Asia EU/OSA; Komission tiedonanto väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä

Transkriptio

1 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM PO Puiro Johanna(SM) Asia EU/OSA; Komission tiedonanto väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi 14 kesäkuuta 2016 tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä. Komissio esitteli tiedonannon väkivaltaisen ekstremismin ehkäisemistoimista koulutuskomitealle. Koulutuskomitea koordinoi tiedonannon käsittelyä ja tiedonantoa koskevat päätelmät on tarkoitus hyväksyä koulutusneuvostossa Muut neuvoston työryhmät käsittelevät toimialaansa kuuluvat asiat ja lausuvat koulutuskomitealle. Suomi suhtautuu komission tiedonantoon lähtökohtaisesti myönteisesti. Joidenkin komission ehdotusten osalta Suomi kaipaa lisätietoja ja tarkennuksia. Suomi pitää tärkeänä, että tiedonannon eri kohdissa korostetaan jäsenmaiden sitoutumista yhteisiin arvoihin ja niiden välittämiseen. Valmius muuttaa painopisteitä ja reagoida nopeasti tarvittaessa on tärkeää, koska väkivaltainen radikalisoituminen muuttaa nopeasti muotoaan. Suomi pitää hyvänä, että EU jatkaa jäsenvaltioiden toimien tukemista väkivaltaisen radikalisoitumisen torjunnassa. Samalla on tärkeää tunnistaa eri jäsenvaltioiden kansalliset tarpeet, tilanteet ja olemassa olevat toimintatavat ja rakenteet. Suomessa paikallistoimijoiden roolia väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa pidetään tiedonannon tapaan erittäin tärkeänä. Yhtälailla tärkeänä pidetään myös jäsenvaltioiden roolia paikallistoimijoiden toimien ohjauksessa ja resurssien turvaamisessa. Tiedonannon eri erityisalueita koskevissa toimenpideehdotuksissa korostuu radikalisoitumisen torjuntaverkoston (RAN) osaamiskeskuksen rooli jäsenvaltioiden tukena. Suomi on suhtautunut myönteisesti RANverkoston toimintaan osallistumalla sen toimintaan aktiivisesti alusta lähtien. Suomi on tyytyväinen RAN verkoston toimintaan,

2 2(8) mutta haluaa kuitenkin tuoda esille myös kehittämiskohteita. Lähtökohtana tulisi olla, että työmenetelmiä ja toimintaa kehitetään suurempina kokonaisuuksina, kuten työyhteisöjen, toimialojen ja paikallisten ja kansallisten strategioiden ja muiden suunnitelmien ohjaamina. Suomi korostaa, että RAN verkoston toiminnassa tulisi pyrkiä yksittäisten työntekijöiden osaamisen kehittämisen lisäksi myös kehittämään pysyviä valmiuksia väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyssä. RANverkoston toiminta on laajentunut nopeasti. Suomi pitää tärkeänä, että RAN keskittyy jatkossa erityisesti niihin toimiin, joissa se pystyy saavuttamaan jäsenmaiden kannalta parhaita tuloksia ja eniten vaikuttavuutta. Suomi pitää myös tärkeänä, että RANverkoston toiminnan avoimuutta ja tulosraportointia jäsenmaille vahvistetaan ja lisätään. Tulee varoa tilanteita, joissa RANverkosto suuntaisi yksittäisten kansallisten toimijoiden tai työntekijöiden toimintaa tavalla, joka olisi ristiriidassa kansallisten prioriteettien tai periaatteiden kanssa. Komission on varannut enintään 25 miljoonaa euroa neljän vuoden ajaksi RANin osaamiskeskuksen toimintaan. Tiedonanto ehdottaa tietokannan perustamista ehkäisystrategioiden jakamiseksi. Suomi pitää tällaista tietokantaa hyvänä. Se on jäsenmaille edullinen ratkaisu, jonka kautta voidaan jakaa parhaita käytänteitä eri tason toimijoille, mukaan lukien käytännön toimijat, ja vältetään päällekkäistä työtä ja tutkimusta eri jäsenvaltioissa. Kansallinen yhteyspiste toteutetaan Suomessa olemassa olevien rakenteiden puitteissa. Suomi suhtautuu avoimesti komission ehdottamiin toimenpiteisiin tutkimuksen, näytön keräämisen, seurannan ja verkottumisen tukemiseksi. Systemaattinen ja tutkittu tieto ovat avainasemassa tehokkaiden työskentelytapojen kehittämiseksi väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumiseksi. Suomi suhtautuu avoimesti myös komission ehdottamiin toimenpiteisiin terroristisen propagandan ja vihapuheen torjumiseksi. Safer Internet hankkeessa on tuotettu runsaasti parempaan medialukutaitoon ja turvallisempaan internetin käyttöön kannustavaa ja ohjaavaa materiaalia. Suomen näkemyksen mukaan Safer Internet ohjelman rahoitusta tulee jatkaa ja mielellään myös laajentaa. Suomi haluaa vielä lisätietoja komission tulevasta ehdotuksesta audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistusehdotukseen ja sen mahdollisista vaikutuksista kansalliseen lainsäädäntöön. Lisäksi Suomi korostaa viestinnän merkitystä (tietoisuuden lisääminen ja oikeilla termeillä tiedottamisen) sekä poikkihallinnollisen koulutuksen tärkeyttä väkivaltaisen ekstremismin tunnusmerkeistä ja niiden havaitsemisesta. Suomi tukee tiedonannossa esitettyjä toimia vankiloissa tapahtuvan väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyssä ja torjunnassa. Systemaattinen ja tutkittu tieto erilaisten ajattelutapojen muutoksiin tähtäävistä työskentelytavoista ja ohjelmien toimivuudesta on tärkeää. Lisäksi olisi tärkeää tutkia ja tuottaa tietoa väkivaltaisesta radikalismista irtautumisen tukemiseen. Tämä tulee olemaan vankiloiden haasteena terrorismituomioiden lisääntyessä. Toimenpiteiden rahoituksessa on tärkeää valita toimintatavat, joilla rahoitusta voidaan kohdentaa kunkin jäsenvaltion kansallisten strategioiden toimeenpanoa tukeviin kohteisiin. Suomi suhtautuu avoimesti myös koulutusta, tutkimusta, nuorisoa ja urheilua koskeviin ehdotuksiin. Yhteistyötä koulutuksen tasaarvon ja sosiaalisen inkluusion kysymyksissä tulee vahvistaa, mukaan lukien vankien koulutus. Opettajien rooli on keskeinen. Nuorisotyöntekijöiden koulutusmahdollisuuksia tulisi edistää. Erasmusohjelman osalta tulisi varmistaa pienten toimijoiden ja uusien hakijoiden mahdollisuudet. Suomi kaipaa

3 Pääasiallinen sisältö 3(8) lisätietoja ja tarkennuksia joidenkin komission ehdotusten osalta (esimerkiksi koskien vapaaehtoistoimintaa, positiivisten roolimallien verkostoa ja yhteisiä arvoja koskevaa yhteistyötä). Yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa tulee vihapuheen ja nuorisoyhteistyön osalta tiivistää. EU:n sosiaali ja työllisyyspolitiikan tulee edistää osallistavia työmarkkinoita ja sitä kautta osallistavia yhteiskuntia. Siten komission tiedonannossa esiin nostettu työskentely yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa syrjinnän vastaisen direktiivin hyväksymiseksi on kannatettava toimenpide. Tähän liittyen tulevaisuudessa on edelleen tärkeää kiinnittää huomiota työelämässä ja muuten yhteiskunnassa tapahtuvan syrjinnän ja syrjäytymisen torjuntaan myös muilla mahdollisilla keinoilla. Lisäksi työsuojelulla sekä pimeän työn ja harmaan talouden vastaisilla toimilla (mm. parantamalla työntekijöiden työoloja, edistämällä työmarkkinoille integroitumista ja sosiaalista osallisuutta) voidaan vaikuttaa yhteiskuntarauhan turvaamiseen ja radikalisoitumisen vähentämiseen. Suomi tukee myös esitettyä toimenpidettä, jonka mukaan edistetään heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista osallisuutta poliittisilla toimilla ja Euroopan sosiaalirahaston ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman tuella. Myös tämä toimenpide edistää osallistavaa, avointa ja vastustuskykyistä yhteiskuntaa. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että komission tiedonannossa on nostettu esille myös radikalisoitumisen torjunnan turvallisuusulottuvuus ja huomioitu niitä toimenpiteitä, joilla voidaan estää henkilöitä lähtemästä konfliktialueille ja liittymästä terroristiryhmiin sekä tietojen vaihto eri terrorismintorjunnasta vastaavien viranomaisten kesken. Komissio aikoo antaa vuoden 2016 loppuun mennessä ehdotuksen Schengenin tietojärjestelmän tarkistamiseksi. Suomi ottaa tähän ehdotukseen kantaa kun komission on sen antanut. Suomi haluaa lisätietoja komission ehdottamasta toimenpiteestä liittyen tietojenvaihtoon vapautetuista vangeista, joita epäillään radikalisoitumisesta, tai tiedossa olevista radikalisoituneista henkilöistä, jotta voidaan varmistaa suuren riskin aiheuttavien henkilöiden tiivis seuranta. Suomi pitää tärkeänä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa näiden turvallisuusvalmiuksien vahvistamiseksi sekä väkivaltaisen radikalisoitumisen taustalla olevien tekijöiden torjumisessa. Aihepiiristä keskusteltaessa on hyvä huomioida kielellinen tarkkuus. Tiedonannossa viitataan useassa kohdassa radikalisoitumisen olevan uhkatekijä. Suomi korostaa, että väkivaltainen radikalisoituminen on uhka, eivät radikaalit ajattelut sinällään. Lisäksi eri kieliversioissa termien käytössä ja sanavalinnoissa on epätarkkuuksia. Väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumiseen tarkoitetut toimenpiteet kuuluvat ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. EU on tukenut jäsenvaltioiden toimia tällä alalla jo yli vuosikymmenen ajan ja asia on ollut osa erinäisiä politiikkaohjausasiakirjoja. Suomen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma vahvistettiin huhtikuussa Toimenpideohjelma on saanut laajasti myönteistä palautetta, ja se on ollut esillä mm. ETYJ:ssä ja YK:ssa. Myönteisen vastaanoton taustalla on useita syitä, joista voidaan mainita esimerkkinä laaja ja toimiva yhteistyö kansallisten ja paikallisten toimijoiden, järjestöjen ja yhteisöjen välillä. Useissa jäsenmaissa yhteistyö eri viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen välillä on vasta

4 4(8) suunnitteilla, eikä niissä ole myöskään sellaista lujaa ja vahvaa yhteistyön perinnettä kuin Suomessa. Suomessa on jo käynnissä useita EU:n ja YK:n aihepiiriin liittyvissä strategioissa mainittuja toimia, jotka ovat laajasti vasta suunnitteilla. Esimerkkeinä näistä voidaan mainita yhteistyö uskonnollisten yhteisöjen kanssa, nuorten osallistuminen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyyn sekä medialukutaidon kehittäminen. Komission tiedonannossa käsitellään EU:n toimia jäsenvaltioiden tueksi pyrittäessä ehkäisemään radikalisoitumista, joka johtaa väkivaltaiseen ääriliiketoimintaan terrorismin muodossa. Tiedonannon mukaan tähän monitahoiseen ja monimutkaiseen haasteeseen voidaan vastata vain yhdistämällä toimia useilta eri politiikanaloilta ja tuomalla yhteen toimivaltaisia viranomaisia sekä yhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä toimijoita kaikilta tasoilta, jäsenvaltioiden paikallis, alue ja keskustasolta sekä Euroopan tasolta. Tiedonannossa keskitytään siihen, miten EU:n tason toimilla voidaan tukea jäsenvaltioita tämän haasteen ratkaisemisessa seitsemällä erityisalueella: i) tuetaan tutkimusta, näytön keräämistä, seurantaa ja verkottumista; ii) torjutaan terroristien propagandaa ja vihapuhetta internetissä; iii) torjutaan vankiloissa tapahtuvaa radikalisoitumista; iv) edistetään osallistavaa koulutusta ja EU:n yhteisiä arvoja; v) edistetään osallistavaa, avointa ja vastustuskykyistä yhteiskuntaa ja pyritään tavoittamaan nuoret; vi) otetaan huomioon radikalisoitumisen torjunnan turvallisuusulottuvuus ja vii) kansainvälinen ulottuvuus. Tiedonanto täydentää myös tammikuussa 2016 julkistettua YK:n pääsihteerin toimenpideohjelmaa väkivaltaisen ekstremismin torjumiseksi. Keskeisinä toimina tutkimuksen, näytön keräämisen, seurannan ja verkottumisen tueksi komissio esittää: Tarjotaan RANin osaamiskeskuksen kautta tukea jäsenvaltioille tehokkaan ennaltaehkäisevän työn suunnitteluun ja toteutukseen, tarjotaan ohjeita ja oppaita eri viranomaistahoja yhdistävien rakenteiden perustamiseen, luodaan foorumi kokemusten ja toimintatapojen vaihtoa varten ja kartoitetaan radikalisoitumista koskevaa tutkimusta. Perustetaan ehkäisystrategioiden tietokanta kansalliselle, alueelliselle tai paikalliselle tasolle, käytännön toimijoiden verkosto ja kansallinen/alueellinen yhteyspiste jäsenvaltioihin. Toteutetaan tutkimuksia Horisontti 2020 ohjelman puitteissa väkivaltaisen radikalisoitumisen monimutkaisista perussyistä, jotta saadaan konkreettisia välineitä paremmin tietoon perustuvien poliittisten toimien tueksi. Tiedonannon mukaan ääriliikkeiden perussyihin puuttuminen edellyttää toimia, joilla torjutaan vihapuhetta samoin kuin ääriliikkeiden tai terroristien aineiston leviämistä verkossa. Se edellyttää myös toimia, joilla vahvistetaan yksilöiden kykyä vastustaa tällaista toimintaa. Keskeisinä toimenpiteinä komissio esittää: EU:n internetfoorumi: perustetaan sisällöstä ilmoittamiseen tarkoitettu yhteinen alusta, jotta voidaan nopeuttaa ja tehostaa ilmoittamisprosessia, ja perustetaan kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia parantava ohjelma, jolla lisätään merkittävästi kansalaisyhteiskuntaa edustavien kumppanien koulutusta ja tukea, jotta voidaan lisätä internetissä esitetyn vaihtoehtoisen, positiivisen propagandan määrää. RANin osaamiskeskus: tarjotaan foorumi kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoon medialukutaidon ja kriittisen ajattelun lisäämiseksi internetissä ja laaditaan EU:n laajuinen kampanja, jolla vahvistetaan kestokykyä verkossa radikalisoitumista vastaan ja tarjotaan vaihtoehtoista propagandaa tai vaihtoehtoisia toimia (Exit Hate kampanja).

5 Komissio ja tietotekniikkayritykset: seurataan julkista sitoutumista vihapuheen torjumista koskeviin käytännesääntöihin ja niiden vaikutusta. Edistetään avoimuutta ilmoittamis ja poistamismenettelyn soveltamisessa. Myös vankiloissa tapahtuva väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy ja torjunta kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. Euroopan komissio tukee jäsenvaltioita näissä toimissa ja esittää tiedonannossaan keskeisinä toimina: Hyödynnetään RANin osaamiskeskusta radikalisoitumisen ehkäisyä koskevien hyvien toimintatapojen vaihdossa ja poliittisten suositusten muotoilussa. Kohderyhmänä ovat käytännön työtä tekevät vankiloissa ja ehdonalaissektorilla (tapauksen mukaan myös tuomarit ja syyttäjät). Tarjotaan taloudellista tukea jäsenvaltioille riskinarviointivälineiden kehittämiseksi. Tuetaan koulutusohjelmien kehittämistä vankiloita varten (myös ammatillinen koulutus), jotta voidaan helpottaa vankien sopeutumista takaisin yhteiskuntaan. Tuetaan vankien kuntoutusohjelmien kehittämistä jäsenvaltioissa sekä rikosoikeudellisiin seuraamuksiin liittyvien hyvien toimintatapojen ja strategioiden vaihtoa. Edistetään erikoistuneiden syyttäjien tiedonvaihtoa Eurojustyksikössä. Tiedonannossa korostetaan osallistavan koulutuksen ja EU:n yhteisten arvojen edistäminen ovat paras keino suojautua sosiaaliselta syrjäytymiseltä, joka joidenkin osalta voi olla yksi tekijä väkivaltaisessa radikalisoitumisessa. Keskeisinä toimina komissio esittää: Ehdotetaan neuvoston suositusta sosiaalisen osallisuuden vahvistamisesta ja Euroopan perusarvojen edistämisestä opetuksen ja epävirallisen oppimisen kautta. Asetetaan Erasmus+ ohjelman kautta saataville yli 400 miljoonaa euroa vuonna 2016 kansainvälisiin kumppanuuksiin, joissa kehitetään innovatiivisia toimintatapoja ja käytäntöjä ruohonjuuritasolla, asetetaan sosiaalinen osallisuus etusijalle ja edistetään yhteisiä arvoja ja kulttuurienvälistä ymmärtämystä. Erasmus+ ohjelmalla laajennetaan ruohonjuuritasolla kehitettyjä toimia; tähän on varattu 13 miljoonaa euroa vuonna Perustetaan verkosto, jolla helpotetaan suoria yhteyksiä positiivisiin roolimalleihin kouluissa, nuoriso ja urheilukerhoissa ja vankiloissa. Edistetään opintopisteiden myöntämistä vapaaehtoistoiminnasta ja laaditaan opetussuunnitelmia, joissa akateeminen sisältö yhdistetään kansalaistoimintaan Erasmus+ ohjelman kautta. Osallistavan, avoimen ja vastustuskykyisen yhteiskunnan edistämiseksi ja nuorten tavoittamiseksi komissio esittää keskeisinä toimina: Työskennellään edelleen yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa, jotta syrjinnän vastainen direktiivi hyväksyttäisiin. Edistetään heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista osallisuutta poliittisilla toimilla ja Euroopan sosiaalirahaston ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman tuella. Vahvistetaan tukea nuorisotyöntekijöille ja järjestöille, etenkin laatimalla välineistö. Vahvistetaan eurooppalaista vapaaehtoistyötä. Väkivaltaisen radikalisoitumisen turvallisuusulottuvuuteen liittyy muun muassa toimenpiteet, joilla voidaan estää henkilöitä lähtemästä konfliktialueille ja liittymästä terroristiryhmiin sekä tietojen vaihto eri terrorismintorjunnasta vastaavien viranomaisten kesken. Tällä sektorilla keskeisinä toimina komissio esittää: Komissio ehdottaa vuoden 2016 loppuun mennessä Schengenin tietojärjestelmän tarkistusta niin, että parannetaan sen tuomaa lisäarvoa lainvalvontaa ja terrorismintorjuntaa varten. 5(8)

6 6(8) Jäsenvaltioiden olisi aktiivisesti vaihdettava kaikkia asiaankuuluvia tietoja muiden jäsenvaltioiden ja tarpeen mukaan Europolin kanssa vapautetuista vangeista, joita epäillään radikalisoitumisesta, tai tiedossa olevista radikalisoituneista henkilöistä, jotta voidaan varmistaa suuren riskin aiheuttavien henkilöiden tiivis seuranta. Kumppanimaiden turvallisuusvalmiuksien vahvistamiseksi ja kolmansien maiden tukemiseksi väkivaltaisen radikalisoitumisen taustalla olevien tekijöiden torjumisessa komissio esittää keskeisinä toimina: Tuetaan kansainvälisiä organisaatioita väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumista koskevassa työssä. Toteutetaan lisää aloitteita, joilla keskitetään EU:n ulkoisia rahoitusvälineitä väkivaltaisen radikalisoitumisen estämiseen. Tuetaan edelleen maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen foorumin aloitteita, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan väkivaltaisia ääriliikkeitä. Laajennetaan etwinning Plus verkostoja edelleen EU:n naapuruuspolitiikan piiriin kuuluviin tiettyihin maihin. Tutkitaan Erasmus+ ohjelman osana virtuaalisia vaihtoja koskevan hankkeen toteutettavuutta; tarkoituksena on edistää nuorten osallistumista verkossa ja saavuttaa nuorta vuoteen 2019 mennessä. Komissio pyytääkin Euroopan parlamenttia ja neuvostoa antamaan tukensa tälle tiedonannolle, jotta siinä ehdotetut toimet voitaisiin panna täytäntöön tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianomaisten toimijoiden kanssa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Jaosto 7 kirjallinen menettely Jaosto 25 kirjallinen menettely Jaosto 30 kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Komission tiedonannon sisältää pääasiallisesti tukitoimia jäsenvaltiolle, jotka voivat hyötyä toimenpiteistä. Tiedonannossa esitetään eri EUrahostojen kautta jakoon tulevat tuet kansallisille järjestelmille. Väkivaltaisen radikalisoitumisen torjunta on otettu huomioon useiden EUrahastojen ohjelmissa. Rahastojen ohjelmat ja budjetit

7 määritellään kutakin rahastoja koskevien päätöksentekokäytäntöjen mukaan. Suomalaisten toimijoiden tulee pyrkiä hyödyntämään rahastoja väkivaltaisen radikalisoitumisen vastaisessa työssään mahdollisimman laajasti. 7(8) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komission tiedonanto COM(2016) 379 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Tarja Mankkinen SM/PO Johanna Puiro SM/PO Päivi Pietarinen VNK Minna Polvinen OKM Henrik Ruso OKM Maija Iles STM Anna Esko UM Kirsti Vallinheimo VM Ari Juuti Rikosseuraamuslaitos Leo Pekkala Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Liitteet COM(2016) 379 FINAL Viite

8 8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi terrorismi, oikeus ja sisäasiat OM, SM, UM EUE, PE, PLM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK