Koululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta
|
|
- Aila Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETEESSÄ OUTI SAARENPÄÄ-HEIKKILÄ LT, lastenneurologian erikoislääkäri TAYS, lastentautien klinikka Koululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta Unettomuus on kouluikäisillä tavallinen vaiva, jota potee 7 % murrosikäisistä pojista ja 12 % samanikäisistä tytöistä. Toiminnallinen unettomuus, joka saa alkunsa stressaavasta tilanteesta ja jatkuva nukahtamis - vaikeus, joka johtuu unettomuuden pelosta, on tavallinen syy niin ala- kuin yläkouluikäisillä. Unirytmin viivästymisestä johtuva nukahtamisvaikeus on murrosikäisten toinen yleinen unettomuuden syy. Erotusdiagnostisesti tulee muistaa nukahtamista ja unenlaatua huonontavat unisairaudet (levottomat jalat, unenaikainen obstruktiivinen hengityshäiriö ja narkolepsia), psyykkiset, neuropsykiatriset ja somaattiset sairaudet sekä nautintoaineiden käyttö. Unettomuuden hoito riippuu syystä, mutta unenhuolto-ohjeet sopivat niin toiminnallisen kuin rytmin siirtymisestä johtuvan unettomuuden hoidoksi. Lääkehoito tulee kyseeseen vain väliaikaisena ja muuta hoitoa täydentävänä ratkaisuna koululaisen unettomuuden hoidossa. Unettomuus on aikuisväestön keskeisiä terveysongelmia. Sen yleisyydeksi arvioidaan miehillä 9 % ja naisilla 12,5 % (1). Unettomuus ei kuitenkaan ole vain aikuisten vaiva. Vauvaiän ja varhaislapsuuden unettomuus on tosin taustaltaan siinä määrin erilaista, että tätä termiä ei tässä iässä juuri käytetä. Kouluikäisen unettomuus sen sijaan on monella tapaa verrattavissa aikuisten unettomuuteen. Unettomuus voi esiintyä paitsi nukahtamisvaikeutena, myös yöheräilynä ja liian aikaisena heräämisenä. Muutamissa suomalaistutkimuksissa on selvitelty nuorten nukahtamisvaikeuksien esiintyvyyttä. Päivittäistä nukahtamisvaikeutta oli WHO:n koululaiskyselyn mukaan vuonna ,2 %:lla 15-vuotiaista pojista ja 6,5 %:lla samanikäisistä tytöistä (2). Samassa tutkimuksessa yöheräilystä kärsi 3 % pojista ja 7 % tytöistä. Viimeksi mainittu oire oli lisääntynyt aiempiin tutkimusvuosiin 1994 ja 1998 verrattuna. Toinen suomalaisnuorten terveyttä seuraava tutkimus on Stakesin organisoima Kouluterveyskysely, jonka viimeisessä otannassa vuonna 2006 kysyttiin päivittäistä nukahtamisvaikeutta tai yöheräilyä (3). Tässä tutkimuksessa 7 8 %:lla vuotiaista pojista oiretta esiintyi päivittäin; tyttöjen vastaava luku oli %. Myöhemminkin unettomuuden esiintyvyydessä havaittava sukupuoliero on siis nähtävissä jo nuorilla. Tässä katsauksessa käsitellään nukahtamisvaikeuksia ja huonounisuutta kouluiässä sekä tuodaan esiin paitsi vaikeuksien syitä, myös hoitomahdollisuuksia. Unen rakenne ja kehitys Unta säätelee kaksi perustekijää: homeostaattinen ja sirkadiaaninen järjestelmä. Homeo - staattinen paine nukkua kasvaa mitä pidempään valvomme, ja sitä säätelevät aivojen pohjassa sijaitsevat tumakkeet. Sirkadiaaninen järjestelmä saa meidät nukkumaan pimeän tultua. Sen säätelyä taas valvoo hypotalamuksen suprakiasmaattinen tumake, joka välittää viestiä valaistuksen asteesta käpyrauhaseen aiheuttaen pimeähormoni melatoniinin erityshuipun alkuyöhön. Nämä kaksi järjestelmää toimivat siten, että ihmisen luontainen nukkumisaika painottuu yöhön ja kestää aikuisella noin kahdeksan tuntia (4). Aikuisen uni muodostuu kahdesta elektrofysiologisesti määritellystä päävaiheesta: perusuni (NREM-uni) ja vilkeuni (REM-uni). Perusuni jakautuu kevyen unen (S1 ja S2) ja syvän unen eli hidasaaltounen (S3 ja S4) vaiheisiin. Yksi unijakso etenee järjestyksessä Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64 35
2 Kirjallisuutta 1 Ohayon M. Prevalence and correlates of nonrestorative sleep complaints. Arch Intern Med 2005;165: Tynjälä J, Kannas L. Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina Kirjassa: Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. Kannas L, toim. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Julkaisuja 2, Stakes. Kouluterveys kyselyn valtakunnalliset taulukot. ely/fi/tulokset/taulukot2006/tervey s06.htm 4 Porkka-Heiskanen T, Stenberg D. Unen kemia. Duodecim 2008;124: Carskadon M, Wolfson A, Acebo C, Tzischinsky O, Seifer R. Adolescent sleep patterns, circadian timing, and sleepiness at a transition to early school days. Sleep 1998;21: Carskadon M, Harvey K, Duke P, Anders T, Litt I, Dement W. Pubertal changes in daytime sleepiness. Sleep 1980;2: Wolfson A, Carskadon M. Sleep schedules and daytime functioning in adolescents. Child Dev 1998;69: Saarenpää-Heikkilä O, Paavonen EJ. Imeväisen uniongelmat. Duodecim 2008;124: Morin CM, Bootzin RR, Buysse DJ, Edinger JD, Espie CA, Lichstein KL. Psychological and behavioral treatment of insomnia: update of the recent evidence ( ). Sleep 2006;29: Kajaste S. Unihäiriöt. Kirjassa: Kognitiivinen psykoterapia. Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Helsinki: Duodecim Lack L, Wright H. Clinical management of delayed sleep phase disorder. Behav Sleep Med 2007;5: Nieminen P, Liukkonen K. Lasten uniapnea. Duodecim 2008;124: Pietinalho A, Partinen M, Isoaho R. Valtakunnallinen uniapneaohjelma perusterveydenhuollon rooli. Suom Lääkäril 2003;58: Partinen M. Levottomat jalat. Duodecim 2006;122: Dauvilliers Y, Arnulf I, Mignot E. Narcolepsy with cataplexy. Lancet 2007;369: Hublin C ym. The prevalence of narcolepsy: an epidemiologic study of the Finnish Twin Cohort. Ann Neurol 1994;35: Paavonen EJ, Solantaus T, Almqvist F, Aronen E. Four-year follow-up of sleep and psychiatric symptoms in preadolescents: relationship of persistent and temporary sleep problems to psychiatric symptoms. J Dev Behav Pediatr 2003;24: Van der Heijden K ym. Effect of melatonin on sleep, behavior, and cognition in ADHD and chronic sleep-onset insomnia. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46: Weiss M ym. Sleep hygiene and melatonin treatment for children and adolescents with ADHD and initial insomnia. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45: S1-S2-S3-S4-vilke, ja sen kesto on 1,5 tuntia. Yöuni koostuu useista peräkkäisistä unijaksoista, joiden välillä ihminen voi olla jopa hereillä, mistä ei välttämättä ole muistikuvia aamulla. Ilmeisesti on ollut ihmislajin säilymisen kannalta edullista, että välillä tarkistamme, onko ympäristössä kaikki hyvin. Eri univaiheet jakautuvat näin: kevyt uni 60 %, syvä uni 20 % ja vilkeuni 20 %. Vauvaiällä ja varhaislapsuudessa tapahtuu unen kehityksessä suuria muutoksia kohti aikuistyyppistä unen rakennetta. Kouluikään tultaessa unijakson pituus on sama kuin aikuisella, eli 1,5 tuntia. Univaiheista vilkeunen määrä on vakiintunut %:iin jo leikki-iässä. Ennen murrosikää syvää unta on 30 % unesta. Nukahtaminen tapahtuu yleensä nopeasti ja keskimäärin kello 21:n tienoissa. Murrosikä tuo suuria muutoksia sekä homeo staattiseen että sirkadiaaniseen säätelyyn. Syvän unen määrä vähenee noin kolmanneksen, 20 %:iin, korvautuen kevyillä unen vaiheilla. Tämän vuoksi homeostaattinen paine nukkua vähenee. Toisaalta sirkadiaaniselle säätelylle tärkeän melatoniinin erityshuippu viivästyy, ja sen kokonaistaso laskee samaan aikaan kuin sukuhormonien eritys lisääntyy. Nämä kaksi ilmiötä yhdessä saavat aikaan murrosiälle tyypillisen helppouden valvoa ja nukahtaa aiempaa myöhemmin (5). Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään (6), että unen tarve sinänsä ei vähene, vaan unta tarvittaisiin sama tuntimäärä kuin ennen murrosikää. Tämä ei kuitenkaan juuri toteudu: sosiaalisen elämän paineet johtavat unen määrän vähenemiseen, mistä on seurauksena murrosikäisille tyypillinen päiväväsymys (5,7). Uniassosiaatio Vaikeus nukahtaa ja pysyä unessa on jo varhaislapsuudesta saakka yleinen ongelma. Pikkulasten ongelmat keskittyvät kyvyttömyyteen nukahtaa itsekseen etenkin niiden, jotka vauvaiästä asti ovat tottuneet siihen, että nukahtaminen tapahtuu autetusti (vanhemman läsnäolo, imetys, maitopullon juominen). Tätä kutsutaan uniassosiaatio-ongelmaksi. Vauvaikäisellä on seurauksena usein yöheräily, koska myöhemmin yöllä lapsen ollessa yksin sängyssään hän kaipaa samaa nukahtamisapua, kun sai nukkumaan mennessään. Isompi lapsi osaa jo ennakoida, että vanhempi poistuu viereltä nukahtamisen jälkeen, jolloin itse nukahtaminen vaikeutuu (8). Toisinaan aikuisen läsnäolon vaatiminen nukahtaessa jatkuu jopa kouluikään asti. Tyypillisesti nämä ovat niitä lapsia, joiden vanhemmat valittavat, että lapsi on aina nukkunut huonosti. Suurella osalla itsekseen nukahtaminen kuitenkin alkaa luontua vihdoin kouluiässä. Ongelma voi kuitenkin uusia, jos satunnaisen stressin yhteydessä kehittyy niin sanottu toiminnallinen unettomuus. Tällöin saattavat vanhat tottumukset nostaa päätään. Hoitokeinot ovat samanlaisia kuin pienilläkin lapsilla: vieroitetaan lapsi asteittain totutusta tavasta, useimmiten vanhemman läsnäolosta. Nukahtamispelot Joskus stressiä saattavat aiheuttaa äkilliset pelot, jotka usein liittyvät menettämisen tai kuoleman pelkoon. Myös ristiriidat perheessä tai koulussa, esimerkiksi koulukiusaaminen, voivat löytyä taustalta. Lapsen tai nuoren saattaa olla vaikea kertoa peloistaan aikuiselle, jonka näkökulmasta ongelma syntyy kuin tyhjästä, etenkin jos mitään konkreettista pelon aiheuttajaa ei ole tiedossa. Tavallista on, että lapsi vaatii jommankumman vanhemman, yleensä äidin, valvovan hänen kanssaan: toisten nukkuminen lapsen itse valvoessa on liian ahdistavaa. Joskus nukahtamisvaikeuden taustalla voivat olla hyvinkin vaikeat perhetilanteet, ja lapsella saattaa olla perusteltu syy pelätä oman TAULUKKO 1. Kouluikäisen unettomuuden aiheuttajia. Uniassosiaatio Nukahtamispelot Toiminnallinen unettomuus Viivästynyt unirytmi Unisairaudet obstruktiivinen hengityshäiriö levottomat jalat narkolepsia Psyykkiset häiriöt ja sairaudet Neuropsykiatriset sairaudet Somaattiset sairaudet Lääkkeet, alkoholi, huumeet 36 Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64
3 TIETEESSÄ 20 Lindblom N ym. Neurological impairments and sleep-wake behaviour among the mentally retarded. J Sleep Res 2001;10: Zucconi M, Ferini-Strambi L. NREM parasomnias: arousal disorders and differentiation from nocturnal frontal lobe epilepsy. Clin Neurophysiol 2000;111:S Sadeh A, Gruber R, Raviv A. Sleep, neurobehavioral, and behavior problems in school-age children. Child Dev 2002;73: Gozal D, Pope D. Snoring during early childhood and academic performance at ages thirteen to fourteen years. Pediatrics 2001;107: Shibley H, Malcolm R, Veatch L. Adolescents with insomnia and substance abuse: consequences and comorbidities. J Psychiatr Pract 2008;14: Bruni O ym. The Sleep Disturbance Scale for Children (SDSC). Construction and validation of an instrument to evaluate sleep disturbances in childhood and adolescence. J Sleep Res 1996;5: Saarenpää-Heikkilä O. Unen ja unirytmin häiriöt / Liite 1-3 / Unta koskevia kysymyksiä. Nettiosoitteessa 27 Carskadon M ym. Adolescent sleep patterns, circadian timing, and sleepiness at a transition to early school days. Sleep 1998;21: Sidonnaisuudet: Kirjoittaja on luennoinut Leiraksen tilaisuudessa ja osallistunut UCB:n kustannuksella kokouksiin Suomessa ja ulkomailla. tai muiden perheenjäsenten turvallisuuden puolesta. Tilanteen hoito edellyttää, että lapsi tai nuori pystyy ilmaisemaan jollekulle mieltään painavat asiat, sillä pelokas ihminen ei pysty nukkumaan. Usein tarvitaan psykologin ammattitaitoa abstraktien pelkojen käsittelyssä. Laiminlyöntiin ja pahoinpitelyn uhkaan liittyvät konkreettiset pelot ovat luonnollisesti lastensuojelullisia toimenpiteitä edellyttäviä tilanteita. Psykofysiologinen eli toiminnallinen unettomuus Toiminnallinen unettomuus kehittyy yleensä murrosikäiselle nuorelle yksittäisestä stressaavasta tilanteesta. Stressiä voivat aiheuttaa kouluun tai harrastuksiin liittyvät esiintymiset, kokeet yms. Tyypillisesti oire jatkuu senkin jälkeen, kun itse stressi on jo hävinnyt. Mekanismi on sama, jolla aikuisten vastaava ongelma syntyy. Stressi tuo mukanaan ylivirittyneen tilan, josta nuori ei stressin loputtuakaan pääse eroon. Seuraa unettomuuden pelko, jolloin nukkumaanmenoon liittyvä ahdistus saattaa alkaa vaivata jo päivällä. Yöllä uni voi olla pätkittäistä, ja saattaa myös esiintyä varhaista heräämistä. Nuorta ahdistaa ajatus tulevasta aamusta, mikä lisää virittyneisyyden tilaa ja pahentaa kierrettä edelleen. Toiminnallisen unettomuuden hoito Unenhuolto-ohjeet ovat toiminnallisen unettomuuden hoidossa keskeisellä sijalla (taulukko 2). Erityisesti on syytä korostaa, että sängyssä oloa pyritään rajoittamaan, mikäli uni ei tule kohtuullisen ajan kuluessa. Kartoitusvaiheessa on tärkeää sulkea pois muita syitä, erityisesti psyykkisperäisiä ongelmia, koska niiden hoito on erilaista. Käyttäytymisterapeuttiset keinot on todettu aikuisten toiminnallisen unettomuuden hoidossa tehokkaimmiksi (9). Todennäköisesti asia on näin murrosikäistenkin kohdalla, vaikka asiaa ei olekaan tutkittu. Koska koulutettua hoitohenkilökuntaa ei juuri ole, hoidon saatavuus on tällä hetkellä ongelma. Aikuisten unettomuuden hoidossa tehokkaiksi ovat osoittautuneet myös ärsykkeenhallintamenetelmä ja vuoteessa olon rajoitus (10), ja on perusteltua olettaa, että ne auttavat myös nuorten univaikeuksissa. TAULUKKO 2. Unenhuolto-ohjeet. 1. Mene vuoteeseen vasta väsyneenä (säännön tarkoituksena on opettaa ihmisiä tunnistamaan oma rytminsä). 2. Noudata säännöllistä rytmiä nukkumaanmeno- ja heräämisajoissa, myös viikonloppuisin. Jos viikonloppuna nukut kuitenkin pitempään, älä poikkea rytmistäsi tuntia enempää ja ota huomioon myöhäisempi heräämisaika menemällä myöhemmin nukkumaan. 3. Rajoita vuoteessaoloaikaa ja vietä siellä vain sen verran, kuin arvelet tarvitsevasi unta. 4. Älä yritä nukahtamista, koska voimakas ponnistus virittää mielen aktiiviseksi ja nukahtaminen estyy. Tee jotain, joka vie ajatukset pois nukahtamisesta ja myös tulevista töistä ja tehtävistä (esim. lukeminen, musiikin kuuntelu). 5. Päiväunet siirtävät nukahtamista, joten ne eivät ole kovin suositeltavia. Jos päiväunista halutaan pitää kiinni, täytyy nukkumisajan olla lyhyt ja säännöllinen. 6. Kahvi, alkoholi, tupakka ja kolajuomat heikentävät useimpien unta ja nukahtamista, joten niiden nauttimista ainakin illalla tulisi välttää. 7. Säännöllinen liikunta on hyvästä, mutta ei liian myöhään illalla, jolloin rehkiminen haittaa nukahtamista. 8. Aseta herätyskello makuuhuoneessa niin, ettet näe sitä. Ajankulun seuraaminen voi alkaa ahdistaa. 9. Huolehdi, että makuuhuoneesi on riittävän rauhallinen. Myös valaistuksen ja lämpötilan tulee olla sopivia. 10. Rauhoitu hetki ennen nukkumaanmenoa puuhaamalla jotain tyynnyttävää. 11. Syö kevyesti ennen nukkumaanmenoa, jottei nälkä pidä sinua hereillä. Älä juo kovin paljon, ettei virtsaamisen tarve herätä kesken yötä. Lääkkeistä on käytetty nykyään yleisimmin ns. nukahtamislääkkeitä, eli bentsodiatsepiinin tavoin vaikuttavia hypnootteja (tsopikloni, tsolpideemi, tsaleploni). Lääketutkimukset on tehty aikuisilla, mutta tulokset ovat sovellettavissa nuoriin. Perusperiaate on se, että lääkehoitoa ei tule käyttää pitkäkestoisesti, koska saavutettu hyöty on rajallinen haittoihin nähden. Nukahtamislääkkeet ovat siten vain väliaikaisratkaisu ja ensiapu. Lääkettä määrät - täessä on aina sovittava kontrollikäynti, ja kirjoitettujen määrien tulee olla pieniä. Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64 37
4 Uniongelmaisen lapsen tai nuoren haastattelussa on tärkeää kuulla niin asianomaista kuin vanhempia. Viivästynyt unirytmi Murrosikäisen keskeisimpiä nukahtamisvaikeuden syitä on unirytmin viivästyminen. Tämä on erityisen voimakasta niillä nuorilla, joiden luontainen unirytmi on jo ennen murrosikää ollut myöhäinen: illanvirkku, aamuntorkku. Kuten jo aiemmin todettiin, tapahtuu murrosiän biologisen kehityksen myötä luontaista nukahtamisajankohdan siirtymistä ja unenpaineen vähenemistä. Joskus se riistäytyy käsistä, etenkin jos sosiaalisten, valvomista edistävien virikkeiden määrää ei mitenkään rajoiteta. Nuori nukkuu yleensä omassa huoneessaan, joten vanhemmat eivät useinkaan tiedä, mitä hän huoneessaan puuhaa ja milloin hän alkaa nukkua. Monilla on huoneessaan oma televisio ja tietokone. Lisäksi kännykkä on aina käden ulottuvilla. Usein nuoren arki-illat ovat täynnä harrastuksia ja oleilua, jolloin läksyjen teko voi jäädä hyvinkin myöhäiseksi. Toisinaan liikuntaharrastukset on sijoitettu alkamaan loppuiltaan, jolloin nuori voi olla kotona vasta ennen puoltayötä, eikä nukahtaminenkaan onnistu reippaan liikunnan jälkeen. Osa nuorista suhtautuu koulunkäyntiin kunnian - himoisesti ja puurtaa yömyöhään, kun aikaa ei muuten liikene. Kun nuori sitten lopulta nukahtaa, herääminen normaalin arkiaikataulun mukaan voi olla mahdotonta tai huomattavan vaikeaa. Koulussa nuori nukahtelee etenkin aamupäivän tunneilla, ja oppiminen kärsii. Iltapäivisin jotkut korjaavat väsymyksen pitkillä päiväunilla, mikä estää nukahtamista illalla. Viikonloput eletään eri rytmissä: nuoret nukkuvat univelkaansa ja valvovat aamuyölle. Alkava viikko tuo tullessaan jälleen liian lyhyet yöunet ja päiväväsymyksen. Tämä voi johtaa pahaan kierteeseen, jolloin nuori alkaa jäädä pois koulusta, mikä taas vahvistaa vääristynyttä rytmiä. Viivästyneen unirytmin korjaaminen Unenhuolto-ohjeet ovat tässäkin hoidon kulmakivi. Nuoren motivoituminen hoitoon on tällöin keskeistä ja sen puute taas suurin onnistumisen este. Toiminnallisesta unettomuudesta kärsivä nuori haluaa yleensä itse apua, kun taas nuori, jonka ongelma on viivästynyt unirytmi, tulee lääkärin vastaanotolle useimmiten vanhempien aloitteesta. Oikean unirytmin saavuttaminen edellyttääkin kurinalaisuutta ja tukea myös vanhemmilta. Uuteen rytmiin pyritään asteittain siten, että heräämisajat pidetään säännöllisinä ja nukkumaanmenoaikaa vähitellen aikaistetaan. On myös käytetty ns. paradoksaalista rytminsiirtoa eteenpäin, mutta tätä siirtokeinoa ei voi pitää kovin suotavana muuta kuin valvotuissa olosuhteissa (11). Kirkasvalohoitoa voi käyttää vahvistamaan rytmin siirtoa siten, että heräämistä voimistetaan valolla ylösnousun jälkeen (11). Joskus voi kokeilla melatoniinia annoksella 1 5 mg tuntia ennen toivottua nukahtamishetkeä. Koska tietoa melatoniinin pitkäaikaisvaikutuksista ei ole, ei sen käyttö pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti ole suositeltavaa. Lyhytaikaisessa käytössä ei sen sijaan ole havaittu mainittavia sivuvaikutuksia. Unisairaudet Nukahtamisvaikeuksien ja huonon unenlaadun taustalla voi olla myös unisairauksia. Niinpä univaikeuksia selviteltäessä on ne otettava huomioon erotusdiagnostisina mahdollisuuksina. Obstruktiivinen hengityshäiriö Obstruktiivinen hengityshäiriö on unisairauksista tavallisin. Sen esiintyvyys lapsuusiällä on varovaistenkin arvioiden mukaan 1 2 %. Keskeinen oire on kuorsaus, jonka arvioitu yleisyys on noin 10 %. Kaikilla kuorsaajilla ei ole siis varsinaista hengityshäiriötä. Kun hengitys ei kulje vaivattomasti, esiintyy lievimmässä hengityshäiriömuodossa lisääntynyttä hengitystyötä. Jos se ei riitä, on seurauksena ilmavirtauksen rajoittumista ja hypopnea- ja apneataipumusta. Unen rakenne voi häiriintyä mikrohavahtumisten ja hengityskaasujen vaihdon puutteiden vuoksi. Nuoren havaitsema oire on levoton ja katkonainen uni. Nukahtamisvaikeutta ei yleensä esiinny kuin vaikeimmissa tautimuodoissa. Jos joka yö kuorsaava nuori valittaa unen katkonaisuutta ja päiväväsymystä, on hänet syytä lähettää tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Jos nuori on ylipainoinen, sen hoito pitää toki aloittaa jo ennen erikoissairaanhoidon tutkimuksia. Diagnoosin tekeminen edellyttää joko laajaa tai suppeaa unipolygrafiaa. Selvät tautimuodot löytyvät suppeallakin rekisteröinnillä. Hoi- 38 Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64
5 TIETEESSÄ tona on ensisijaisesti tonsillektomia. Jos nuori on fyysisesti jo aikuinen, voi hoitotulos olla huono, jolloin tarvitaan hammaslääketieteellisiä toimenpiteitä ja/tai CPAP-hoitoa (continuous positive airway pressure = jatkuva positiivinen ilmatiepaine) (12,13). Levottomat jalat -oireyhtymä Levottomien jalkojen oireyhtymä aiheuttaa nukahtamisvaikeutta jalkojen motorisen levottomuuden kautta. Se taas johtuu epämiellyttävästä tunteesta, jonka vuoksi jalkoja on pakko liikuttaa, kun ihminen menee makuulle. Oire voi jatkua läpi yön aina unen keventyessä. Mukana on joskus myös unenaikaista periodista jalkojen liikettä. Oireisto voidaan diagnosoida unirekisteröinnillä erikoissairaanhoidossa. Taustalla on useimmiten perinnöllinen alttius, mutta aiheuttajana voi olla myös raudanpuuteanemia tai uremia. Hoitona on lääkitys. Bentsodiatsepiinit saattavat auttaa joitakin, mutta useimmiten on käytetty dopamiiniagonisteja (14). Narkolepsia Narkolepsian ensioireet alkavat useimmiten nuoruusiässä, vaikka diagnoosi asetetaankin yleensä myöhemmin (15); tautia ei siis ole helppo tunnistaa. Sen esiintyvyydeksi Suomessa on arvioitu 26/ (16). Narkolepsian keskeiset oireet ovat päiväaikainen väsymys pakonomaisine nukahtamistaipumuksineen ja katapleksia, joka tarkoittaa lihastonuksen menetystä voimakkaan tunnereaktion (esimerkiksi naurun) yhteydessä. Katkonainen yöuni on myös yksi keskeinen piirre. Osalla potilaista esiintyy nukahtamisvaiheen paralyysiä ja hallusinaatioita. Taudin patogeneesiin liittyy välittäjäaine oreksiinin puute hypotalamuksessa. Tauti myös assosioituu voimakkaasti kudosantigeenityyppiin HLADQB*0602. Diagnoosin teossa tärkein neurofysiologinen tutkimus on nukahtamisviivetesti (MSLT). Diagnoosia voidaan varmentaa myös kudosantigeenityypityksellä ja selkäydinnesteen oreksiinipitoisuuden määrityksellä. Narkolepsian hoito on lääkehoitoa, mutta myös päivänokosten järjestäminen ja ympäristön, esimerkiksi koulun, informointi asiasta on erittäin tärkeää. Lääkkeistä käytetyimpiä ovat modafiniili ja metyylifenidaatti väsymyksen ja depressiolääkkeet katapleksian hoidossa. Uutena lääkkeenä on markkinoille tullut tois- taiseksi vain aikuiskäytössä oleva natriumoksibaatti, joka auttaa molempiin oireisiin ja lisäksi vakauttaa yöunta. Psyykkiset häiriöt ja sairaudet Unettomuus ja huonolaatuinen uni ovat keskeisiä piirteitä monissa mielenterveyden häiriöissä ja sairauksissa (17). Ahdistusta, masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja psykoosia esiintyy myös lapsilla ja nuorilla, joten niiden mahdollisuus on otettava huomioon unettomuutta arvioitaessa. Jos vakava mielenterveyden häiriö on ilmeinen, hoito kuuluu erikoissairaanhoidolle. Kun lääkehoidon ja terapian avulla saadaan perushäiriö hoidettua, unihäiriöt hoituvat yleensä samalla. Neuropsykiatriset sairaudet Lapsilla ja nuorilla havaitaan nykyään paljon neuropsykiatrisia häiriöitä. Niiden esiintyvyys ei todennäköisesti ole varsinaisesti lisään - tynyt, vaan on opittu nimeämään ja luokittelemaan häiriöitä ja oireita, joita on aina ollut olemassa. Keskeisiä oirekokonaisuuksia ovat ylivilkkaus/keskittymishäiriöt ja autismikirjon häiriöt. Touretten oireisto luetaan usein myös niihin. Oireistot menevät usein limittäin niin, että samalla lapsella tai nuorella voi olla piirteitä useammasta eri oireistosta. Nukahtamisvaikeudet ja yöheräily näyttäisivät esiintyvän tavallista useammin näiden oireistojen yhteydessä. Niiden hoito on varsin haastavaa, joskin tavalliset unenhuolto-ohjeet ja behavioraaliset hoitokeinot toki auttavat monia. Lääkityksistä ehkä eniten käytetty on melatoniini, mutta näyttö tehosta ei ole kovin varmalla pohjalla (18,19). Paljon käytetään myös neuroleptejä, etenkin autismikirjon häiriöissä. Tällöin käyttöindikaatio on pääasiassa päivä - aikainen haastava käytös, joskin apua voidaan saada myös unihäiriöön. Myös niiden kehitysvammaisten unettomuus ja yöheräily on suuri ongelma (20), joiden vammaisuuden syyt ja liitännäissairaudet ovat taustaltaan hyvinkin heterogeenisia. Heidän unihäiriöidensä hoidossa edellä kuvatut keinot ovat käytössä vaihtelevalla menestyksellä. Somaattiset sairaudet On toki selvää, että monien eri elinjärjestelmien perussairaudet voivat häiritä unta tuot- Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64 39
6 tamalla kipua tai muuta haittaa. Neurologisista sairauksista epilepsia on tauti, joka sekoittaa aivojen sähköistä toimintaa häiriten unta, kun kohtauksia esiintyy öisin. Päällepäin tarjoutuva oire voi tällöin olla unen katkonaisuus ja levottomuus. Ei ole kovin harvinaista, että yöllistä epilepsiaa on erehdytty pitämään viattomana parasomniana, kuten unissakävelynä tai unihumalana (21). Viime mainitut esiintyvät kuitenkin yleensä vain kerran alkuyöstä, kun taas yölliset epilepsiakohtaukset tyypillisimmillään useita kertoja yössä. Epilepsiaepäilyn selvittely kuuluu erikoissairaanhoitoon. Lääkkeet, alkoholi, huumeet Uniongelmien selvittelyssä on muistettava myös säännöllisten lääkitysten osuus. Esimerkiksi ADHD:n hoidossa käytetty metyylifenidaatti on tunnettu unettomuuden aiheuttaja. Joillakin potilailla aamulla otettu lääke saattaa vaikuttaa vielä illalla haitaten nukahtamista. Useat muutkin keskushermostolääkkeet voivat haitata unta. Etenkin murrosikäisten unettomuuden ja yöheräilyn selvittelyssä on muistettava selvittää alkoholin ja huumeiden osuus nuoren elämäntavoissa. Niiden runsas käyttö vaikuttaa monin tavoin keskushermostoon, ja seurauksena on usein kaoottinen vuorokausirytmi. TAULUKKO 3. Tärkeitä kysymyksiä anamneesissa. Nukkumisympäristö Nukkumaanmeno- ja heräämisajat arkisin ja vapaapäivinä Nukahtamiseen liittyvät tottumukset (assosiaatiot) Nukahtamisvaikeus, yöheräily, liian varhainen herääminen Parasomniat Unisairauksien oireet (kuorsaus, jalkojen oireet nukahtaessa, levoton yöuni) Päiväaikaiset väsymysoireet: väsymys, nukahtelu, keskittymisvaikeudet, levottomuus, aggressiivisuus, päänsärky, ruokailun säännöttömyys Muut sairaudet ja oireet Koulumenestys, kaverisuhteet, harrastukset Perhetilanne Unen puutteen seuraukset Aiheuttajasta riippumatta unen puute on suuresti elämää haittaava vaiva. Kouluikäiselle, jonka pitäisi oppia joka päivä uusia asioita, seuraukset voivat olla varsin kauaskantoisia (22,23). Keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus häiriintyvät selvimmin. Myös uuden oppiminen on herkkää unen puutteelle. Huono uni häiritsee tunne-elämänkin kehitystä (17). On esitetty (24), että unen puute voisi myös altistaa alkoholin ja huumeiden käytölle eikä pelkästään olla seurausta niiden käytöstä. Myös onnettomuusalttius kasvaa. Unettomuus ongelmilla on taipumus kroonistua, joten nuorena hoitamatta jäänyt oire voi olla pohja koko elämän jatkuvalle huonounisuudelle. Uniongelmien selvittely Uniongelmaisen lapsen tai nuoren haastattelussa on tärkeää kuulla niin asianomaista kuin vanhempia. Etenkin murrosikäisen kanssa on hyvä keskustella ensin kahden kesken. Vanhempien kutsuminen mukaan yleensä täydentää käsitystä ongelman luonteesta; nuoret jättävät usein kertomatta joitain oireita tai vähättelevät niitä. Haastattelussa on kysyttävä hyvän yleisanamneesin lisäksi erityisesti nukkumistottumuksista, parasomnioista, unettomuudesta, unisairauksiin viittaavista oireista ja päiväaikaisesta vireydestä sekä mielialasta. Uni - ongelmakyselylomakkeet ovat hyvä tuki tässä (25,26) Toisinaan voi olla niin, että vastaanotolle tulon syy on jokin muu vaiva, esimerkiksi päänsärky, ja unettomuus tulee esiin vasta, kun sitä osataan kysyä. Yksi käynti ei ole riittävä, koska oireen seuraaminen unenseurantalomaketta hyödyntäen selkiyttää käsitystä vuorokausirytmistä ja elämäntavoista sekä unihäiriöiden esiintymistiheydestä (taulukko 3). Näiden selvitysten myötä valtaosa unihäiriöistä on diagnosoitavissa ja hoidettavissa perusterveydenhuollossa, mutta edellä kuvatut unisairaudet on syytä lähettää erikoissairaanhoitoon. Näin on syytä menetellä myös silloin, kun epäillään vakavaa mielenterveyden häiriötä tai somaattista sairautta, kuten epilepsiaa. Neuropsykiatristen ja muiden kehityksellisten ongelmien selvittely voidaan hyvin aloittaa perusterveydenhuollossa, mutta jos niihin liittyy vaikeita uniongelmia, jotka 40 Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64
7 TIETEESSÄ eivät hoidu lääkkeettömillä keinoilla, on paras konsultoida erikoissairaanhoitoa. Ennaltaehkäisy ja suositukset Uniongelmista iso osa olisi ennaltaehkäistävissä. Tärkeää on hyvien unitottumusten luominen jo pienenä. Kouluikäisen ja etenkin murrosikäisen kohdalla on jo paljon vaikeampaa korjata huonoja tapoja. Kouluikäinen tarvitsee aikuisen valvontaa nukkumaanmenoajoissaan, ja viihde-elektroniikan kulutusta on syytä rajoittaa nukkumaanmenoajan lähestyessä. Televisio ei kuulu lastenhuoneeseen, ja tietokoneenkin käyttöä on hyvä valvoa. On syytä myös vaatia, että kännykästä on virta katkaistu yöksi. Nämä kaikki kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta yllättävän usein vanhemmat ovat täysin tietämättömiä lastensa puuhista oman huoneen rauhassa. Harrastusten määrää ja aikatauluja on niin ikään syytä miettiä: jos lapsi stressaantuu ja alkaa oireilla unettomuudella, pitää päiväjärjestystä harkita. Paljon voitaisiin vaikuttaa myös eri harrastuspiireissä: harrastukset, etenkään liikunnalliset, eivät saisi alkaa kello 20:n jälkeen. Nuorilla pitäisi olla myös säännölliset iltarutiinit ja kotiintuloajat. Toisaalta koulumaailman täytyisi joustaa siirtämällä koulujen alkamisajankohtaa yläkoulussa kello yhdeksään. Näin otettaisiin huomioon murrosiän biologiset muutokset vuorokausirytmissä (27). Lasten ja nuorten omaa motivaatiota unenhuollossa voidaan lisätä tuomalla kouluopetuksessa unen merkitys monipuolisesti esiin. Tämä on jo alkanutkin toteutua, koska terveystieto on palannut takaisin oppiaineeksi. Me aikuiset voisimme näyttää mallia kohentamalla omia unitottumuksiamme, jotka monella ovat valitettavasti usein aika kehnoja. OUTI SAARENPÄÄ-HEIKKILÄ M.D. Tampere University Hospital, Department of Pediatrics ENGLISH SUMMARY Insomnia among schoolchildren Insomnia is a common problem among schoolchildren. In a large Finnish survey among pubertal boys and girls in the year 2006 the prevalence was 7% and 12%, respectively. Psycho-physiological insomnia is a common type of poor sleep, but in adolescents delayed sleep phase also causes difficulties. Dyssomnias (restless legs syndrome, sleep related breathing disorders, narcolepsy), psychiatric, neuro-psychiatric and somatic diseases, and the use of narcotics may cause differential diagnostic problems. Sleep hygiene is a good basis for treatment in both types of insomnia. In the psychophysiological type, behavioural methods are the treatment of choice; hypnotics are only an occasional solution in addition to the other treatments. Delayed sleep phase is most successfully treated with gradual phase shifting and light therapy. Melatonin can be helpful, too. Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64 41
Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotLEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS
LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS SISÄLTÖ unen merkitys unen rakenne ja kehitys lapsuus- ja nuoruusiässä biologinen kehitys ja elämäntavat
LisätiedotNuorten hyvinvointi Tampereella paraneeko se polvi?
Nuorten hyvinvointi Tampereella paraneeko se polvi? Erikoistutkija Minna Pietikäinen THL 17.11.2009 Nuorten hyvinvointi Tampereella/Minna Pietikäinen 1 KOULUTERVEYSKYSELY 1995 2009 Valtakunnallinen luokkakysely
LisätiedotUNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS
UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat
LisätiedotLasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka
Lasten unesta ja unihäiriöistä Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka 12.9.2018 Unen kypsyminen Vastasyntyneen uni kypsyy vähitellen. Aktiivinen uni, joka assosioidaan REM-uneen Hiljainen uni eli NREM uni
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotUNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!
LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA
Lisätiedot(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:
1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen
LisätiedotEikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa
Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
LisätiedotUnettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto
Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt
LisätiedotNUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?
NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen
LisätiedotAktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)
Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi
LisätiedotSeuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:
Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen
LisätiedotSeuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:
Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) 52 Lausunto aloitteesta kouluunmenoajan kohtuullistamisesta HEL 2011-006171 T 12 01 01 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan, esittelijän ehdotuksen
LisätiedotOpiskelijan unipäiväkirja
LIITE 7. Opiskelijan unipäiväkirja Opiskelijan unipäiväkirja Nimi: Henkilötunnus: Ohjeet: Täyttöohjeet: nukuttu aika (myös päiväunet) vuoteeseen meno ylösnousuaika lyhyt herääminen yöllä Unen laatu: 1
LisätiedotTarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)
Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat
LisätiedotUni ja sydän; sykevariaatio ja uni
Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18
LisätiedotKokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th
Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu
LisätiedotNykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset
Mitä lapselle kuuluu? Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset Outi Saarenpää-Heikkilä Lasten ja nuorten unenpuute ja päiväväsymys ovat olleet viime vuosina paljon esillä. Syitä on pohdittu ja erilaisia
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotLASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS
LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN Outi Saarenpää ää-heikkilä LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS SISÄLT LTÖ narkolepsian puhkeamisikä oireet tutkimukset hoito sosiaalietuudet yhteenveto
LisätiedotHALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria
HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.
LisätiedotOpaslehtinen unesta ikäihmiselle
Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotVuorokausirytmin puutos. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Vuorokausirytmin puutos Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Peruskäsitteet Jakso (period), heilahduslaajuus (amplitude), vaihe
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotUNIKOULU OSASTOLLA B 21
UNIKOULU OSASTOLLA B 21 UNIKOULU OSASTOLLA B 21 Unenseurant alomake lapselle Nimi Täyttöohjeet * Nukkumisajat = * Herääminen yöllä / päiväunilla X nukahtaa itsekseen О nukahtaa saatuaan tutin T nukahtaa
LisätiedotMiten vauvan unirytmi kehittyy?
Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.
LisätiedotYläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014
Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Sisällysluettelo: 1. johdanto 1 2. aineisto ja menetelmät 2 3. tulokset..3 4. tulosten tarkastelu/pohdinta...13
LisätiedotUniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys
Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa 3.9.2013, HY Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys Alustuksessa käytettyjä lähteitä Unettomuuden Käypä hoito -suositus 2008 Työterveyslaitos,
LisätiedotUNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki
UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki Happonenunikirjat lähteenä 24h rytmi = sirkadiaani (circa=noin, dies=päivä) *keskeisessä asemassa uneen liittyen
LisätiedotNUORTEN UNIVAIKEUKSIEN HOITO
NUORTEN UNIVAIKEUKSIEN HOITO OSASTOJAKSOLLA JA PÄÄTELMÄT Johannes Kajava, mth, FM HYKS nuorisopsykiatrian os. B3 Unettomuuden hoidon keinoista nuorisopsykiatriassa HYKS Psykiatriakeskus 6.4.2017 KESKEINEN
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotLAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona
LAPSEN VANHEMMILLE Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona 1 TÄMÄN OHJELEHTISEN TARKOITUS: antaa ohjeita ja tukea kotona toteutettavaan uni valverytmitykseen ohjeet ovat suuntaa antavia,
LisätiedotViivästynyt unijakso (delayed sleep phase
Katsaus Viivästynyt unijakso Nina Apter ja Markku Partinen Nukahtamisvaikeus toivottuun kellonaikaan, vaikeus herätä aikaisin aamulla ja jatkuva päiväväsymys ovat viivästyneestä unijaksosta kärsivän tavallisimmat
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (6) 521 V Sj / Vt Sari Näreen ym. aloite yläaste- ja lukioikäisten kouluunmenoajan kohtuullistamisesta päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotUni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA
UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013
Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta
LisätiedotImeväisen uniongelmat
Imeväiset Outi Saarenpää-Heikkilä ja E. Juulia Paavonen Imeväisiässä nukahtamisvaikeudet ja yöheräily ovat tavallisia uniongelmia. Unen puutteesta kärsivät usein myös vanhemmat, joiden väsymys haittaa
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotAmbulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)
Ambulatorinen suppea yöpolygrafia Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Sisällysluettelo Mitä tauteja suppealla yöpolygrafialla tutkitaan? Lyhyesti
LisätiedotUni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa Uni ja unihäiriöt. Uni Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, ja
LisätiedotTutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi
Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset
LisätiedotESITIETOKAAVAKE UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI TUTKIMUKSIIN TAI VASTAANOTOLLE TULEVALLE
ESITIETOKAAVAKE UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI TUTKIMUKSIIN TAI VASTAANOTOLLE TULEVALLE Lukekaa kysymykset huolellisesti ja pyrkikää vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Kysymykset selvittävät teillä epäiltyyn sairauteen
LisätiedotUni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja
Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen
LisätiedotUnihiekkaa etsimässä - Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin
Unihiekkaa etsimässä - Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin SISÄLLYS Lukijalle : Uupumus unettomiin öihin 9 Unenriisto on kidutuskeino 11 Tämän kirjan sisältö 12 OSA I VASTASYNTYNYT 15 1 Vauva ei synny
LisätiedotAriel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen
Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.
LisätiedotUnen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt. Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys
Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys Unen merkitys Mihin unta tarvitaan Lähes kaikki eläimet nukkuvat jopa yksi-soluisilla
LisätiedotNUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN
NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....
LisätiedotLASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS
LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Asiantuntijaryhmän esittely Narkolepsian diagnostiikka Narkolepsian
Lisätiedot1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry
1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry Luennon sisältö 1. Lapsen unen tarve 2. Unirytmi 3. Tyypilliset uniongelmat / unihäiriöt 4.
Lisätiedot3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?
Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista
LisätiedotVireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotHerää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan
Pieni uniopas Konstit on monet! Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotYÖPOLYGRAFIA. Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
YÖPOLYGRAFIA Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys 30.8.2018 1 POIKKEAVAN PÄIVÄVÄSYMYKSEN SYITÄ Riittämätön unen määrä yksilölliseen tarpeeseen
LisätiedotUniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus
Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen
LisätiedotNuorten uni. Unilääketiedepäivät
Nuorten uni Unilääketiedepäivät 1.11.2016 Anna Sofia Urrila LT, nuorisopsyk el, Suomen Akatemian kliininen tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, HYKS Nuorisopsykiatria Luennon sisältö Miten nuoret
LisätiedotOhjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum
Ohjelma 9-9.15 9.15-9.40 9.40.9.55 9.55-10.25 10.25-12.00 Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum AlvinOne - Tekoäly on jo täällä - Johanna Varje, markkinointijohtaja, Odum
LisätiedotNimi, luokka, päivämäärä
Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotSh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli
Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli 13.9.2017 Uni ja valve Säännöllistä, rytmistä vireystilan vaihtelua Niin nukut kuin valvot Vireystilan rytmisyyteen vaikuttavat: neurofysiologiset tekijät
LisätiedotUnihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin
Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu ja Max Karukivi KATSAUS Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin Kouluterveyskyselyn mukaan 6 8 % nuorista kärsii erilaisista unihäiriöistä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian
LisätiedotIÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS
Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista
LisätiedotUni ja mielenterveyshäiriöt HUS
Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS 12.09.2018 Gabriele Sved neurologian erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed, Helsinki Markku Partinen Sisältö Unihäiriöt
LisätiedotNarkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä
Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotUNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys
UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään Unen häiriytymisen vaikutukset ovat siten suuruudeltaan sen mukaiset
LisätiedotNuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika
Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko
LisätiedotTervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan
Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotMiten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste
Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,
LisätiedotPyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.
Unipoli Oy Sivu 1/6 UNIKYSELYKAAVAKE Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Nimi: Henkilötunnus:
LisätiedotAspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa
Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa Pirjo Laatikainen Neuropsykiatrinen valmentaja Aspergerin oireyhtymä Neurobiologinen keskushermoston
LisätiedotLAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN
Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita
LisätiedotHenkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.
LisätiedotNUKKUMALLA MENESTYKSEEN
NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita
LisätiedotSampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna
Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni
LisätiedotKonkret om sömnapné. Vad bör göras?
Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni
LisätiedotCase: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät
LisätiedotEsimerkki TAYS/ UNI-poliklinikan vastaanotolta
Esimerkki TAYS/ UNI-poliklinikan vastaanotolta UNI-asiakkaan kohtaaminen Terapeuttisen tilan luominen tärkeää Ajankäyttö ja tilat vastaanotoilla usein haastavia Huomioi ikä, sukupuoli ja mahdolliset muut
LisätiedotReumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa
Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa Reuma-lehti 4/17 Teksti: Henna Laitio Reumasairauksiin liittyvän väsymyksen taustalla vaikuttaa monen tekijän vyyhti. Väsymys mainitaan monen reumasairauden
LisätiedotHYVÄ ARKI. Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS
HYVÄ ARKI Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS Hyvä arki * Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä lisätä
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
Lisätiedot