A"er the seminar I have felt more confident and op7mis7c about my ability to tackle my everyday challenges. 1 % 0 % Strongly.
|
|
- Anita Aho
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Esa Saarisen Pafos Classic seminaari Seminaari työkyvyn ylläpitämisen, työyhteisötaitojen, oppimisen ja henkisen kasvun sekä johtajuus-, tiimityöskentely- ja vuorovaikutuskykyjen kehittymiseksi Filosofi, prof. Esa Saarisen Pafos-seminaarit kehittävät valmiuksia yhdessä onnistumiseen ja tuloksellisuuteen, parempaan johtajuuteen, muutosvalmiuteen ja uusiutumiseen, työkyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen, yrittävään elämänasenteeseen, oppimaan oppimiseen, arjen luovuuteen sekä yhteisöllisesti rikastavaan tuottavuuteen. Seminaarien työmenetelmät koostuvat luennoista, pienryhmätyöskentelyistä sekä yksilökohtaisista pohdinnoista. Opetuksen ja työskentelyn perustana ovat fil.tri, Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun Tuotantotalouden laitoksen professorin Esa Saarisen ja hänen johtamansa yrityksen Muutostehdas Oy:n kehittämät pedagogiset opetusmetodit ja henkisiä valmiuksia kohottavat valmennuskäytännöt, joita on vuodesta 2001 käytetty Aalto-yliopiston (aikaisemmin Teknillisen korkeakoulun) opetusohjelmassa. Kyseisiä erittäin tuloksellisiksi todettuja ja tieteellisesti perusteltuja koulutus- ja valmennusmenetelmiä on kehitetty ja sovellettu yli 20 vuotta. Niitä on menestyksellisesti viety käytäntöön noin 30 maassa eri yritysten ja organisaatioiden koulutusohjelmissa ja valmennuksissa. Suomessa mm. Nokia Oyj:ssä, UPM-Kymmene Oyj:ssä, Orion Oyj:ssä, Ahlström Oyj:ssä, Deloitte & Touche Oy:ssä, Marimekko Oyj:ssä, Kone Oyj:ssä, Outotec Oyj:ssä, Valio Oy:ssä, Valtioneuvostossa, lukuisissa kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen sekä erilaisten PK-yritysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Esa Saarisen opetus- ja seminaarimenetelmien vaikutus: Talouselämä-lehden tekemän kartoituksen perusteella (Talouselämä 3/2011) Esa Saarinen on Tero J. Kauppisen ohella suomalaiseen johtajuuteen eniten vaikuttanut kouluttaja Pafos-seminaareihin on osallistunut maamme keskeisiä vaikuttajia ja yritysjohtajia, mutta Saarisen metodiikan kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen vuoksi vaikuttavuus ulottuu ihmisiin heidän työ- tai opintotehtäviinsä katsomatta. Esa Saarisen vaikuttavuuspedagogiikan moniulotteista kantavuutta painottavat myös yritysjohtajat Matti Alahuhta, Jorma Ollila ja Pertti Korhonen Esa Saarisen 60-vuotisjuhlaseminaarin puheenvuoroissaan ja samassa yhteydessä ilmestyneessä kirjassa Esa Saarinen elämän filosofi tunnettujen amerikkalaisprofessoreitten Howard Gardner, Bill Damon ja Anne Colby talousnobelisti Edmund Phelpsin ohella. Heinä-syyskuussa 2011 toteutetussa seminaarisarjassa eräässä globaalisti toimivassa suomalaisessa pörssiyrityksessä Saarisen menetelmin toteutettujen seminaarien vaikutuksesta todettiin kyselytutkimuksella (n= 170, mukana osallistujia 8:sta maasta edustaen yli 20 kansallisuutta) seuraavaa: A"er the seminar I have felt more confident and op7mis7c about my ability to tackle my everyday challenges. 1 % 0 % Strongly 12 % 27 % A"er the seminar I have felt more conscious about how my ac7ons influence other people. 28 % 1 % 1 % 16 % Strongly 60 % Neither Agree nor 54 % Neither Agree nor Agree 1
2 A"er the seminar I have felt like we are focusing more on solu7ons than on problems. A"er the seminar I have been more confident of my ability to grow as a human being. 1 % 3 % Strongly 1 % 1 % Strongly 16 % 20 % 19 % 35 % Neither Agree nor Neither Agree nor 45 % Agree 59 % Agree Strongly Agree Strongly Agree Saarisen menetelmien ytimessä on osallistujan oman ajatteluprosessin erittäin intensiivinen aktivoiminen. Tästä aktivoitumisesta käynnistyy osallistujan sisäinen dialogi sekä uudistuminen hänen omista lähtökohdistaan käsin, siis tavalla joka tutkimuksissa on todettu erityisen kaukovaikutteiseksi. Ideana ei ole opiskella Esa Saarisen johtamista, työssä onnistumista tai vuorovaikutusta koskevia ajatuksia tai niitä koskevia teorioita, vaan saada luennoista avauksia ja näköaloja omille ajatuksille. Tämä edellyttää aikaa prosessoida omia ajatuksia, mihin seminaari luo hallitut ja jäsentyneet puitteet. Tieteellinen tutkimusaineisto ja yleinen elämänkokemus osoittavat, että aito, kestävä uudistuminen ja työkyvykkyyden vahvistuminen edellyttävät henkilökohtaista ja elävästi sisäistynyttä suhdetta tuottavuuden inhimillisiin avainteemoihin kuten yhteistyö, yrittäminen, vastuunotto, toisista välittäminen ja yhdessä onnistuminen. Pelkästään luennoilla jaetun tiedon kuunteleminen ei ole tehokas työssä uudistumisen ja oman työkyvyn ylläpitämisen menetelmä. Oman sisäisen motivaation vahvistuminen ja arvokkaiksi koettujen avainteemojen sisäistäminen luovat henkistä lujuutta, mikä puolestaan kytkeytyy työssä uudistumiseen. Näissä tavoitteissa liiallinen ulkoinen ohjaavuus kääntyy uudistumista ja oppimista vastaan. Jotta eheytymistä voi tapahtua, professorit Deci ja Ryan kirjoittavat laajassa katsausartikkelissaan vuodelta 2000, yksilöllä täytyy olla mahdollisuus vapaasti prosessoida ja vahvistaa ilmaistuja arvoja ja säännöksiä (ja muuttaa niitä jos tarpeen). Ylenmääräiset ulkoiset paineet, säätelyt ja arvioinnit eivät vahvista, vaan pikemminkin näyttävät heikentävän aktiivista rakentavuuden prosessia, jossa annetaan henkilökohtaista merkitystä ja arvoa opituille säätelyille. (Psychological Inquiry, 2000). Arkikielellä ilmaisten: vakuuttuessaan omaehtoisesti työssä uudistumisen merkityksestä, uudistuminen vauhdittuu ja saa syvyyttä. Yleisesti hyväksytyn, tieteellisesti perustellun käsityksen mukaan reflektiivisyys ja metakognitio (ajattelun ajattelu) ovat ratkaisevan tärkeitä oppimisen ja toimimisen kehittämisen työvälineitä eri tehtävissä. Sisäistämisen prosessit edellyttävät tilaisuutta prosessoida riittävän vapaasti ja omakohtaisesti työkyvyn ylläpitämisen ja oman uudistumisen perusteemoja. Tällaiselle prosessoinnille ja reflektiivisyydelle Pafos-seminaari tarjoaa ympäristön, minkä teho on todettu toistuvasti mitä erilaisempien osallistujien toimesta erittäin suureksi ja kustannustehokkaaksi. Ajankäyttö seminaarissa Pafos-seminaarin työkyvykkyyttä voimistava vaikutus rakentuu kokonaisuudelle, missä osallistujan reflektiivinen ajattelu, omakohtainen kognitiivinen prosessointi ja uusia näkökulmia 2
3 työstävä pohdinta aktivoituvat henkisen uudistumisen tueksi. Erittäin tärkeä osa seminaarin uudistavaa vaikutusta perustuu omakohtaisille reflektioille ja toisten seminaarilaisten kanssa käytäville keskusteluille luentotilanteessa ja sen ulkopuolella. Päivittäisen perusteellisen ja erittäin intensiivisten viiden tunnin luentojakson lisäksi osallistuja käyttää suurimman osan valveillaoloajastaan työkyvyn ylläpitämistä vahvistavaan henkiseen toimintaan: yhteensä keskimäärin 5 tuntia (luennot) plus 5-6 tuntia (prosessointi yksin ja ryhmissä, mistä noin 1,5 tuntia ns. dialogiryhmässä). Koska ideana on luoda intensiiviympäristö henkilökohtaisille oivalluksille, oman sisäisen motivaation vahvistumiselle ja avainteemojen sisäistämiselle, yksilöstä itsestään omaehtoisesti ohjautuvalle reflektiolle ja prosessoinnille on varattu riittävästi aikaa. Seminaaripäivät ovat siis vähintään 10 tunnin mittaisia viitenä päivänä. Seminaarin päättävänä sisältöjen sulattelu- ja yhteenvetopäivänä ei ole luentoja. Ajattelun syventämisen psykologian kannalta tarkoituksenmukaista on, että päätöspäivä omistetaan teemojen sulattelulle ilman erikseen tuotettuja lisäsisältöjä. Osallistuja prosessoi viikon antia. Tämä varmistaa seminaarin pitkäkestoisen vaikuttavuuden. Pafos-seminaarin synnyttämä työkyvyn vahvistumisen ja henkisen uudistumisen prosessi rakentuvat kolmelle toisiaan tukevalle, kiinteästi toisiinsa kytkeytyvälle, tieteellisesti perustellulle ja toisiaan rikastavalle pedagogiselle tukijalalle: 1. Esa Saarisen erittäin stimuloivat luennot, jotka yhdistävät monialaisen tieteellisen perustan (filosofia, psykologia, positiivinen organisaatiotutkimus, tunteiden tutkimus, vuorovaikutustutkimus, kognitiotiede, sosiaalipsykologia, varhaisen kasvun tutkimus, musiikkianalyysi, systeemiajattelu) ja esimerkkitekniikalle perustuvan assosiaatiotyöskentelyn sekä näkökulmien moninaistamistekniikan kokemuksellisesti ja elämyksellisesti rikastavaksi kokonaisuudeksi. 2. Seminaarin osanottajien keskinäinen dialogi. 3. Seminaarin osallistujan henkilökohtainen reflektio ja yksilökohtainen pohdinta. Seminaarin voimakkaasti aktivoidulle reflektiivisyydelle perustuva työmenetelmä saa erittäin vahvaa lisätukea siitä, että osallistujat elävät koko seminaarin ajan irrallaan omista arkisista suorituspaineistaan ja niihin liittyvistä ajattelu-, puhe- ja vuorovaikutuskäytännöistä. Tämän mukaisesti ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa seminaaria kotimaassa, missä osallistuja olisi altistettuna tavanomaisille informaatiokoodeille seminaarin uudistamispyrkimyksiä hidastavasti. Valmennuskokonaisuuden toimivuuden varmistamiseksi se on rakennettu kustannustehokkaan valmismatkapaketin päälle. Ratkaisun käytännön toimivuus ja pedagoginen voima on toistuvasti todettu kotimaassa järjestettyjä ja lyhytkestoisempia seminaareja selkeästi vaikuttavammaksi ja myös kustannuksiltaan kilpailukykyiseksi. Realistista positiivisuutta ja kokonaisvaltaista ihmisnäkemystä painottavan seminaarin tavoitteena on osallistujan työkyvyn ylläpitäminen, ajattelun uudistuminen, ihmisenä olemisen kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja hyödyntäminen omaehtoisen, sisäisen motiivipohjan vahvistumisen kautta sekä osallistujan yhteistyökykyjen vahvistuminen. Seminaari käynnistää osallistujassa Avarra ja rakenna prosesseja (Fredricksonin Broaden and build teorian mielessä). Näitä uudistumiseen, pitkän aikavälin onnistumiseen ja luovuuteen liittyviä prosesseja positiivinen organisaatiotutkimus voimakkaasti on tähdentänyt viime vuosina. Avartuessaan ja rakentuessaan henkisissä voimavaroissaan osallistuja vahvistaa ja uudistaa työssä selviytymistään ja työssä onnistumistaan pitkäkestoisesti. Seminaarin toteutunut ohjelma Aamulento Pafokselle ja asettuminen hotelleihin. Klo Seminaarijaksot 1-2 Seminaarin osallistujat Seminaarin työmuodot Ajattelun uudistaminen. Ajattelun ajattelu. 3
4 Hienovaraisen muutoksen filosofia Anna mahdollisuudelle mahdollisuus -metodologia Vaihtoehtojen filosofia Lähivaikuttavuuden dynamiikka ja hyväntahtoisuuden metodiikka Itsestään selvän tekeminen näkyväksi Hellän dynaaminen kohtaamistekniikka vuorovaikutuksessa ja ajattelussa Dialoginen illallinen. Power-sleep-periaate ja käytäntö Klo Luentojakso 3 Kokonaisuuden toimivuus teema. Kätketyt voimavarat Läpimurtoajattelu Arvonanto taitona ja kehittämisen kohteena Tehtävällis-suorituksellisen elämänasenteen kaventavuus Ylärekisteriajattelu ja viitepisteiden ylöskohottamisen metodiikka Docrates-klinikan esimerkki Alarekisteriajattelun huomaamaton ylivalta Negatiivisen tunnemaailman erillisyys positiiviseen nähden. Negatiivisuus kaventaa periaate evoluutioajattelun valossa Pafos-prosessin mahdollisuudet yhteiskokemuksellisena ajatteluna toisten kanssa ja ylärekisterin ehdoin Negatiivisen managerointi vs. Positiivisen johtaminen Klo Luentojakso 4 Pafos-viikon kolme pääperiaatetta Läsnäolotaidon kehittäminen Rinnalla oleminen inhimillisenä perusyhteytenä Maaginen noste ilmiönä ja koettuna mahdollisuutena, johon voidaan vaikuttaa Domingo/Mehta esimerkin opetukset Kahvitauko ja aamupäivän dialoginen pohdinta Klo Luentojakso 5 Rakenteiden siirtyvyyden laki Viivelähtö-ajattelu Ottaa pallo alas kielikuva Aplodit Äidille ja lausumattomat kiitokset C-15 tekniikka Klo Luentojakso 6 Ilmiöiden ujouden laki Toisen vahvistaminen Bruce Springsteen ja elämän kauneuden paluu Plusnapa ja miinusnapa Klo Lounasdialogit vapaamuotoisissa ryhmissä Klo Dialogiryhmät käsittelevät päivän teemoja klo Luentojakso 7 Samuraiperiaatteet Raimo Helminen ja kokonaisuuden hahmottaminen Näkymätön toinen Merkitysherkkyyksien kyvykkyys kehitysteemana Tulkinnan väistämättömyys 4
5 Salaisen palvelun päällikkö -esimerkki: viitekehyksen uudistaminen Paavo Nurmi ja arvonannon voima Klo Luentojakso 8 Systeemiäly: toimivuuden tarkastelu systeemin sisältä herkkyydet ja tuntumallisuudet huomioiden Systeemiälyn periaatteet 1-8 Pelon taikapiiri Naisen tuoksu esimerkki Pihtaamisen koston kierre Klo Kahvitauko ja keskustelu luentojakson 8 teemoista Klo Luentojakso 9 Nelson Mandela ja mikromuutos Sanojen voima Hahmota asioiden laajempi kuva. Päivieni valo -ajattelu Henkilökohtainen esimerkki Klo Luentojakso filosofia Majesteetti-ajattelu Arvonannon katse: Lady Gaga ja Elton John Klo Lounasdialogit vapaamuotoisissa ryhmissä Klo Yhteiskokemuksellinen risteily yhteishengen kohottajana, reflektiivisen keskustelun mahdollistajana sekä fyysisen kokemuksellisuuden ja heittäytyvyysajattelun ilmentäjänä Klo Luentojakso 11 Näkökulman vaihto Sisäinen pöpöttäjä Ehkä -metodiikka Runsauden kokemus Sokraattinen perinne Jeesuksen leipä ajattelu Klo Luentojakso 12 Virtaavuus: Proud Mary ja Tina Turner esimerkkeinä Syttyminen ja innostus: Kirsti Paakkanen esimerkkinä Esineellistävät ajattelutavat Lammio ja ohjelmaihmisyyden uhka Kahvitauko ja aamupäivän dialoginen pohdinta Klo Luentojakso 13 Tove Jansson ja ainutkertaisuuden logiikka Elämän hauraus Rouva Askola ja sydämen ääni Klo Luentojakso 14 Kuningatar ja ylärekisterin sanasto Muhammed Ali ja ratkaisut kehäköysien ulkopuolelta 5
6 Uskallus elämänfilosofisena asenteena Klo Lounasdialogit vapaamuotoisissa ryhmissä Klo Dialogiryhmät käsittelevät päivän teemoja Klo Luentojakso 15 Kiltteyden hohto Vauvabriljnassi Kahdensuuntainen vaikutus Yksisuuntaisen vaikuttavuusajattelun yksipuolisuus ja kaventavuus Leif Segerstam ja Sibeliuksen ensimmäinen sinfonia Klo Luentojakso 16 Epälineaariset kehityshypyt Vincent Vegan filosofia Syyllisten etsiminen itsen ulkopuolelta Kohottuvuuden idea Kahvitauko ja aamupäivän dialoginen pohdinta Luentojakso 17 Winston Wolf ja ratkaisukeskeinen ajattelu On/off Ajattelemattomuus Bad is stronger than good Alarekisterin uhka Luentojakso 18 Suositteellisuus vs. Välittämslogiikka Unelmat Mestareitten kohtaaminen Ali ja Dream Team paradigma Ryöväri ristillä Klo Lounasdialogit vapaamuotoisissa ryhmissä Klo Dialogiryhmät käsittelevät päivän teemoja Klo Luentojakso 19 Parempi ajattelu tuottaa parempaa elämää Reiluus. Leila ja New Yorkin lento 1.2. vs. 0.8 Prososiaalisuuden tiede Klo Luentojakso 20 Uomaelämä Itäkeskusesimerkki Freddie Mercury ja Montserrat Caballe: kukoistuskatse ja heittäytyminen Klo Kahvitauko ja aamupäivän dialoginen pohdinta Klo Luentojakso 21 Kehittyminen väärään suuntaan : Kirsti Paakkasen Saarijärvi-kokemus Kill Bill: Äidin rohkeus tulevan sukupolven hyväksi Yhteismitattomat filet 6
7 Akateemikon kirje Klo Luentojakso 22 ja seminaarin päätös Platon-salissa Valinnan ihme. Kulkuri ja joutsen metafora Kuuntelufokusointitekniikka Eversti Bäckman ja Mannerheimin savuke. Tähtitaival, Myhinpään pikataival, Pasi ja Kimmo joutsenina (Ari Vatanen) Pensaspalo-metafora ja keppihyypiöt Taisteluhelikopteri Pafoksen suunnalta tutkalinjan alta: merkityksellinen elämä toisia varten Finlandia Kukoistusdiplomit ja kukoistuksen yhteisöllinen, nöyrän dynaaminen rakkaudellisuusfilosofia Kunniakuja Jääkiekkojoukkue pukukopissa loppuotteluvoiton jälkeen ajattelu Yhteyksellinen taikapiiri Sankarit Loppuirroittelu. Porilaisten marssi Klo Dialoginen myöhäislounas Klo Dialoginen päättäjäisillallinen Demokritos-tavernassa Henkilökohtainen prosessointi Dialoginen yhteisillallinen Pafos Amathus Beach hotellissa Paluu Suomeen aamukoneella. 7
A"er the seminar I have felt more confident and op;mis;c about my ability to tackle my everyday challenges. Strongly. Disagree
Esa Saarisen Pafos Classic seminaari 2.-9.10.2012 Seminaari työkyvyn uudistamisen ja vahvistamisen, työyhteisötaitojen, oppimisen ja henkisen kasvun sekä johtajuus-, tiimityöskentely- ja vuorovaikutuskykyjen
A"er the seminar I have felt more confident and op;mis;c about my ability to tackle my everyday challenges. Strongly. Disagree.
Esa Saarisen Pafos Tulenkantajat seminaari 10.7.-17.7.2012 Seminaarin merkitys työkyvyn uudistamisen ja vahvistamisen, työyhteisötaitojen, oppimisen ja henkisen kasvun sekä johtajuus- ja vuorovaikutuskykyjen
Esa Saarisen seminaarimenetelmien vaikuttavuus
Esa Saarisen Pafos Classic seminaari 23.-30.9.2017 Seminaari yrittäjyysvoiman, työkyvyn ylläpitämisen, työyhteisötaitojen, oppimisen ja henkisen kasvun sekä johtajuus-, tiimityöskentely- ja vuorovaikutuskykyjen
Esa Saarisen seminaarimenetelmien vaikuttavuus
Esa Saarisen Pafos Tulenkantajat seminaari 3.-10.6.2017 Seminaari yrittäjyysvoiman, työkyvyn ylläpitämisen, työyhteisötaitojen, oppimisen ja henkisen kasvun sekä johtajuus-, tiimityöskentely- ja vuorovaikutuskykyjen
Esa Saarisen seminaarimenetelmien vaikuttavuus
Esa Saarisen Pafos Tulenkantajat seminaari 9.-16.6.2018 Seminaari yrittäjyysvoiman, työkyvyn ylläpitämisen, työyhteisötaitojen, oppimisen ja henkisen kasvun sekä johtajuus-, tiimityöskentely- ja vuorovaikutuskykyjen
Esa Saarisen seminaarimenetelmien vaikuttavuus
Esa Saarisen Pafos Classic seminaari 21.-28.9.2019 Seminaari yrittäjyysvoiman, työkyvyn ylläpitämisen, työyhteisötaitojen, oppimisen ja henkisen kasvun sekä johtajuus-, tiimityöskentely- ja vuorovaikutuskykyjen
Esa Saarisen seminaarimenetelmien vaikuttavuus
Esa Saarisen Pafos Classic seminaari 22.-29.9.2018 Seminaari yrittäjyysvoiman, työkyvyn ylläpitämisen, työyhteisötaitojen, oppimisen ja henkisen kasvun sekä johtajuus-, tiimityöskentely- ja vuorovaikutuskykyjen
Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly
Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento V S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Hyväenteisyys 1 Omaa ajattelua
Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio
Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa
Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 2: Rinnalla
Filosofia ja systeemiajattelu Luento 2: Rinnalla Filosofi Esa Saarinen Prof., Tuotantotalouden laitos, Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto, Aalto-sali 24.1.2018 Työmenetelmät 1. Henkilökohtainen
Filosofia ja systeemiajattelu
Filosofia ja systeemiajattelu Luento 3 Wonderwall Filosofi Esa Saarinen Prof., tuotantotalous, SCI Aalto-yliopisto, Aalto-sali 1.2.2017 Saatamme käyttää itseämme hämmästyttävän kapeasti 1. Arvonantajina
Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, henkinen kasvu ja systeemiäly. Luento 1 Täysillä tänä keväänä
Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, henkinen kasvu ja systeemiäly Luento 1 Täysillä tänä keväänä Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Dipoli, sali 1 22.1.2014 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L,
Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly
Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento II, unplugged S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Raphael: School of
Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!
1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe. Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014 Muistutuksena vielä, että tavoitteena ei ole ensisijaisesti tarjota uutta tietoa
HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka
HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää
Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly. Luento 1 Täysillä tekemisen filosofia
Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly Luento 1 Täysillä tekemisen filosofia Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Dipoli, sali 1 23.1.2013 Filosofia ja systeemiajattelu
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Luento IV Teknillinen korkeakoulu
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Luento IV Teknillinen korkeakoulu 4.3.2009 1 Kertaus avainteemoista Ajattelun liike /Hellän dynaaminen metodiikka / Elämänfilosofia / Ehkä / Tunteet ajattelun
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Rakkaus. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu luento VII / 31.3.2010 Rakkaus Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Tekojen ulottuvuus: Rakkautta ei ole ilman rakkaudellisia tekoja Uskon ulottuvuus:
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly. Luento 2 Vincent Vega ja seuraava vaihe
Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly Luento 2 Vincent Vega ja seuraava vaihe Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Dipoli, sali 1 30.1.2013 Muistutuksena: tavoitteena
Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 4: Systeemi 1 ja 2
Filosofia ja systeemiajattelu Luento 4: Systeemi 1 ja 2 Filosofi Esa Saarinen Prof., Tuotantotalouden laitos, Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto, Aalto-sali 7.2.2018 Tilanne Miamissa Neoclassical
Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 8: Kokonaisuuden filosofia
Filosofia ja systeemiajattelu Luento 8: Kokonaisuuden filosofia Filosofi Esa Saarinen Prof., Tuotantotalouden laitos, Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto, Aalto-sali 14.3.2018 Tapahtui Naisten päivänä
Filosofia ja systeemiajattelu. Esa Saarinen Aalto-yliopisto,
Filosofia ja systeemiajattelu Sininen ja punainen pilleri Esa Saarinen Aalto-yliopisto, 25.1.2012 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L, V) Mat-2.1197/TU-53.1150 Aihe: Elämänfilosofia, kukoistus ja systeemiäly
Kohti ihmistenvälisyyttä
1 Heikki Peltola 12.8.2013 Kohti ihmistenvälisyyttä Esa Saarisen johtamisfilosofian kehitys Se Esa Saarinen, johon tutustuin hotelli Strandin aulassa 26. syyskuuta 1990, esitti, että johto nöyryyttää henkilöstöä
Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista
Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille
Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma
SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille
Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline
Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut
Tavoitteellista vuorovaikutusta
Sinun valmentajasi elinikäinen kehittyminen Tavoitteellista vuorovaikutusta Olemme kasvaneet 10 vuodessa yksilöiden kouluttajasta ryhmien ja organisaatioiden kehittäjäksi. Toimintamme perusta on kehittämämme
Filosofia ja systeemiajattelu
Filosofia ja systeemiajattelu Luento 1 Äärirajoille 2016 Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Aalto-sali 20.1.2016 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L, V) TU-A1150 / MS-C2197 Elämänfilosofia, kokemuksesta
Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)
Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan
Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja
Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
Lean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),
LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori
Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Oppimisprosessi Kansallisesti sosiaali- ja terveys- ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä johdettu Alueellisiin tarpeisiin räätälöity Lasten ja nuorten hyvinvoinnin
HR-ryhmäcoaching syksyllä 2018
HR-ryhmäcoaching syksyllä 2018 Voimaa ja vaikuttavuutta HR-työhön Uusi ryhmä starttaa 24.8.2018 Ilmoittaudu 15.6. mennessä Riitta Perttilä, Novetos Oy riitta.perttila@novetos.fi p. +358 50 549 2797 HR-ryhmäcoaching
Inspiroivat oppimisympäristöt?
Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta
ESIMIESVALMENNUS ENTISTÄ TIETOISEMPAAN JOHTAJUUTEEN!
ESIMIESVALMENNUS ENTISTÄ TIETOISEMPAAN JOHTAJUUTEEN! Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! HYVÄ JOHTAJA JA ESIMIES! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia
Tulevaisuuden suunta. Raportti Tulenkantajat huippuseminaarista 2005
Tulevaisuuden suunta. Raportti Tulenkantajat huippuseminaarista 2005 Tulenkantajat huippuseminaari järjestettiin toista kertaa Kyproksen Pafoksella 20.-27.7.2005. Seminaarin 102 osallistujan joukossa
TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)
MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset
Aikuisten museo. Aikuisten museo
Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014
Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 JOHTAMISKORKEAKOULU Kehittämis- ja työnohjauspalvelut Seija Strömberg TNJ Leading Partners www.dinno.fi www.dinno.fi Dinnon monitieteinen teoreettinen
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
Kohti ammatillista huippuosaamista
Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Esa Saarinen. Aalto-yliopisto kevät 2011
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto kevät 2011 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 Aihe: Elämänfilosofia, kompleksisuus ja systeemiäly 26.1. Noste 2.2.
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN
YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 21.2.2017 Pirkko Siklander, Apulaisprofessori pirkko.siklander@ulapland.fi Lapin yliopisto, KTK TIIMIEN
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
Filosofia ja systeemiajattelu
Filosofia ja systeemiajattelu Luento 7 Bad Romance III Filosofi Esa Saarinen Prof., tuotantotalous, SCI Aalto-yliopisto, Aalto-sali 8.3.2017 5-vuotiaan mieli 1. Innostus oletusarvona 2. Luottamus elämän
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta
Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Opettamisesta osaamiseen Jaana Holvikivi Monikulttuurisuus Metropoliassa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat) Vilkas opiskelija-
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa
Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa Toimintakulttuurin muutos -seminaari 31.10.2017 1 31.10.2017 Yleinen systeemiteoria lähtökohta systeemiselle ajattelulle Systeemiteorian näkökulmasta
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä
ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä Jari Kolehmainen & Valtteri Laasonen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Sente Millä eväillä uudistutaan innovaatiopolitiikan
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor
8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM
Merkityksellisyyden johtamisesta Merja Fischer, TkT, KTM 2.6.2015 Ihmisiä motivoi eniten edistyminen merkityksellisessä työssä Fischer & Vainio 2014 Ihmiset haluavat olla synnyttämässä jotain itseään suurempaa.
Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.
Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen
Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko
Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan
Koulutusjohtamisen perusopinnot 25 op
Koulutusjohtamisen perusopinnot 25 op Opetussuunnitelma on hyväksytty Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 30.3.2017 Koulutuksen lähtökohdat Koulutusjohtamisen
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula
Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015
Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava
Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa
TYÖSUOJELURAHASTON TUOTTEISTAMISPROJEKTI NRO TONY DUNDERFELT DIALOGIA OY
MHTT MIELEN HYVINVOINTITREENIT TYÖELÄMÄSSÄ TYÖSUOJELURAHASTON TUOTTEISTAMISPROJEKTI NRO 115330 TONY DUNDERFELT DIALOGIA OY Kestävä, kilpailukykyinen tietoyhteiskunta ei ole mahdollinen ilman kestävää mielenterveyttä.
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy
Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset
Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017
Eveliina Salonen INTUITIO Ja TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa INTUITIO JA TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Shopista: https://shop.almatalent.fi Copyright 2017 Talentum
Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten
Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Yleisesittely Tiedekunnat ja koulutusvolyymit Neljä tiedekuntaa Kasvatustieteiden Oikeustieteiden Taiteiden ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin
A lyka s kunta - avoin, luova, virheet tunnistava ja uutta oppiva
A lyka s kunta - avoin, luova, virheet tunnistava ja uutta oppiva Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu/ Tampereen yliopisto Jari.stenvall@uta.fi Sisältö Miltä älykkäiden kuntien kehittämispolitiikka
Opetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
Sinustako työnohjaaja?
Sinustako työnohjaaja? Eivor Wallinvirta, TtT Vastuukouluttaja, työnohjaaja (STOry) Maria Lindroos, psykologi Vastuukouluttaja, työnohjaaja Maria Akatemia ry Valtakunnallinen yleishyödyllinen asiantuntija-