VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

Transkriptio

1 VELMU 2012 Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä Kuva: Metsähallitus Mihin VELMUa tarvitaan? 1. Kartoitukset & mallinnus => missä geologista ja biologista monimuotoisuutta on? 2. Paikkatiedot => missä ihmisen meriluonnolle aiheuttamat paineet ovat kovimmat? 3. Mahdollisten konfliktialueiden kartta; kestävään käyttöön soveltuvien alueiden kartta 1

2 Esimerkki Helsingin merialueelta: Sedimentin läjitys mereen Lähde: Ruoppausmassojen meriläjitysalue Helsingin edustalla Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Helsingin Satama Sarja B, 2011:8 Esimerkki inventointitarpeesta: Selkämeren kansallispuisto ha, pituus 125 km, leveys 1-10 km vedenalaisten luontotyyppien, kuten riuttojen ja särkkien sekä näillä esiintyvien luonnonkalakantojen ja muiden eliölajien suojelun kannalta puistoverkossamme aivan omaa luokkaansa. Rauma Merikarvia Pori Uusikaupunki 2

3 VELMU tukee merialueiden suojelua ja kestävää käyttöä turvataan VELMUohjelmalla vedenalaista meriluontoa koskevan tietopohjan hankkiminen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma, s. 70 Heidi Piiroinen / HS Äntligen! Hallitus myönsi 1,3 milj. /v VELMUn toteuttamiseen! Palkattiin päätoiminen koordinaattori Laadittiin maankattava inventointisuunnitelma Sitoutettiin VELMUn inventoijat suunnitelmaan myös rahoituksella! Metsähallitus 2005 Metsähallitus 2005 Metsähallitus 2006 Metsähallitus

4 VELMUn tavoitteet Kartoittaa vuoteen 2015 mennessä Suomen merialueen vedenalaiset luontotyypit Luoda yleiskuva lajien esiintymisestä Toteuttaa vedenalaisen luontotiedon hallintajärjestelmä Kehittää alan toimijoiden yhteistyötä ja koulutusta Kehittää vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden tutkimusja seurantamenetelmiä => luonnon monimuotoisuuden suojelu merialueilla Metsähallitus 2004 Metsähallitus 2005 Metsähallitus 2005 Metsähallitus 2008_PL VELMUn inventoinnit tähtäävät merialueiden luontoarvojen määrittelyyn Nelilehtivesikuusi (Hippuris tetraphylla) Upossarpio (Alisma wahlenbergii) Metsähallitus 2010 Ratamokasveihin kuuluva vesikasvi Tavataan Unionin alueella vain Suomesta EU:n Luontodirektiivi velvoittaa Suomen suojelemaan lajin kasvupaikkoja Metsähallitus 2010 Itämerelle kotoperäinen vesikasvi Suurin osa lajin kaikista esiintymistä kasvaa Suomen alueella Luonnonsuojeluasetuksen mukaan erityisesti suojeltava laji 4

5 VELMUn inventoinnit tähtäävät merialueiden luontoarvojen määrittelyyn Luontotyyppien uhanalaisarvio 2008: Silmälläpidettäviä (esim.) Sinisimpukkayhteisöt Vaarantuneita Kallio-ja kivikkopohjien rakkoleväyhteisöt Uposkasvivaltaiset pohjat 1 Erittäin uhanalaisia Meriajokasyhteisöt (1) Näkinpartaisniityt (2) Punaleväyhteisöt (3) 2 3 Eräs lopputuote: Avainlajien levinneisyyden mallinnus Esimerkki: Rakkolevä 5

6 Myös kalojen lisääntymisalueita mallinnetaan Hauen ja särjen poikastuotantoalue Hauen poikastuotantoalue RKTL Lajitieto + ihmispainetieto = konfliktitieto? Hauen ja särjen poikastuotantoalue Hauen poikastuotantoalue Putkijohto Kaapeli Väylä RKTL & SYKE FGFRI & SYKE

7 Inventointien suunnittelu 2012 Kaikille merialueille laadittiin satunnaistettu havaintopisteverkko, huomioiden alueen ympäristötekijät ja pohjan vaihtelevuus => Kartoitukset mahdollisimman kustannustehokkaita Esimerkki Merenkurkun alueelta (pisteytyksen laadinnan työstövaihe) VELMUn havaintopistesuunnitelma Uudenmaan ELYn alueella Pistekartta Suomenlahti 7

8 - Kaakkois-Suomen ELYn alue KAS:n alue Esimerkki: VELMUn havaintopisteet Kotkan edustalla 8

9 VELMUn suunnitellut videoinventoinnit Pääkaupunkiseudulla Drop-videointia Metsähallitus VELMUn havaintopistepistesuunnitelma pistettä Alue Peruspisteet Varapisteet POPELY EPOELY VARELY UUDELY KASELY

10 Yhteenveto tietoa kerätään havaintopisteeltä, videoimalla, sukeltamalla ja pohjanäytteitä keräämällä. Lisäksi tehdään laajoja kaikuluotauksia ja pyydystetään kalanpoikasia. Kartoitusten tekemiseen osallistuvat kaikki rannikoiden ELYkeskukset, Metsähallituksen Luontopalvelut, SYKE, GTK, RKTL sekä konsultteja Yhteenveto VELMU-tietoa voidaan käyttää merialuesuunnittelussa, esimerkiksi pyrittäessä vähentämään sora- ja kiviainesten oton ja ruoppausten ympäristövaikutuksia sekä suunniteltaessa merirakentamisen, väylien, tuulivoimapuistojen ja suojelualueiden sijoittamista. M. Viitasalo 10