ALUEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS
|
|
- Kari Auvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Espoon eteläosien yleiskaava Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B75:2005 ALUEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS ARVIOITA ESPOON ETELÄOSIEN YLEISKAAVALUONNOKSEN MUKAISEN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSISTA ESPOON ALUEELLISEEN VÄESTÖNKEHITYKSEEN Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Yleiskaavayksikkö
2 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä 3 1. Espoon viime ja tulevien vuosien väestönkehitys 4 2. Seudullisia suunnitelmia väestökehityksen osalta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 5 Maakuntakaava 5 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 5 3. Espoon väestönkehitys maankäyttösuunnitelmien pohjalta 6 Asemakaava-alueiden rakentuminen 6 Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus ja asuntoaluevaraukset 9 Espoon pohjoisosien yleiskaavojen mitoitus 10 Asumisväljyyden kehitys Yhteenveto. Alueellinen väestönkehitys Koko Espoon väestö 11 Väestö suuralueittain 12 Kuvaluettelo Kuva 1. Espoon väestönkehityksen vaihtoehtoja Kuva 2. Asemakaavojen suunnitellun rakennusoikeuden toteutumisaste (käyttöaste) pientalokaavoissa vuonna 2005 ja arvioitu toteutuminen vuoteen 2030 mennessä. Kuva 3. Rakennetun kerrosalan muutos Kuva 4. Laskettu väestönmuutos asemakaava-alueilla Kuva 5. Eteläosien yleiskaavaluonnoksen asemakaavoittamattomien alueiden väestönlisäys (oranssi Kuva 6. Asemakaavoittamattomille pohjoisosien alueille lasketut asukasmäärät. Kuva 7. Laskettu väestönmuutos alueittain Kuva 8. Espoon pohjoisosien yleiskaava-alueet (PYK) ja eteläosien yleiskaava-alue (EEYK) sekä viralliset tilastolliset suuralueet Liitteet 1. Väestö suuralueittain Asemakaava-alueiden asuminen, rakennusoikeudet ja varannot 3. Espoon eteläosien yleiskaavaluonnos 2005 ja pohjoisosien yleiskaavat. Mitoitus aluetyypeittäin. Valmistelijat Ulla-Maija Koskinen, puh Ritva Helminen-Halkola, puh JULKAISUA VOI TILATA OSOITTEESTA Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus PL Espoon kaupunki 2
3 ARVIOITA ESPOON ETELÄOSIEN YLEISKAAVALUONNOKSEN MUKAISEN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSISTA ESPOON ALUEELLISEEN VÄESTÖNKEHITYKSEEN Tiivistelmä Tämä on selvitys, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta päätti pyytää käsitellessään 2004 nähtävillä olleen Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksen palautteita. Väestönkehityksestä annettiin selvitettäväksi seuraavat asiat: "- Yleiskaavalehdotuksen vaikutukset väestön määrään eri alueilla. - Miten yleiskaavaluonnos toteuttaa valtuuston hyväksymän väestösuunnitteen suuralueittain ottaen huomioon hyväksytty alueittainen toteutumisaste" Tässä selvityksessä on tutkittu nähtävillä olleen Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksen mukaisen maankäytön toteuttamisen vaikutuksia suuralueittaiseen väestönkehitykseen. Lisäksi on otettu huomioon palautteen johdosta tehdyt muutosesitykset. Lähtökohtana ovat olleet kaupunginvaltuuston vuoden 2002 lopulla päättämät yleistavoitteet, luonnoksen maankäyttömääräykset ja suositukset sekä asemakaavoissa suunniteltu kerrosala. Selvitykseen on sisällytetty Espoon pohjoisosien yleiskaavojen ja asemakaavojen tarkastelu vastaavalla tavalla, jotta voidaan selvittää missä määrin päätös varautumisesta asukkaan väestösuunnitteeseen vuonna 2030 voi toteutua maankäyttösuunnitelmien pohjalta. Tarkastelu pohjautuu nähtävillä olleeseen yleiskaavaluonnokseen ja esittelijän siihen lausuntojen ja mielipiteiden johdosta esittämiin muutoksiin. Selvitys sisältää alueittaiset arviot väestömääristä laskettuina - erikseen lainvoimaisilla asemakaava-alueilla ja - yleiskaavan asuntoaluevarauksilla, joille ei ole vielä tehty asemakaavaa sekä - väestömäärien muutokset Tarkastelu osoittaa, että nykyiset hyväksytyt maankäyttösuunnitelmat mahdollistavat noin asukkaan väestömäärän Espooseen vuoteen 2030 mennessä. Pientalovaltaisten alueiden toteutuminen on laskelmassa keskimäärin noin 90 %. Keskimääräinen asumisväljyys on tavoitteen mukainen 50 k-m2/asukas. 3
4 1. Espoon viime ja tulevien vuosien väestönkehitys Vuodenvaihteessa 2004/2005 Espoossa oli asukasta ja elokuussa 2005 noin Vuosina keskimääräinen väestönkasvu on ollut 3900 asukasta, kahtena viime vuonna kuitenkin keskimääräistä vähemmän. Kaupungin hallintokeskuksen kehittämis- ja tutkimusryhmässä laaditussa ennusteessa Espoon väestö olisi vuoden 2013 alussa noin Ennusteen väestönkasvu on keskimäärin asukasta eli noin 1,5 % vuodessa. Kasvusta noin 2000 henkeä on syntyvyyden enemmyyttä, muu osa muuttovoittoa. Ennusteen mukaan väestön määrä kasvaa vuoteen 2013 kaikilla suuralueilla. Vanha-Espoo eniten noin 8850 asukkaalla, Suur-Espoonlahti yli 5000, Suur-Leppävaara ja Suur- Kauklahti lähes 3600 ja Suur-Marinkylä noin 2700 asukkaalla. Pohjois-Espoon kasvu olisi asukasta. Pienin väestönmuutos on Suur-Tapiolan alueella, noin 900 asukasta. Ennuste perustuu asunto-ohjelmoinnissa ennakoituun asuntorakentamiseen, jonka lasketaan jatkuvan vuoteen 2009 saakka lähes 3000 asunnon vuosivauhtia ja sen jälkeen laskevan noin asuntoon. (Lähde: Teija Jokiranta. Espoon väestöennuste Espoon kaupunki, kehittämis- ja tutkimusryhmä. Raportteja Espoosta 2/2005) Asukasta Väestöennustevaihtoehdot nopea kasvu perusvaihtoehto hidas kasvu toteutunut väestö Kuva 1. Espoon väestönkehityksen vaihtoehtoja Kaupungin viimeksi laaditun pitkän aikavälin väestöennusteen vaihtoehdot vuoden 2030 tilanteessa ovat asukasta. (Espoon ja Helsingin seudun väestöennuste Raportteja Espoosta 4/2002. Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon kaupunki palvelukeskus, Tieto- ja tutkimuspalvelut). Espoon eteläosien yleiskaavatyössä on kaupunginvaltuuston hyväksymien keskeisten tavoitteiden mukaan varauduttu väestönkasvuun, joka koko Espoossa merkitsee asukasta vuonna
5 2. Seudullisia suunnitelmia väestökehityksen osalta Espoon omat väestösuunnitteet ja ennusteet ovat sopusoinnussa seudullisiin suunnitteisiin ja suunnitelmiin, joita esitellään seuraavassa. Uudenmaan maakuntasuunnitelma Vuoteen 2030 tähtäävä maakuntasuunnitelma on parhaillaan luonnosvaiheessa. Maakuntahallitus käsitteli luonnoksen 13. kesäkuuta ja lähetti sen lausuntokierrokselle. Maakuntavaltuuston päätettäväksi suunnitelma tulee joulukuussa Suunnitelmaluonnoksen mukaan Uudellamaalla varaudutaan asukkaan eli keskimäärin 0,5-0,8 %:n vuotuiseen väestön kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Pääkaupunkiseudulla väestön määrä kasvaisi nykyisestä asukkaasta asukkaaseen, jolloin kasvu olisi noin 0,48 % - 0,72 % vuodessa. Lasten ja työikäisten osuudet alenevat ja yli 64 -vuotiaiden osuus kasvaa. Muuttoliike painottuu erittäin selvästi vuotiaisiin, mikä vaikuttaa Uudenmaan asukkaiden ikärakenteeseen. Muuttoliikkeen takia Uudenmaan väestön ikärakennemuutokset eivät ole yhtä voimakkaita ja jyrkkiä kuin muualla Suomessa. Väestömäärän ja asumisväljyyden kasvu sekä asunnottomuuden poistaminen edellyttävät vuotuiseksi asuntotuotannoksi asuntoa. Asumisväljyyden kasvun oletetaan hidastuvan selvästi Uudellamaalla niin, että kaudella kasvu on noin 0,2 h-m2 (huoneistom2)vuodessa. Uudellamaalla suurin asumisväljyys oli vuonna 2000 Kauniaisissa 43 h-m2/asukas (kerrosalana noin 53,5 m2) ja Espoossa 33,5 h- m2/asukas (kerrosalana 43,5 m2). Uudellamaalla ei keskimäärin saavuteta Kauniaisten nykyistä asumisväljyyttä vuoteen 2030 mennessä. Maakuntakaava Ympäristöministeriössä on parhaillaan vahvistettavana maakuntakaava koko Uudenmaan alueelle. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan joulukuussa Maakuntakaava perustuu Espoon osalta suunnitelukuun asukasta vuonna Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on hyväksynyt pääkaupunkiseudulle yhteisen vision ja visiota tukevat strategiset päämäärät osa-alueineen. Yksi näistä on kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen. Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen Yhteisillä maankäyttöön ja asuntopolitiikkaan sekä liikenteen infrastruktuuriin liittyvillä toimenpiteillä varmistetaan, että pääkaupunkiseutu vahvistaa asemaansa houkuttelevana kotimaisten ja ulkomaisten yritysten toimintaympäristönä sekä viihtyisänä asuinpaikkana. Pääkaupunkiseutu varautuu maankäytön suunnittelussaan siihen, että alueella asuu vuonna 2020 noin asukasta nykyistä enemmän, mikä merkitsee huomattavaa haastetta erityisesti asuntorakentamisessa, palveluiden järjestämisessä ja liikenteen hallinnassa. Tämän lisäksi tulee varautua kehyskuntien väestönkasvuun ja kasvavaan työmatka- ja muuhun liikenteeseen koko laajalla Helsingin metropoliseudulla. 5
6 Maankäytön kehityskuvassa yhteisesti sovittujen merkittävien rakentamisalueiden ja infrastruktuurihankkeiden sekä alueen kannalta tärkeiden kehittämiskäytävien toteuttamiselle luodaan tavoitteellinen toteuttamisohjelma. Ohjelmassa määritellään näiden yhteisten kärkihankkeiden toteuttamisedellytykset ja resurssitarpeet, koordinoidaan niiden toteuttamisen ajoitusta ja taloudellisia vaikutuksia sekä tehdään ehdotuksia tarpeellisesta valtion osallistumisesta toteuttamiseen. (Pääkaupunkiseudun visio ja strategia ) Mankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia Kokouksessaan Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti esittää kaupungeille, että ne sisällyttäisivät yleiskaavoihinsa, asunto-ohjelmiinsa ja muihin suunnitelmiinsa Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia koskevassa asiakirjassa esitetyt linjaukset. Neuvottelukunta päätti lisäksi, että seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategia 2050 tuodaan neuvottelukunnan käsiteltäväksi keväällä Yhteisvastuullisen asuntotuotannon tavoitteet Pääkaupunkiseudun kaupungit varautuvat asunto-ohjelmatavoitteissaan väestön kasvuun ja väestörakenteessa tapahtuviin muutoksiin. Asuntotuotanto on monipuolista sekä asunto-, talotyyppien että rahoitusmuotojen osalta. Kaupunkimaisen pientalorakentamisen lisäksi myös kerrostalorakentamista kehitetään monipuolisemmaksi. Tavoitteena on asunnon rakentaminen vuosittain Pääkaupunkiseudun kaupungit lisäävät pientalovaltaisten asuntoalueiden kaavoitusta. Uusien suunnitteluratkaisujen myötä pientaloalueita kaavoitetaan lähes kerrostaloalueiden tehokkuudella. Rakentamisen tulee tukeutua hyviin joukkoliikenneyhteyksiin ja tukea yhdyskuntarakenteen eheyttämistä kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla. (PKS:n neuvottelukunta, Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia ) 3. Espoon väestönkehitys maankäyttösuunnitelmien pohjalta Tarkastelu on tehty erikseen lainvoimaisten asemakaavojen (elokuun 2005 tilanne) ja asemakaavoittamattomien alueiden osalta. Asemakaavoittamattomien alueiden mitoitus perustuu pohjoisosien vahvistettuihin yleiskaavoihin (PYK) ja eteläosien vuonna 2004 nähtävillä olleeseen yleiskaavaluonnokseen (EEYK) ja siihen palautteen johdosta tehtyihin muutosehdotuksiin, jotka on jaettu kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn lokakuussa Asemakaava-alueiden rakentuminen Yleiskaavaluonnoksessa lainvoimaisten asemakaavojen asumiseen varattu maankäyttö on yleispiirteistetty lainvoimaisten asemakaavojen alueilla asemakaavojen mukaisena ja alueet kuuluvat pääosin luokkaan -nykyisellään säilyvät alueet (A tai C, C-K). Lainvoimaisille asemakaava-alueille laskettu väestö vuonna 2030 Väestönkasvu Kerrostalot Rivitalot Erill.pientalot Kaikki alueet Eeyk PYK Espoo yhteensä Väestö
7 Asemakaava-alueille on laskettu sijoittuvan noin asukasta, kun nykyinen väestö asuntokortteleissa on noin asukasta ( as kaikki maankäyttömuodot huomioon ottaen). Lukuihin ei sisälly mm. rakennettuja Tapiolan rakennuskaavaalueita, joiden tietoja ei ole asemakaavarekisterissä, vaan nämä alueet on laskettu yleiskaavatasoisina nykyisten asukas- ja rakennustietojenperusteella. Vuonna 2005 (toukokuu) eteläosien asemakaavoitetuilla alueilla asui noin asukasta (ei sisällä Tapiolan asemakaavoittamattomia rakennuskaava-alueita) ja pohjoisosien asemakaava-alueilla noin asukasta. Vaikka asumisväljyys kasvaa nykyisestä, asemakaava-alueille voi sijoittua tulevaisuudessa vielä lisäväestöä. Lainvoimaisilla asemakaava-alueilla oli elokuun 2005 tilanteessa noin 11,7 milj. k-m2 suunniteltua asuinrakennusoikeutta, josta käytetyn rakennusoikeuden osuus eli kaavojen toteutumisaste oli - koko aineistossa keskimäärin noin 81 % - kerrostalokortteleissa noin 92% - rivitalokortteleissa noin 82 % ja - erillispientalojen korttelialueilla noin 65 %. (Espoon Xcity -rekisteritiedot). Toteutumisasteet ovat epätarkkoja ja todellisuudessa hieman korkeampia. Tonttikohtaisessa yleiskaavayksikön käyttöön saamassa aineistossa käytetty rakennusoikeus oli tasattu yhtä suureksi kuin suunniteltu, kuitenkin rakennusoikeuden ylitykset ovat suhteellisen tavallisia. toteutumisaste % Leppävaara Erillispientalojen rakennusoikeuden toteutuminen lainvoimaisissa asemakaavoissa Matinkylä Kauklahti Pohjois-Espoo Eeyk muutos Kuva 2. Asemakaavojen suunnitellun rakennusoikeuden toteutumisaste (käyttöaste) pientalokaavoissa vuonna 2005 ja arvioitu toteutuminen vuoteen 2030 mennessä. Rivitalojen rakennusoikeuden toteutum inen lainvoimaisissa asemakaavoissa Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha- Pohjois- Espoo Eeyk PYK toteutumisaste % muutos
8 Rakennusoikeusvarantoja asuntorakentamiseen on kerrosaloina laskettuna yhteensä noin 2,2 milj.k-m2, eniten erillispientalojen korttelialueilla, yhteensä noin 1,2 milj. k-m2. Liitteestä 2 ilmenevät asemakaavojen rakennusoikeudet, rakennettu kerrosala, varannot ja nykyinen toteutumisaste suuralueittain ja rakennusten käyttötarkoitusluokittain. Arvioitaessa asemakaavojen toteutumista vuoteen 2030 mennessä kerrostalojen toteutumisasteeksi laskettiin lähes 100 %. Pientalorakennusoikeuden osalta kaupunginvaltuuston hyväksymissä yleistavoitteissa tavoitteeksi oli asetettu nostaa toteutumisaste 90 %:iin. Toteutumisasteen laskenta tehtiin tässä selvityksessä vaiheittain riippuen nykyisestä toteutumisasteesta. ja lisärakentamista laskettiin vain niille kaavayksiköille, joilla varantoa oli vähintään 100 k-m2. Nykytietojen pohjalta arvioitiin erillispientalojen realistiseksi keskimääräiseksi tavoitteelliseksi toteutumisasteeksi 85 %. ja rivitalojen 90 %. Mikäli nykyinen toteutumisaste oli tätä korkeampi, sitä ei laskelmassa enää nostettu. Lopullisessa laskelmassa asemakaavojen erillispientalojen rakennusoikeuden toteutumisaste nousi 89 %:iin ja rivitalojen 96 %:iin. Tähän vaikutti jo rakennettujen tonttien korkea toteutumisaste ja tyhjien tonttien mukaantulo rakennettavien joukkoon. Pienkiinteistövaltaisilla alueilla asemakaavojen toteutuminen on hidasta, kun taas yhtenäiseen maanomistukseen perustuvilla ja kerrosalamääriltään tuottajamuotoiseen rakentamiseen soveltuvilla alueilla suunnitellut rakennusoikeudet yleensä toteutuvat täysimääräisesti. Laskelmassa ei kuitenkaan voitu käyttää maanomistajatietoja, mihin vaikutti mm. lähtötietojen viivästyminen ja selvityksen aikataulu. Rakennetun asuntokerrosalan muutos asemakaava-alueilla Kuva 3. Rakennetun kerrosalan muutos k-m Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kerrostalot Rivitalot Erillispientalot Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Lainvoimaisten asemakaavojen varantoa on eniten Leppävaaran suuralueella, missä se painottuu erillispientaloihin ja kerrostaloihin, toiseksi eniten Espoonlahdessa ja Vanhan-Espoon alueella, joissa molemmissa varanto on myös pientalovaltaista. henkeä Laskettu väestönmuutos asemakaava-alueilla Kuva 4. Väestönmuutos asemakaavaalueilla. 0 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo asemakaava-alueet asukasta 8
9 Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus ja asuntoaluevaraukset Alueellinen väestönkehitys Yleiskaavaluonnoksen selostuksessa esitetty kaavan asukasmitoitus oli noin henkeä, josta yleiskaavan asemakaavoittamattomilla alueilla, jotka pääosin ovat uusia ja kehitettäviä alueita. Yleiskaavaluonnoksen valmistumisen jälkeen asemakaavoitus on edennyt useilla alueilla ja asemakaavoja on vahvistunut. Tässä laskelmassa asemakaavoittamattomien aluevarausten asukasmääräksi on arvioitu noin asukasta ja asemakaavat huomioon ottaen koko yleiskaava-alueen asukasmääräksi saadaan noin asukasta. Asemakaavoittamattomilla asuntoaluevarauksilla asuu tällä hetkellä noin asukasta, joten pelkästään yleiskaavassa suunnitellun maankäytön mukaisille alueille voi sijoittua lisäväestöä noin asukasta. Kaikkiaan asemakaava-alueet mukaan lukien eteläosien asukasmäärä voi kasvaa esitetyn maankäytön toteutuessa noin asukkaalla. Laskennassa aluevarausten aluetehokkuudet vaihtelivat käyttötarkoituksen (A, A1, A2, A3, AT tai C) ja maankäyttötyyppien (uusi, kehitettävä tai säilyvä alue) sekä alueen sijainnin mukaan. Yleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen johdosta esittelijän ehdottamat muutokset nähtävillä olleeseen luonnokseen merkitsevät yhteensä noin 900 asukkaan lisäystä. Leppävaaran ja Kauklahden suuralueiden asukasmäärät kasvaisivat noin 1000 asukkaalla ja Espoonlahden asukasmäärä pienenisi noin 900 asukkaalla, Tapiolassa ja Matinkylässä muutokset ovat marginaalisia. Kuva 5. Eteläosien yleiskaavaluonnoksen asemakaavoittamattomien alueiden väestönlisäys (ympyrädiagrammin oranssi) vuoteen 2030 mennessä on yhteensä noin asukasta (sisältää myös Tillinmäen alueen, jonka asemakaava on valituksenalainen). Alueiden nykyinen väestö on noin asukasta.kuvassa ei ole otettu huomioon esittelijän muutosehdotuksia. 9
10 Espoon pohjoisosien yleiskaavojen mitoitus Alueellinen väestönkehitys Pohjoisosien yleiskaavan asemakaavoittamattomien aluevarausten kerrosalat on laskettu perustuen alueen pinta-alaan ja aluetehokkuuteen, joka vastaa kaavan asumisen liitekartan suosituksia (Asemakaavoittamattomien asuntoaluevarausten aluetehokkuusluokittelu, ). Kalajärven selvitysalue on laskettu kaavoitusohjelman yhteydessä tehdyn arvion mukaisena. Mitoituksia on myös jonkin verran tarkistettu vireillä olevien asemakaavojen luonnosten pohjalta, kuten Espoon keskuksen ja Suviniityn alueet, Perusmäki, Kaupunginkallio ja Vesirattaanmäki. Varausten kerrosalojen toteutuminen arvioitiin kerrostalojen osalta 100 %;iin, Pientaloalueiden (AP) osalta 66 %:iin ja kyläalueiden (AT) osalta 54 %:iin. Toteutumisarvioissa on otettu huomioon alueiden sijainti ja kiinteistönmuodostus. Yleiskaavojen asemakaavoittamattomille alueille laskettiin sijoittuvan Vanhan-Espoon alueella asukasta ja Pohjois-Espoon alueella asukasta. Kuva 6. Asemakaavoittamattomille pohjoisosien alueille lasketut asukasmäärät. Asukkaat 2005 yhteensä 6100 henkeä( ympyrädiagrammin harmaa) ja asukkaat 2030 yhteensä henkeä (tumma punainen). Kuvassa erottuvat Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava-alueen ja Perusmäki-Viiskorpi kaavarunkoalueen rajaukset. Histan nykyinen asukasmäärä on noin 800 asukasta ja yleiskaavavarauksille laskettu vahvistettuun yleiskaavaan perustuva mitoitus noin 2500 asukasta. Perusmäki-Viiskorven alueen aluevarauksille laskettiin 3850 asukasta, kun nykyinen asukasmäärä on 655 asukasta. 10
11 Asumisväljyyden kehitys Yleiskaavaluonnoksen asuntoaluevarauksia mitoitettaessa keskimääräisen asumisväljyyden on laskettu olevan 50 k-m2/asukas, minkä kaupunginvaltuusto on myös päättänyt suunnittelun lähtökohdaksi. Huoneistoalana tämä vastaa noin 40 h-m2 /asukas. Keskimääräinen asumisväljyys on laskennallisesti asuntojen keskikoko jaettuna asuntokuntien keskikoolla. Asumisväljyyden kasvu nykyisestä noin 43 k-m2/asukas tasosta perustuu arvioituun asuntojen keskikoon kasvuun ja asuntokuntien keskikoon pienenemiseen. Pientalotuotannon lisäys Espoossa on kasvattanut koko asuntokannan keskikokoa ja tämän kehityksen oletetaan jatkuvan. Esimerkiksi vuonna 2004 valmistuneiden pientaloasuntojen keskikoko oli Espoossa 126 hm2 ja kaikkien valmistuneiden asuntojen 85 hm2. Vuonna 2000 koko asuntokannan asuntojen keskikoko oli noin 80 hm2. Perhekoon oletetaan tulevaisuudessa pienenevän, ts. pienten asuntokuntien osuus kasvaa, millä on vaikutuksia keskimääräiseen asumisväljyyteen. Tilastot osoittavat, että mitä pienempi asuntokunta on, sitä enemmän henkilökohtaista huoneistopinta-alaa on käytössä. Yhden henkilön asuntokunnissa keskimääräinen asumisväljyys oli vuonna 2000 noin 55 hm2, mutta 4 henkilöä ja sitä suuremmissa asuntokunnissa vain h-m2/asukas. Maankäytön mitoituksessa on syytä varautua myös ns.asuntovaraumaan, joka käsittää tyhjiä tai tilapäiskäytössä olevia asuntoja tai ns. kakkosasuntoja. 4. Väestönkehitys Koko Espoon väestö Laskelman lopputuloksena asemakaavojen rakennusoikeuksien ja asemakaavoittamattomien yleiskaavavarausten tarkastelun perusteella päädytään kokonaisväestöön noin asukasta, mihin sisältyy ns. muuta väestöä arvioidut 4000 asukasta. Aluevarauksille sijoittuu asemakaavoissa ja yleiskaavoissa suunniteltua rakennusoikeutta tai kerrosalaa yhteensä noin 15,5 miljoonaa k-m2. Pientalovaltaisten alueiden toteutumisaste on laskelmassa keskimäärin noin 90 (tarkasti 88 %), mikä oli myös päätetty tavoitteeksi kaupunginvaltuuston yleistavoitteissa. Asumisväljyys on 50 k-m2/asukas. Arvioitu asukasmäärä kasvaa, mikäli toteutumisaste nousee. tai päinvastoin. Tällaisenaan laskelma vastaa suuruusluokaltaan eteläosien yleiskaavaluonnoksen vaikutuksia koskevaan kysymykseen, ts. aluevaraukset vastaavat määrällisesti kaupunginvaltuuston hyväksymiä tavoitteita. Eteläosien yleiskaava-alueen kokonaisväestöksi on laskettu asukasta ja pohjoisosien väestöksi asukasta. 11
12 Väestö suuralueittain Alueittainen väestönkehitys on laskettu yleiskaava-alueiden lisäksi suuralueittain, mikä vastaa yleistä tilastollista seurantaa, poikkeuksena Ymmerstan alue. Suuraluetasolla ei ole voimassa aluekohtaisia väestösuunnitteita. Verrattuna eteläosien yleiskaavaluonnoksen selostuksessa (2004, s.18) esitettyihin lukuihin suurin muutos koskee Kauklahtea, jonka asukaslukuarvio vuodelle 2030 on noin 1500 asukasta suurempi. henkeä Laskettu väestönmuutos alueittain Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo asemakaava-alueet asukasta yleiskaava-alueet asukasta Eteläosien yleiskaava-alueella kokonaiskasvu olisi noin asukasta, josta yleiskaavaluonnoksen mukainen maankäyttö toisi noin asukasta. Espoon väestö suuralueittain Mitoitus Suuralue Kasvu Kuva 7. Laskettu väestönmuutos alueittain Määrällisesti suurin väestönkasvu kohdentuu selvityksen mukaan Espoonlahden ja Vanhan- Espoon suuralueille. Virallisesti Vanhan-Espoon suuralueeseen kuuluva Ymmersta (pienalue 616) on laskettu Suur-Leppävaaran lukuihin, koska alue kuuluu eteläosien yleiskaavaalueeseen % väestörek. Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Etelä-Espoon Ykalue Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Pohjois-Espoon yk Muu väestö Koko Espoo (Laskelmassa on otettu huomioon esittelijän luonnokseen palautteen johdosta esittämät muutosehdotukset 11/2005) 12
13 Kuva 8. Espoon pohjoisosien yleiskaava-alueet (PYK) ja eteläosien yleiskaava-alue (EEYK) sekä viralliset tilastolliset suuralueet
14 Väestö suuralueittain liite 1 Pohjoisosien yleiskaavat ja eteläosien yleiskaava-luonnos Asukkaat kaavaalueittain Mitoitus 2030 Kasvu Suuralue Asema- yleiskaava- ######## Asema- yleiskaava- yhteensä Kasvu % asemakaava- yleiskaavakaavat 2005 alueet 2005 väestörek. kaavat * alueet alueet alueet Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Etelä-Espoon Ykalue Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Pohjois-Espoon yk Yhteensä Muu väestö Koko Espoo Pohjois-Espoon aluevaraukset ovat pohjoisosien yleiskaavojen mukaiset. * Lainvoimaiset asemakaavat tilanteessa 8/2005 uusi tilastoaluejako Leppävaara/Tapiola (Laajalahti Tapiolan suuralueella) Ymmerstan alue 616 suuralueelta 6 siiirretty laskelmassa Leppävaaraan, koska kuuluu EEYK:n alueeseen. Muutokset, jotka sisältyvät mitoituslaskelmaan Suuralue Asukkaita 2030 KSL esittelijä 11/2005 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Etelä-Espoon Yk-alue
15 Asemakaava-alueiden asuminen, rakennusoikeudet ja varannot liite 2 Lainvoimaiset asemakaavat 8/2005 (Espoo xcity) Tilastojako vanha, Eeyk-luonnoksen rajauksen mukainen (Ymmersta Leppävaarassa) Rakennettu Suunniteltu ja Käyttämätön Toteutumis- Toteutumis- Asumis- Rakennettu Suur- käyttö- rakennus- aloitettu rakennus- aste % aste % väljyys k-m2 Asukkaat k- tarkoitus oikeus 2005 oikeus 2005 m2/asukas alue k-m2 k-m2 k-m AK AO AR AK AO AR AK AO AR AK AO AR AK AO AR AK AO AR AK AO AR A kaikki AK AO AR AO+AR Eeyk A kaikki AK AO AR AO+AR PYK A kaikki AK AO AR AO+AR Eeyk=Espoon eteläosien yleiskaava-alue Suuralueet: PYK=pohjoisosien yleiskaava-alue 1 Leppävaara 2 Tapiola A=Asuinrakennusten korttelialueet 3 Matinkylä AK=Asuinkerrostalojen korttelialueet 4 Espoonlahti AR=rivitalojen ja muiden pientalojen kuin erillispientalojen korttelialueet 5 Kauklahti AO=erillispientalojen korttelialueet 6 Vanha-Espoo 7 Pohjois-Espoo
16 Mitoitus aluetyypeittäin 2030 Alueellinen väestönkehitys Espoon eteläosien yleiskaavaluonnos 2005 (EEYK) ja pohjoisosien yleiskaavat (PYK) liite 3 EEYK-alue Pientalovaltaiset alueet Kerrostalo- Kaikki Rak.oikeus Rakennettu 2030 kerrosalan asukkaita valjyys alueet alueet 1000 k-m k-m2 tot.aste% 2030 k-m2/asukas asukkaita asukkaita A A AT ykalueet yht asemakaavat alueet yhteensä Ksl Esittelijän muutosehd. 11/ PYK-alue ykalueet yht asemakaavat alueet yhteensä Espoo muu väestö 4000 Espoo yhteensä
Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotVäestöennusteet ja asuntotuotantoennuste
Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus
LisätiedotVäestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä
Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,
LisätiedotUudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä
LisätiedotALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme
2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa
LisätiedotEspoon ruotsinkielisten väestöennuste
Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotSeutuRAMAVAkatsaus, syksy Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja tuotettuna SeutuRAMAVA 9/2013 -laskennan perusteella
SeutuRAMAVAkatsaus, syksy 2013 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja tuotettuna SeutuRAMAVA 9/2013 -laskennan perusteella SeutuRAMAVA Tuotetaan Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,
LisätiedotE s p o o n e t e l ä o s i e n y l e i s k a a v a Esp o o n ka u p u n k i s u u n n i t t e l u k e s k u s
E s p o o n e t e l ä o s i e n y l e i s k a a v a 2030 Selostus 7.4.2008 2008 Esp o o n ka u p u n k i s u u n n i t t e l u k e s k u s Suunnitelmia ja ohjelmia A54:2008 JULKAISUA VOI TILATA OSOITTEESTA
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot
LisätiedotRykmentinmäki 50. kaupunginosa, Lintuvaara Osa korttelia ja katualueet (Muodostuu osa korttelia ) Asemakaavan muutos
1 (8) Asianumero 6116/10.02.03/2011 Aluenumero 117201 Rykmentinmäki 50. kaupunginosa, Lintuvaara Osa korttelia 50253 ja katualueet (Muodostuu osa korttelia 50253.) Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,
LisätiedotMYLLYLÄ KORTTELI 0608
ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.
LisätiedotLINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502
ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita
LisätiedotKuntakohtainen toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi sekä Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 541/00.04.01/2014 60 Kuntakohtainen toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi sekä Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma 2013-2017 Päätöshistoria
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LAADINTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ( MRL 63 )
In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040 833 9275, 0400-234 349, 03-4482 702 email:havanka@kolumbus.fi http://www.kolumbus.fi/havanka
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 9.2.2018 TARKISTETTU 19.3.2018 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2018 päivättyä ehdotusvaiheen
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 4.5.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee korttelin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 192. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.12.2015 Sivu 1 / 1 2905/2015 10.02.03 192 Tillinmäki, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 420605, 43. kaupunginosa Vanttila Valmistelijat
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotMaankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013
Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä
LisätiedotSeudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista
Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi
LisätiedotKohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013
Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön
LisätiedotKaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä
Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa
LisätiedotMaankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä
Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 16.2.2012 Anna Isopoussu ja Mika Koliseva Maankäytön toteuttamisen ajoitus Lähtötietoina
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotHelsingin väestöennuste 1.1.2009-2040
Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 205. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA JA OSIA KORTTELEISTA 1, 2, 3, 7, 8, 9, 11 JA 12 SEKÄ NIIHIN
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 82. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.05.2013 Sivu 1 / 1 2090/10.02.02/2013 82 Toimenpiteiden käynnistäminen Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n ajanmukaisuuden tarkistamiseksi Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotKymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija
Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla
LisätiedotVentelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan
LisätiedotKeilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue
1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.
LisätiedotEsikaupungit 20x0. Espoo ja täydennysrakentamisen näkökulma - mitä uutta, mitä vanhaa ja mitä kehitettävää?
Esikaupungit 20x0 Espoo ja täydennysrakentamisen näkökulma - mitä uutta, mitä vanhaa ja mitä kehitettävää? Maakuntakaava ja Maakuntasuunnitelma 2030 - Maakuntakaavan uudistaminen on käynnistynyt..rakennemallit
LisätiedotHELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012
HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään
LisätiedotDiaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360
Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 47. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 1 / 1 3045/10.02.03/2013 47 Nihtisilta, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 130137, 54. kaupunginosa Kilo Valmistelijat /
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2017 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2017 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2017 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi
LisätiedotKAAVASELOSTUS / / / : Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08
KAAVASELOSTUS 2.4.2009 / 12.5.2009 / 2.7.2009 / 28.8.2009 Suunnittelualueen sijainti 1:10 549 Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 MÄNTYMÄKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN KYLÄTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN
LisätiedotS i s ä l l y s l u e t t e l o
S i s ä l l y s l u e t t e l o 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Liitteet 2 2 LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 12.10.2018 ehdotus Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : 24.8.2017-7.9.2017 Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotSuunnittelualueen likimääräinen sijainti
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVATYÖ ISOKYLÄNTIEN PIENTALOALUE Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
LisätiedotKlaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet
Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Tässä selvityksessä on tarkasteltu Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydentämismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena
LisätiedotSivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä
Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie
Kaavatunnus 3-337 Asianumero ASRA.ltk: 19.4.2016 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie Asemakaavan muutos koskee korttelin 3772 tonttia 4 Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 3772
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotHIU, 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 20-21 ASEMAKAAVAN MUUTOS
Uudenkaupungin kaupunki Ak 1904 Hallinto- ja kehittämiskeskus Maankäyttöpalvelut 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: HIU, 19. kaupunginosan kortteleita 20-21 (AO)
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotPientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa
Pientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa HSY:n paikkatietoseminaari 22.3.2017 Anna-Karin Kyrönviita, kaavoitusinsinööri Maria Hyövälti, pientalokoordinaattori Vantaan kaupunki
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 18. KAUPUNGIN- OSAN KORTTELI 5, TONTIT 11 JA 13, HOLMINKATU
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 18. KAUPUNGIN- OSAN KORTTELI 5, TONTIT 11 JA 13, HOLMINKATU 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 18. kaupunginosan asemakaavan muutos Kaavan tunnus: 18/17 Kaavan päiväys:20.5.2009
LisätiedotMäkkylä I 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli sekä osat rautatie- ja katualueesta Asemakaavan muutos
(88 13.6.2006 1 (8) Mäkkylä I 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli 51175 sekä osat rautatie- ja katualueesta Asemakaavan muutos Asianumero 424/503/2004 Toimielinkäsittely Ksl 21.6.2006 Aluenumero 111905
LisätiedotKeran osayleiskaava-alueen suunnittelutilanne. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus
Keran osayleiskaava-alueen suunnittelutilanne Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 11.6.2013 Perustiedot osayleiskaavasta Kuulutettu vireille 24.4.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivätty 24.4.2013
LisätiedotSeudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi
Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen Helsingin seudun MALaiesopimuksen valmistelussa ja seurannassa Arja Salmi MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen Maankäytön, Asumisen
LisätiedotLähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011
2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan
LisätiedotHiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013
Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseudun tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2019 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2019 Pääkaupunkiseudun tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2019 -aineistosta Tonttivarantokatsaus perustuu SeutuRAMAVAaineistoon HSY tuottaa SeutuRAMAVA-aineiston Seudullisen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 81. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 3816/10.02.03/2013 81 Tuomarila I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 611115, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
Lisätiedotkaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA, LASTIKANRINNE, KORTTELI 36, TONTTI 1. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2017 Luonnos 13.12.2017 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo,
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
LisätiedotRAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan
LisätiedotCase Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014
Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin
Lisätiedot127 Soukansalmi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 33. kaupunginosa Soukka
4331/10.02.03/2013 127 Soukansalmi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 412008, 33. kaupunginosa Soukka Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. 050 553 2886 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotKAUPUNKIRAKENNESUUNNITTELUA, VÄESTÖENNUSTEITA JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTIA KUOPIOSSA / Katri Hiltunen
KAUPUNKIRAKENNESUUNNITTELUA, VÄESTÖENNUSTEITA JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTIA KUOPIOSSA 13.12.2017 / Katri Hiltunen 1 KUOPION VÄESTÖNLISÄYS Vehmersalmi 2005 Kuntaliitokset yht. + 20 000 asukasta Karttula
LisätiedotLaskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko
Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).
LisätiedotASEMAKAAVOITUSOHJELMA
Asra 6.9.2016 64 ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille 2017-2021 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotTARHARANNANTIE (TILA JA SEN YMPÄRISTÖ)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVATYÖ TARHARANNANTIE 18 26 (TILA 404-8-348 JA SEN YMPÄRISTÖ) Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43,
LisätiedotPOHJOINEN HEIKELINTIE 23 25
Ak 228 POHJOINEN HEIKELINTIE 23 25 Asemakaavan muutos 6. kaupunginosan korttelin 87 tontti 16, korttelin 90 tontti 12 sekä virkistys- ja katualueet (Pohjoinen Heikelintie 23 25/Lindstedtintie 10) OSALLISTUMIS-
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa
NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2008 Hyväksytty kaupunginhallituksessa 04.02.2008 53 YLEISKAAVOITUS Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2005. Työn tavoitteena
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5
1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 SELOSTUS NRO 522 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT
LisätiedotYLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: 1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien eteläpuoli) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue
LisätiedotKAAVASELOSTUS / / /
KAAVASELOSTUS 7.2.2011 / 31.3.2011 / 19.9.2011 / Siltakatu Kelhänkatu Suunnittelualueen sijainti 195. JÄMSÄN KAUPUNKI Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN JÄMSÄN KAUPUNGIN
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0
LisätiedotEspoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta
Konserniesikunta/ Strategiayksikkö 20.2.2018 Teija Jokiranta Ennustekokonaisuus sisältää: Helsingin seudun väestöennusteet (14 kuntaa) (vuoteen 2050) Helsinki, Espoo, Vantaa (erikseen) + Muu seutu ja Kauniainen
LisätiedotPuitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Puitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma 15.5.2007 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Kaupunkiseutusuunnitelma (7 ) Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien (pääkaupunkiseutu) tulee laatia
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 17. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.03.2014 Sivu 1 / 1 3746/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 104 12.6.2013 17 Lintumetsä II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 113402, 50. kaupunginosa, Lintuvaara
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
LisätiedotAsemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta
LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta
LisätiedotASEMAKAAVOITUSOHJELMA
Asra 6.9.2016 64 ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille 2017-2021 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä
LisätiedotKAANAANMAANTIEN ITÄPUOLINEN PIENTALOALUE, 2.VAIHE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLINEN PIENTALOALUE, 2.VAIHE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloite on Kokkolan
LisätiedotKivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos
1 (8) Asianumero 5070/10.02.03/2013 Aluenumero 411450 Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan
LisätiedotKUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä
KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS
OULAISTEN KAUPUNKI 13.2.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2011-2012 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista,
Lisätiedot