Tervetuloa vaan, astu metsään hurmaavaan, meitä kasveja katsomaan!
|
|
- Jukka-Pekka Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tervetuloa vaan, astu metsään hurmaavaan, meitä kasveja katsomaan! Kolmisoppisen kasvivihko Kolmisoppisen kasvivihko esittelee Kolmisoppisen metsäpolulta löytyviä kasveja. Kasvit löytyvät polun varrelta tai läheisyydestä. Kuvat: Maria E. Tolppanen
2 Tähtitalvikki, Moneses uniflora Tähtitalvikin varren tyvellä on ruusukkeena pieniä, pyöreitä, vaaleanvihreitä lehtiä. Pysty varsi kasvaa 10 cm:n korkuiseksi. Vanan latvassa yksi kookas, tähtimäinen kukka, joka nuokkuu ja tuoksuu voimakkaasti. Kukat kestävät pitkään, jopa useita viikkoja lakastumatta. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kasvaa kosteissa, hämärissä kuusikoissa, korvissa ym. Melko yleinen koko maassa. Kielo, Convallaria majalis Kielo on hyväntuoksuinen, kauniskukkainen liljakasvi. Sen pysty, lehdetön, cm korkea varsi lähtee suoraan pitkästä, haarovasta juurakosta. Tyvessä on kaksi suurta, leveän suikeaa, puhtaan vihreää lehteä, jotka nuorena ovat varren pituisia. Varren yläosassa toispuolinen, nuokkuva terttu kellomaisia, puhtaan valkoisia kukkia, joissa on miellyttävä tuoksu. Koko kasvi on myrkyllinen, erityisesti oranssinpunaiset marjat. Kukkii touko-kesäkuussa. Kasvaa hakamailla, rinteillä, lehdoissa, usein tiheinä kasvustoina. Yleinen etelästä Tornion seudulle asti, Lapissa harvinainen ja puuttuu tunturialueilta.
3 Oravanmarja, Maianthemum bifolium Oravanmarjalla on pysty, kapea, cm pitkä varsi. Varren yläpuolella on kaksi suurta, sydämen muotoista lehteä. Pienet, valkoiset, tuoksuvat kukat ovat varren päässä lieriömäisenä terttuna. Punaiset marjat ovat myrkyllisiä. Oravanmarjaa kasvaa kuivissa, tuoreissa ja lehtomaisissa metsissä. Se kasvaa yleisenä koko maassa aivan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Metsätähti, Trientalis europaea Metsätähti on hento, cm korkea kasvi. Varsi on ohut, haaraton ja jäykkä. Lehdet ovat suurehkoja, kapean soikeita, ruusukkeena latvan lähellä. Kukat pitkissä, ohuissa perissä, jotka lähtevät lehtihangoista, valkoisia, suurehkoja, tähtimäisiä, teriö on seitsenlehtinen. Kukkii kesä-heinäkuussa monenlaisissa metsissä. Yleinen koko maassa.
4 Käenkaali, ketunleipä Oxalis acetosella Käenkaalin apilamaiset lehdet peittävät maan. Kasvilla on suikertava, runsashaarainen maavarsi, jonka versonkärjistä kehittyvät vaaleanvihreät, kolmisormiset lehdet. Lehdykät ovat vastaherttamaisia. Ne voivat aueta ja sulkeutua sateenvarjomaisesti sään muutosten mukaan. Lehdissä on runsaasti oksaalihappoa, joka aiheuttaa happaman maun. Sen kukat ovat suoraan maavarresta lähteviä, yksittäin pitkien, ohuiden kukkavanojen päässä. Kukat ovat kellomaisia, terälehdet valkoisia, sinipunasuonisia, tyvilaikku keltainen. Kukkii toukokesäkuussa. Kasvaa lehtomaisissa metsissä, lehdoissa, korvissa ym. Yleinen etelästä Oulun seudulle asti, harvinaistuu pohjoiseen päin mentäessä ja puuttuu Lapista. Rönsyleinikki, Ranunculus repens Rönsyleinikin varsi on pysty, niukkakarvainen, 20 cm korkea. Kukat ovat keltaisia, melko suuria, varren latvassa. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kasvaa rannoilla, pihoilla, viljelymailla, lehdoissa ym. Yleinen koko massa.
5 Niittyhumala, Prunella vulgaris Niittyhumala on yleinen nurmikkokasvi, se kasvattaa haaraisia, juurehtivia rönsyjä. Kukat ovat sinisiä tai violetteja senttimetrin mittaisia. Hedelmä vaiheessa varren latva on käpymäinen ja tuoksuu mausteelle. Kukkii heinä-elokuussa. Niittyhumalaa tapaa niityillä, pientareilla, nurmikoilla, rannoilla ja rehevissä metsissä. Yleinen suurimmassa osassa maata. Sudenmarja, Paris quadrifolia Sudenmarjan varsi on pysty, jäykkä, cm korkea. Neljän lehden ruusuke, varren latvassa on yksinäinen, huomaamaton kukka. Marja mustansininen, myrkyllinen. Kukkii kesäkuussa. Kasvaa kosteissa, ravinteikkaissa lehdoissa. Melko yleinen suurimmassa osassa maata.
6 Metsäkurjenpolvi, Geranium sylvaticum Metsäkurjenpolven pysty, tukeva varsi voi kasvaa puolimetriseksi. Se on karvainen ja yläosastaan haaroittuva. Varren tyvessä on lehtien muodostama ruusuke. Lehdet ovat suuria, sormijakoisia ja liuskat isohampaisia. Kukinto huiskilomainen, suuret, avoimet kukat ovat violetteja, vaaleanpunaisia, joskus valkoisia. Kukkii kesäkuussa. Tavataan lehdoissa, lehtomaisissa metsissä, tienvierillä, niityillä ym. Yleinen koko maassa. Lillukka, Rubus saxatilis Lillukalla on cm korkea, pysty, karhea ja pehmeäpiikkinen varsi. Rönsyt pitkiä, jopa useita metrejä, lehdellisiä. Lehdet pitkäruotisia ja kolmisormisia, lehdykät soikeita, isohampaisia. Lehtihangoista kasvavissa kukinnoissa on muutamia pieniä valkoisia kukkia. Hedelmänä mauton, pieni, punainen luumarja. Kukkii kesäkuussa. Kasvaa kallioisissa lehdoissa, tuoreissa metsissä ym. Yleinen koko maassa.
7 Metsäalvejuuri, Dryopteris carthusiana Metsäalvejuuren lehtilapa ja lehtiruoti ovat suunnilleen samanmittaisia, yhteensä cm korkea. Lehdet kasvavat kimppuina ja ovat väriltään tuoreen vihreitä. Metsäalvejuuri kasvaa erilaisilla, usein kivisillä metsämailla. Suomessa laji on yleinen Oulun korkeudelle saakka ja harvinaistuu siitä pohjoiseen päin mentäessä. Metsäalvejuuri on myrkyllinen. Ahomansikka, Fragaria vesca Ahomansikan pysty, haaroittuva, karvainen varsi voi kasvaa cm:n korkuiseksi. Varren tyvessä on ruusukkeena leveän kolmisormisia lehtiä. Lehtiruusukkeesta lähtee pitkiä, suikertavia, nopeasti juurtuvia rönsyjä. Valkoisia kukkia on vähän. Hyvänmakuiset marjat, mansikat, ovat turvonneita kukkapohjuksia, joiden pinnalla on pähkylöitä. Kukkii touko-kesäkuussa. Kasvaa mäillä, kedoilla, ahoilla, ym. kuivilla paikoilla. Yleinen Oulun seudulle asti, harvinaistuu selvästi pohjoiseen mentäessä.
8 Hiirenporras, Athyrium filix-femina Hiirenporras on lähes metrin mittainen saniainen. Kasvaa tiheinä, tuuheina mättäinä varjoisissa ja kosteissa metsissä, erityisesti purojen varsilla. Yleinen lähes koko maassa. Särmäkuisma, Hypericum maculatum Särmäkuisma on usein puolimetrinen, pysty ruoho. Varpu on puumaisen kova, nelisärmäinen, haarainen, joskus punavivahteinen. Kaljut, puikeat lehdet sijaitsevat vastakkain, ja niissä on yksittäisiä, mustia pikitäpliä. Kukat ovat kullankeltaisia, huiskilomaisina kukintoina varren ja haarojen latvassa. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa tuoreilla niityillä, laitumilla ja metsänreunoilla. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu pohjoiseen päin mentäessä.
9 Ojakellukka, Geum rivale Ojakellukan karvainen, pysty, latvasta purppuranvioletti varsi voi kasvaa puolimetriseksi. Varsilehdet ovat kolmisormisia. Kellomaiset kukat ovat nuokkuvia. Terälehdet kellertäviä ruusunpunaisia. Kukkii touko-heinäkuussa. Kasvaa kosteilla niityillä, kedoilla, ym. Yleinen suurimmassa osassa maata, harvinaistuu Lappia kohti mentäessä. Poimulehti, Alchemilla vulgaris coll. Poimulehti jakaantuu kymmeniin pikkulajeihin. Varret rennosti kohenevia, usein karvaisia, cm pitkiä. Varren tyvessä on pitkäruotisia, munuaismaisia, koristeellisia poimuttuneita lehtiä. Liuskat kolmiomaisia-pyörehköjä, hammaslaitaisia. Varsilehdet pienempiä. Kukinnot ovat tiheitä huiskiloita. Pienet, kellanvihreät kukat. Kukkii kesäheinäkuussa. Kasvupaikkoja kedot, niityt, lähteiköt ym. Yleinen koko maassa.
10 Metsäimarre, Gymnocarpium dryopteris Metsäimarre on matalakasvuinen, siro saniainen, vain cm korkea. Lehtilapa vaakatasoinen, kolmiomainen. Himmeän vaaleanvihreä. Kasvaa lehdoissa, sammaleisissa havumetsissä, kivisessä maastossa. Yleinen koko maassa. Vadelma, Rubus idaeus Vadelma kasvaa 1-2 m korkeaksi pensaaksi. Ensimmäisenä vuonna versot ovat sinihärmäisiä, piikkisiä, aluksi ruohomaisen pehmeitä. Lehti on 2- tai 3-parinen, päätöparinen, ja lehdykät ovat alta siniharmaita. Toisena vuonna versot haaroittuvat ja muodostavat kukkia ja hedelmiä. Hyvänmakuiset hedelmät ovat joko punaisia tai keltaisia. Pensas kukkii kesä-heinäkuussa. Luonnossa vadelma kasvaa yleisenä koko maassa hakkuuaukeilla, teitten varsilla ym.
11 Nurmitädyke, Veronica chamaedrys Nurmitädyke on koristeellinen ruohomainen kasvi. Kukat ovat taivaansinisiä, suuria, tummajuovaisia, teriön nielu valkoinen. Kukkii toukokuusta elokuuhun. Viihtyy lähes kaikkialla. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu pohjoiseen päin mentäessä. Vuohenputki, Aegopodium podagraria Vuohenputken varsi on uurteinen, ylempänä joskus haarainen, 0,5-1 m korkuinen. Lehdet ovat vaaleanvihreitä, alimmat pitkäruotisia, kolme kertaa kolmisormisia. Kukat valkoisia. Kukkii kesä-elokuussa. Nuoria lehtiä voi syödä pinaatin tapaan, ja vuohenputkea on joskus viljelty. Kasvaa lehdoissa, puistoissa, puutarhoissa, pellonpientareilla ym. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu pohjoista kohti mentäessä.
12 Sinivuokko, Hepatica nobilis Sinivuokolla on karvainen, rento, cm korkea varsi. Lehdet ovat talvehtivia, kolmiliuskaisia, pitkäruotisia, aluksi karvaisia, sitten kaljuja. Yläpinta on tummanvihreä, alapinta usein violetti. Kunkin varren päässä yksinäinen sininen tai sinivioletti kukka. Kehälehtiä yhteensä kuusi. Kukan alapuolella kolme verholehteä, jotka myöhemmin osittain ympyröivät kypsiä pähkylöitä. Sinivuokko aloittaa kukintansa huhtikuussa. Se kasvaa ravinteikkaissa metsissä ja lehdoissa, usein myös koristekasvi. Yleinen Etelä- Suomessa, harvinaisena Keski-Suomeen asti. Pohjoisemmat esiintymät ovat viljelyperäisiä. Humala, Humulus lupulus Humala kasvaa Mustanmäen talon raunioilla viljelyjäänteenä. Humalalla on useita metrejä pitkä varsi. Lehdet ovat suuria, leveän sormiliuskaisia, ylemmät lehdet kolme- ja alemmat viisiliuskaisia. Hedekukat pieniä, harmaanvihreitä. Emikukat ovat käpymäisinä kukintoina. Yleisesti viljelty koriste- ja hyötykasvi. Melko yleinen Etelä-Suomessa, harvinainen Keski- Suomessa Tornion seudulle asti.
13 Metsäorvokki, Viola riviniana Metsäorvokin lehtiruusukkeet lähtevät juurakon kärjestä. Ruusukkeen tyvestä kohoava varsi on cm korkea. Se on pysty tai koheneva, lehdekäs. Lehdet ruodillisia, kaljuja, herttamaisia, nyhälaitaisia. Suurehkot kukat sinisiä. Alimmassa terälehdessä on valkoinen tyvi ja tummaa suonitusta. Kukkii touko-kesäkuussa. Kasvaa metsissä, lehdoissa. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Riidenlieko, Lycopodium annotinum Riidenlieko on varpumainen itiökasvi, jonka pääverso on suikertava, usein metrin mittainen, harvaan juurehtiva. Pääversosta kohoaa cm korkeita, pystyjä, vaaleanvihreitä haaroja. Haaralehdet ovat jäykän suomumaisia, joka suuntaan sirottavia. Itiöpesäkkeet ovat suoraan haaran jatkeena perättömissä, pitkänomaisissa, yksittäisissä tähkissä. Kasvaa kosteanpuoleisissa havu- ja sekametsissä kautta maan.
14 Puna-ailakki, Silene dioica Puna-ailakilla on pysty, pitkä- ja pehmeäkarvainen, cm korkea varsi, jonka latva on usein purppuransävyinen. Lehdet soikeita-leveän suikeita. Kukat viuhkana varren latvassa, suuria, ruusunpunaisia, joskus valkoisia. Terälehtiä viisi, syvähalkoisia. Kukkii kesäheinäkuussa. Kasvaa kosteilla niityillä, lehti- ja sekametsissä, joskus koristekasvina viljelty ja villiytynyt. Melko yleinen koko maassa. Kultapiisku, Solidago virgaurea Kultapiiskun varsi on pysty ja latvasta haarova. Lehdet ovat pitkiä, suikeita ja sahalaitaisia. Keltaiset kukinnot ovat pieninä terttuina varren ja haarojen latvassa. Kukkii heinäelokuussa. Kasvaa metsissä, mäenrinteillä, tienvarsilla. Yleinen koko maassa.
15 Metsäkorte, Equisetum sylvaticum Metsäkortteen verso on cm korkea, latvatähkä käpymäinen. Kesäverso vihreä, kuusimainen, voi kasvaa lähes puolimetriseksi. Haarat toistamiseen haaraisia. Tupet väljiä, hampaat kasvaneet yhteen 3-6 liuskaksi. Kasvaa kosteissa metsissä, lehdoissa ym. usein taajoina, koristeellisina kasvustoina. Yleinen koko maassa. Rohtotädyke, Veronica officinalis Rohtotädyke on suikertavavartinen metsäkasvi, jolla on rento, suikertava, koheneva, tiheään karkeakarvainen varsi. Lehdet puikeita, harmaanvihreitä, parittain vastakkaisia, karheakarvaisia, ruodittomia, sahalaitaisia. Kukkaverso cm korkea. Kukinto tiheä latvaterttu. Kukat vaaleansinisiä. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kasvaa kuivilla rinteillä, kuivissa metsissä, hakkuuaukeilla, kedoilla ym. Yleinen Pohjois-Pohjanmaalle, harvinaisena Tornion seudulle asti.
16 Terttuselja, Sambucus racemosa Terttuselja on yleensä 2-3 m korkea pensas. Sahalaitaiset, hieraistaessa pahanhajuiset lehdet ovat suippokärkiset. Pienet kellanvihreät, 5-lukuiset kukat ovat tiheissä kukinnoissa. Kypsät marjat ovat kirkkaanpunaiset. Terttuselja ei ole meillä alkuaan luonnonvarainen vaan on viljellyistä pensaista villiytynyt lähimetsiin. Karhunputki, Angelica sylvestris Karhunputki on isokasvuinen putkikasvi, jolla on voimakas, ryydintuoksuinen juuri. Paksu, ontto varsi kasvaa 1,5-2 m korkuiseksi. Väriltään se on punakirjava, ylhäältä karvainen. Lehdet suuria, leveän kolmikulmaisia, 2-3 kertaa parilehdykkäisiä. Lehdykät kiiltäviä, kapean soikeita, sahalaitaisia. Lehtiruodit kouruisia. Kukat ovat valkoisia-punertavia. Terälehdet yhtä suuria, heteet silmiinpistävän pitkiä. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa lehdoissa, korvissa, rannoilla, kosteilla niityillä ym. Yleinen suurimmassa osassa maata.
17 Lehtohorsma, Epilobium montanum Lehtohorsma on yleisimpiä horsmalajejamme. Varsi on pysty, kalju tai hienokarvainen, heikosti haaroittuva, cm korkea. Lehdet vastakkaisia, soikeita, terävähampaisia, ruodittomia. Kukat pieniä, punavioletteja. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa multavilla, varjoisilla, kivisillä mailla, lehdoissa, puutarhoissa, joutomailla. Yleinen Etelä- ja Keski- Suomessa, harvinaisena Oulun seudulle asti, satunnaisena pohjoisempanakin. Metsämaitikka, Melampyrym sylvaticum Metsämaitikka poikkeaa kangasmaitikasta pienempien kukkiensa perusteella. Kukat parittain, toispuoleisesti lehtihangoissa, munankeltainen. Yksivuotinen puoliloinen. Kukkii kesä-elokuussa. Kasvaa tuoreilla kankailla, lehtomaisissa metsissä, pientareilla ym. Kasvi mustuu kuivattaessa. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinainen pohjoisimmassa Suomessa.
18 Kangasmaitikka, Melanpyrum pratense Kangasmaitikka on kuivien ja tuoreiden kankaiden peruskasveja koko maassa. Kukat ovat toispuoleisesti pareittain tai yksittäin ylemmissä lehtihangoissa, väriltään vaaleankeltainen, valkotorvinen, joskus kokonaan keltainen tai harvoin purppuranpunainen. Kukkii heinäelokuussa. Kasvaa metsissä, kankailla, kallioilla, kuivilla niityillä. Koko kasvi mustuu kuivattaessa. Maitohorsma, Epilobium angustifolium Maitohorsman varret ovat jäykän pystyjä, usein punertavia, vuorottain, cm korkeita. Lehdet ovat tiheässä, vuoroittain, 10 cm pitkiä. Varren latvassa pitkänä, tiheänä terttuna suuria purppuranpunaisia joskus vaaleanpunaisia tai valkoisia kukkia. Terälehtiä neljä. Kukat avautuvat järjestyksessä alhaalta ylöspäin. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa hiekkaisilla tai kivisillä mailla, tienvarsilla, hakkuuaukeilla ym. Yleinen koko maassa.
19 Mustikka, Vaccinium myrtillus Mustikka on cm korkea, pysty, monihaarainen varpu, jonka haarat ovat särmikkäitä, kaljuja ja vihreitä. Pienet, soikeat, sahalaitaiset ja ohut lehdet ovat vaaleanvihreitä ja muuttuvat syksyllä punaisiksi. Kukat aukeavat samaan aikaan kuin lehdet. Kellanvihreät tai punertavat ruukkumaiset kukat. Hedelmä on tavallisesti tummansininen, vahapeitteinen, vahapeitteen puuttuessa kiiltävä musta marja. Mustikka kukkii touko-heinäkuussa. Se on yleinen metsäkasvi koko maassa. Puolukka, Vaccinium vitis-idaea Puolukka on cm korkea varpu. Maanalaisesta varrenosasta nousee pystyjä tai kohenevia lehdellisiä versoja. Vastapuikean pitkulaiset, ainavihannat, nahkeat lehdet ovat päältä tummanvihreitä, alta vaaleampia, tummapilkkuisia. Valkoiset tai punertavat, ruukkumaiset kukat ovat tiheissä latvatertuissa. Suora emi pistää esille kukasta. Marjat ovat kypsinä kirkkaanpunaisia, hapahkoja ja mehukkaita. Kukinta on kesä-heinäkuussa ja marjat kypsyvät elokuussa. Puolukka kasvaa yleisenä koko maassa kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä, etenkin mäntymetsissä.
20 Vanamo, Linnaea borealis Vanamo on koristeellinen ainavihanta varpu. Varsi on usein yli metrin pituinen, melkein langanohut, maassa suikertava ja juurehtiva. Pystyissä, 10 cm:n korkuisissa kukintoperissä on kaksi nuokkuvaa, ruusunpunaista, kellomaista kukkaa. Vanamon kukkien tuoksu on mieto, miellyttävän mantelimainen. Kukkii kesä-heinäkuussa. Vanamo kasvaa yleisenä koko maassa sammaleisissa havumetsissä. Kanerva, Calluna vulgaris Kanerva on varpukasvi, joka yleensä kasvaa laajoina, peittävinä kasvustoina. Varsi on pysty ja runsashaarainen, ja neulasmaiset lehdet ovat vastakkain ja tiheässä. Kukissa on neljä pientä terälehteä ja neljä sinipunaista verholehteä. Kukinta on heinä-elokuussa. Kanerva kasvaa karuilla metsämailla ja soilla yleisenä koko maassa.
21 Korpipaatsama, Rhamnus frangula Korpipaatsama on 2-4 m korkea iso pensas tai pieni puu. Ohuissa oksissa on lyijynharmaa kuori. Lehdet ovat vastapuikeita tai soikeita, tummanvihreitä, lyhytruotisia ja ehytlaitaisia ja paljaita. Pienet, kellanvalkeat, viisilukuiset kukat puhkeavat lehtihankoihin, ja niissä on hyvin pienet terälehdet. Myrkylliset marjat ovat aluksi punaisia, täysin kypsinä mustia. Korpipaatsama on Lappiin asti yleinen kosteissa metsissä ja rannoilla. Rätvänä, Potentilla erecta Rätvänällä on kapeat, pehmeät, maanmyötäiset tai kohenevat varret. Ne kasvavat cm korkeiksi. Varsilehdet ovat kolmisormisia. Lehdykät ovat vastapuikeita ja kärjestä isohampaisia. Kukissa on neljä keltaista terälehteä, joiden tyvellä on kellanpunainen laikku. Kukkii kesä-elokuussa. Kasvaa niityillä, tuoreissa metsissä ja ahoilla. Yleinen koko maassa, lukuun ottamatta Pohjanlahden rannikkoalueita.
22 Aitovirna, Vicia sepium Aitovirnalla on hento, lähes kalju varsi, joka voi kasvaa yli puolimetriseksi saadessaan tukea ympäröivästä kasvillisuudesta. Varsilehdet ovat 6-8-parisia, kärhellisiä, lehdykät puikeita, kärkeä kohti kapenevia. Kukat violetteja-punavioletteja, lähes perättömiä, 2-5 yhdessä. Palot mustia. Kukkii kesä-elokuussa. Kasvaa niityillä, mäillä, rannoilla, lehdoissa, tuoreissa metsissä ym. Yleinen etelästä Oulun seudulle asti, pohjoisempana satunnainen. Kotkansiipi, Matteuccia struthiopteris Kotkansiipi on komea saniainen. Se muodostaa suppilomaisen kimpun. Kotkansiipi kasvaa kosteissa, varjoisissa metsissä ja lehdoissa. Se voi siellä täällä muodostaa mahtavia kasvustoja. Laji on Suomessa Vaasan korkeudelle yleinen, pohjoisessa Suomessa harvinainen.
23 Niittyleinikki, Ranunculus acris Niittyleinikin varsi on jäykän pysty, cm korkea, haarova ja karvainen. Alimmat varsilehdet useimmiten sormiliuskaisia, ylemmissä vain joitakin liuskoja. Terälehtiä on viisi, kiiltäviä ja kirkkaankeltaisia. Kasvaa niityillä, hakamailla, laidunmailla, pihoilla, teiden varsilla. Yleinen koko maassa. Siankärsämö, Achillea millefolium Siankärsämön varsi on pysty, jäykkä, cm korkea, pehmeän harmaakarvainen, latvasta hieman haarainen. Lehdet pitkänomaisia, pehmeänkarvaisia, kahteen kertaan pariliuskaisia. Mykeröt lukuisina pieninä huiskilomaisina ryhminä. Mykeröissä on yleensä viisi leveää, valkoista, kielimäistä laitakukkaa ja muutamia harmaanvalkoisia kehräkukkia. Toisinaan mykeröt ovat vaaleanpunaisia. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa kuivilla rinteillä, niityillä, tienvarsilla. Yleinen koko maassa.
24 Ojakärsämö, Achillea ptarmica Ojakärsämö on siankärsämöä suurimykeröisempi. Varsi on pysty, läheltä latvaa haaroittuva. Lehdet ovat kapean suikeita, sahalaitaisia. Mykeröt senttimetrin levyisiä. Mykerön laidassa 8-10 leveää, valkoista laitakukkaa, jotka ympäröivät lukuisia harmaanvalkeita kehräkukkia. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa mäenrinteillä, niityillä, ojanpientareilla, tienreunoilla ym. Melko yleinen koko maassa. Syysmaitiainen, Leontodon autumnalis Syysmaitiaisen varsi on pysty tai koheneva, rento, cm korkea, lehdetön, haarova, hieman uurteinen. Varren tyvellä on ruusukkeena kaljuja, suikeita, harvaan pariliuskaisia lehtiä, liuskat kapeita, suippoja. Mykeröt yksittäin varren ja haarojen latvassa. Kukinnot keltaisia, kukat kielimäisiä. Uloimpien kukkien ulkopinnalla punainen viiru. Kukat tuoksuvat vaniljalta. Kukkii heinä-lokakuussa. Kasvaa niityillä, tienvarsilla, pihoilla, poluilla ja rannoilla. Yleinen koko maassa.
25 Huopa-ohdake, Cirsium helenioides Huopa-ohdakkeen varsi on pysty ja suora, niukkahaarainen, metrin mittainen, valkokarvainen. Lehdet ovat ehyitä tai liuskaisia, pitkiä, suikeita, laidoilta hienopiikkisiä. Varren latvassa 1-2 suurta, 5 cm leveää mykeröä, jotka muistuttavat partasutia. Kukat ovat voimakkaan purppuranpunaisia. Kukkii heinäkuussa. Kasvaa kosteilla metsä- ja niittymailla. Yleinen koko maassa. Heinätähtimö, Stellaria graminea Heinätähtimö on yleinen ja hentovartinen, voimakkaasti haarova, cm korkea, kalju ja ympäröivään kasvillisuuteen tukeutuva. Lehdet ovat kapean suikeita. Terälehdet valkoisia, syvähalkoisia. Verholehdet ovat terälehtiä lyhyempiä, laidoilta karvareunaisia. Kukkii kesä-elokuussa. Kasvaa niityillä, tienpientareilla, metsänreunoissa, usein tiheinä kasvustoina. Yleinen koko maassa.
26 Pietaryrtti, Tanacetum vulgare Pietaryrtin varsi on jäykkä, pysty ja metriseksi kasvava. Lehdet ovat pariliuskaisia, liuskat suikeita, isohampaisia. Ryydintuoksuinen. Mykeröt lukuisia, tiheässä, nappimaisia. Kehräkukat ovat keltaisia, pieniä hunajantuoksuisia. Kukkii heinä-syyskuussa. Kasvaa tienvarsilla, pihoilla, pientareilla, rannoilla. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa Tornion seudulle asti, Lapissa satunnaisluonteinen. Korpi-imarre, Thelypteris phegopteris Korpi-imarteen lehdet ovat cm pitkiä, alta tiheään valkokarvaisia, joten etäämpää ne näyttävät harmaanvihreiltä. Lehtilapa hieman kolmiomainen, parilehdykkäinen, alimmat lehdykät luonteenomaisen viiksimäisesti sojottavia. Kasvaa kosteilla, kivisillä metsämailla, usein tiuhoina kasvustoina. Yleinen lähes koko maassa.
27 Päivänkakkara, Leucanthemum vulgare Päivänkakkaran pysty, kalju varsi voi kasvaa puolimetriseksi. Lehdet ovat kielimäisiä tai tasasoukkia, isohampaisia. Suuri mykerö usein yksin varren latvassa. Laitakukat pitkiä, valkoisia, kielimäisiä. Kehräkukat auringonkeltaisia. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa niityillä, tienvarsilla, kedoilla, metsänreunoissa, koristekasvina usein viljelty. Yleinen koko maassa. Hiirenvirna, Vicia cracca Hiirenvirnan varret ovat hienokarvaisia ja rentoja. Ne voivat kasvaa puolimetrisiksi ja tukeutua kärhillään ympäröiviin kasveihin. Lehdet ovat parisia, kärhellisiä, lehdykät kapean soikeita, alapuolelta nukkaisia. Kukat tiheinä, varrellisina kukintoina, sinivioletteja. Palot vaaleanruskeita. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa mäillä, rannoilla, tienvarsilla ym. Yleinen lähes koko maassa.
28 Sarjakeltano, Hieracium umbellatum Sarjakeltano on isokasvuinen, laajoja kasvustoja muodostava laji. Varsi on voimakas, pysty, metrin mittainen, latvasta haarova. Lehdet ovat lukuisia, tiheässä, ulospäisiä, suikeita, ehytlaitaisia tai pienihampaisia. Runsaslukuiset mykeröt varren latvassa sarjamaisena kukintona. Kukat kullankeltaisia, kielimäisiä. Kukkii heinä-lokakuussa. Kasvaa niityillä, mäenrinteillä, hakkuuaukeilla, tienvarsilla ym. kuivilla paikoilla. Yleinen suurimmassa osassa maata, Lapissa harvinainen. Harakankello, Campanula patula Harakankellon varsi on kalju, pysty, haarainen, puolimetrinen. Sen lehdet ovat ylempänä suikeita, lähempänä tyveä vastapuikeita, kaljuja, matalahampaisia. Kukat ovat tummanvioletteja, tummasuonisia, harsuna viuhkona. Kukat ovat avoimempia kuin muilla kellokasveilla. Kukkii heinäkuussa. Kasvaa niityillä, ojanpientareilla, tienvarsilla ym. Yleinen suurimmassa osassa maata, Lapissa satunnaisena.
29 Puna-apila, Trifolium pratense Puna-apilan pystyt varret ovat cm korkeita, usein karvaisia. Lehdet kolmisormisia, ruodillisia. Lehdykät ovat soikeita-vastapuikeita, karvaisia ja niissä on usein nuolimainen, vaalea kuvio. Punavioletit kukat ovat tiheinä, soikeina kukintoina yksin tai pareittain. Kukkii lähes koko kesän. Kasvaa pelloilla, niityillä, tienvarsilla, pihoilla ym. Yleinen koko maassa.
30 SAMMALET Sammalet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja pienikokoisia (yleensä 1-10 cm) itiökasveja, joilla on hyvin pienet lehdet tai ei varsinaisia lehtiä lainkaan. Niillä ei ole juuria eikä johtojänteitä, vaan ne ottavat tarvitsemansa veden ja ravinteet suoraan ulkopintansa läpi. Suomesta tunnetaan 661 lehtisammalta, 119 maksasammalta ja 2 sarvisammalta. Sammalia esiintyy hyvin erilaisissa elinympäristöissä, mutta kosteus on monille sammalille tärkeä elinympäristön ominaisuus. Ravinnonottotavan ja juurettomuuden ansiosta sammalia esiintyy myös sellaisilla paikoilla, joissa juurelliset putkilokasvit eivät yleensä menesty, kuten kivillä, jyrkänteiden seinämillä ja lahopuulla. Seuraavia sammaleita löytyy Kolmisoppisen metsäpolun varrelta. Poikkeamalla polulta ja kiertelemällä metsässä, löytyy alueelta monia muita sammaleita sekä seuraavien sammaleiden (rahkasammal, karhunsammal, lehväsammal, kynsisammal) eri lajeja. Lehväsammal Karhunsammal
31 Kynsisammal Metsäkerrossammal Rahkasammal
32 Sulkasammal Seinäsammal
SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS
SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotMetsätyyppien opaskasvit Etelä-Suomessa. Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen
Metsätyyppien opaskasvit Etelä-Suomessa Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen Opaskasvit kasvupaikkatyypin määrittämisessä Kasvupaikkatyypeillä tarkoitetaan ravinteisuudeltaan, rakenteeltaan ja kosteudeltaan
Lisätiedot1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)
1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat
LisätiedotKASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila kalliomäkiniitty talon lähellä. Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset
KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila 6.7.2010 kalliomäkiniitty talon lähellä Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset alleviivatut lajit = huomionarvoisia lajeja Savossa VU = valtakunnallisesti
LisätiedotA `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`
A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista
LisätiedotKIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon
LisätiedotLuontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta
Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotRIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA
RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI
LisätiedotMustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä.
Mustikka Blåbär 15 45 cm Mustikka Blåbär 15 45 cm Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Varpu, pudottaa lehtensä talveksi, mutta vihreänä säilyvä varsi on tärkeää ravintoa eläimille. Ett ris som fäller
LisätiedotSiirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos
Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin 17.9.2011. Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
LisätiedotAVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
LisätiedotKasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa
Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI Kaarina, Ravattula Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Muikunvuoren tutkimuskohde sijaitsee Kaarinan pohjoisosissa Ravattulassa lähellä Turun rajaa peruskarttakoordinaattien
LisätiedotVisassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia
LUONNONKUKKAVISA Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. Kasvin pallomaiset kukat
LisätiedotLuontoselvityksen lisäosa
Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...
LisätiedotKOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA
KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA Monet koppisiemeniset siemenkasvit ovat kauniskukkaisia kukkakasveja. Siemenet kehittyvät emilehtien suojassa kopeissa, joista kehittyy joko kovia tai meheviä
LisätiedotAlppiruusut ja atsaleat
Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut kaipaavat hapanta maata, tuulilta suojatun, puolivarjoisan tai varjoi- san kasvupaikan. Heikkojuurisina ne hyö- tyvät katteen käytöstä, joka tasaa koste- us-olosuhteita
LisätiedotRUOHOVARTISIA MAAKASVEJA. Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä. Asterikasvit ks. sivu 19
RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA 1 Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä Asterikasvit ks. sivu 19 Emäkkikasvit heimo Fumariaceae Lehdet ovat hienoliuskaisia. Kukinto on terttu, kukat vastakohtaisia. Niissä on varhain
LisätiedotSoltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys
YMPÄRISTÖKESKUS Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys 2010 VANTAAN KAUPUNKI Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 3 Sisällysluettelo
LisätiedotVisassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia
LUONNONKUKKAVISA Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. Kasvin pallomaiset kukat
LisätiedotOsman ja Dzafer. Digikasvio 8e
Osman ja Dzafer Digikasvio 8e Puukerros Mänty(pinus sylvestris) Koko:15-30 m korkea. 2-5 cm pitkät ja jäykät neulaset, parittain. Löytyy Suomessa koko maasta. 13.9.2011 11:58 Kuusi(picea abies) Koko:20-30
LisätiedotMistä voit kerätä villiyrttejä?
Mistä voit kerätä villiyrttejä? Puhdas alue, lähellä ei ole tehtaita tai vilkkaita teitä. Lähimpään tiehen matkaa 50 100 metriä, pieniltä teiltä pölyn etäisyys. Ei alueilta, joilla on paljon typpeä, esim.
LisätiedotDigikasvio. By: Linda H
Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:
LisätiedotRikkakasvien tunnistus
Rikkakasvien tunnistus Leena Koponen Marjaosaamiskeskus Leena Koponen 1 Rikka- ja indikaattorikasveja Perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinteisen maatalouden muovaamia luontotyyppejä esim. erilaiset niityt
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotToimittanut. Simo Moisio. LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Simo Moisio. (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS
Toimittanut Simo Moisio LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle Simo Moisio (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS ISOHIRVENJÄKÄLÄ (islandslav) Cetraria islandica Tuntomerkit: Isohirvenjäkälä
LisätiedotRhagades pruni (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotMetsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa
Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys Kivitasku pesii sunnittelualueella 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja menetelmät... 3 4.
LisätiedotLuonnosta kerättävät yrtit
Luonnosta kerättävät yrtit Tekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke Yrttikurssi on Arktiset Aromit ry:n omille kotisivuilleen laatima kurssiaineisto. Kurssi on tarkoitettu opetuskäyttöön ja aineiston käyttö
LisätiedotPuu- ja Pensaskerros
Puu- ja Pensaskerros Kasvin nimi: Hieskoivu Keräyspäivä: 12.8.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Rauduskoivu Keräyspäivä: 30.5.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Harmaaleppä Keräyspäivä:1.10.2007
LisätiedotVanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa
Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Kutveleen kanava Kukonharjun kanava Käyhkään kanava Telataipaleen kanava 2003 FRANK HERING Helsingin yliopisto Aikuiskoulutuskeskus Kotkan
LisätiedotLUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014
LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.
LisätiedotSUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015)
SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit
LisätiedotSimpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen
Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle
LisätiedotSUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016)
SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset
LisätiedotMETSIEMME HARJUKASVEJA
METSIEMME HARJUKASVEJA UPM METSÄ Metsiemme harjukasveja UPM Metsän luontojulistesarjan uusin juliste esittelee metsiemme harjukasveja. Harjut syntyivät Suomeen viimeisen jääkauden aikana. Jäätikköjokien
LisätiedotALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI
ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI KOULUKATU 2; IISVEDENTIEN JA KOULUKADUN KULMASSA SISÄ-SAVON MIELENTERVEYSSEURA JUHLAVUODEN 2017 TEEMAT: SUOMI100 -ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOSI (1917-2017): 'YHDESSÄ' SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA
LisätiedotKASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA
KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA ARVIOINTI Kerättyjen kasvien vaikutus biologian kurssiarvosanaan 7.- 8. luokilla Hakkarin ja Sääksjärven kouluissa: Kasvio tulee palauttaa kolmen viikon kuluessa
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI Turussa 30.8.1999 Tanja Aalto Tutkimuskohde Savemäki sijaitsee Soukaisten kylässä Laitilan kunnassa peruskarttakoordinaattien X=675637 ja Y=153741 välillä (pk-lehti
Lisätiedotmustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka
Opi tunnistamaan syötävän hyvät LUONNON- MARJAT mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka 2 mukaan! Marjaretkelle Sanko tai muu sinun marjaretkelle sopivan kokoinen astia. Luonnossa retkieväät
LisätiedotHATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK
HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-
LisätiedotVioletta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V
Atsaleat Violetta kanadanatsalea FinE I V Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme. Aurinkoisella paikalla kauniin pyöreäksi kehittyvä pensas on erittäin hento ja tuuhea. Kukkii sinivioletein, perhosmaisin
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä
LisätiedotNIITTYKASVIAAPINEN. POLKU MANSIKKAPAIKOILLE Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hanke
NIITTYKASVIAAPINEN POLKU MANSIKKAPAIKOILLE Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hanke Hyvä lukija, Tämä on pieni opas niittyjen kasvien tunnistamiseen, joka on laadittu Polku mansikkapaikoille hankkeen
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotMIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari
MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen
LisätiedotTeksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen
Kolin kansallispuiston luontopolut KASKEN KIERROS TEHTÄVIÄ OPPILAILLE Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen 2 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanumero 323/MYY/06
LisätiedotELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN
ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN Lajien tunnistaminen on biologinen perustaito, jonka oppii parhaiten lajeja tutkimalla, keräämällä tai kuvaamalla. Eliökokoelman voit laatia joko perinteisessä tai digitaalisessa
LisätiedotPUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-
LisätiedotMarjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica
Marjasinikuusama Lonicera caerulea var. edulis Lonicera caerulea var. kamtschatica Alkuperä ja hakusanat 2 Haskaps, Blue Honeysuckle, Honeyberry haskap Japani honeyberry Venäjä kamtschatica ja edulis Venäläiset
LisätiedotMarjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII
!"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset
LisätiedotVillivadelma Vadelma (Rubus idaeus), monivuotinen vatukoihin kuuluva puolipensas. Sillä on kaksivuotiset, piikikkäät, toisena vuonna kukkivat versot.
Villivadelma Vadelma (Rubus idaeus), monivuotinen vatukoihin kuuluva puolipensas. Sillä on kaksivuotiset, piikikkäät, toisena vuonna kukkivat versot. Vadelman varsi on yleensä piikikäs. Sen vihreät lehdet
LisätiedotENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012
1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotOSA 2 Arktiset Aromit ry 2012
OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012 Luonnonyrttejä Nokkonen Urtica dioica Poimulehti Alchemilla spp. Maitohorsma Epilobium angustifolium Kuusi Picea abies Koivu Betula spp. Voikukka Taraxacum spp. Valkoapila
LisätiedotMetsiemme lehtokasveja WE LEAD. WE LEARN.
Metsiemme lehtokasveja WE LEAD. WE LEARN. 4 d 4 c Kittilän lettoja lehtokeskus 3 c Lapin kolmion letto- ja lehtokeskus 3 a 4 b 4 a 3 b Pohjois-Kuusamon letto- ja lehtokeskus Kainuun vaarajakson letto-
LisätiedotVihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys
Vihdin kunta Verisuon läjitysalue Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 4.9.2009 4.9.2009 Luontoselvitys 1 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusalueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotMantukimalaisen kaltaiset
EIVÄT EROTETTAVISSA MAASTOSSA Mantukimalaisen kaltaiset - Yleinen (Lapissa harvinainen) - Koiraalla vaaleat naamakarvat. - Kuningattarella keltainen kaulus ulottuu hieman siiven tyven alapuolelle. Mantukimalainen
LisätiedotPhaulernis dentella (Zeller, 1839)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotLUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO
LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion
LisätiedotUPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys
1 UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Turpeisen nimisen järven pohjois- ja etelärannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä
LisätiedotHAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100
HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi
LisätiedotMuskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV
Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,
LisätiedotAdelidae. Perhoswiki 2015-04-29 1
Teksti: Harri Jalava Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Kuvat: Kuvapankki (http://www.insects.fi/insectimages/browser) Ohjelmisto: itext (http://itextpdf.com/)
LisätiedotMaininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon.
Ote Faunatica Oy:n selvityksestä Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 Utdrag ur Faunatica Oy:s utredning Sibbo, Tallmo delgeneralplaneområdets naturinventeringar år 2010 Billagan
LisätiedotSAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 15.12.2008 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotMarjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.
Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista
LisätiedotHARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 10 Vastaanottaja Ilmatar Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 30.7.2012 Viite 82142499-05 HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA-
Lisätiedot!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&
!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-& Pyrus communis PÄÄRYNÄT Aunen Päärynä (IV) Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, peiteväri punaruskea. Maultaan miedohkon makea. Kypsyy syyskuun alkupuolella. Säilyy poiminnan
LisätiedotRiihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010
Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010 Riihimäen kaupunki Kirsi Jokinen Sirkka-Liisa Helminen Jorma Vickholm Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto...
LisätiedotLentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista
1 Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro. 8354 kasvistoarvoista Johdanto Selvitysalueen kasvillisuutta, kasvistoa ja avainbiotooppeja inventoitiin vuoden 2012 syyskesällä. Alueelta ei löydetty
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys
SIILINJÄRVEN KUNTA Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys Kaavaharju Ekotoni Ky Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen 26.2.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TAVOITTEET 2. LUONTOSELVITYS
LisätiedotÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala 24.6.2013 LIITE 3
ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala 24.6.2013 LIITE 3 1 JOHDANTO Laajaniemen leirikeskus sijaitsee Äänekosken kaupungin alueella noin 10 kilometriä keskustaajamasta
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA Laitila Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Tutkimuskohde sijaitsee Untamalan kylässä Laitilassa peruskarttakoordinaattien X= 6755 13-14 ja Y= 534 77-535 08 välillä (pk-lehti
Lisätiedot67 metsäkasvia Helsingissä. Lajeja (15) (96) (417) 1-10 (400) ei tutkittu (12)
67 metsäkasvia Helsingissä Lajeja 31-41 (15) 21-30 (96) 11-20 (417) 1-10 (400) ei tutkittu (12) 67 METSÄKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Convallaria majalis Kielo 830
LisätiedotKotimaiset Alppiruusut
Kotimaiset Alppiruusut Kookkaat lajikkeet ovat täysikasvuisina yli kahden metrin korkuisia. Ne ovat parhaita puistojen ja puistometsien lajikkeita. Kookkailla lajikkeilla talvenkestävyys on erityisen tärkeää,
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI. Turku, Koroinen
KASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI Turku, Koroinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Koroistenniemi sijaitsee Turun kaupungin itäosassa Koroisten kylässä peruskarttakoordinaattien X= 6706 90 ja Y= 571 05
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotLIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005
LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005 S I S Ä L L Y S Johdanto... 3 Työn suoritus sekä tutkimusmenetelmät... 3 Alueen yleispiirteet ja maisemakuva... 4 Maa- ja
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotSALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku
1 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Raportti 1/2008 Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 2 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA 2.12.2007 LUONTO 15.1 2008 1. TAUSTAA
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN
RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Kasvillisuusselvityksen sisällöstä... 4 Kasvillisuusselvitys...
LisätiedotUPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS
LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VALKIAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavamuutos koskee korttelialueita 3 ja 4 sekä maa- ja metsätalousalueita. Kankaanpään kaupungin Karhoismajan kylän tilaa Tukimaa 214-407-1-68.
LisätiedotMetsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys
1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan
LisätiedotSOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Soinin kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 28.6.2016 Viite 1510023251-001 SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS 1 Päivämäärä 28.6.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen
LisätiedotKOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Turkka Korvenpää Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. LUONNONMAANTIETEELLISET JA MAISEMALLISET PIIRTEET 2 3. LUONNONSUOJELULAIN
LisätiedotSISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto
Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.
LisätiedotSisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31
Ella Juhola 8D Sisällysluettelo Kuvauspaikat 3 Onnistumiset 4 Vaikeudet 5 Yhteenveto 6 Lehtipuut: Haapa 7 Kynäjalava 8 Metsälehmus 9 Pihlaja 10 Saarni 11 Tervaleppä 12 Tuomi 13 Vaahtera 14 Vuorijalava
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 32/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotKokkolan Piilesmäen luontoselvitys
Kokkolan Piilesmäen luontoselvitys Mattias Kanckos Elokuu 2013 Pääjärventie 411 GSM: 050-5939536 68840 Nederlappfors info@essnature.com Finland Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Aineisto ja menetelmät
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA. Vuosien 2014, 2015 ja 2016 laajennusalueet
SUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Vuosien 2014, 2015 ja 2016 laajennusalueet EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 Alkuperäisen Piispajärven ranta-asemakaava-aluetta laajennettiin vuosina 2014 ja 2015
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA. Vuosien 2014 ja 2015 laajennusalueet
SUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Vuosien 2014 ja 2015 laajennusalueet EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 Alkuperäisen Piispajärven ranta-asemakaava-aluetta laajennettiin vuosina 2014 ja 2015 oheisilla
LisätiedotHämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila
Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 20 2012 1 Kannen kuva: Puron varsi Äikäälän Stampin eteläpuolisen oja varren lehtoa
Lisätiedot