CliPLivE - Climate Proof Living Environment

Transkriptio

1 SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment

2 Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi - Venäjä ENPI CBC ohjelma Koordinaattori: State Geological Unitary Company «Mineral» (SC Mineral) Pietarin kaupungin ympäristökomitea Venäjän geologinen instituutti (VSEGEI) Geologian tutkimuskeskus (GTK) Kymenlaakson liitto Uudenmaan liitto Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Liitännäinen partneri Turun kaupunki (Kaupunkisuunnittelu ja ympäristö)

3 Yleistä projektista Projektin päätavoitteena on tunnistaa kaupunkiympäristöön kohdistuvat geologiset ja ympäristöriskit Suomenlahden rannikolla. Tarkoituksena on tuottaa tietoa, jonka avulla pystytään vähentämään alueiden haavoittuvuutta ilmastonmuutokseen. Lisäksi projekti luo edellytykset vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia ilmastonmuutoksesta ja siihen sopeutumisesta Suomessa ja Venäjällä sekä myös muualla Itämeren alueella.

4 Yleistä projektista Riskien tunnistaminen perustuu olemassa olevaan tietoon sekä kokemuksiin aikaisemmista projekteista. Projektissa hyödynnetään mm. GeoInforM -hankkeessa Pietariin kehitettyä riskimatriisi-menetelmää. Ilmastonmuutoksen seurauksia Suomenlahden rannikolla ovat mm. myrskytulvat, jokitulvat ja muutokset pohjaveden muodostumisessa. Mahdollisesti myös rankkasateet lisääntyvät.

5 Miksi tarkastellaan hulevesiriskiä? Hulevesiopas 2012: Hulevesien hallintaa voidaan parhaiten ohjata kunnan laatimalla ja vahvistamalla hulevesiohjelmalla tai -strategialla. Erityisesti pyrittäessä luonnonmukaiseen hulevesien hallintaan on suunnittelun lähtökohtana paikallisten olosuhteiden tunteminen ja huomioon ottaminen. Pohjaveden muodostumisen, pohjaveden virtauksen, maaperän rakenteiden ja ominaisuuksien tunteminen on tärkeätä, jotta hulevesien hallinnan suunnittelu ja toteutus ovat kestävällä pohjalla, sekä mahdolliset ympäristövaikutukset voidaan tunnistaa. Ympäristövaliokunnan lausunto 7/2014: --- kunnilla on vesihuoltolaitoksia paremmat edellytykset vaikuttaa hulevesien hallintamenetelmien käyttöönottoon, koska kunnat voivat varata vesien imeytykseen ja viivytykseen tarvittavia alueita kaavoituksessa sekä rakennuslupien myöntämisen yhteydessä.

6 Hulevesitulvien potentiaalin tarkastelu Lähtötietoina tarkastelussa: Maaperän vedenläpäisevyys (GTK:n 1: maaperäkartta) Rinnekaltevuus ja painanteet (MML:n laserkeilausaineisto, 2x2 m grid) Maanpeittoaste (EEA:n soil sealing data, 20x20 m grid) Yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa Tarkastelun perusteella havaittujen potentiaalisten hulevesitulvapaikkojen vertailu jo tapahtuneisiin hulevesitulviin Tarkastelun perusteella havaittujen potentiaalisten hulevesitulvapaikkojen vertailu rakennusmaavarantoon

7 Esimerkkinä Espoon Kirkkojärvi Maaperän vedenläpäisevyys Maanpeittoaste Maanpinnan kaltevuus Maaperän infiltraatiokapasiteetti

8 Maaperän infiltraatiokapasiteetti

9 Maankäyttö (yleistetty maakuntakaavoista) Riskimatriisi Joki- ja meritulvat, tulvasyvyys Maaperän rakennettavuus Maaperän imeytyvyyskapasiteetti Perustuu GeoInforM-projektissa kehitettyyn menetelmään (Klein et al., Environ Earth Sci (2013) 70: )

10 Riski = vaaratekijä + haavoittuvuus

11 Hulevesiriski, pääkaupunkiseutu

12 Hulevesitulva-alueiden vertailu kaavayksiköihin 012 Infiltraatiokapasiteetti Korkein kapasiteetti Matalin kapasiteetti Kallio Kuva: Mikko Pusa / HSY

13 Hulevesitulva-alueiden vertailu kaavayksiköihin Rekola 012 Kuva: Mikko Pusa / HSY

14 Kehitystarpeita ja huomioita Menetelmää mahdollista soveltaa eri mittakaavoissa Lähtötietojen tarkkuus vaikuttaa olennaisesti lopputulokseen => käyttötarkoitus (valuma-aluetason tarkastelu, yleiskaava, asemakaava) 012 Ei sisällä kaikkia hulevesitulvia aiheuttavia ja hulevesitulvien syntyyn vaikuttavia tekijöitä, ainoastaan maanpintatietoa (pintamaalaji, peittoaste, korkeussuhteet)! Suunnittelijoille testaustyökaluja

15 Lisätietoja antavat: 012