Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Transkriptio

1 Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto

2 Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo Osallisuus ARJEN TURVA

3 Maaseudun arjen palveluverkostohankkeen taustaa hanke pohjautuu Lapissa vuodesta 2007 lähtien toteutettuun sisäisen turvallisuuden laaja-alaiseen verkostoyhteistyöhön sekä maaseudun Arjen turvaverkosto -hankkeen (4/2009-9/2011) ja Arjen turvaa kunnissa -hankkeen (1/ /2014) tuloksiin. Maaseudun arjen turvaverkosto -hankkeessa mallinnettiin laaja-alaisen hyvinvointi- ja arjen turvallisuuden alueellisen yhteistyön toimintamalli ja Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa vastaava paikallinen yhteistoimintamalli.

4 Maaseudun arjen palveluverkosto- hanke Jalkauttaa Arjenturvaa toimintamallin kuntiin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteena 40 kuntaa. Rahoitus: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja 40 kuntaa Lapista ja Pohjois- Pohjanmaalta Edellyttää kunnalta johdon vahvaa sitoutumista, htvresurssin osoittamista työhön ja hiukan rahallista panostusta Toteutetaan Euroopan maaseuturahaston tuella 93,5% Kustannusarvio , Hankeaika ) Henkilöstö: Marko Palmgren, Verkostojohtaja, Lappi Mirja Kettunen, Verkostokoordinaattori, Lappi Verkostokoordinaattori Pirjo Nikula

5 Arjen turvan toimintamalli Hyvinvointia ja turvallisuutta kuntalaisille - taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Mikä? Arjen turvallisuuden toimintamalli on Lapissa Arjen turva- hankkeessa v kehitetty toimintamalli, jonka avulla eri tahot saadaan toimimaan organisoidusti yhdessä, yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toimintamallia on käytetty hyvin tuloksin kuntien ennaltaehkäisevän hyvinvointi- ja turvallisuustyön tehostamisen. Toimintamalli on valittu Euroopan parhaaksi alueelliseksi toimintamalliksi vuonna European Public Sector Award EPSA Toimintamalli levitetään Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kuntiin Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeessa vuosina

6 Kiteytys arjen turvan toimintamallista 1. Kunnan johto sitoutuu ja nimeää koordinaattorin 2. Kunta ja muut paikalliset resurssinhaltijat valitsevat kehittämiskohteen 3. Kutsutaan koolle olemassa olevat paikalliset ja alueelliset resurssit 4. Rakennetaan palvelukokonaisuus olemassa olevista resursseista ja sovitaan yhteistyössä tehtävistä toimenpiteistä

7 Arjen turvan toimintamallin prosessi kuntatasolla Sitoutuminen Kunnan johto sitoutuu + nimetään koordinaattori 2 vk Kehittämiskohteen valinta Koordinaattori kartoittaa, laaja-alainen työryhmä valitsee 1 kk Paikallisten ja alueellisten resurssien hallinta Lähetetään kutsut toimijatapaamiseen 2 vk Rakennetaan palveluverkosto Pidetään toimijatapaamisia ja toteutetaan toimenpiteitä 6 9 kk Palveluverkoston kattavuuden arviointi Laaja-alainen työryhmä toteaa kattavuuden kokou s Vuodessa läpi ja kohti seuraavaa haastetta

8 Keskeiset johtopäätökset Arjen turvaa kunnissa -toimintamallista Kunnissa on enemmän resursseja käytössä kuin uskotaan. Yhteiset resurssit on mahdollista suunnata tehokkaammin kuntien ja kuntalaisten tueksi. Hankkeet on valjastettava yhteisten tavoitteiden toteutukseen. Kuntajohtajan on otettava johto kokonaisuudesta. Kunnassa tulee olla henkilö, joka tuntee resurssit ja koordinoi yhteistyötä

9 Arjen turvan toimintamallin levittäminen Lapissa 21 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla 4/30 (tilanne , tavoite 20) Pohjois-Pohjanmaan verkostokoordinaattori aloittaa työt Pohjois-Pohjanmaan kuntien rekrytointi

10 Arjen turvaa Case: Pudasjärvi Pudasjärven kaupunki on kehittänyt järjestöjen ja yritysten kanssa uusi yhteistyömalleja. Esimerkiksi työllistämällä on lisätty hoivapalveluja ikäihmisille, perustettu remonttiryhmiä erilaisiin kunnostustöihin ja saatu maisemanhoitoon sekä liikuntapaikkojen huoltotyöhön ryskätöistä pitävää porukkaa. Yhteistyöllä on saatu merkittävää sekä taloudellista että hyvinvointia lisäävää hyötyä: Työllisyyden säästöt kuntaosuuksissa n /vuosi Liikuntapaikat ja reitit yms. n /vuosi Ikäihmisten palvelut ja ruoan jakaminen säästö laitospaikoissa n /vuosi Säästö vuositasolla n

11 Miksi Pudasjärvellä onnistuttiin? 1. Kunnanjohtajalla vahva ote, usko ja halu uuteen toimintamalliin Palvelutuotannosta resurssien ja verkostojen hallintaan 2. Verkosto-/hyvinvointikoordinaattori kunnan työntekijä ja johtoryhmän jäsen 3. Talous: hyvinvoinnin ja työllisyyden lisääminen Elinkeinotoiminta Toimintojen ulkoistaminen = elinvoimaisuuden lisääminen Kilpailuttamisosaaminen paikallisia toimijoita tukevalla tavalla Järjestöt, kyläyhdistykset Kehittämis- ja toiminta-avustusten sitominen kuntalaisten hyvinvointia lisäävien harrastus- ja toimintamahdollisuuksien järjestämiseen sekä mm. latujen ja kenttien ylläpitoon Osallistava budjetointi, sopimuksellisuus järjestöjen kanssa Puskurilainat mm. työllistämiseen ja hankkeiden toteutukseen Työllistämisosaaminen Luovaa yhteistyötä järjestöjen, yritysten ja julkisten toimijoiden välillä

12 Tulevaisuuden kunta Kunta vastaa kuntalaisten hyvinvoinnista ja osallisuudesta sekä kunnan elinvoimasta Maakunta vastaa sote-palveluista Kuntiin hyvinvointia ja työllisyyttä edistäviä yhteistyöverkostoja paikallisista ja alueellisista resursseista Kunta ottaa hyvinvointiin ja elinvoimaan liittyvän kokonaisuuden haltuun, jotta kunta pystyy huolehtimaan kuntalaisistaan ja maakunnasta saadaan tarpeidenmukaisia palveluja Kyse on paikallisten ja alueellisten resurssien järkevästä käytöstä

13

14 Kiitos! Keskustelua ja kysymyksiä Yhteystiedot: - Verkostojohtaja Marko Palmgren - Verkostokoordinaattori Mirja Kettunen (Lappi) - Verkostokoordinaattori Pirjo Nikula (Pohjois-Pohjanmaa) . etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi