Omaistyön kehittäminen verkostoyhteistyöllä
|
|
- Mari Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Omaistyön kehittäminen verkostoyhteistyöllä
2 Omaisten löytyminen on aika hyvin toteutunut. Niin moni taho on heitä löytänyt. Ja tästä eteenpäin on hyvä jatkaa. Sisällysluettelo Johdanto 4 Yhteistyöverkostot kehittämispaikkoina 7 Meillä on idea! 8 Matkaseuran löytäminen 11 Yhteinen kieli ja sävel 13 Suunnitelmien toteutus 20 Maalissa vakiintuneet käytännöt 22 Lähteet 23 Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry Tampere,
3 Johdanto Antoisinta on ollut se, että tätä on tehty yhdessä. On voinut olla vaikeaa niille, jotka ajattelivat saavansa suoraan kaikki työkalut. On perehdytty ja tehty yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämä opas on suunnattu järjestötoimijoille, jotka suunnittelevat alueellisen yhteistyöverkoston eli kuntayhteistyön käynnistämistä oman järjestön sekä kunnan julkisen sektorin ja muiden järjestötoimijoiden kanssa. Yhdistyksessämme on tehty verkostoyhteistyötä kunnan julkisen sektorin ja muiden järjestötoimijoiden kanssa jo pitkään. Kokemustemme mukaan tämä yhteistyö on hyödyttänyt siihen osallistuneita. Hyvä lähtökohta yhteistyölle on ollut kumppanuus, jossa kunkin osaamista arvostetaan ja tarvitaan. Yhteistyön avulla on voitu kehittää alueella tehtävää mielenterveys- ja päihdeomaistyötä. Tällä tavoin on voitu vahvistaa omaisten hyvinvointia. Yhteistyön kautta on tutustuttu toimijoihin ja opittu paremmin ymmärtämään toistemme näkemyksiä ja tekemisen tapoja. Yhdessä toimiminen on myös sitouttanut eri toimijoita. Haasteista selviytymisestä on saatu yhteisiä onnistumisen kokemuksia. 4 5
4 Verkostoituminen Vakiintuneet käytännöt Yhteistyöverkostot kehittämispaikkoina Meillä on idea! Matkaseuran löytäminen Yhteinen kieli ja sävel Suunnitelmat käytäntöön Kehittäminen Verkostot ovat moninaisia. Niillä voidaan tarkoittaa niin ihmisten välisiä sosiaalisia verkostoja kuin myös organisaatioiden välisiä yhteistyöverkostoja. Tässä oppaassa verkostolla tarkoitetaan erillisten itsenäisten toimijoiden eli organisaatioiden ja niiden edustajien keskinäistä yhteistyötä, jossa tavoitteena on edistää mielenterveys- tai päihdeomaistilanteessa olevien henkilöiden eli omaisten hyvinvointia. Verkostot ovat joustavia, innovatiivisten ratkaisujen kehittämispaikkoja. Ne sopivat tilanteisiin, joissa on muuttuvia tarpeita ja joihin ei ole tarjolla selkeitä ratkaisuja (Järvensivu ym. 2010). Vaikka jokainen verkosto ja sen elinkaari onkin yksilöllinen, on eri verkostoista löydettävissä myös yhteisiä piirteitä. Usein verkoston perustaminen on lähtenyt liikkeelle ideasta ja yhteistyön avulla on lopulta saavuttu maaliin. Verkoston toiminnassa kulkevat rinnakkain omaistyön kehittämisprosessi sekä osallistujien välillä tapahtuva verkostoitumisprosessi. 6 7
5 Meillä on idea! Järjestön tehtävä on toimia jäsenistönsä äänenkannattajana. Jäsenistö tuo esille asioita, joihin he kokevat tarvittavan parannusta. Usein on myös ideoita siitä, miten asioista voitaisiin saada toimivampi. Nämä ovat kehittämistyölle hyvää pohjaa. Näiden lisäksi voidaan kerätä myös tutkimustietoa ja kokemuksia aiemmista käytännöistä. Järjestöjen edustajat ovat usein aloitteentekijöitä, jotka lähtevät liikkeelle ottamaan yhteyttä toisiin toimijoiden verkoston rakentamiseksi. Jotta aloitteentekijä voi toimia tarvittaessa toisten innostajana ja yhteistyöhön motivoijana, tulee hänen itsensä olla vakuuttunut ja innostunut asiasta ja ideasta. 8 9 Sen alueen ihmiset ymmärtävät, että me voidaan tehdä jotakin itse eikä omaista tarvitse lähettää johonkin muualle.
6 Matkaseuran löytäminen Yllättävää oli se kuinka vähän toimijat loppujen lopuksi tekevät yhteistyötä eivätkä tiedä toistensa työstä. Kun kootaan eri toimijoita yhteen samastakin organisaatiosta, että tarvitaan ulkopuolinen taho, kuten Etsivät, jotka saavat ne sitten miettimään sitä. Ennen kentälle kirmaamista on hyvä miettiä, ketkä voisivat olla asian edistämisen kannalta keskeisiä yhteistyökumppaneita eli matkaseuraa edessä olevalla matkalla. Usein matkantekoa helpottaa se, että verkostoon saadaan mukaan muutamia keskeisiä avainhenkilöitä, jotka ovat asiasta innostuneita ja vievät sitä aktiivisesti eteenpäin alueellaan. Heidän kauttaan löytyy monesti asian eteenpäinviemisen kannalta tarpeellisia kontakteja, joihin voidaan rakentaa suhteita ja tätä kautta yhteistyötä. Verkoston rakentamisessa voi hyödyntää esimerkiksi internetin tarjoamia mahdollisuuksia, paikallisista lehdistä ja julkisesti jaetuista raporteista, tilastoista tai pöytäkirjoista saatavaa tietoa sekä jo olemassa olevia verkostoja. Niistä saa myös hyvin tietoa tulevan verkoston toimintaympäristöstä, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmien yleisyydestä sekä palvelu- ja ikärakenteesta. Ennen yhteydenottoa tulee miettiä sopivin yhteydenottotapa. Voisiko yhteyttä ottaa sähköpostitse, puhelimitse vai henkilökohtaisesti paikan päälle menemällä? On myös hyvä miettiä, keneen organisaatiossa tulisi ensiksi ottaa yhteyttä. Voisiko se olla esimerkiksi esimiehenä toimiva henkilö, jolla on päätäntävaltaa ideaan liittyvissä asioissa ja yhteistyön käynnistämisessä? 10 11
7 Yhteinen kieli ja sävel Monesti jo yhteistyötä suunniteltaessa on hyvä miettiä valmiiksi yhteydenotossa esille tuotava ydinviesti, hissipuhe, jossa tuodaan esille kohderyhmätiedon perusasioita. Tutkimuksellinen tieto voi vakuuttaa kuulijan ja antaa kipinän yhteistyölle paremmin kuin musta tuntuu" -tieto. Matkaseuraa koottaessa tulee tarkistaa muun muassa se, onko mukana riittävän monipuolisesti kunnan ja järjestöjen toimijoita ja onko näissä huomioitu eri toimijatasot, kuten esimiestaso ja omaisia kohtaavat työntekijät? Onko tilaa myös asiakkaille ja kokemusasiantuntijoille? Omissa yhteistyöverkostoissamme olemme yhteistyötä aloitettaessa keskustelleet alueellisten toimijoiden kanssa muun muassa näistä aiheista: kunkin toimijan toiminnan tavoitteet, keinot ja henkilöstö omaiskäsitteen ja omaistyön määritelmät kohdattavien omaisten tuen tarpeet ja määrä omaistyön olemassa olevat keinot ja valmiudet omaistyön merkitys ja kehittämistarpeet omaistyön kannalta keskeiset toimijat eli keitä olisi hyvä pyytää mukaan yhteistyöhön. Kumppanuus on hyvä lähtökohta aidolle yhteistyölle. On tärkeää, että eri osallistujat kokevat tulevansa kuulluiksi, arvostetuiksi ja huomioiduiksi ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Nämä seikat muodostavat osallisuuden kokemuksen. Toimiva kommunikointi osallistujien kesken on yksi keskeinen yhteistyön onnistumisen kulmakivi. Osallistujien tullessa mukaan verkostoon eri yhteisöistä voi samoille käsitteille olla erilaisia määritelmiä. Tämän vuoksi on hyvä yhdessä miettiä mitkä ovat toiminnan kannalta keskeiset käsitteet ja antaa niille yhteiset määritelmät. Omaistyössä keskeisiä käsitteitä ovat olleet omainen sekä omais- ja kehittämistyö. Verkostoissa olemme yhdessä keskustelleet ja laatineet näille käsitteille yhteiset määritelmät. Yhteistyölle luo pohjaa myös yhteinen näkemys siitä, että omaistyötä pidetään tärkeänä. Kommunikoinnin tulee olla avointa ja rakentavaa. Asioista voidaan sanoa kriittisestikin kuitenkaan toisia loukkaamatta. Usein näkemysten erilaisuus johtaa lopulta hedelmällisempään tulokseen kuin aina täysin yhdenmukaiset näkemykset. Olennaista on pystyä tuomaan esille omaa näkemystään sekä voida avoimesti kuulla toisten näkemyksiä ja käydä näistä yhteistä 12 13
8 Se on ollut hyvä, että kaikki on ollut samalta alueelta ja on päässyt osallistumaan toimintaan ja suunnitteluun. Ei ole ollut vain ylhäältä ohjautuvaa, vaan on saatu vinkkejä molemmin puolin. keskustelua. Vaaditaan valmiuksia asettaa omat näkemykset uudelleen arvioitaviksi ja huomata, että ne voidaan tarvittaessa korvata tai täydentää uusilla näkemyksillä. Osallistujien sitoutuminen on toinen keskeinen yhteistyön onnistumisen kulmakivi. Osallistujien tulee kokea voivansa vaikuttaa asioihin ja saada hyötyä toiminnasta. Verkoston toimijoiden tuleekin yhdessä määrittää verkoston tavoitteet, niiden saavuttamiseksi käytettävät toimintakeinot, aikataulu, yhteiset pelisäännöt sekä kunkin osallistujan tehtävät. Tarvitaan myös sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnitelma sekä arviointisuunnitelma. Näissä tulee huomioida eri osallistujien näkökulmat. Vaikka kaikilla verkoston toimijoilla onkin vastuu verkoston toiminnasta, on kuitenkin hyvä valita verkostosta joku henkilö tai taho koordinoimaan toimintaa. Koordinointi edistää tavoitteiden saavuttamista. Yhdistyksessämme saatujen kokemusten mukaan koordinointitehtävä on sopinut usein yhdistyksen työntekijälle. Muistilista sovittavista asioista verkoston tavoitteet, toimintakeinot ja resurssit osallistujat ja tehtävät aikataulut (kuten verkoston toiminnan kesto, osallistujien sitoutumisen jakso, toimenpiteiden sijoittuminen, arvioinnin ajankohdat) arviointi ja viestintä työryhmän käytännöt
9 Osallistujien välinen luottamus on kolmas verkoston yhteistyön onnistumisen kulmakivi. Usein yhteistyössä voidaan mennä kehittämisen asiakärki edellä. On kuitenkin tärkeää mahdollistaa myös osallistujien välinen tutustuminen verkostoitumisen edistämiseksi. Verkoston toiminnan aikana osallistujista osa saattaa jäädä pois ja verkostoon tulla uusia toimijoita. Tällöin tulee huolehtia siitä, että myös uudet osallistujat saavat riittävän perehdytyksen ja mahdollisuuden eri toimijoihin tutustumiseen. Verkostoissa pyritään usein saamaan yhteiseen käyttöön toimijoiden niin sanottu hiljainen tieto eli henkilökohtainen, puhumaton, kokemuksellinen ja tilannesidonnainen tieto (Arnkil ym. 2012). Hiljaisen tiedon liikkuminen edellyttää yhteistyötoimijoiden välistä luottamuksellista ilmapiiriä sekä keskinäistä tuntemusta ja sitoutumista tavoitteisiin, käytettäviin keinoihin ja yhteisten ratkaisujen hakemiseen (Järvensivu ym. 2010). Osallistujien välinen luottamus rohkaisee näkemään asioita toisin sekä vahvistaa riskinottokykyä (Jalonen 2011) ja yhdessä kehittämistä. Yhteistyön toimintamuodot tulee miettiä tavoitteiden pohjalta. Käytössä olevat resurssit luovat niille myös tietyt rajat. Yhdessä oppiminen ja kehittäminen mahdollistuvat ottamalla käyttöön yhdessä toteuttavia toimintamuotoja. Usein voidaan pärjätä vähäisilläkin taloudellisilla resursseilla, kun tehdään yhdessä ja yhdistetään osallistujien osaaminen. Projektihan on sujunut esimerkillisellä tavalla. Meillä ei ole ollut mitään huolia tai murheita. On päässyt silleen helpolla, että on ollut helppo tehdä se työ mikä meidän osaksi on asettunut
10 Koen kyllä tulleeni hyvin kuulluksi. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja minä olen osallistunut kaikkiin kokouksiin. Siellä on ollut mahdollista tuoda sitten esille näkökulmia ja ideoita ja kysymyksiä liittyen projektin toimintaan ja niitä on huomioitu ja niistä on keskustelu ja niitä on pohdittu. Omissa yhteistyöverkostoissamme käyttämiämme toimintamuotoja: työryhmät koulutusryhmät yleisötilaisuudet ja luennot järjestötapaamiset lehtiartikkelit suorat tukitoimet (ryhmät, kurssit, virkistystapahtumat). Jotta yhteistyöllä saavutetut toivotut tulokset jäävät alueelle pysyviksi, on jo suunnitteluvaiheessa hyvä miettiä toimivat juurruttamisen tavat. Tämän vuoksi on tärkeää käydä verkoston toimijoiden kesken yhteistä keskustelua ja hyödyntää alueellisten toimijoiden asiantuntemusta. Omissa yhteistyöverkostoissa olemme käyttäneet juurruttamisen tapoina esimerkiksi: pysyvän omaistyöhön keskittyvän työryhmän perustaminen omaistyön kirjalliset ohjeistukset sekä esimerkiksi omaistyöhön liittyvien kysymysten sisällyttäminen käytössä oleviin, asiakastyössä käytettäviin lomakkeisiin omaistyön tavoitteiden kirjaaminen osaksi kunnan strategioita
11 Suunnitelmien toteutus Kun yhteistyölle on luotu yhteiset suuntamerkit, voidaan suunnitelmaa alkaa toteuttaa. Sitä tulee säännöllisesti arvioida saatujen kokemusten pohjalta ja tarvittaessa tehdä muutoksia. Tärkeää on, että verkoston osallistujilla on riittävä taustatuki. Omissa yhteistyöverkostoissamme taustatukena on ollut esimerkiksi: yhdistyksen työntekijä ja/tai kokemusasiantuntija osallistuu organisaatiossa pidettäviin tapaamisiin tai koulutuksiin painettu ja / tai sähköinen materiaali, kuten perehdytysmateriaali ja esitteet tiedotuksen suunnittelu yhdessä, eli miten osallistujat tiedottavat verkoston toiminnasta omassa organisaatiossaan ja alueellaan muutoin On saatu juuri ne hoitopolut. Ne ovat tosi hyviä. Ja ne puheeksi ottamisen mallit ja työvälineet, niitä on tullut käytettyä. Me ollaan otettu arjessa jaksamisen kysymykseksi 65-vuotiaiden terveystarkastusten esitietolomakkeeseen tätä kautta.
12 Maalissa vakiintuneet käytännöt Verkoston yhteistyön päättymisestä on hyvä sopia ajoissa. Yhteistyön loppuvaiheessa arvioidaan verkoston toimintaa kokonaisuutena ja sovitaan tarvittaessa arvioinnista jatkossa. Usein yhteistyöverkostoista rakentuu jo toiminnan aikana myös pidempikestoisia verkostoja, joita voidaan ylläpitää varsinaisen yhteisen työskentelyn jälkeenkin. Verkostoihimme kuuluneet ovat usein halunneet liittyä yhdistyksemme yhteyshenkilöverkostoon, jonka kautta välitämme maksutta jäsenille ajankohtaista tietoa. Heillä on edelleen mahdollisuus myös omaistyön konsultointiin ottamalla yhteyttä Omaisneuvontaan tai suoraan yhdistyksen työntekijöihin. Yhdistyksemme yhteistyöverkostojen arvioinnissa olemme keskittyneet erityisesti näihin: toiminnan merkitys sekä tavoitteiden, toimintakeinojen ja resurssien toimivuus viestinnän toimivuus keskeiset tuotokset, tulokset ja vaikutukset (ennakoidut ja yllättävät), johtopäätökset ja kehittämisehdotukset osallisuus, sitoutuminen ja luottamus. Verkoston toiminnasta on hyvä tehdä myös kirjallinen toiminnan kokoava raportti, joka on osallistujien käytettävissä asiasta tiedottamiseen. Kokemustemme mukaan on tärkeää viedä yhteistyöstä tietoa myös kuntien lautakuntiin ja neuvostoihin. Lähteet Arnkil, T., Koskimies, M. & Pyhäjoki, J. (2012) Hyvien käytäntöjen dialogit: Opas dialogisen kehittämisen ja kulttuurisen muutoksen tueksi. Tampere: Juvenes Print. Jalonen, H. (2011) Innovaatiotoiminnan näkymätön dynamiikka. Teoksessa Jalonen, Harri & Aarva, Kim & Juntunen, Pekka & Laihonen, Harri & Laitinen, Ilpo & Lönnqvist, Antti (2011) Arvoverkkoa kokemassa saaliina tuottavuutta ja innovaatioita. Suomen Kuntaliiton julkaisuja Acta nro 226. Kuntaliiton paino: Helsinki. Ss Järvensivu, T., Nykänen, K. & Rajala, R. (2010) Verkostojohtamisen opas: Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeen julkaisu Versio 1.0 ( ). Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
13 Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry Hämeenkatu 25 A 3. krs Tampere finfamipirkanmaa.fi Omaisneuvonta omaisneuvonta@finfamipirkanmaa.fi 24
Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli
Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n toiminnassa ja myös yhdistyksessä toteutetussa Etsivä omaistyö -projektissa on toiminnan lähtökohtana omaislähtöisyys
LisätiedotJärjestötapaaminen -toimintamalli
1 Järjestötapaaminen -toimintamalli Järjestötapaaminen kehitettiin Etsivä omaistyö -projektissa (2012-2015), joka toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella osana Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotVerkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
LisätiedotVerkostotyö. Heidi Salokangas RIVERIA.FI
Verkostotyö Heidi Salokangas 15.3.2018 Tavoite > Mitä verkostot ovat? > Miten verkostoja johdetaan? Välineitä omaan työkalupakkiin > Mitä hyötyjä verkostoitumisesta on? Dialogi > rakentava keskustelu Kunnioita.
LisätiedotSovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen
Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen Riitta Kinnunen Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2018, Jyväskylä Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan ja etsivän
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotVerkostot kehittämistyössä
Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
Lisätiedotkumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?
Järjestöjen, kuntien ja maakuntien kumppanuus Mistä oikein on kysymys? Kommenttipuheenvuoro Oulu 16.11.2017 Ritva Pihlaja asiantuntija ritva@pihlaja.fi 0400 895 140 Tulevaisuuden kunta Järjestöjen rooli
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA
ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat
LisätiedotMONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
LisätiedotPREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA
PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan
LisätiedotVarhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Loisto
Varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Loisto Loisto-verkosto Opetushallituksen koordinoima varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Mukana 131 kuntaa ja 6 yksityistä varhaiskasvatuksen järjestäjää Loisto
LisätiedotJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela
JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotKohti näkyvää ja vahvaa. järjestöyhteistyötä!
Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä! Sisältö 1. Mikä on Sakke -hanke? 2. Pohjois-Savon Järjestötietopalvelu 3. Työpaja: alustus ja työstäminen 4. Loppukeskustelu Pohjois-Savon järjestöyhteistyön
LisätiedotIrti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö
Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö Käytännön tarkoitus Tavoitteena on edistää ikääntyvien omaisten hyvinvointia, kun heidän läheisellään
LisätiedotEsimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto
Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä
Äidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä Ideapaperi työryhmän työskentelystä Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari 14.9.2005 Jyväskylän
LisätiedotVAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE
VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE Vapaaehtoisen nimi: 1. Vapaaehtoistyö Päivämäärä ja kesto Organisaatio Tehtävät Tarvittavat taidot ja osaaminen 2. Muut koulutukset ja kurssit Päivämäärä Kurssin,
LisätiedotVoimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet
Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet GeroMetron kauden aloitusseminaari 1.3.2017 Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotAsiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja
Asiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja Tehokkuus, järjestäytyminen, vaikuttavuuden parantaminen, jne. 1 Webropol-kysely asiantuntijaryhmien jäsenille Lähetettiin AVIen
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotOmaishoidon kehittämisen vuorovaikutuksellinen toimintatapa Oulun kaupungissa. Minnamaria Salminen Toiminnanjohtaja Oulun seudun omaishoitajat ry
Omaishoidon kehittämisen vuorovaikutuksellinen toimintatapa Oulun kaupungissa Minnamaria Salminen Toiminnanjohtaja Oulun seudun omaishoitajat ry Oulun seudun omaishoitajat ry - vuodesta 1998 Oulun seudun
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 31.1.2019 Kanto-hankkeen tavoitteet Luodaan alueellinen malli ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi Kehitetään
LisätiedotYhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?
Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?
LisätiedotKohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät
LisätiedotKumppanuusterveisiä naapurista Nurmijärveltä Yhteistyössä tulevaisuus 3 seminaari Heidi Puumalainen
Kumppanuusterveisiä naapurista Nurmijärveltä Yhteistyössä tulevaisuus 3 seminaari 7.9.2016 Heidi Puumalainen @yverkosto #yhdistysverkosto Taustasta matkalla kohti kumppanuutta Matkaan lähtemisen taustalla:
LisätiedotKotoutuja kunnassa mitä teen, minne ohjaan, mistä tietoa? Kotouttaminen.fi, InfoFinland.fi, Kotoutumisentukena.fi
Kotoutuja kunnassa mitä teen, minne ohjaan, mistä tietoa? Kotouttaminen.fi, InfoFinland.fi, Kotoutumisentukena.fi Verkko- ja digipalveluita kotoutujille ja kotoutumistoimijoille Kotoutujille ja maahan
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotVerkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotKYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE
LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,
LisätiedotTOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ
TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset uudessa tilanteessa sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kulttuuri- ja taideyhdistyksille olennaista Pirkanmaan
LisätiedotTukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -
Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Avata uusi ikkuna jokaisen työntekijän oman työn tarkastelulle uudesta näkökulmasta. Antaa rohkeutta lähteä rakentamaan uusia yhteistyömuotoja eri
LisätiedotMitä on RAY:n seuranta?
Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotJOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A
Karl-Magnus Spiik 1 JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Tämän mittarin avulla johtoryhmä voi seurata ja kehittää suunnitelmallisesti työskentelyään. Täydellisyyttä tai ehdottomia totuuksia ei etsitä, koska sellaisia
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotPirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla
Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla 4.10.2018 Perhekeskusesite 2019 Valtakunnallinen tiedote perhekeskusesitteestä on julkaistu: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aitiyspakkauksen-perhekeskusmukana-perheesi-elamassa-esite
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotJ Y T R Y Satakunnan järjestöyhteistyöryhmä
J Y T R Y Satakunnan järjestöyhteistyöryhmä TOIMINTAOHJE 2019-2020 HYVÄKSYTTY 15. 1. 2019 02 1. J Y T R Y n t a r k o i t u s j a r a k e n n e Satakunnan järjestöyhteistyöryhmä JYTRY on maakunnan yhdistys-
LisätiedotMonialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät
Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät 31.8.2018 Arja Hastrup, johtava asiantuntija, THL Leena Normia-Ahlsten, erikoissuunnittelija, THL Miksi monialaista arviointia tarvitaan? Arvion
LisätiedotKohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotSaanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotEthical Leadership and Management symposium
www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja
LisätiedotTyöturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen
Työturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö, TTK Tukea toimialojen kehittämiseen aamuseminaari 1.11.2017 klo 8:30-11:00 Työturvallisuuskeskuksen
LisätiedotMaaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina
Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo
LisätiedotOhjaus ja monialainen yhteistyö
Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotMuutostyön tekeminen kunnassa
Muutostyön tekeminen kunnassa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 26.-27.3.2014 / Hakusessa päivät, Rovaniemi Kainuun keittämisosio Kainuun maakunta ja kunnat
LisätiedotTäsmäiskuja hankkeen onnistumisiin
Täsmäiskuja hankkeen onnistumisiin Veronika Honkasalo, Antti Kivijärvi, Tomi Kiilakoski 28.1.2010 24.1.2011 www.nuorisokanuuna.fi 1 Ensimmäinen isku hankkeiden myötä palkattiin monia työntekijöitä ja luotiin
LisätiedotYhteenveto kyselyn tuloksista
Yhteenveto kyselyn tuloksista Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistykset ja kaupungin johdon tapaamiset 2013/6 2014/1 1 Yleistä kyselystä Lähetettiin sähköpostitse n. 50 yhdistykselle tai edustajalle Vastauksia
Lisätiedotwww.omaiset-tampere.fi
www.omaiset-tampere.fi Omaisyhdistysten viiden vuoden yhteistyöprojekti o o Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry FinFami Etelä-Pohjanmaa ry Yhteistyössä julkisen sektorin kanssa o o Varhaistuen
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotVapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS
Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:
LisätiedotMONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI
MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI Pohjois-Savon LAPE yhteiskehittämispäivä 18.4.2018 Laura Nyyssönen, Kuopion kaupunki Päivi Malinen, ISO MISTÄ ON KYSE? Osana maakunnan Lape-muutosohjelmaa ja lastensuojelun
LisätiedotKasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotKASTE-katsaus Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu
KASTE-katsaus 2012-2015 Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu 16.4.2015 Miksi Kaste-ohjelmaa tarvitaan? Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava sosioekonomisten ryhmien väliset erot huono-osaisuus
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö
LisätiedotKoulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue
Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen
LisätiedotKyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta
Kyselyn ensitulokset Lape seminaari 22.8.2017 Anna Saloranta Anna Saloranta Johtamiskorkeakoulu&SOC 22.8.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri
LisätiedotKehittäjäasiakastoiminta
Kehittäjäasiakastoiminta Lapin asiakasosallisuusmalli Ei riitä, että asiakas on osallisena omassa asiakastapahtumassaan ja häntä kuunnellaan. Asiakkaiden osallisuus laajennetaan palvelujen suunnitteluun,
LisätiedotYhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista!
Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista! Verkostotyön keskeiset askeleet Kielten kärkihanke, kieltenopetusta koskevat kokeilut 15.5.2017, Paasitorni Timo Järvensivu KTT, tutkija ja
LisätiedotMielen avain, seuranta- ja arviointikysely
Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely 1.11.2010-31.3.2011 Hyvät Mielen avain -hankkeen osahankkeen edustajat! Tämän Webropol -kyselyn tarkoituksena on seurata hankkeessanne tapahtunutta toimintaa
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry TIETOA Vahvistamme lappilaisten järjestöjen yhteiskunnallista asemaa ja toimintaedellytyksiä kokoamalla,
LisätiedotSenioriKasteen loppuarviointi 08/2016
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset
LisätiedotHankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere
Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari 15.01.2016 Tampere Työpaja: Kanslaisjärjestöjen ja Tampereen kaupungin Kumppanuus 2020 ohjelma - esimerkki yhteistyön mahdollisuudesta!
LisätiedotHankkeen arviointisuunnitelma
1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat
LisätiedotYhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa
Yhteispelillä kohti hyvinvointia Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hanke (Ray 2012-2015)
LisätiedotOsaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit
Lape Pirkanmaa Osaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit, Projektikoordinaattori Pirkanmaan Lape Asiakastyö Osaamis- ja tukikeskus tuottaa itse vaativia palveluja ja hoitoa pienelle ryhmälle asiakkaita,
LisätiedotKumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
LisätiedotRyhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine
Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat
LisätiedotTyöhyvinvoinnin varmistaminen muutosprosessissa
Rasti 3 Henkilöstöfoorumi Työtiimien esitykset tuodaan henkilöstöfoorumiin, jossa esityksiä arvioidaan koko työyhteisön näkökulmista. Sovitaan yhteisesti käyttöön otettavista toimintamalleista. Tarkennetaan
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen ja maakunnan
LisätiedotInnovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa
Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu
LisätiedotHyvien käytäntöjen juurtuminen
Hyvinvointia työstä Hyvien käytäntöjen juurtuminen Mikko Nykänen 11.12.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Hyvän käytännön määritelmä Hankkeen aikana kehitetyt uudet tuotteet, palvelut, mallit,
LisätiedotKunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla
Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla Yhdistystoiminnan tulevaisuus uudessa Päijät-Hämeessä 24.4.2018 Merja Olenius, kunnanjohtaja 24.4.2018 Kunnan toiminta ja yhteistyö yhdistysten kanssa
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotSTARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?
STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotErilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café
Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta
Lisätiedot