Asumisoikeusjärjestelmä riskit - kyselyaineiston jatkoanalyysi

Transkriptio

1 Asumisoikeusjärjestelmä riskit - kyselyaineiston jatkoanalyysi

2 Sisällys 1. Taustaa 2. Aineiston kuvailu 3. Väittämien analyysi 3.1 Asumisaikeet 3.2 Kustannukset 3.3 Tiedonsaanti 3.4 Vaikuttaminen 3.5 Kiinteistön kunto 3.6 Valvonta 3.7 Järjestelmän muutos 4. Avoimet vastaukset 4.1 Kehitysideat 4.2 Palaute kyselystä 5. Yhteenveto

3 Taustaa Asumisoikeusjärjestelmän riskit -hankkeessa asukkaiden näkemyksiä selvitettiin verkkolomakkeella kootulla kyselyllä. Kyselyyn vastasi yhteensä 4561 henkilöä. Tutkimusraportissa valintakoeosion tulokset on analysoitu ja väittämistä on esitetty vastausten jakaumat. Kyselyssä saatiin kokoon myös laaja tekstiaineisto avoimista vastauksista Taustaa

4 Taustaa Jatkoselvityksessä analysoidaan asukaskyselyn vastauksia perusteellisemmin ja kuvataan henkilön näkemysten yhteyttä hänen taustatekijöihinsä. Aineiston analyysissa käytetään kuvailevia tilastollisia menetelmiä, esimerkiksi keskilukutarkasteluja ja ristiintaulukointia. Kyselyssä oli yhteensä 43 väittämää sekä mahdollisuus antaa avoin vastaus Taustaa

5 AINEISTON KUVAILU

6 Kyselyn väittämät Kyselyn väittämät ovat Likert-asteikollisia: 0: EOS 1: Täysin eri mieltä 2: Jokseenkin eri mieltä 3: Ei samaa eikä eri mieltä 4: Jokseenkin samaa mieltä 5: Täysin samaa mieltä. Kyselyvastausten analyysissä hyödynnetään summamuuttujia, joihin on yhdistetty samankaltaisten asenneväittämien vastauksia. Lisäksi analyysissä tarkastellaan joitakin yksittäisiä väittämiä Kyselyssä kysyttiin myös vastaajien taustatietoja, joiden antaminen oli vapaaehtoista Aineiston kuvailu

7 Muuttujat Summamuuttujat Tiedonsaanti Asukkaan vaikutusvalta Asumismuodon turvallisuus Asukasdemokratia Kiinteistön kunto Kustannukset Vaikutusmahdollisuuksien arvostus Asunto-oy muotoon siirtyminen Asunnon hakeminen Lisäksi yksittäisiä väittämiä Taustamuuttujat Asumisaika Asumisaikeet Asuinkunta Ikä Kotitaloudessa asuvat alle 18- vuotiaat Kotitaloudessa asuvat yli 18- vuotiaat Onko asunut useammassa ASO-kohteessa Sukupuoli Aineiston kuvailu

8 Vastaajien ryhmittely Demografiset ryhmät 1. Lapsiperheet (32,8 %) 2. Yli 55-vuotiaat yksin asuvat (14,7 %) 3. Yli 55-vuotiaat yli yhden aikuisien kotitaloudet (16,8 %) 4. Alle 55-vuotiaat yksin asuvat (17,4 %) 5. Alle 55-vuotiaat yli yhden aikuiset kotitaloudet (18,4 %) Muut ryhmittelyt Asumisaika 1. ASO-asukas 1990-luvulta lähtien 2. ASO-asukas 2000-luvulta lähtien 3. ASO-asukas 2010-luvulta lähtien Asuinkunta 1. Pääkaupunkiseutu 2. Muut iso kaupungit (Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio) 3. Muut kaupungit Aineiston kuvailu

9 Asukasryhmien alueelliset jakaumat 70% 60% 64% 59% 62% 50% 52% 48% 40% 30% 20% 20% 16% 23% 27% 25% 25% 23% 18% 17% 21% 10% 0% lapsiperheet yli 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat alle 55 v. muut muut kaupungit isot kaupungit PKS

10 Vastaajien taustatietoja Vastaajan sukupuoli Kotitaloudessa asuvat alle 18-vuotiaat Asuinkunta Mies 37,1 % Ei lapsia 69,3 % PKS 57,7 % Muut isot Nainen 62,9 % Lapsia 30,7 % kaupungit 21,1 % Muut kaupungit 21,2 % Vastaajan ikä ASO-asukas vuodesta Kotitalouden vuositulot ennen veroja ,3 % 1990-luvulta 10,8 % ,8 % ,3 % 2000-luvulta 24,8 % ,7 % ,7 % 2010-luvulta 64,4 % ,5 % ,2 % ,8 % yli 55 35,4 % ,0 % ,2 % Taustatietokysymyksiin saatiin vastausta kysymyksestä riippuen Aineiston kuvailu

11 Vastaajien taustatietoja Vastaajista suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla, ja on muuttanut ASO-asuntoon 2010-luvulla. Asuinkunta ja asumisaika 1990-luvulta 2000-luvulta 2010-luvulta isot kaupungit muut kaupungit PKS Vastaajista neljäsosa ilmoittaa asuvansa varmasti ja puolet asuvansa ehkä ASO-talossa vielä viiden vuoden kuluttua. Vastaajista 30 prosenttia on asunut useammassa kuin yhdessä ASOyhtiössä. Yleisimmät ASO-yhtiöt ovat TA-Asumisoikeus Oy, Suomen Asumisoikeus Oy / ASOKODIT ja AVAIN Asumisoikeus Oy. 2. Aineiston kuvailu

12 VÄITTÄMIEN ANALYYSI

13 Yli 55-vuotiaat aikovat varmimmin jatkaa asumista ASO-asunnossa Asumisaikeet lapsiperheet yli 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat alle 55 v. muut EOS 13 % 19 % 17 % 15 % 13 % Muutan pois 17 % 6 % 6 % 12 % 15 % Asun ehkä 52 % 40 % 44 % 51 % 51 % Asun varmasti 19 % 35 % 33 % 22 % 22 % N Asumisaikeet

14 Asumisaikeet Yli 55-vuotiaat yksinasuvat sekä muut yli 55-vuotiaat aikovat muita ryhmiä varmemmin jatkaa asumista ASOasunnossa. Vastaajien asumisaikeet eivät eroa asumisajan mukaan. Asumisaikeissa ei ole juuri eroa pääkaupunkiseudun, muiden isojen kaupunkien ja pienten kaupunkien välillä. Suurituloiset pitävät ASO-asunnosta pois muuttamista hieman todennäköisempänä kuin pienituloiset Asumisaikeet

15 Kustannustasoon tyytyväiset todennäköisemmin jatkavat ASO-talossa asumista Asumisoikeusasumisen kustannukset ovat sopivat Asumisaikeet osin eri ei eri eikä osin samaa Eri mieltä mieltä samaa mieltä mieltä samaa mieltä EOS 25 % 19 % 14 % 7 % 10 % Muutan pois 40 % 20 % 7 % 4 % 0 % Asun ehkä 29 % 46 % 54 % 39 % 37 % Asun varmasti 6 % 15 % 26 % 51 % 53 % N Kustannukset

16 Lapsiperheet tyytymättömimpiä kustannuksiin Asumisen kustannukset ovat sopivat alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä Kustannukset

17 Kauemmin asuneet ja pääkaupunkiseudulla asuvat ovat muita tyytymättömämpiä Asumisen kustannukset ovat sopivat 2010-luvulta 2000-luvulta 1990-luvulta PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä Kustannukset

18 lapsiperheet yli 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat alle 55 v. muut Isoissa kaupungeissa eniten tyytyväisiä Kustannukset ovat sopivat PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä

19 Asumisen kustannukset Vastaajat jotka pitävät ASO-asumista edullisena, aikovat todennäköisimmin jatkaa ASO-talossa asumista. Asukkaat pitävät ASO-asumisen kustannuksia liian korkeina. Vain murto-osa vastaajista on samaa mieltä summamuuttujan Asumisen kustannukset ovat sopivat kanssa. Uudet asukkaat mieltävät asumiskustannukset sopivimmiksi kuin pitkään asuneet. Erityisesti lapsiperheet ja pääkaupunkiseudulla asuvat ovat tyytymättömiä kustannustasoon Kustannukset

20 Vastaajat kokevat tiedonsaannin riittämättömäksi Tiedonsaanti on riittävää alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä Tiedonsaanti

21 Enemmistö pitkäaikaisista asukkaista tyytymättömiä tiedonsaantiin Tiedonsaanti on riittävää 2010-luvulta 2000-luvulta 1990-luvulta PKS isot kaupungit muut kaupungit 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä Tiedonsaanti

22 alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut Asukasryhmien mielipiteet vaihtelevat alueellisesti lapsiperheet Tiedonsaanti on riittävää PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä

23 Tiedonsaanti Tiedonsaantiin ollaan yleisesti melko tyytymättömiä ja 2000-luvulla ASO-taloon muuttaneista yli 50 % on vähintään osin eri mieltä summamuuttujan Tiedonsaanti on riittävää kanssa. Myös pääkaupunkiseudulla yli puolet vastaajista kokee tiedonsaannin riittämättömäksi. Eri ryhmien tyytyväisyys tiedonsaantiin vaihtelee alueen mukaan. Isoissa kaupungeissa yli 55-vuotiaista yksinasuvista ja alle 55- vuotiaista yksinasuvista suurempi osa oli tyytyväisiä kuin tyytymättömiä tiedonsaantiin. Kaikissa ryhmissä tyytymättömyys oli suurinta pääkaupunkiseudulla. Tiedonsaannin ongelmat näkyivät myös avoimissa vastauksissa Tiedonsaanti

24 Noin 40 prosenttia vastaajista kokee asukasdemokratian toteutuvan Asukasdemokratia toteutuu alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä Vaikuttaminen

25 Vaikutusmahdollisuuksia pidetään tärkeinä kaikissa ryhmissä Vaikutusmahdollisuuksien arvostus lapsiperheet yli 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat alle 55 v. muut Eri mieltä 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % osin eri mieltä 3 % 2 % 1 % 4 % 4 % ei eri eikä samaa mieltä 13 % 10 % 9 % 17 % 16 % osin samaa mieltä 37 % 35 % 37 % 43 % 43 % samaa mieltä 46 % 52 % 51 % 35 % 36 % N Vaikuttaminen

26 Kaikki ryhmät tyytymättömiä vaikutusvaltaan Asukkaalla on riittävästi vaikutusvaltaa alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä Vaikuttaminen

27 Kauan asuneet tyytymättömimpiä vaikutusvaltaan Asukkaalla on riittävästi vaikutusvaltaa 2010-luvulta 2000-luvulta 1990-luvulta PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä

28 alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat Pääkaupunkiseudulla asuvat muita tyytymättömämpiä lapsiperheet Asukkaalla on riittävästi vaikutusvaltaa PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä

29 Vaikutusvalta Noin 40 prosenttia asukkaista kokee asukasdemokratian toteutuvan. Kuitenkin vain noin 10 prosenttia vastaajista kokee, että asukkailla on tarpeeksi vaikutusvaltaa. Noin 80 prosenttia vastaajista pitää vaikutusmahdollisuuksia tärkeinä. Erityisesti yli 55-vuotiaat arvostavat vaikutusmahdollisuuksia. Tyytymättömyys vaikutusvaltaan korostuu etenkin ja 2000-luvuilla ASO-taloon muuttaneiden vastauksissa. Myös pääkaupunkiseudulla asuvat ovat muita tyytymättömämpiä Vaikuttaminen

30 Yksinasuvat ovat muita tyytyväisempiä asuntojen kunnossapitoon Kiinteistöjen kunnosta pidetään riittävästi huolta alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä Kiinteistön kunto

31 Suurella osalla ei mielipidettä kunnosta Kiinteistöjen kunnosta pidetään riittävästi huolta 2010-luvulta 2000-luvulta 1990-luvulta PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä

32 alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut Mielipiteen kunnossapidosta vaihtelevat asukasryhmien sisällä lapsiperheet Kiinteistöjen kunnosta pidetään riittävästi huolta PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä

33 Hankintoihin kaivataan lisää läpinäkyvyyttä Väittämä: Isännöintipalvelujen, kiinteistöhuollon ja saneerauspalvelujen hankinta on läpinäkyvää alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä Kiinteistön kunto

34 Erityisesti kauan asuneet kaipaavat lisää läpinäkyvyyttä Väittämä: Isännöintipalvelujen, kiinteistöhuollon ja saneerauspalvelujen hankinta on läpinäkyvää 2010-luvulta 2000-luvulta 1990-luvulta PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä

35 Kiinteistön kunto Noin kolmasosa vastaajista oli tyytymätön kiinteistön kunnossapitoon. Kiinteistön kunto -summamuuttujaan sisältyy kiinteistöjen kunnosta huolehtimisen lisäksi kannustaminen asunnon kunnosta huolehtimiseen, asunnon muutostöiden korvaaminen ja vapaus muutostöiden tekemiseen. Yksinasuvista, isoissa kaupungeissa asuvista ja uusista asukkaista suurempi osa oli tyytyväisiä kuin tyytymättömiä kiinteistön kuntoon. Kiinteistöjen kunnon suhteen ei eri eikä samaa mieltä olevien osuus huomattavan suuri. Noin puolet vastaajista kaipasi lisää läpinäkyvyyttä isännöintipalvelujen ja kiinteistöhuollon hankintaan. Erityisesti pitkään ASO-talossa asuneet ja pääkaupunkiseudulla asuvat pitivät läpinäkyvyyttä puutteellisena Ongelmat läpinäkyvyydessä ilmenivät myös avoimissa vastauksissa Kiinteistön kunto

36 Asukkaat yhtä mieltä asumisen turvasta Asumisoikeus on turvallinen asumismuoto alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä Valvonta

37 Vastaajat kaipaavat lisää valvontaa Väittämä: Isännöintipalvelujen, kiinteistöhuollon ja saneerauspalvelujen hankinta on läpinäkyvää alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä Valvonta

38 Kauemmin asuneet kaipaavat enemmän valvontaa Väittämä: Valtio ja kunta valvovat järjestelmää riittävästi 2010-luvulta 2000-luvulta 1990-luvulta PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä Valvonta

39 Asumisen turva ja valvonta Vastaajat pitävät asumisoikeutta turvallisena asumismuotona. Turvallisuus kuvaa asumisen vakautta ja taloudellista riskiä, ei turvallisuuden tunnetta. Vain noin prosentti vastaajista on eri mieltä tai osin eri mieltä summamuuttujan Asumisoikeus on turvallinen asumismuoto kanssa. Noin 50 prosenttia vastaajista kuitenkin kokee, että järjestelmää ei valvota tarpeeksi. Erityisesti kauan ASO-talossa asuneet ja pääkaupunkiseudulla asuvat kokevat valvonnan riittämättömäksi. Yli 55-vuotiaat yksinasuvat ja isoissa kaupungeissa asuvat ovat muita tyytyväisempiä valvontaan Valvonta

40 Enemmistö vastaajista on tyytyväisiä asunnon hakujärjestelmään Hakujärjestelmä on toimiva 2010-luvulta 2000-luvulta 1990-luvulta PKS isot kaupungit muut kaupungit 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä Järjestelmän muutos

41 Asumisoikeuden myyminen ja osakeyhtiömalli saavat sekä kannatusta että vastustusta Mahdollistettava kiinteistön muuttaminen As Oy:ksi ja asumisoikeuden myyminen alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä Järjestelmän muutos

42 Yli 55-vuotiaat kannattavat muita enemmän mahdollisuutta jättää asumisoikeus perinnöksi Väittämä: Koen tärkeäksi asukkaan oikeuden asumisoikeuden perinnöksijättämiseen alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä Järjestelmän muutos

43 Asumisoikeus halutaan jättää perinnöksi Vastaajat mieltävät asunnon hakujärjestelmän toimivaksi. Erot asukasryhmien välillä pieniä. Yli 55-vuotiaat hieman muita tyytyväisempiä. Enemmistö asukkaista kannattaa oikeutta jättää asumisoikeus perinnöksi. Erityisesti yli 55-vuotiaat ovat väittämän kanssa samaa mieltä. Mahdollisuus muuttaa kiinteistö asunto-osakeyhtiöksi ja asumisoikeuden myyminen saavat kannatusta ja vastustusta lähes yhtä paljon. Vastauksissa ei ole huomattavaa vaihtelua asumisajan tai alueen mukaan Järjestelmän muutos

44 Yhteenveto väittämien analyysistä Noin 90 prosenttia vastaajista pitää asumisoikeutta turvallisena asumismuotona. Asukkaat ovat tyytymättömiä erityisesti kustannustasoon, tiedonsaantiin ja asukkaiden vaikutusvaltaan. Kriittisimmät näkökannat olivat pitkään ASO-talossa asuneilla, pääkaupunkiseudulla asuvilla ja lapsiperheillä. Tyytyväisimpiä olivat isoissa kaupungeissa (pl. PKS) asuvat, vähän aikaa ASO-talossa asuneet ja yli 55-vuotiaat yksinasuvat

45 AVOIMIEN VASTAUSTEN ANALYYSI

46 Kehitysideat Kyselyssä vastaajilla oli mahdollisuus sanallisesti kertoa näkemyksistään. Vastauksia annettiin Lopuksi voit halutessasi kertoa mielipiteesi, miten asumisoikeusjärjestelmää tulisi asukkaiden kannalta kehittää. Moni vastauksista oli pitkiä, joten vastaukset jaettiin osiin. Näin muodostui yhteensä 2546 kehitysideaa. Osa kehitysideoista on poimittu myös kyselypalautteesta. Tässä osiossa esitellään kehitysideoita, joita nousi esiin avoimista vastauksista Avoimet vastaukset

47 Kehitysideat Kustannustaso kohtuulliseksi Läpinäkyvyyttä päätöksentekoon Parempaa isännöintiä ja kunnossapitoa Hankinta ja vaihto sujuvammaksi Lisää valvontaa Lunastusoikeus Viihtyisämpää asumista Kehitysideat

48 Kehitysideat: Kustannukset Vastikkeiden vuosikorotukset pitäisi olla matalampia ja sidottu johonkin elinkustannus- tai rakennuskustannusindeksiin tai muuhun vastaavaan indeksiin, jolloin korotuksista saataisiin läpinäkyvämpiä ja kohtuullisempia. Nykyinen yli 5,5% vuotuinen korotus on vastikkeeseen liian suuri ja perusteltu täysin olemattomasti paikkaansa pitämättömillä asioilla. Tasausjärjestelmä pois. Kulut kiinteistökohtaiseksi, yhteispihat pois jotta voidaan valvoa kiinteistön hoitokuluja ja voidaan myös niihin vaikuttaa Kehitysideat

49 Kehitysideat: Kustannukset Paljon mainintoja, joissa todetaan, että vastikkeiden taso on liian korkea ja nousu liian nopeaa. Vastikkeiden nousuperusteista tulisi viestiä asukkaille paremmin, jotta läpinäkyvyys paranisi. Asukkaan oikeutta lunastaa asunto toivottiin osassa vastauksista. Korkeasta kustannustasosta ja päätöksenteon läpinäkyvyyden puutteesta annettiin runsaasti palautetta, joka ei sisältänyt konkreettisia kehittämisehdotuksia Kehitysideat

50 Kehitysideat: Kustannukset Kulujen pitäisi olla kiinteistökohtaisia. Tasausjärjestelmästä luopumista ehdotettiin, sillä se koetaan epäoikeudenmukaisena. Lisäksi ehdotettiin, että vastikkeita tulisi voida pienentää kasvattamalla asumisoikeusmaksun suuruutta esimerkiksi ajan myötä. Asunnon hankintaan ja vaihtamiseen liittyen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa pidettiin liian pitkänä. Lyhentäminen helpottaisi asunnon vaihtoa Kehitysideat

51 Kehitysideat: Kunnossapito Nykyisessä asumisoikeusyhteisössä asukasdemokratia toimii kohtuullisesti. Kuitenkin on mukana välinpitämättömyyttä yhteisien tilojen ja kustannusta aiheuttavien jätehuoltoon liittyvien asioiden hoidossa. Asumisoikeusyhtiö voisi puuttua ja ohjeistaa asukkaita ponnekkaammin kustannusten säätöihin liittyvissä asioissa. Nykyisiä asumisoikeusyhtiölle koituvia kustannuksia ja niihin liittyviä toimia kiinteistön ylläpidosta hoitaa yhtiö omavaltaisesti. Säädellään vedenpainetta ja kosteiden tilojen lattialämmitystä asukkailta näkemystä kysymättä. Reklamaatio kuitataan olankohautuksin Kehitysideat

52 Kehitysideat: Päätöksenteko Läpinäkyvyys oman asuntoyhtiön taloudellisesta tilanteesta olisi toivottavaa. Vastike nousee vuosittain ja korotuksen yhteydessä tuleva saatekirje on identtinen edellisien vuosien saatekirjeeseen. Vedotaan yleiseen kustannustasoon ja koko asumisoikeusyhtiön kustannusrakenteeseen. Yksilöidyimmin oman asuntoyhtiön tilanteesta ei tiedoteta mitään. Asukasdemokratia -> ennen oli alueelliset ja valtakunnalliset asukaskokoukset, jossa valittiin edustajat yhtiön hallitukseen. Nyt yhtiö voi valita mieleisensä asukkaan hallitukseensa. Meiltä on viety yhteiset kokoukset, jossa voimme keskustella asumisen kustannuksista, yhtiön meiltä keräämisistä vastikkeista Kehitysideat

53 Kehitysideat: Päätöksenteko ja kunnossapito Kaikkein eniten toivottiin parempaa tiedonkulkua yhtiön ja asukkaiden välillä. Asukkaille enemmän päätäntävaltaa talojen yhteisiin asioihin asukasdemokratiaa ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä laajentamalla. Isännöintiä ja korjaushankkeita tulisi kilpailuttaa, jotta kommunikaatio paranisi ja hinnoittelu olisi avointa. Yhtiöiden tulisi pitää parempaa huolta asuntojen kunnosta myös silloin, kun asukas ei vaihdu. Myös asukkailla tulisi olla jokin kannustin remontoida asuntojaan itse, jotta ne eivät pääse rapistumaan. Kustannusten nousun ja asuntojen kunnon heikkenemisen välillä nähtiin ristiriita Kehitysideat

54 Kehitysideat: Valvonta ja viihtyvyys Epäilyttävää, kun omistajataho on mukana isännöinnissä sekä remonttipalveluja tuottavassa yhtiössä. Valtion ja kuntien valvontaa on lisättävä ja tiukennettava. Aso-asumismuoto ei voi olla joillekin tahoille voittoa tuottava järjestelmä vaan sen tarkoituksena tulee olla kohtuuhintaisten asuntojen tuottaminen markkinoille. Nykyisin tuntuu, että asumisoikeusasumista ei pidetä vuokra-asumista kummempana, vaihtuvuus on suuri, eivätkä asukkaat sitoudu tai välitä "yhteisestä hyvästä". Tähän pitäisi saada muutos Kehitysideat

55 Kehitysideat: Valvonta ja viihtyvyys Paljon mainintoja siitä, että järjestelmän valvontaa tulisi lisätä muun muassa kustannusten nousun suhteen. Asukkaat ovat huolissaan siitä, että isännöinti ja korjaushankkeet menevät usein saman konsernin sisälle. Viihtyvyyttä tulisi lisätä nykyaikaistamalla asuntojen varustetasoa ja kehittämällä asukastoimintaa. Yhteisten alueiden kuten pihojen laatua ja kunnossapitoa tulisi kehittää. Vesimittareita toivottiin laajemmin käyttöön Kehitysideat

56 Palaute kyselystä Kiitos kyselystä, vihdoinkin joku kysyy meidän mielipidettämme asumisoikeusasumisesta. Olen todella tyytyväinen, että tällainen kysely tehdään. Toivon, että tämän avulla pystytään vaikuttamaan asioihin. Kyselypalautteesta muodostui yhteensä 659 mainintaa, joista noin 38 prosenttia oli kielteistä. Kysely sai runsaasti myös myönteistä palautetta. 37 prosenttia palautteesta kiitteli kyselyä. Kritiikkiä tuli erityisesti siitä, että asumisoikeusyhtiöt eivät olleet tiedottaneet kyselystä kunnolla. Moni vastaaja kyseli tulosten tiedottamisesta Palaute kyselystä

57 Yhteenveto Sekä kyselyn väittämissä että avoimissa vastauksissa ilmenivät selvästi tyytymättömyys kustannustasoon sekä tiedonsaannin ongelmat. Kiinteistöjen kunnosta annettiin paljon negatiivista palautetta avoimissa vastauksissa, mutta väittämien analyysin perusteella mielipiteet vaihtelivat asukastyypin mukaan. Yksinasuvat ja isoissa kaupungeissa asuvat (pl. PKS) olivat muita tyytyväisempiä kiinteistöjen kuntoon. Kauan ASO-talossa asuneet ja pääkaupunkiseudulla asuvat kokivat järjestelmän valvonnan riittämättömäksi. Vaikka kolmen kuukauden irtisanomisaikaa kritisoitiin, niin enemmistö vastaajista kuitenkin pitää asunnon hakujärjestelmää toimivana Yhteenveto