODIREKTIIVIN LAJI UPOSSARPIO Esiintyminen Natura-alueella Esiintyminen Natura-alueen ulkopuolella Hankkeen arvioidut vaikutukset lajiin SEURANTASUUNNITELMA Natura-luontotyypit, vesi- ja rantakasvillisuus Upossarpio Raportointi LÄHTEET S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus
4 1 JOHDANTO Sunshine Kaidi New Energy Group omistaman Kaidi Finlandin Ajokseen suunnitteleman biopolttoainelaitoksen Natura-arvioinnista annetussa lausunnossa (Lapin Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus ) velvoitetaan seuraamaan hankkeen vaikutuksia erityisesti upossarpion esiintymiin. Lisäksi seurantaohjelmaan tulee lausunnon mukaan sisältyä vesi- ja rantakasvillisuuden seuranta Murhaniemen alueella ja Ajoksen pohjoisosassa olevalla Perämeren saaret (FI ) Natura-alueella. Upossarpio on luontodirektiivin liitteen IV (b) mukainen kasvilaji, joka edellyttää tiukkaa suojelua. Upossarpio on myös rauhoitettu ja säädetty erityisesti suojeltavaksi lajiksi luonnonsuojelulain nojalla (LsL 1096/1996, 42 ja 47 ). Erittäin uhanalainen (EN) upossarpio esiintyy sekä Murhaniemen alueella että Ajoksen pohjoisosassa olevalla Natura-alueella. Lisäksi sitä esiintyy hankkeen vaikutusalueella Takalahdessa Natura-alueen ulkopuolella. Upossarpion tai upossarpioesiintymän hävittäminen, vaikka se tapahtuisi pidemmällä aikavälillä veden laadun tai virtaamien muutosten takia, edellyttää aina poikkeamislupaa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä (LSL 49 ). Poikkeus voidaan antaa vain, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella ja hanke täyttää luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla ehdot. Seurantasuunnitelma koskee hankkeen vaikutusten seurantaa Perämeren saaret (FI ) A) Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin ja lajeihin ja Natura-alueen ulkopuolella B) upossarpioon. Natura-alueella seurantasuunnitelma koskee vesi- ja rantakasvillisuutta, joihin mahdollisilla veden laadun tai virtaamien muutoksilla voi olla vaikutusta. Lapin ELY on antanut kommentteja alustavasta seurantasuunnitelmasta (LAPELY/14/07.04/2011). Seurantaohjelmaa on täydennetty niiden mukaisesti. Seurantasuunnitelman on tehnyt FM biologi Aija Degerman Sweco Ympäristö Oy:stä. VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJ 1 (11)
5 2 NATURA-ALUE PERÄMEREN SAARET (FI ) Perämeren saaret Natura-alue muodostuu Kemin, Tornion, Simon, Kuivaniemen, Iin, Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon edustalla olevista saarista, luodoista ja matalikoista. Natura-alueen kokonaispinta-ala on 7136 ha. Natura-alueen aluetyyppi on SCI ja SPA, eli alueen suojelun perusteena ovat sekä luonto- että lintudirektiivi. Perämeren saaret (FI ) Natura-alueen suojelun perusteena on 14 luontotyyppiä ja viisi luontodirektiivin liitteen II kasvilajia. Lintudirektiivin liitteen I lajeja Natura-alueen suojelun perusteena on 36 lajia ja lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomia säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja 25 lajia. Tämä seurantasuunnitelma koskee Natura-alueen vesi- ja rantaluontotyyppejä sekä kasvilajeja. Perämeren saaret Natura alueen (FI ) osa-alueet Ajoksessa on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Natura-alue Perämeren saaret (FI ) Ajoksessa. 2.1 Natura-alueen vesi- ja rantaluontotyypit Perämeren saaret (FI ) Natura-alueen suojelun perusteena olevista luontotyypeistä Ajoksen ja Murhaniemen alueen rantaluontotyyppejä ovat kivikkoisten rantojen 2 (11) VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEM
6 monivuotinen kasvillisuus (osuus Natura-alueen luontotyypeistä 3 %), Itämeren boreaaliset rantaniityt (3 %, priorisoitu luontotyyppi), Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (1 %, priorisoitu luontotyyppi) ja Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta (1 %). Lisäksi mahdollisia rannikon laguuneja (< 1 %, priorisoitu luontotyyppi) esiintyy Murhaniemen alueella VELMU-karttapalvelun mukaan (Vatanen ym. 2016). Natura-alueen suojelun perusteena olevista luontodirektiivin liitteen II lajeista Ajoksen ja Murhaniemen alueella esiintyy ainakin upossarpiota (priorisoitu laji). 2.2 Hankkeen arvioidut vaikutukset Natura-luontotyyppeihin Forest BTL:n biopolttoainehankkeen ympäristövaikutusten arviointiin (WSP Finland Oy 2012) liittyvän Natura-arvioinnin (Yrjölä 2012) mukaan todennäköisesti hankkeen vaikutukset alueen luontotyyppeihin eivät ole merkittäviä. Pitkällä aikavälillä veden lievä lämpeneminen saattaa johtaa alueen vesikasvillisuuden rehevöitymiseen. Veden lämpötilan nousu saattaa lisätä mm. päällyslevien kasvua, ja runsaat kasvustot haittaavat niiden alle jäävää muuta uposkasvillisuutta. Tässä hankkeessa esitetty lämpötilan nousu on todennäköisesti merkityksetön Natura alueen sisällä Natura-arvioinnin mukaan. Natura-arvioinnin mukaan mahdolliset vaikutukset Ajoksen itäosassa olevalle Natura-alueelle ovat vähäisiä ja ne kohdistuvat vain pienelle osalle koko Perämeren saaret -Natura-aluetta. Näin ollen biodiesellaitoksen rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset Natura-alueiden luontotyyppeihin eivät todennäköisesti ole merkittäviä. Arvion mukaan myös hankkeen vaikutukset Natura-alueiden ekologiseen toimivuuteen ja ravintoketjuihin arvioidaan merkityksettömiksi. Forest BTL:n biopolttoainehankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen on tehty vesistö- ja kalatalousvaikutusarvio (Vatanen ym. 2016) lupahakemusta varten. Se tukee Natura-arvioinnissa ja Lapin ELY-keskuksen lausunnon (LAPELY/14/07.04/2011) tulkintaa, jossa yhteenvetona todetaan, että suunnitellun biodiesellaitoksen rakentamisella ja käyttöönotolla ei ole luonnonsuojelulain mukaisia merkittäviä heikentäviä vaikutuksia läheisiin Natura-alueisiin. Vesistö- ja kalatalousvaikutusarvion mukaan hankkeen välittömät vaikutukset rajoittuvat Ajoksen satama-altaaseen ja purkuputken suulle. Mahdollista, mutta epätodennäköistä on lisääntynyt leväkasvu ja sen aiheuttama haitta Ajoksen etelärannalla. Naturan varausperusteena olevien luontoarvojen merkittävä heikentäminen on kielletty. Lapin ELY edellyttää lausunnossaan Natura-arvioinnista (LAPELY/14/07.04/2011) Perämeren saaret Natura-alueen suojelun perusteena olevien luontotyyppien muutosten seurantaa. Luontotyypit voivat kärsiä ja jopa tuhoutua rantaveden ja rantojen rehevöitymisestä esimerkiksi järviruo on lisääntymisen takia (Lapin ELY, kommentit seurantasuunnitelmaan ). VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJ 3 (11)
7 3 LUONTODIREKTIIVIN LAJI UPOSSARPIO Upossarpio (Alisma wahlenbergii) on luontodirektiivin liitteen IV (b) kasvilaji, joka edellyttää tiukkaa suojelua. Upossarpio on rauhoitettu ja säädetty erityisesti suojeltavaksi lajiksi luonnonsuojelulain nojalla (LsL 1096/1996, 42 ja 47 ). Uhanalaisuudeltaan upossarpio on erittäin uhanalainen (EN). Upossarpio on ympäristöhallinnossa luokiteltu kiireellisesti suojeltavaksi. Upossarpio on Itämeren alueen kotoperäinen laji. Sen levinneisyysalue on 1950-luvulta supistunut huomattavasti. Valtaosa lajin kannasta on Suomessa. Päälevinneisyysaluetta on Perämeren itäranta Kalajoelta Kemiin. Nykyesiintymiä tunnetaan tältä alueelta noin sata. Esiintymisen painopiste on Raahen-Oulun-Hailuodon seudulla. Etelämpää upossarpio on hävinnyt. Ruotsin puolen kanta on pienempi kuin Suomessa. (Ryttäri ym. 2012; Ympäristö.fi) Upossarpio on monivuotinen, lyhytikäinen vesikasvi. Sen kasvupaikkoja ovat suojaiset rannat, usein se kasvaa kaislikon aukoissa tai pienissä rantalampareissa. Upossarpio kasvaa pehmeäpohjaisilla rannoilla. Maankohoamisen seurauksena vanhoja kasvupaikkoja häviää ja uusia syntyy jatkuvasti. Kannan koko vaihtelee vuosittain suuresti. Uhkia lajille ovat rantojen umpeenkasvu ja vesien rehevöityminen sekä rantarakentaminen. Puolet upossarpion kasvupaikoista on suojelualueilla. Suomella on erityinen vastuu upossarpion säilymisestä, sillä jopa 80 % Euroopan ja samalla koko maailman kannasta sijaitsee Suomessa. (Ryttäri ym. 2012; Ympäristö.fi) 3.1 Esiintyminen Natura-alueella Upossarpion havaintopaikkoja Ajoksessa on Eliölajit -tietojärjestelmän (SYKE ) mukaan Natura-alueella saaren pohjoisrannalla ja Murhaniemessä. Havaintopaikat on esitetty kuvassa Esiintyminen Natura-alueen ulkopuolella Natura-alueiden ulkopuolella upossarpiota esiintyy Takalahden eteläpuolella Iso Etukarin itäpuolella, saaren pohjoisosassa ja Tuomilahdessa. Lapin ELY:n (LAPELY/14/07.04/2011) mukaan Takajärven alapuolella olevassa fladan luonteisessa merenlahdessa oleva upossarpioesiintymä on vuoden 2015 ( ) inventoinnissa todettu laajaksi kasvustoksi, joka käsittää tuhansia yksilöitä eri puolilla lahtea. Esiintymä on elinvoimainen ja siinä on runsas siementuotto. Upossarpion havaintopaikat Ajoksessa on esitetty kuvassa 2. 4 (11) VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEM
8 Kuva 2. Upossarpioesiintymät Ajoksen alueella Eliölajit -tietojärjestelmän (SYKE ) mukaan. 3.3 Hankkeen arvioidut vaikutukset lajiin Forest BTL:n biodieselhankkeessa on arvioitu vaikutuksia upossarpiolle. Em. hankkeeseen liittyen WSP Finland Oy 2012 on arvioinut Forest BTL:n biodieselhankkeen vaikutuksia upossarpiolle seuraavasti: Mikäli Takalahden pohjoisrannalle rakennetaan tarkkailualtaat jäte ja hulevesille, lisääntyy Takalahteen suuntautuva virtaama oleellisesti. Vedenpinnan nousun välttämiseksi vesistön eteläpuolella sijaitsevan pengertien ali on tarpeen sijoittaa yksi tai useampi vesirumpu, joiden avulla vedenpinta on mahdollista pitää nykyisellä tasolla. Tämä tarkoittaa virtauksen voimistumista Takalahdesta kohti merta. Ajoksen etelärannalla sijaitsevassa merenlahdelmassa sijaitsee yksi erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan upossarpion esiintymä. Takalahdesta merta kohti suuntautuvan vesivirtauksen laatu ei muutu oleellisesti, vaan lisääntyvän virtauksen johdosta vedenlaatu voi paikoitellen jopa parantua. Virtaaman lisääntymisen ei katsota nostavan vedenpintoja poukamassa niin, että sillä olisi vaikutusta upossarpion kasvuolosuhteisiin. Jäähdytysveden lämmittävä vaikutus yltää mallinnuksen mukaan poukamaan vain lievänä, joten jääeroosio alueella ei merkittävästi muutu alueella. Näin olleen hankkeen ei katsota merkittävästi vaikuttavan upossarpion elinolosuhteisiin alueella. VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJ 5 (11)
9 Forest BTL:n biodieselhankkeen Natura-arvioinnin mukaan: biodiesellaitoksen mahdolliset vaikutukset kasvillisuuteen aiheutuvat veden lämpenemisestä ja siitä seuraavasta rehevöitymisestä. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä vesikasvillisuuteen, erityisesti upossarpioon ja otalehtivitaan. Vesimallinnuksen mukaan veden lämpötilan nousu on vain noin 0,1 astetta vyöhykkeellä, joka ulottuu Ajoksen itäosassa olevalle Natura-alueelle, joten hanke ei todennäköisesti aiheuta vaikutuksia upossarpioon ja otalehtivitaan. Lapin ELY-keskus on lausunut Forest BTL:n biodieselhankkeen Natura-arvioinnista seuraavasti: ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hankkeen vaikutusten arviointi upossarpion osalta olisi pitänyt tehdä tarkemmin, sillä se on luontodirektiivin liitteen IV (b) mukainen kasvilaji, joka edellyttää tiukkaa suojelua. Upossarpio on myös rauhoitettu ja säädetty erityisesti suojeltavaksi lajiksi luonnonsuojelulain nojalla (LsL 1096/1996, 42 ja 47 ). Erittäin uhanalainen (EN) upossarpio esiintyy sekä Murhaniemen alueella että Ajoksen pohjoisosassa olevalla Natura-alueella. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hankkeen vaikutuksia erityisesti upossarpion esiintymiin on syytä seurata. Seurannan perusteella saadaan tietoa mm. siitä, onko arvio siitä, että vähäinen meriveden lämpeneminen ei vaikuta rehevöitymiseen ja sitä kautta luontodirektiivin liitteen II lajeihin, oikea. Lisäksi alueelle kohdistuu useita hankkeita ja seurannan avulla on mahdollista saada tietoa tulevia yhteisvaikutusten arviointeja varten. Seurantaohjelmaan tulee sisältyä vesi- ja rantakasvillisuuden seuranta Murhaniemen alueella ja Ajoksen pohjoisosassa olevalla Natura-alueella. Kasvillisuuden seurantaan tulee sisältyä upossarpion kasvupaikoilla olevien linjojen lisäksi satunnaisia kasvillisuuslinjoja. Seurantaohjelmat tulee hyväksyttää Lapin ELY-keskuksessa. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan tarkoitus on säilyttää Takalahden virtaama nykyisellään. Laitoksen prosessivedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Hulevesiä tullaan todennäköisesti johtamaan Takalahteen sama määrä kuin nykytilanteessa. Puhtaat kuivatus- ja valumavedet koostuvat lähinnä liikennöintiin ja varastointiin käytettävillä yleisillä alueilla syntyvistä vesistä, joiden arvioidaan vastaavan laadultaan ja koostumukseltaan tavanomaisia taajama-alueilla syntyviä hulevesiä. Ajoksen etelärannan merenlahdelmaan, upossarpion kasvupaikalle, ei näin ollen arvioida aiheutuvan vedenlaadun tai virtaaman muutoksia. Lapin ELY:n lausunnossa (LAPELY/14/07.04/2011) todetaan, että Takalahden alueella vaikutuksia upossarpioon on odotettavissa, jos jäte- ja hulevedet johdetaan alueelle. Upossarpio on murtovesilaji ja makean veden lisääntyessä lajin on todettu katoavan. Takalahden alapuolisen lahden esiintymä ei ole Natura-alueella, mutta on tärkeä upossarpion lähdepopulaatio Natura-alueiden kannalta. Vaikutuksia Kaidi Finlandin hankkeeseen liittyen on arvioitu ympäristövaikutusten arvioinnin (2012) jälkeen Kemin biopolttoainelaitoksen vesistö- ja kalatalousvaikutusarviossa 6 (11) VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEM
10 (Vatanen ym. 2016), jossa käsitellään biopolttoainelaitoksen toimintaan liittyvän jäähdytysveden oton ja purun sekä puhdistettujen jätevesien ja hulevesien vaikutuksia veden laatuun, vesiluontoon sekä kaloihin ja kalastukseen. Jäähdytysvesimallinnus on arviointia varten päivitetty. Arviossa todetaan, että talvella jääpeite tulee puuttumaan ajoittain jäähdytysvesien vaikutuksesta Ajoksen eteläpuoliselta matalikolta. Tässä tilanteessa jäättömän kevään, lämpimämmän veden sekä jäte- ja hulevesien mukana lisääntyneen ravinnekuorman takia matalikolla esiintyvien makrolevien kasvukausi pitenee ja niiden runsaus lisääntyy. Tämän seurauksena rihmamaisten levien kasvustoa voi kehittyä aikaisempaa enemmän, mikä saattaa ajoittain johtaa irtonaisten ja rantaan ajautuvien levälauttojen esiintymiseen. Tietyissä virtausolosuhteissa suurina määrinä rantaan ajautuneet levälautat voivat olla haitallisia rantakasvilajeille, joista uhanalainen Ajoksen alueella on muun muassa matalassa rantavedessä esiintyvä upossarpio. Arviossa todetaan myös, että veden lämpötilan ajoittaisella nousulla saattaa olla vaikutuksia upossarpioon ja otalehtivitaan sekä muihin matalassa rantavedessä esiintyviin putkilokasveihin. Vaikutusten merkittävyys vesikasvillisuuden osalta arvioitiin luokkaan vähäinen/kohtalainen. Hankkeen välittömät vaikutukset rajoittuvat Ajoksen satama-altaaseen ja purkuputken suulle, jossa kasvillisuus on jo nykyisellään hyvin niukkaa. Veden lämpötilan ajoittaisella nousulla saattaisi olla vaikutuksia upossarpioon sekä muihin matalassa rantavedessä esiintyviin putkilokasveihin. Tosin jäähdytysvesien vaikutusten ei arvioida ulottuvan upossarpion esiintymäalueille. Lämpövaikutus on esitetty kuvassa 3. Käytetyt menetelmät ja vaikutusten arviointi kokonaisuudessaan on esitetty Vatasen ym. (2016) raportissa. VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJ 7 (11)
11 Kuva 3. Kuva raportista Vatanen ym. (2016). Mallinnus jäättömän ja ohentuneen jään alueen leviämisestä laitoksen lauhdevesien lämpövaikutuksen seurauksena helmi- maaliskuussa 2011, vasemmalla normaali tilanne ja oikealla tilanne lämpöpäästöllä. Alue, jolla esiintyy jääkannen katoamisesta hyötyvää leväkasvillisuutta, on ympyröity. Karttaan on rajattu myös uhanalaisen upossarpion esiintymisalueet. 4 SEURANTASUUNNITELMA 4.1 Natura-luontotyypit, vesi- ja rantakasvillisuus Vesi- ja rantakasvillisuuden seurantaa tullaan tekemään Perämeren saaret Natura-alueen Ajoksen ja Murhaniemen osa-alueilla. Vertailualueena on Ykskuusen niemessä noin 11 km Ajoksesta itään sijaitseva yksityisten maalla oleva suojelualue Tiironhiekan eteläinen merenrantaniitty (LTA130034). Seuranta on aloitettu kesällä Ranta- ja vesikasvillisuuden seurantaa varten on perustettu linjoja, joilla lajistoa ja sen peittävyyksiä arvioidaan (kuva 4). Linjat on vedetty maalta merelle päin, rantaniityn yläreunasta vesikasvillisuuden ulkorajaan saakka. Linjojen alkupää on merkitty pysyvästi ja linja vedetty gps:n/kompassin avulla. Linjamenetelmä soveltuu vyöhykkeisen merenrannan vesikasvillisuuden seurantaan. Linjamenetelmää on käytetty järvien tilan seurannan 8 (11) VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEM
12 lisäksi esimerkiksi merenrantaniittyjen kasvillisuusseurannoissa. Vesikasvillisuusseurannassa noudatetaan olemassa olevia järvien ekologisen tilan seurantaan kehitettyjä vesikasvillisuuden seurantaohjeita (Kuoppala ym. 2008). Kasvillisuuden muutosta kuvataan myös valokuvaamalla kasvillisuutta seurantojen yhteydessä merkityistä pisteistä. Mahdollinen rehevöityminen voi edistää rantojen ruovikoitumista, jolloin kasvillisuus yksipuolistuu. Kuva 4. Kasvillisuuden seurantalinja. Seurantalinjoja on perustettu Natura-alueelle Ajoksen pohjoisosaan kaksi kappaletta noin 250 m etäisyydelle toisistaan ja Murhaniemeen kaksi kappaletta noin 125 m etäisyydelle toisistaan. Vertailulinjat (2 kpl) sijaitsevat Tiironhiekan eteläisellä merenrantaniityllä noin 100 m välein. Seuranta tullaan toistamaan vuonna 2017, sen jälkeen kolmen vuoden päästä ja siitä viiden vuoden välein. 4.2 Upossarpio Upossarpion ja muun vesikasvillisuuden seurantaa tehdään Perämeren Natura-alueella Ajoksen ja Murhaniemen osa-alueilla ja Natura-alueen ulkopuolella Takalahdessa. Seuranta on aloitettu kesällä Maastokäynnillä on tarkistettu upossarpion esiintymien tila em. alueilla. Luontodirektiivin putkilokasvien seuranta -raportin (Kemppainen ja Mäkelä 2002) mukaan upossarpion kasvupaikkojen seurantoihin suositellaan seurattaviksi tunnuksiksi kasvuston tai laikkujen alaa ja kukkivien yksilöiden määrän arviointia suuruusluokissa. Upossarpion seurannassa noudatetaan näitä suosituksia. Maastossa arvioidaan upossarpiokasvuston ala ja merkitään sen rajat kartalle gps:n avulla. Pienten kasvustojen kokonaisyksilömäärä lasketaan, suurissa kasvustoissa yksilömäärä arvioidaan. Kuvassa 5 on esitetty periaatekuva upossarpiokasvuston koon ja yksilömäärän arvioinnista/laskemisesta. VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJ 9 (11)
13 Kuva 5. Upossarpiokasvuston pinta-ala arvioidaan ja sen sijainti merkitään gps-laitteella. Yksilömäärä arvioidaan tai pienissä kasvustoissa lasketaan. Arviointia helpottaa kulku poikkisuorin linjoin kasvuston läpi. Upossarpion esiintymisen vuosittaisvaihtelu on suurta, joten on mahdollista että kasvuston koko ja yksilömäärä vaihtelee. Rantavoimien ja maankohoamisen vuoksi kasvupaikat myös ajan kuluessa muuttuvat. Upossarpion esiintymistä kartoitetaan seurantojen yhteydessä myös aikaisemmin rajatun esiintymispaikan ympäristöstä. Luontodirektiivin putkilokasvien seuranta -raportissa (Kemppainen ja Mäkelä 2002) on suositeltu upossarpion kasvupaikkojen seurannan taajuudeksi vuotta. Seurannassa noudatetaan tätä suositusta, eli seuranta toistetaan aloitusvuotta seuraavana vuonna, sen jälkeen kolmen vuoden päästä ja siitä viiden vuoden välein. Upossarpioseuranta tehdään loppukesällä lajin kukinnan aikaan. Muun vesikasvillisuuden seuranta tehdään samoilla maastokäynneillä. Upossarpion seurantaan on kesällä 2016 perustettu Natura-alueelle Ajoksen pohjoisosaan kaksi linjaa noin 250 m etäisyydelle toisistaan (samat linjat kuin kpl 4.1). Molempien linjojen alueella kasvaa upossarpiota. Natura-alueen ulkopuolelle Tuomilahteen upossarpion esiintymisalueelle perustettiin kaksi linjaa noin 110 m etäisyydelle toisistaan. Takalahden eteläpuoleiseen merenlahdelmaan perustettiin upossarpion esiintymisalueelle kaksi linjaa noin 125 m välein. 10 (11) VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEM
14 4.3 Raportointi Ranta- ja vesikasvillisuusseuranta ja upossarpioseuranta ja -kartoitus raportoidaan seurantavuosina. Raportissa esitetään linja/ruutukohtaiset tulokset sekä yleiskuvaus seuranta-alueilta valokuvineen. Alkuperäiset maastolomakkeet ja maastomuistiinpanot ovat Sweco Ympäristö Oy:n Oulun toimistolla. Valokuvat sähköisenä ovat Sweco Ympäristö Oy:n Oulun verkkolevyllä. 5 LÄHTEET Kemppainen, E. ja Mäkelä K Luontodirektiivin putkilokasvien seuranta. Yleissuunnitelma liitteissä II ja IV mainittujen Suomessa esiintyvien lajien seurannan toteuttamiseksi Kuoppala, M., Hellsten, S. ja Kanninen, A Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus. Suomen ympäristö 36. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lausunto Forest BTL:n biodieselhankkeen Natura-arvioinnista Ramboll Finland Oy, Ajoksen sataman laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ryttäri, T., Kalliovirta, M. ja Lampinen R. (Toim.) Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki. Vatanen, S., Karppinen, P., Olsen, S., Ruuskanen, A., Haikonen, A., Hovi, M., Kervinen, J. & Happo, L Kemin biopolttoainelaitoksen vesistö- ja kalatalousvaikutusarvio. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesijulkaisuja nro 199 WSP Finland Oy, Forest BtL biodieselhanke. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ympäristö.fi. Luontodirektiivin liitteen IV lajit, upossarpio 48DA89C576B3%7D/37992 (luettu ) VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN SEURANTASUUNNITELMA KEMIN AJ 11 (11)
Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Forest BtL:n biodieselhankkeen Natura-arvioinnista
Lausunto LAPELY/14/07.04/2011 16.10.2012 Forest BtL Tiilenpolttajankuja 5A 01720 VANTAA Forest BTL:n biodieselhankkeen Natura-arviointi 16.4.20012 Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Forest BtL:n
LisätiedotTYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: 20600653 OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LAJIN KUVAUS... 3 2.1 Aiemmat havainnot alueella... 5 3 MENETELMÄT... 6 4 TULOKSET... 6 5
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotTYÖNUMERO: SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
KAIDI FINLAND BIODIE SELLAITOS VESI- JA RANTAKASVILLISUUD EN SEURANTARAPORTTI TYÖNUMERO: 20600783 SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU 2 (30) Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 2 2.1 Natura-luontotyypit,
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin
ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia
LisätiedotVELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?
VELMU 2012 Tiedotustilaisuus Harakan saari 9.5.2012 Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä Kuva: Metsähallitus Mihin VELMUa tarvitaan? 1. Kartoitukset & mallinnus => missä geologista ja biologista monimuotoisuutta
LisätiedotSuojelualueet, yleiskartta
Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku
LisätiedotMetsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.
tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotLausunto Sunshine Kaidi (Finland) New Energy Co. Oy:n biopolttoainejalostamon lupahakemuksen täydennyksestä
Lausunto LAPELY/298/2017 13.10.2017 Julkinen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ympäristöluvat PL 293 90101 OULU Viite: Lausuntopyyntö 29.9.2017 (PSAVI/2560/2016) Lausunto Sunshine Kaidi (Finland) New
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotVedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö
Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon kuvapankki Päivi Tahvanainen, Ympäristöhallinnon
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotImatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017
Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...1 1. Johdanto...2 2. Aineisto ja menetelmät...2
LisätiedotVesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä
LisätiedotLuontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.
1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen
LisätiedotLittoistenjärven lammikkikartoitus
Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
Lisätiedotsuojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus
Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotVELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus
VELMU Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi Markku Viitasalo SYKE merikeskus Meremme tähden Rauma 29.5.2018 Mats Westerbom / Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys
16T-4 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys Hanna Suominen 20.6.2017 20.6.2017 1 (10) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 VIITASAMMAKKO... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotSAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA
FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotLapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2
Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21.5.2014 Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2 96101 Rovaniemi Northland Mines Oy Asematie 4, 95900 Kolari Katri Hämäläinen khamalainen@northland.eu www.northland.eu
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotMetsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006
tietolomake lajit Mia Vuomajoki, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Tundrasara Carex holostoma Drejer Luonnonsuojeluasetus: rauhoitettu Luontodirektiivi:
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotEspoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017
Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotKiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset
Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut
LisätiedotVesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo
Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo Seppo Hellsten Jari Ilmonen Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä 14.5.2019 Sisältö Aiemman ohjeistuksen läpikäyntiä
LisätiedotELYt ja merialueiden suunnittelu
ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotNORTHLAND MINES OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET. Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset
HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET 16X154564 17.12.2014 NORTHLAND MINES OY Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset 1 Northland Mines Oy Hannukaisen kaivoshankeen
LisätiedotLIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa
LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut
LisätiedotAsiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen
Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET
LisätiedotTäydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä
Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 6.3.2013 Ahlman-instituutti 11.3.2013 http://www.mavi.fi/attachments/mavi/julkaisut/5ndber1sg/
LisätiedotLuonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset
Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018, jakso 5 Hallitussihteeri Johanna Korpi, ympäristöministeriö Luonnonsuojelulain (1096/1996) tavoitteet
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotLoviisa, LUO-aluetunnus 58
Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta
LisätiedotViitasammakkoselvitys
Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja 14.6.2013 1 (8) Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja Viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 14.6.2013 14.6.2013 2 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 VIITASAMMAKKO (RANA ARVALIS)...
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotYhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta
Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
Lisätiedot16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala
24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotKitka-MuHa-projektin yleiskatsaus
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä
LisätiedotVesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa
Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotLiito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa
Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa YM:n aiheeseen liittyvä kirje Metsäkeskuksen kaavoituskoulutus 7.4.2017 Matti Laitio ja Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Kirjeen tausta Aihetta koskevat
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotNatura-arvioinnin sisällöt
Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg Vantaan Massaholmin YVAalueella 17.10.2018 1/4 17.10.2018 Sisällys 1 Yhteystiedot... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Tilaaja... 2 1.3 Toteutus... 2 2 Johdanto... 3 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotViitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii
Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuustarkastelu
Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu 2016-2018 Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa -seminaari 17.1.2017 Miksi uusi
LisätiedotNatura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson
Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja
HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotSimojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013
ALLECO RAPORTTI N:O 6/2013 Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 Panu Oulasvirta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300
LisätiedotEkologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto
Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä 6.6.2018 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä on
LisätiedotSUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi
SUOVALKKUSELVITYS 12.9.2012 VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2 TULOKSET... 2 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 4 KIRJALLISUUS... 5 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola
LisätiedotEsimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.
Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Ekologisten kompensaatioiden käyttö maailmalla Ekologisia kompensaatioita
LisätiedotEkologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma
Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Markku Viitasalo, SYKE SLL ekologiset yhteydet seminaari 7.3.2013 Linjasukellusta Perämerellä. Kuva: Anna Kilponen, Metsähallitus CBD:n tavoite: 10 %
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotRAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA
RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FILAHD 11.5.2017 FIMIKM FILAHD 21.9.2016 FIMIKM FILAHD Lauri Joronen
LisätiedotLIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:
LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotLuonnonsuojelulainsäädännön arviointi
Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Kuva: Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Jukka Similä Anne Raunio Mikael Hildén Susanna Anttila Arvioinnin toteutus Arvioitavina luonnonsuojelulaki ja -asetus sekä
Lisätiedot1.6.2016. Yleiskuvaus
Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,
Lisätiedot