Äidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä

Transkriptio

1 Äidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä Ideapaperi työryhmän työskentelystä Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari Jyväskylän yliopistossa

2 Työryhmä 1. Äidinkieli ja kirjallisuus vetäjä: lehtori Katri Savolainen, Joensuun yliopisto sihteeri seminaarissa: tutkija Varpu Tissari, Helsingin yliopisto, Vokke projekti sihteeri seminaarin jälkeen: suunnittelija Hilkka Seppänen, Joensuun yliopisto (Asiasta on sovittava vielä Seppäsen kanssa)

3 Ideapaperi 1. Ketkä osallistuivat työryhmän työskentelyyn? Katri Savolainen, Joensuun yliopisto Sebastian Ekholm, Åbo Akademi/Vasa, Pedagogiska fakulteten Satu Grünthal, Helsingin yliopisto Varpu Tissari, Helsingin yliopisto, Vokke projekti (sihteeri seminaarin aikana) Mikä motivoi osallistumaan? > Eri opettajankoulutusyksiköiden äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta vastaavien yhteistyölle koetaan olevan tarvetta. Mietittävä, mitkä ovat järkevät tavat tehdä yhteistyötä. > Perustana yhteistyölle on sen ymmärtäminen, että yhden ihmisen kapasiteetti ei riitä kaiken mahdollisen hallintaan.

4 2. Mitä yhteistyöhön sitoutunut ryhmä asettaa toimintansa tavoitteeksi? Jonkun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan jonkin erityisen alan asiantuntemuksen jakaminen yhteiseksi hyväksi. Pienten askelten idealla verkostoituminen opettajien kesken: esimerkiksi jo olemassa olevien luentorunkojen ja materiaalien jakaminen ja niistä keskustelu.

5 3. Mitkä ovat työryhmän jatkoyhteistyön odotettavissa olevat tulokset (esim. verkkokurssi, moduuli, verkostoyhteistyön laajentaminen tms.)? Keskustelun aloittaminen ja verkostoitumisen käynnistyminen sekä opettajien erityisasiantuntemuksen kartoittaminen. Tarvetta olisi jakaa ja vaihtaa kokemuksia ja ehkä materiaaliakin: esim. miten tekstitaitoja käsitellään monialaisissa, mikä on teksti käsitys, tekstianalyysin menetelmiä jne. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien kesken voidaan vaihtaa materiaalia luentojen aiheista (esim. kurssirunkoja, mitä kurssit käsittelevät). Keskustelussa nousi useita aiheita, joista voisi aluksi ainakin keskustella ja vähitellen luoda jopa yhteistä materiaalia: Lasten ja nuorten kirjallisuus Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen Luku ja kirjoitustaidon kehittäminen Suomi toisena ja vieraana kielenä Mediakasvatus, elokuva, teatteri ym. Puheviestintä: demoja voidaan tehdä

6 4. Jos joku haluaa panostaa johonkin erityistehtävään jatkoyhteistyössä, mikä se on (verkkomateriaalin suunnittelu ja toteutus, verkkokurssin ohjaus tms.)? Onko jollakin mahdollisesti jo valmista verkkomateriaalia, jota haluaisi kehittää yhteistyössä muiden kanssa? Yhteistyön muodoista ja arvoista on keskusteltava vielä yhdessä verkostoitumista aloitettaessa. Katri Savolainen, Joensuun yliopisto Sebastian Ekholm, Åbo Akademi/Vasa, Pedagogiska fakulteten Satu Grünthal, Helsingin yliopisto, SOKLA Tiedustellaan seuraavien kiinnostus osallistua jatkoyhteistyöhön: +/ Leena Räisänen, Oulun yliopisto, KASOPE +/ Aimo Naukkarinen, Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos +/ Muita asiasta kiinnostuneita, jotka haluavat tehdä yhteistyötä. +/ Mahdollisesti KasVi suunnittelija Hilkka Seppänen, JoY

7 5. Miten työ ryhmässä seminaarin jälkeen jatkuu? Ketkä ovat valmiit jatkamaan työskentelyä tiimissä? Mitkä ovat heidän yhteystietonsa? Kaikki työryhmän työskentelyyn osallistuneet ovat kiinnostuneita yhteistyömahdollisuuksien jatkokehittelystä. Ensin on pohdittava ja keskusteltava arvoista ja toteutusmahdollisuuksista eri yliopistoissa omissa äidinkielen ja kirjallisuuden ryhmissä (jos niitä on). Kartoitetaan muiden henkilöiden asiantuntemusalueita ja kiinnostusta asiantuntemuksen yhdistämiseen Tarvitaan säännöllisiä tapaamisia. Ainedidaktiikan symposiumissa Helsingissä helmikuun alussa 2006 voidaan kokoontua ja miettiä jatkotyöskentelyä. Katri Savolainen laittaa sähköpostilistalle viestin, jossa vielä kerrotaan Jyväskylän seminaarissa tehdyistä ehdotuksista ja suunnitelmista. Laitetaan alustalle esimerkkejä yhteistyön tekemisestä.

8 6. Kuka toimii jatkossa työryhmän yhteyshenkilönä, johon mahdolliset asiasta kiinnostuneet monialaisten opintojen vastuuhenkilöt ja opettajat sekä KasVihankkeen ja Vokke projektin toimijat voivat ottaa yhteyttä? Katri Savolainen, puh , , 7. Keiden asiantuntijoiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa työryhmä haluasi aloittaa yhteistyön? Ensin rakennetaan yhteistyötä oman väen kanssa. Ideoita yhteistyökumppaneiksi on olemassa. 8. Miten ja milloin työryhmä kokoontuu seuraavaksi yhteistyön edistämiseksi? Marraskuun ensimmäinen viikko: keskustelun käynnistäminen alustalla. Työryhmän jäsenet laittavat aloitusviestejä keskustelulle. Tiedotus alustasta lähetetään sähköpostitse äidinkielen ihmisille.

9 9. Mitä ongelmia yhteistyössä on odotettavissa ja miten toimimalla ongelmia voitaisiin minimoida tai ehkäistä? Aineen sisäistä yhteistyötä on ollut melko vähän. Voken jaoksessa useat äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat ovat keskustelleet yhdessä keväällä Äidinkielen ja kirjallisuuden erityisluonne on huomioitava. Pelkoja on olemassa, mikä korostaa kasvokkaisten keskustelujen merkitystä. Kontaktiopetusta perusopetuksessa on vähän, joten sen muuttamista verkko opetukseksi ei pidetty tarpeellisena. Aikataulutuksen ongelma, jos kurssit toteutetaan eri aikaan eri yliopistoissa Verkkoalustalla tapahtuvan yhteistyön aloittaminen voi tuottaa vaikeuksia. Ajan löytäminen kehittämistyöhön on haasteellista.