HANKINTAILMOITUKSEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET JA VASTAUKSET

Transkriptio

1 HANKINTAILMOITUKSEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HANKITTAVA PALVELU: Sähköinen infotaulupilotti (Digital Signage) Juha Sorjonen Kysymys #1: Mediasoitin / tietokone: Laite, joka pyörittää DS- ohjelmaa ja syöttää ohjelmatietoa näyttölaitteille (erillinen DS-player tai näyttöön integroitu tietokone). Kokonaistaloudellisesti tulee edullisemmaksi hankkia erillinen mediatoistin. Myös näytön elinkaari pitenee huomattavasti jos tulevaisuudessa siitä voi erillisesti päivittää vain toistimen eikä koko näyttöä tarvitse vaihtaa. Onko integroitu mediatoistin pakollinen? Vastaus #1: Ei ole pakollinen. Kysymys #2: Mediasoittimet (HD-valmius, wlan, mobiili/kiinteä verkkoyhteys) Tarvitseeko jokainen esitysnäyttö oman mobiiliyhteyden (oman liittymän ja SIM-kortin)? vai onko käytettävissä WLAN-vaihtoehto? Vastaus #2: Jokainen esitysnäyttö tarvitsee oman yhteyden. WLAN ei ole käytettävissä joka paikassa. Tarjoaja voi myös esittää WLAN vaihtoehdon optionaalisena osana. Kysymys #3: Optionaalinen ominaisuus: kamera ja ohjelmisto esim. kuvan ottamiseen ja katseen tunnistukseen. Mitä tarkoitukseen katseentunnistusta on tarkoitus käyttää?

2 Vastaus #3: Ominaisuus on optionaalinen (ei-pakollinen). Suunnittelutyön aikana on tunnistettu seuraavia mahdollisia ja esimerkin omaisia käyttötapauksia liittyen kameraan ja katseen tunnistamiseen: 1. Käyttäjä tulee ruudun läheisyyteen, jolloin tunnistuksen perusteella näyttö sulkee kuvan tai kuva-esityksen ja tuo käyttöliittymän/-näkymän esille. 2. Kameraa ja tunnistusta voidaan käyttää myös tapauksessa, kun halutaan ottaa taulun edessä olevasta käyttäjästä kuva. Tämä voi olla myös käyttäjän tekemä toimenpide käyttöliittymästä käsin. 3. Lisäksi katseentunnistamispiirrettä voidaan suunnitella hyödynnettävän käyttöliittymän/-näkymän jatkokehittämisessä, ts. tutkitaan, mihin osiin taulussa käyttäjän katso kohdistuu ja tuloksien mukaan muutetaan käyttöliittymässä esitettävien tietojen paikkoja. 4. Tarjoaja voi ehdottaa katseentunnistukselle myös muita käyttö- ja hyödyntämismahdollisuuksia. Kysymys #4: Ohjelmiston hintaan tulee kuulua myös taulujen tarvitsemat laadukkaat, nopeat ja vakaat tietoliikenneyhteydet. Mitä tarkoittaa tietoliikenneyhteydet tässä tapauksessa? Tekeekö tarjoaja esim. sopimuksen Soneran tms. kanssa? Tuleeko liittymän kustannukset tilaajan vai tarjoajan maksettavaksi? Vastaus #4: Tietoliikenneyhteydet tarkoittavat tässä tapauksessa tietoliikenneyhteyksiä joita palvelin ja taulut tarvitsevat tietojen hakemiseen ja tietojen näyttämiseen sekä valvonta-, ylläpito- ja huoltotehtävien suorittamiseen etänä. Tarjoaja tekee sopimuksen operaattorin kanssa. Liittymän kustannukset ovat osa käytön aikaisia kustannuksia ja ne pitää olla kokonaiskustannuksissa mukana osana tarjousta. Tietoliikenneyhteyksiin kuuluu myös rajoitukseton tiedonsiirto palvelimen ja taulujen välillä. Mikäli tarjoaja ehdottaa, että tiedonsiirto on myös salattava, pitää liikenteen salauksesta aiheutuvat kustannukset olla mukana tietoliikenneyhteyksien kustannuksissa. Kysymys #5: Käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus, sisällön toteutus Tarjouspyynnöstä sanotaan että tarjoaja ei vastaa sisällöstä, mutta tässä kohdassa viitataan että tarjoaja vastaa käyttöliittymän suunnittelusta ja toteutuksesta ja määrittelystä. Tuleeko tarjoajan toteuttaa edellä mainitut kohdat vai koulutetaanko käyttäjä tuottamaan kaiken sisällön? Vastaus #5: Tarjoajan tulee toteuttaa edellä mainitut kohdat ja siis toteuttaa suunnittelu- ja määrittelytyön tuloksena taulun näyttämä käyttöliittymä/-näkymä. Suunnittelu- ja määrittelytyö tehdään yhdessä tilaajan ja toimittajan välisenä yhteistyönä.

3 Tarjoaja voi ehdottaa, miten sisällöt tuotetaan sisään järjestelmään esimerkiksi koulutuksen avulla. Tarjoaja voi ehdottaa varsinaista sisältöjen tuotantoa optionaalisena lisäpalveluna. Kysymys #6: Perusvalikkomallin kieliversiointi, (suomi, venäjä, englanti) Tuleeko toimittajalla olla venäjänkielen tuntemus ja tarvitseeko toimittajan tuottaa venäjänkielistä sisältöä? Vastaus #6: Toimittajalla tulee olla venäjänkielen tuntemusta, jotta pystyy suunnittelemaan ja tekemään venäjänkielisen käyttöliittymän/-näkymän. Toimittajan ei tarvitse tuottaa varsinaista venäjänkielistä sisältöä muilta kuin käyttöliittymän/-näkymän osalta. Kysymys #7: Optionaalinen lisäpalvelu: Sisällöntuotanto, sisältöjen ajastus ja käsikirjoitus tauluverkostoon ja aineistojen operointi ja valvonta. Hinnat ilmoitettavat tuntihintoina. Toimittajan on annettava arvio tarvittavasta työaikaresurssista per kuukausi. Ilman tarkkaa määrittelyä ja neuvotteluja tilaajan kanssa on toimittajan erittäin vaikeaa esittää arviota. Saisiko teiltä tarkemman määrittelyn/kuvauksen projekteista? Vastaus #7: Projekti on kuvattu tarjouspyynnössä nykyisen ymmärryksen ja näkemyksen perusteella. Hankintaorganisaation ja matkailualueen tarve on hyvin samansuuntainen kuin mitä muilla vastaavanlaisilla matkailualueilla ja/tai kaupungeilla on ollut. Tavoitteena on, että infotaulut jakavat matkailuun liittyvää perustietoa (staattinen, pääsääntöisesti muuttumaton tieto, tiedon elinkaari useita kuukausia) sekä ajankohtaista tietoa esim. tapahtumista ja muista aikaan sidotuista tiedoista (dynaaminen, elinkaareltaan lyhytkestoinen tieto, esim. muutamia päiviä). Tavoitteena on, että sisällöt palvelevat erikielisiä matkailijoita matkan aikana oleviin tietotarpeisiin. Optionaalisen lisäpalvelun tarkoituksena on myös saada toimittajatietoa, millainen on kokonaistaloudellisesti edullisin tapa järjestää sisällöntuotanto käytön aikana joko itse toteutettuna, kokonaan tai osittain ostettuna palveluna. Optionaaliseen lisäpalveluun liittyvät työaikaresurssit ja niihin liittyvät kustannukset eivät kuulu kokonaisvertailuhintaan. Kysymys #8: Päivä-ja kokonaishinnan lisäksi tarjoajan tulee ilmoittaa muun työn (kuten lisätyö) päivähinnat liittämällä mukaan tarjouksen liitteeksi esimerkiksi tarjoajan voimassaoleva palvelu- ja tuotehinnasto. Riittääkö verkossa oleva hinnasto johon tilaaja voi itse tutusta? Voiko tarjous sisältää linkit hinnastoon? Vastaus #8:

4 Hinnat on ilmoitettava tarjouspyynnön mukaisesti liitteenä. Hinnasto voi olla tuloste verkkosivusta, mutta pelkkä linkki ei yksinään riitä. Kysymys #9: Tarjouspyynnössä mainittiin palvelintila. Toimittaako tilaaja tämän ja onko siitä määrityksiä? Vastaus #9: Tilaaja ei toimita palvelintilaa. Määrityksiä palvelintilasta ei ole. Palvelintilan kuvaus voi olla osana tarjousta esimerkiksi liitetiedostona. Kysymys #10: Tarjotaanko käyttökoulutus optiona ja voiko sen suurelta osin hoitaa esim. teamviewerin, skypen tms. välityksellä? Vastaus #10: Tarjoaja voi tarjota käyttökoulutuksen joko osana toteutusta tai optionaalisena lisäpalveluna. Käyttökoulutuksen toteutustavalle tarjoaja voi ehdottaa parhaaksi katsomiaan erilaisia käyttökoulutusmalleja ja eritellä mahdolliset käyttökoulutuskustannukset tarjouksessa. Kysymys #11: Jos nykyinen pilottimalli osoittautuu hinnaltaan liian suureksi voidaanko tarjota jo olemassa oleva INFO-järjestelmä, jossa suuri osa vaadituista ominaisuuksista on jo olemassa? Vastaus #11: Kyllä voi tarjota. Kysymys #12: Voiko DS näyttöjä ohjaava ohjelmisto sijaita tarjoajan konesalissa, vai täytyykö tarjota ohjelmistolisenssit/palvelin niin että ne sijoitetaan Imatran Seudun Kehitysyhtiön tiloihin? Vastaus #12: Ohjelmisto voi sijaita tarjoajan konesalissa. Kysymys #13: Kalenterit, voitteko tarkentaa minkälaisilla teknologioilla tapahtuma- ja muut kalenterit, joita DS näytöissä tullaan esittämään, on toteutettu? Vastaus #13: Keskeisin kalenteri on Etelä-Karjalan Tapahtumakalenteri, joka on ekarjala Oy:n in-house toteutus. Kalenterin toteutus perustuu seuraaviin teknologioihin: Ohjelmointi: php, js Frameworkit: Laravel(php), Symphonyn jotain kirjastoja(php), jquery(js) Tietokanta: mysql(local) Muut: Memcached, memcache

5 Kalenteritietojen näyttäminen kosketustauluissa voidaan tehdä hyödyntämällä tapahtumakalenterin avointa API rajapintaa tai esimerkiksi tuoda tapahtumakalenteri suodaan käyttöliittymään upotettuna tai RSS syötteenä. Lisätietoja tapahtumakalenterista löytyy osoitteesta: Kysymys #14: Minkälaista toiminnallisuutta kosketusnäytöltä halutaan? Riittääkö yksinkertainen yhden sormen kosketus jolla esim. valikoista pääsee tarkemmin katsomaan jotain asiaa, vai täytyisikö olla usean sormen yhtäaikainen kosketus/zoomaus jne? Vastaus #14: Käyttötarpeet ovat hyvin perinteisiä. Yksinkertainen yhden sormen kosketus on riittävä ominaisuusvaatimus. Olennaista on, että taulun käyttökokemus on laadukas ja kosketusherkkyys on korkeatasoinen ja laadukas. Taulun tulee reagoida nopeasti kosketukseen ja järjestelmä ei mieti tai jumiudu/kaadu. Kosketusnäytön tulee kestää myös erilaisia (mutta normaaleja) kosketusvoimakkuuksia. Ulkonäytön osalta taulun on kestettävä myös erilaisia suomalaisia sää- ja lämpötilaolosuhteita. Kysymys #15: Onko mahdollista tarjota niin että rakennus- ja lupa-asioista kaikkien näyttöjen (erityisesti ulkonäyttöjen) osalta vastaa Imatran Seudun Kehitysyhtiö? Vastaus #15: Ei ole mahdollista. Imatran Seudun Kehitysyhtiö auttaa ja avustaa rakennus- ja lupa-asioissa, mutta vastuu toteutus edellä mainituista asioista tulee olla tarjoajalla. Kysymys #16: Entä onko mahdollista tarjota niin että tarjoamme näytön esim. ulkokäyttöön vain valmiiseen asennuspaikkaan, emmekä tarjoa esim. asennuspylvään rakentamista / kaivuutöitä / sähkötöitä? Vastaus #16: Ei ole mahdollista. Imatran Seudun Kehitysyhtiö auttaa ja avustaa rakennus- ja lupa-asioissa, mutta vastuu toteutus edellä mainituista asioista tulee olla tarjoajalla.