Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka

Transkriptio

1 Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 6. Luento Positivistinen näkemys teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus: tieteelliset havainnot riippuvat teorioista: (1) teoreettinen ymmärrys siitä, mitä havainnossa tapahtuu ja (2) havaintoaineiston teoreettinen tulkinta teorioiden holistisuus: jos teorian antama ennuste on ristiriidassa havaintojen kanssa, voidaan (1) hylätä teoria, (2) muuttaa jotain sen osaa, tai (3) muuttaa oletuksia tutkittavasta kohteesta tai teorian soveltuvuusalasta teorioiden empiirinen alimääräytyneisyys: havainnot eivät välttämättä tee eroa kahden teorian välille Mikä on teoreettisten termien rooli? 2 Instrumentalismi Hyväksyy positivismin lähtökohdat ja kritiikin vain havaintokäsitteet mielekkäitä / realistisesti tulkittavissa teoreettiset käsitteet eivät käänny havaintokielelle Teoreettiset termit apuvälineitä havaintojen jäsentämiseen eivät viittaa mihinkään Lainomaisten yleistysten takana ei ole mitään Teorioilla ei ole totuusarvoa teoriat eivät ole oikein tai väärin valinta teorioiden välillä perustuu niiden toimivuuteen: jäsennyskyky, selitys- ja ennustusvoima Tieteellinen realismi Väite 1: Tieteellisillä väitteillä on totuusarvo myös havaittavan ulkopuolella havaittavan ja ei-havaittavan raja on epäselvä ja muuttuva (esim. uudet havaintotavat) jos semanttinen empirismi yleensä ei toimi (ks. luento 2), miksi havaittavuudella olisi merkitystä termin viittaavuudelle? Väite 2: Tiede pyrkii kuvaamaan todellisuutta Väite 3: Tiede onnistuu kuvaamaan todellisuutta myös havaittavan ulkopuolella nykyinen tieteellinen tieto vs. lopullinen tieteellinen tieto kyseessä tieteellisen menetelmän kyky tuottaa tietoa paras käytettävissä oleva tieto vs. varma tieto 3 4 1

2 Argumentti väitteen v 3 puolesta Päättely parhaaseen selitykseen teorioiden totuus selittää parhaiten niiden toimivuuden Ihme-argumentti Hilary Putnam (s. 1926): Mathematics, Matter, and Method: Collected Papers vol.1 (1975) vain tieteellinen realismi voi selittää tieteen edistymisen: kasvava välineellinen menestys (ennusteet, sovellukset jne.) jos ei oleteta tieteellistä realismia, edistys on mysteeri päättely ainoaan (filosofiseen) selitykseen Argumentin kriittiset kohdat: onko päätelmä pätevä? edistyykö tiede? 5 Konstruktiivinen empirismi Bas van Fraassen (s. 1941): The Scientific Image (1980) Agnostismi tieteellisten teorioiden suhteen teoriat tekevät väitteitä ei-havaittavista asioista (realismi) ei ole keinoja tietää näiden väitteiden totuutta: se edellyttäisi havaintojen vertaamista ei-havaittavaan ja tiede tutkii havaittavaa => ei realismia eikä antirealismia Tieteen pyrittävä empiirisesti päteviin teorioihin: ainoa kriteeri teorian hyväksymiselle on se, että sen väitteet havaittavista asioista ovat tosia vain sitä voimme testata instrumentalistinen asenne teorioihin: empiirisen pätevyyden perusteella tehtyjä konstruktioita Ei sosiaalista konstruktionismia (palataan myöh.) 6 Argumentti konstruktiivisen empirismin puolesta Empiirinen alimääräytyneisyys periaatteessa mistä tahansa voidaan tehdä useita keskenään ristiriitaisia teorioita, jotka sopivat yhteen kaiken havaintoaineiston kanssa ei ole olemassa tieteellisiä menetelmiä, joiden avulla tällaisten teorioiden välillä voidaan valita realistin on vedottava muihin teoreettisiin hyveisiin: selitys- ja ennustusvoima, yksinkertaisuus, yleisyys jne. käytännössä realisti vetoaa päättelyyn parhaaseen selitykseen: parhaat selitykset pitävät paikkansa Argumentti konstruktiivisen empirismin puolesta Päättely parhaaseen selitykseen ei ole pätevä tieteessä muu tieteellinen tieto auttaa valitsemaan parhaan selityksen, mutta tieteen ja todellisuuden suhde on metafyysinen kysymys ei ole olemassa kriteerejä hyvälle metafyysiselle selitykselle mikä on selityksellisten hyveiden yhteys totuuteen? Huono joukko (bad lot) -argumentti vaikka absoluuttisesti paras teoria olisi tosi, mistä tiedämme, milloin meillä on sellainen? paraskin teoriamme voi olla vain paras huonojen joukosta 7 8 2

3 Realistin vastaus konstruktiivisen empirismin haasteeseen Alimääräytyneisyys on liioiteltua ei ole yhtään konkreettista esimerkkiä kilpailevista mutta empiirisesti yhtäpitävistä teorioista, vaan aina on lopulta löytynyt jokin empiirinen ero on erotettavat yhteensopivuus olemassa olevaan empiiriseen aineistoon ja yhteensopivuus kaikkeen mahdolliseen empiiriseen aineistoon Mutta: van Fraassenin argumentti voi päteä teorian ja olemassa olevan aineiston suhteeseen tästä seuraa edelleen epäily nykytieteen realismia kohtaan Realistin vastaus konstruktiivisen empirismin haasteeseen On olemassa teoreettisia hyveitä, jotka lisäävät epäsuorasti yhteensopivuutta havaintoihin esim. yhteensopivuus muiden teorioiden kanssa ja teorian yleisyys lisäävät uskottavuutta Mutta: periaatteessa voisi olla useita empiirisesti yhtäpitäviä teoriajoukkoja... Optimismi tieteellisen edistyksen suhteen paras mahdollinen teoria tulee joskus vastaan tieteen edetessä teoriat lähestyvät totuutta, tulevat totuudenkaltaisemmiksi (Ilkka Niiniluoto) 9 10 Realistin vastaus konstruktiivisen empirismin haasteeseen Havaittavuus ei ole ainoa argumentti olemassaolon puolesta: voimme manipuloida havaitsematonta Ian Hacking (s. 1936): If you can spray them, they are real. Mutta: kuvaisiko toinen teoria eri tavalla sen, mitä manipuloidaan? Havaintoaineisto vs. ilmiöt vs. teoreettiset oliot perinteinen keskustelu koskee teoreettisia olioita ilmiöt havaittavia mutta teoreettisesti jäsennettyjä: mikä on konstruktiivisen empirismin suhde ilmiöihin? Avoin kysymys: kuinka paljon kiistassa on kyse merkitysteoriasta? eri teoriat voivat puhua samasta asiasta toistensa ohi, jos ne käsitteellistävät havainnot ja todellisuuden eri tavoilla johtaako tämä teorioiden yhteismitattomuuteen? Thomas Kuhn ja tieteellisten vallankumousten rakenne Thomas Kuhn ( ): The Structure of Scientific Revolutions (1962) Kyseenalaistaa tieteellisen edistyksen ajatuksen uudet teoriat (vain) uusia tapoja jäsentää todellisuutta, keskenään yhteismitattomia, vertailukelvottomia haaste realismille ja tieteen rationaalisuudelle Osaltaan tieteenfilosofian naturalistisen käänteen taustalla kritisoi positivistien yksinkertaistavaa kuvaa tieteestä naturalistinen käänne: kiinnostus tosiasialliseen tieteeseen (tieteelliset käytännöt, tieteen historia, erityistieteet) ja tieteelliseen tietoon tieteestä

4 Thomas Kuhn: paradigman käsite Tutkimusalan ydinoletukset metafyysiset ja muut perustavat oletukset tutkimuskohteesta yleisesti hyväksytyt teoriat kriteerit sille, mikä on tärkeää tutkimusta Selitysperiaatteet ja päättelysäännöt hyväksytyt välineet löytää ratkaisut tutkimuskysymyksiin kriteerit arvioida esitettyjä ratkaisuja säännöt tulosten esittämistä ja keskustelua varten Tieteenalamatriisi yhteinen koulutus ja jaettu teoreettinen tausta: kirjallisuus, suullinen traditio, malliesimerkit ongelmanratkaisusta jne. jaetun taustan tuomat jaetut oletukset, intuitiot ja tiedolliset arvot ylläpitää yhteistä paradigmaa Thomas Kuhn: paradigman käsite Merkittävä osa paradigmasta on hiljaista tietoa malliesimerkit tavasta ratkaista ongelma, taito tehdä oikeita tulkintoja havaintoaineistosta jne. eksplikoimatonta tietotaitoa tutkijaksi opitaan oppimalla käytännöt Paradigma mahdollistaa tutkimuksen etenemisen: kommunikaatio (yhteinen tapa käsitteellistää asiat) yhteismitallinen arviointi: jaetut kriteerit hyvälle tutkimukselle erikoistuminen ja työnjako organisoitua Malliesimerkkinä paradigmaattisuudesta luonnontieteet Tieteen kehitys Kuhnilla: 1. Esiparadigmaattinen tiede Tieteenalan esihistoria (esitiede) Kaoottista ja koulukuntaista kilpailevia tapoja käsitteellistää tutkimuskohde, määritellä tutkimuksen päämäärät, ratkaista ongelmia ja arvioida tuloksia eri koulukuntien välillä ei yhteismitallisuutta: ei kommunikaatioita, ei keinoja ratkaista erimielisyyksiä Tieteen perustaa koskeva keskustelu ja filosofiset kysymykset vahvasti läsnä metodologiset ja tulkinnalliset kysymykset tärkeämpiä kuin (sisällölliset) ilmiöitä ja selityksiä koskevat kysymykset peruskäsitteistö, metafyysiset oletukset jne. eivät tarkkaan määriteltyjä Osa ihmistieteistä edelleen tässä vaiheessa? Tieteen kehitys Kuhnilla: 2. Normaalitiede Tapahtuu saavutetun paradigman sisällä tutkimus perustuu laajalle yhteisymmärrykselle perusasioista hyväksyttyjen teorioiden täsmentämistä ja uusien sovellusten etsimistä uusien tulosten (miltei) mekaanista tuottamista teoreettiset erimielisyydet ratkaistavissa yksimielisesti Asenne tutkimukseen: palapelin rakentamista" kaikkiin ongelmiin oletetaan olevan vastaus paradigman puitteissa, kyse on ongelman oikeasta oivaltamisesta Tieto kasaantuu kuva tutkimuskohteesta täydentyy ja tarkentuu: kohteesta opitaan uusia tosiasioita Apuoletuksia korjataan tarpeen mukaan

5 Tieteen kehitys Kuhnilla: 3. Tieteelliset kriisit Anomalioiden (poikkeamien) kasaantuessa tutkimusohjelma joutuu kriisiin anomaliat mahdollisia vain normaalitieteessä vakavat anomaliat ja anomalioiden määrä ohjaavat yhä useammat tieteilijät niiden pariin spekulatiivisia hypoteeseja anomalioiden ratkaisemiseksi, voivat edellyttää teorioiden muuttamista vaihtoehtoisia tulkintoja paradigmasta, erimielisyyttä Paradigma hajoaa filosofiset kysymykset esiin, kilpailevia teorioita ja koulukuntia Tieteellinen vallankumous omaksutaan uusi paradigma, joka selittää anomaliat paremmin, mutta säilyttää osan vanhan paradigman hyveistä Kuhn: : syitä epäill illä tieteen edistystä Tieteen historiallinen epäjatkuvuus: normaalitieteessä tieto kasautuu, vallankumouksessa vaihtuu se, mitä tiedetään uusi paradigma ei välttämättä ratkaise kaikkia ongelmia, jotka vanha ratkaisisi Paradigmojen yhteismitattomuus: metodologiset näkemykset muuttuneet: (1) mielekkäät kysymyksenasettelut, (2) hyväksyttävät tutkimusmenetelmät ja (3) oikea tulosten tulkinta näkemykset maailmasta muuttuneet (mahdollisesti myös metafyysiset oletukset) terminologia muuttunut, vanhoilla termeillä uusia merkityksiä kommunikaatio paradigmojen välillä vaikeaa Kuhn: : syitä epäill illä tieteen edistystä Havainnon teoriapitoisuus: eri paradigmoissa erilaisia tapoja ymmärtää mitä havainnoissa tapahtuu millaiset havainnot ovat oleellisia miten havaintoaineistoa tulkitaan millaisia päätelmiä voidaan tehdä miten hypoteesit konfirmoidaan Muutoksen irrationaalisuus: koska teorioiden suora vertailu on mahdotonta, voittajaparadigmaa ei todisteta, siitä tullaan vakuuttuneiksi Johtopäätös: ei yksiselitteistä mittapuuta tieteen edistymiselle eri teoriat kuvia "eri maailmoista 19 Kritiikkiä Kuhnin näkemyksellen Onko paradigman käsite liian epämääräinen ja kaikenkattava? Kuhn käyttää sanaa "paradigma" ainakin 21 tavalla, kaikki elementit eivät välttämättä kulje käsi kädessä Onko yhteismitattomuuden ajatus liian vahva? eri teoriat voivat viitata samoihin asioihin, vaikka tekisivät niistä eri väitteitä vaikka eri teorioiden ilmaisuja ei voisi suoraan kääntää toisiksi, ne molemmat voidaan ymmärtää vanhoja malliesimerkkejä ja metodeja voi (ehkä) tarkastella uuden paradigman sisällä kommunikaatio-ongelmat paradigmojen välillä: periaatteellisia vai kiinnostuksen puutetta? 20 5

6 Kritiikkiä Kuhnin näkemyksellen Onko väite havaintojen teoriapitoisuudesta liian vahvasti tulkittu? vaikka havainnot tulkitaan eri tavalla, niiden tuottamisesta voidaan olla yksimielisiä => teorioita voidaan verrata samaan havaintoaineistoon Onko Kuhnin näkemys tieteen kehityksestä realistinen? sopii kopernikaaniseen kumoukseen, mutta entä muualle? (tieteenhistorioitsijoiden kritiikki) puuttuuko normaalitieteestä filosofinen pohdinta? ovatko kriisitieteen valinnat irrationaalisia? Imre Lakatos ja tieteellisten tutkimusohjelmien testaaminen Imre Lakatos ( ) The Methodology of Scientific Research Programmes: Philosophical Papers Volume 1 (1978) Tutkimusohjelma: joukko toisiinsa liittyviä teorioita, metodologisia periaatteita ja tutkimustavoitteita Kuhnin paradigma eriteltynä ydinoletukset kumoutumattomia tutkimusohjelmaan sitoutuneet tieteilijät pitävät oikeina, vaikka tulokset näyttäisivät olevan ristiriidassa anomaliat pyritään selittämään pois apuoletukset: vähemmän keskeisinä pidettyjä seikkoja joustavasti kumottavissa metodologiset säännöt Imre Lakatos ja tieteellisten tutkimusohjelmien testaaminen Hypoteesien testaaminen tutkimusohjelman sisällä: teoriarelatiivisuus: todistusaineiston suhteellisuus teorioihin yksittäiset seikat eivät kumoa koko tutkimusohjelmaa, vaikka johtaisivat muutoksiin teorioissa Tutkimusohjelmien testaaminen: teorioiden, menetelmien jne. toimivuus tutkimusohjelman progressiivisuus: tutkimusohjelma tuottaa uusia empiirisesti toimivia teorioita Filosofiset oletukset tutkimusohjelman ytimessä esim. metafyysiset oletukset (henki, materia jne.) empiirisesti testattavissa osana tutkimusohjelmaa? Kriittinen tieteellinen realismi Esim. Ilkka Niiniluoto (s. 1946): Critical Scientific Realism (2002) huom. Eri asia kuin Roy Bhaskarin (s. 1941) kriittinen realismi (yhteiskuntatieteenfilosofinen koulukunta) Käsitteellinen pluralismi: tieto maailmasta riippuu aina osittain valitusta käsitteellisestä viitekehyksestä Fallibilismi: kaikki tieto on epävarmaa, mutta tämä ei tee ontologisia sitoumuksia epäoikeutetuksi Totuudenkaltaisuuden käsite: Niiniluoto: Truthlikeness (1987) vaikka parhaat teoriat olisivat tarkkaan ottaen epätosia, ne ovat totuudenkaltaisempia kuin vaihtoehdot