Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Transkriptio

1 Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua. Tarkoituksena on luoda suunnittelutyökaluja ja -ohjeistuksia kaupunkisuunnittelijoille ilmastonmuutoksen huomioonottamiseksi. ILKKA-hanketta koordinoi Helsingin kaupunki ja sen osatoteuttajina ovat Lahden kaupunki, Turun kaupunki, Vantaan kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Hanke toteutetaan vuosina ja sen EAKR-osarahoitettu kokonaisbudjetti on 1,5 miljoona euroa. Hankkeen yksi osa-alue on: Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteiden parhaat käytännöt kaupungeissa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen toimenpiteiden keskinäiset vuorovaikutukset sekä kaupunkien ilmastotoimenpiteiden vertaisarviointi. 1

2 Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Vertaisarviointimenettely: Integroitu johtamisjärjestelmä IMS Visiot käytännöiksi Toimeenpanon ongelma: Suuria organisaatioita koskeneen tutkimuksen mukaan: Vain 10% johdon tekemistä strategisista päätöksistä toteutetaan näistä 10%:sta 70%:n toimeenpano epäonnistuu Todennäköisyys, että strateginen päätös johtaa haluttuun lopputulokseen on 3% Lähde: Fortune Magazine n vertaisarviointi: -Ristiin haastattelut ja arvioinnit Helsingissä -Turkulaiset ja lahtelaiset haastattelivat 20 asiantuntijaa sta -Yhteenveto miniswot-taulukkona, jonka haastattelijat koostivat -Yhteenvetoraportti valmistuu kesäkuussa 2

3 Vertaisarvio on käytäntö, jossa samalla alalla työskentelevät asiantuntijat eri organisaatioista arvioivat toistensa käytäntöjä ja tuloksia. Vertaisarvio perustuu ennakkomateriaalien pohjalta toteutettuihin haastatteluihin. Ennakkomateriaaleina voivat toimia muun muassa arviointikohteen laatima itsearvio, erilaiset ohjelmadokumentit, päätöspöytäkirjat ja strategiat. Haastatteluiden kautta pyritään arvioimaan kuinka arvioinnin kohde toimii suhteessa ennalta määriteltyyn vertailukriteeristöön/parhaaseen käytäntöön Nurmi 3

4 Peruskartoitus -hyvä lähtöaineisto -riittävän laaja -ohjausryhmä aktiivinen -eri hallintokuntien virkamiehet haastateltu -osin ylimalkaista -ohjelman päivitys tarpeen, jossa arvioidaan jalkautuksen onnistuminen 4

5 Tavoitteet Alustavat tulokset mini SWOT -tavoitteet selkeät -toimintaohjeiltaan selkeä -valmistelussa ei riittävästi sidosryhmiä -strategia ei täysin vastaa maankäytön tiivistämistavoitteita -toimenpiteitä ei ole aikataulutettu -päivityksessä tulisi paremmin huomioida täydennysrakentaminen -prioriteettijärjestyksen perustelut voisi kirjoittaa auki 5

6 Poliittinen sitoutuminen -hyväksytty kaupunginhallituksessa -onko riittävästi esitelty lautakunnissa? -sisällön esittely lautakunnissa tarpeen -pitäisi saada korvamerkittyä rahaa 6

7 Toteutus ja seuranta -osa raportoinnista toteutuu osana muuta raportointia -ei säännöllistä raportointia mihinkään -vuosittainen raportointi valtuustolle ja sidosryhmille -toteutumisesta väliarvio -pilottiprojektista itsearvio 7

8 Organisaatio ja vastuut -vastuut virastoittain esitetty selkeästi -hulevesiryhmän rakenne ja sisäinen vastuunjako hyvä -virastojen sisällä hulevesiasioita ei ole selkeästi vastuutettu henkilöille -liian henkilösidonnaista -resursseista ja osaamisesta puutetta -virastojen välisen roolijaon tarkentaminen -hulevesiryhmäläisten tulee ottaa vahvempi rooli omissa virastoissaan -hulevesiryhmän roolia tulee kirkastaa -sidosryhmät tulisi osallistaa hulevesityöryhmään -olemassa olevia resursseja pitää hyödyntää paremmin 8

9 Osallistaminen ja viestintä - -sidosryhmien osallistaminen heikkoa etenkin strategian valmistelussa ja täydennysrakentamisen yhteydessä -strategian tunnettavuus osin kaupunkiorganisaatiossa huonoa -koulutusta tarvitaan lisää; oma henkilöstö, konsultit -kerran vuodessa hulevesiseminaari osaksi viestintää -tiedottamista toteutetuista hyvistä hulevesiratkaisuista -täydennysrakentamisessa sidosryhmäworkshopeja -opintoretkiä 9