KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA
|
|
|
- Erkki Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA Monet koppisiemeniset siemenkasvit ovat kauniskukkaisia kukkakasveja. Siemenet kehittyvät emilehtien suojassa kopeissa, joista kehittyy joko kovia tai meheviä hedelmiä. Jossain mielessä hedelmät siis vastaavat paljassiemenisten käpyjä (ks. marjakuusi ja kataja edellisiltä sivuilta). Herukkakasvit heimo Grossulariaceae Kesävihantia pensaita. Lehdet kierteisesti, lapa kourasuoninen, sormiliuskainen. Kukinto tav. terttu. Hedelmä pallomainen marja. Sukuja: karviainen, taikinamarja, herukka. (POHJAN)PUNAHERUKKA Lehdet 5-liuskaisia, karvaisia kaljuja, alapinta nystytön. Kukkatertut nuokkuvia, runsaskukkaisia, Kukat vihertäviä, ruskean- tai punakirjavia. Marjat punaisia. MUSTAHERUKKA Lehdet 5-liuskaisia, keltanystyisiä ja päältä kaljuja, alta karvaisia. Lehtien liuskat pitkiä ja suippoja. Terttu nuokkuva, monikukkainen, kukat punertavan ruskehtavan vihreitä. Marjat mustia. TAIKINAMARJA Kaksikotinen pensas. Lehdet pieniä ( 6 cm) ja syvään -liuskaisia, kaljuja tai niukkakarvaisia, päältä kiiltäviä. Terttu pysty, kukat vihertäviä. Hedekukinto 0 0-kukkainen, emikukinto 5( )-kukkainen. Marjat punaisia. Hopeapensaskasvit heimo Eleagnaceae Pensaita. Oksissa, lehdissä ja eräiden lajien kukissa ja hedelmissä runsaasti suomumaisia ruosteentai hopeanvärisiä kilpikarvoja. Suomessa vain yksi laji. TYRNI Piikkinen pensas. Kukkii ennen lehtien puhkeamista. Lehtilapa tasasoukka, päältä vihertävänharmaa, alta hopeanharmaa ruosteenruskea. Kukat kellanvihreitä. Hedelmä pitkänomainen, mehevä, keltainen marja. karviainen herukka taikinamarja tyrni
2 5 Jalavakasvit heimo Ulmaceae Kesävihantia, -kotisia puita tai pensaita. Lehdet kierteisesti, korvakkeettomia. Lapa ehyt, usein tyvestä epämukainen (vinotyvinen), tav. tois-sahainen. Kukkivat lehdettöminä. 6b 6a VUORI- ja KYNÄJALAVA Kaarna rusehtava tai himmeänharmaa, uurteinen. Kukinto sarja, kukat pieniä. Hedelmä siipi-palteinen pähkylä, palle lovikärkinen. Lehdet lyhytruotisia, tyvestä epämukaisia, tav. toissahaisia, vastapuikeita, suippokärkisiä. VUORIJALAVA: lehdet päältä karheita ja vain lievästi vinotyvisiä. Kukat lyhytperäisiä, hedelmän siipipalle kalju. KYNÄJALAVA: lehdet päältä sileitä, lehtilapa tyvestään selvästi epämukainen. Kukat pitkäperäisiä, hedelmän siipipalle ripsireunainen. 7 Kanervakasvit heimo Ericaceae Varpuja, joiden lehdet ovat ehyitä, tav. talvehtivia. Verho- ja terälehtiä on tai 5. Sukuja: kanerva, varpio, atsalea, alppiruusu, suopursu, karpalo, puolukka, juolukka, mustikka, riekonmarja. KANERVA Lehdet neljässä rivissä ja pieniä, suomumaisen neulasmaisia, talvehtivia. Kukinto pitkä toispuolinen terttu. Kehä sinipunainen, harvoin valkoinen. 8 5 vuorijalava 6a vuorijalavan lehti 6b kynäjalavan lehti 7 kanerva 8 suopursu SUOPURSU Iso, pysty, ruskea- ja nystykarvainen. Lehdet talvehtivia, tasasoukkia, laidoilta taakäänteisiä, alta ruosteenruskeakarvaisia. Kukat sarjoina haarojen kärjissä, teriö valkoinen. Vahva tunnusomainen tuoksu. SIANPUOLUKKA Rento, mattomainen (jopa,5 m pitkiä haaroja). Lehdet talvehtivia, pitkänomaisen vastapuikeita, ehyt- mutta ripsilaitaisia, alta vaaleanvihreitä. Teriö ruukkumainen, vaaleanpunainen vihertävänvalkoinen. Marja punainen, mauton, jauhoinen.
3 PUOLUKKA Pysty tai koheneva, lehdet talvehtivia, vastapuikeita pitkänomaisia, alta tummapilkkuisia, laita taakäänteinen. Kukinto lyhyt, tiheä kärkiterttu. Teriö ruukkumainen, -liuskainen, valkoinen punertava. Marja punainen, mehevä, hapan. KARPALO Suikertava ja rento. Lehdet talvehtivia, soikeita puikeita, suippoja, alta lähes valkoisia, laita taakäänteinen. Kukat haarojen kärjissä, tai useampia yhdessä. Teriö punainen, -lehtinen, sen liuskat taakäänteisiä. Kukkaperät pitkät ja karvaiset. Marja kypsänä tummanpunainen. JUOLUKKA Pysty, varren haarat liereitä, harmaanruskeita. Lehdet varisevia, vastapuikeita, ehytlaitaisia, sinertäviä. Kukinto kukan kärkiterttu. Teriö ruukkumainen, valkoinen punertava. Marja harmaansininen, sisältä vaalea hieman pitkulainen MUSTIKKA Pysty, varren haarat särmikkäitä, vihreitä. Lehdet varisevia, soikeita, suippoja, sahalaitaisia, vihreitä. Kukat yksittäin lehtihangoissa. Teriö ruukkumainen, vihertävänkellertävä punertava. Marja tummansininen, vahapeitteinen tai musta ja kiiltävä, sisältä tummansininen. Koivukasvit heimo Betulaceae Yksikotisia, tuulipölytteisiä puita, pensaita tai varpuja. Hede- ja emikukinnot erikseen, tav. norkkoja. Hedenorkot riippuvia. Kukat pieniä, yksineuvoisia ja tav. kehättömiä. Hedelmä siivekäs pähkylä tai siivetön pähkinä. Sukuja: koivu, leppä, pähkinäpensas. RAUDUSKOIVU Nuoret oksat kaljuja, nystyisiä. Lehdet vinoneliömäisiä tai kolmiomaisia, pitkäsuippuisia, laita selvästi toissahainen. 5 HIESKOIVU Nuoret oksat karvaisia, nystyttömiä. Lehdet puikeita (pyöreämpiä kuin rauduskoivulla), lyhytsuippuisia, sahalaitaisia. 6
4 VAIVAISKOIVU Matala pensas tai varpu. Lehdet 0,5,5 cm pitkiä, pyöreitä, pyöreäkärkisiä, nyhälaitaisia TERVALEPPÄ Nuoret oksat kaljuja. Lehdet kiiltäviä, tummanvihreitä, leveän vastapuikeita, tylppä- tai lanttokärkisiä, epätasaisesti hammaslaitaisia, alapinnan suonihangat karvaisia. Kävyt (= puutuneet 6 eminorkot) pitkäperäisiä. HARMAALEPPÄ Nuoret oksat hienokarvaisia. Lehdet harmahtavanvihreitä, soikeita, suippo- tai pyöreäkärkisiä, toissahaisia, alapinnan suonihangat kaljuja. Kävyt melkein tai aivan perättömiä. PÄHKINÄPENSAS Nuoret oksat ja lehtiruodit siirottavakarvaisia. Lehdet vastapuikeita, herttatyvisiä, lyhytsuippuisia, karvaisia. Lehtilaita toissahainen. 0 Koppisiemeniset tuottavat hedelmiä Koppisiemenisten siemenkasvien siemenet kehittyvät emilehtien muodostamissa suojaavissa kopeissa, joista myöhemmin kehittyy hedelmä. Hedelmät ovat joko meheviä, kuten marjakasveilla tai kovia ja kuivia, kuten vaikkapa kouvulla ja voikukalla, joiden siemen täyttää melkein koko hedelmän. sianpuolukka 7 hieskoivu puolukka 8 vaivaiskoivu karpalo 9 tervaleppä mustikka 0 harmaaleppä 5 juolukka pähkinäpensas 6 rauduskoivu Karviaisen marjoja
5 Kuusamakasvit heimo Caprifoliaceae Enimmäkseen puuvartisia. Lehdet vastakkain (myös oksien ja haarojen kärjissä). Sukuja: selja, heisi, lumimarja, vanamo, kuusama. VANAMO Hento ja ohuthaarainen, suikertava, talvehtivalehtinen varpu. Lehtilapa leveänpuikea pyöreä, tylppä. Kukat pareittain, nuokkuvia.teriö kellomainen, vaaleanpunainen. KOIRANHEISI Lehdet vastakkain ja - tai 5-liuskaisia, liuskat isohampaisia. Kukinto huiskilo. Kukat valkoisia, laitakukat isoteriöisiä, keskikukat pieniteriöisiä. Hedelmä punainen luumarja. MYRKYLLINEN. LEHTOKUUSAMA Oksat nuorina karvaisia. Lehdet vastakkain, suippoja, puikeita puikeansoikeita, päältä harva-, alta tiheäkarvaisia. Kukat pareittain lehtihangoissa. Teriö -huulinen, kellanvalkoinen. Marjat pareittain, punaisia. MYRKYLLINEN. TERTTUSELJA Vakiintunut viljelykarkulainen, pensas tai puu. Lehti pariosainen, lapa päätöparinen. Lehdyköitä, 5 tai 7. Kukinto pienikukkainen, kartiomainen terttu. Teriö vihertävänvalkoinen. Marjat punaisia. MYRKYLLINEN. Lehmuskasvit heimo Tiliaceae Kesävihantia puita. Lehdet kierteisesti, lapa tav. ehyt, sahahampainen, leveänpuikea, usein herttamainen. Kukat -neuvoisia, tuoksuvia. Kukinto viuhko. Kukintoperä on osittain yhteenkasvanut ison kellanvihreän tukilehtensä lapaan (hedelmystön lenninsiipi ). METSÄLEHMUS Lehdet kaljuja ja herttamaisia, vinotyvisiä, sahalaitaisia, lyhytsuippuisia. Suonihangoissa lehtien alapinnalla ruskeita karvatupsuja. Kukinto pysty, kukat kellanvalkoisia. Runko muhkuraton. 5 5
6 6 Vrt. PUISTOLEHMUS: runko muhkurainen ja niistä vesova; lehtien alapinnalla suonihangoissa vaaleita karvatupsuja. Paatsamakasvit heimo Rhamnaceae Puita tai pensaita. Lehdet korvakkeellisia, lapa ehyt. Hedelmä luumarja. Sukuja: paatsama, villiviini. 7 KORPIPAATSAMA Harvakseltaan haarottuva, harsu pensas. Lehdet ohuet, kaljut, varrella kierteisesti. Lapa kiiltävä, ehytlaitainen, vastapuikea soikea. Hedelmä aluksi vihreä, sitten punainen, lopulta musta. MYRKYLLINEN. 8 Pajukasvit heimo Salicaceae Sukuja: paju, haapa, poppeli. Pajulajeja on Suomessa noin 0. Varsinkin pajuja toisistaan erottavia tuntomerkkejä löytyy seuraavista ominaisuuksista: - lehtien muoto, karvaisuus, lehtiruodin pituus, korvakkeet - nuorten oksien karvaisuus/kaljuus HAAPA Lehdet pyöreähköjä, tavallisesti pyöreäkärkisiä, mutkalaitaisia, pitkä- ja litteäruotisia. Vesalehtien lapa usein iso, herttatyvinen, suippokärkinen, sahalaitainen. 9 vanamo 6 näsiä koiranheisi 7 korpipaatsama lehtokuusama 8 haapa terttuselja 9 raita 5 metsälehmus RAITA Nuoret oksat tukevia ja kellanvihreitä punaruskeita sekä kaljuja tai karvaisia. Korvakkeet suuria, munuaismaisia, varhain varisevia. Lehdet isoja ja soikeita puikeita, nyhä- tai mutkalaitaisia, alta harmaakarvaisia. Lehtilapa usein vinosuippuinen (n. 90 astetta kiertynyt tiputusnokka ). VIRPAPAJU Harva- ja hoikkahaarainen pensas, jonka lehdissä on isoja, hampaisia ja säilyviä korvakkeita. Lehtilapa vastapuikea, lyhyt- ja vi- 6
7 nosuippuinen, usein poimulaitainen, väriltään himmeä ja päältäkin harvakseltaan karvainen, alta vaaleampi, tiheäkarvainen. Kasvaa korvissa, rämeillä, kalliosoistumissa ja rannoilla. KIILTOPAJU Pystyhaarainen pensas. Oksat puna- tai kellanruskeita, jo nuorena kaljuja ja kiiltäviä. Korvakkeet tav. puuttuvat. Lehdet soikeita kapean vastapuikeita. Lehtilapa paksuhko, kalju, kiiltävä, alta maitomaisen sinivihreä. Pyökkikasvit heimo Fagaceae Yksikotisia puita tai pensaita. Lehdet kierteisesti, lapa jokseenkin ehyt. Hedekukat tav. pitkinä norkkoina. Emikukat :n ryhminä ja suojuksen ympäröiminä. Hedelmä pähkinä, jota ympäröi kehto. Sukuja: tammi, (pyökki, jalokastanja). TAMMI Lehdet lyhytruotisia, vastapuikeita, parihalkoisia, melko nahkeita. Kukat pieniä. Hedelmä maljamaisen kehdon ympäröimä kova pähkinä (terho). Ruusukasvit heimo Rosaceae Monien ruusukasvien kukat ovat isoja, hyväntuoksuisia ja hyönteispölytteisiä. Kukkien pohjaluku on 5. Heteitä on paljon (5:llä jaollinen määrä). Melko usein kukkapohjus muodostaa varsinaisten hedelmien kanssa ns. pohjushedelmän (omenat, mansikat, ruusujen kiulukat). Heimossa on paljon hyöty- ja koristekasveja. Sukuja: vatukka, mansikka, kirsikka, päärynäpuu, omenapuu, orapihlaja, pihlaja, tuomi, hanhikki, rätvänä, kellukka, lapinvuokko, angervo, poimulehti. (KOTI)PIHLAJA Lehdet 6 8-parisia. Lehdykät kapeanpuikeita, hammaslaitaisia, päätölehdykkä ei muita isompi. Kukinto huiskilo. Kukat pieniä, valkoisia. Marjat punaisia kellanpunaisia. ORAPIHLAJA Piikkisiä puita tai pensaita. Lehdet ehyitä tai liuskaisia, sahalaitaisia. Kukinto huiskilo, terälehtiä tav. 5, valkoisia. Hedelmä musta tai punainen luumarja. TUOMI Hierretyssä oksassa on vahva, lajiominainen tuoksu. 7
8 5 6 Eliöiden määritys Lehdet soikeita, suippoja, pyöreä- tai herttatyvisiä, harittavasti sahalaitaisia. Kukinto monikukkainen terttu. Terälehdet valkoisia. Marja musta. HILLA, LAKKA, MUURAIN Varsi -lehtinen -kukkainen. Lehdet kurttuisia, munuaismaisia, 5 7-halkoisia, liuskat tylppiä, hammaslaitaisia. Kaksi- kotinen. Kukat valkoisia. Hedelmä kypsänä oranssinkeltainen kerrottu luumarja. MESIANGERVO Runsaasti alta tavallisesti harmaita alus- ja varsilehtiä. Lehdet 5-parisia, lehdyköiden laita toissahainen. Päätölehdykkä muita isompi, tav. - tai 5-jakoinen. Lehdyköiden välissä pieniä välilehdyköitä. Kukinto tiheä, kukat tuoksuvia, valkoisia. 7 MESIMARJA Piikitön ja rönsytön. Lehdet -sormisia, vihreitä tai usein valoisilla paikoilla punaruskeita. Kukkia tavallisesti tai, teriö punainen. Hedelmä kypsänä mustanpunainen kerrottu luumarja. 8 LILLUKKA Maanmyötäinen. Varsi karhea, harvakseltaan hienopiikkinen, tyvellä rönsyjä. Lehdykät vihreitä, -sormisia, toistamiseen teräväsahaisia. Kukinto harvakukkainen, sarjamainen. Terälehdet kapeita, pystyjä, valkoisia. Hedelmä kirkkaanpunainen luumarja. virpapaju tammi omena (koti)pihlaja 5 orapihlaja 6 tuomi 7 muurain 8 mesiangervo 9 lillukka 0 vadelma 9 VADELMA Pensas. Varret tavallisesti piikkisiä, vasta toisena vuonna kukkivia. Lehdet päältä vihreitä, alta tiheäkarvaisia, valkoisia harmaita; tav. - tai -parisia, päätöparisia. Kukat pitkäperäisiä, terttuina. Terälehdet lyhyitä, pystyjä, valkoisia. Hedelmä punainen kerrottu luumarja. Vaahterakasvit heimo Aceraceae Kesävihantia puita ja pensaita. Lehdet vastakkain, ruodillisia, korvakkettomia. Lapa tav. liuskainen. Kukinto terttumainen huiskilo. Kukat tav. kellanvihreitä tai vihertäviä. Hedelmä -lohkoinen lohkohedelmä, lohkot lenninsiivellisiä. Sukuja: vaahtera. 0 METSÄVAAHTERA Lehtien puhjetessa kukkiva puu. Lehdet kourasuonisia, 5-liuskaisia. Lehtien liuskat 8
9 hammaslaitaisia. Kukinto pysty huiskilo. Kukat pieniä, vihertävänkeltaisia. Variksenmarjakasvit heimo Empetraceae Ainavihreitä varpuja, joilla on ontot, melkein neulasmaiset mutta pehmeät lehdet. Lehden alapinnalla vaalea juova. Kukat hyvin pieniä, lehtihangoissa, punertavia tai sinipunertavia. Marja musta, mehevä luumarja. Sukuja: Variksenmarja. Öljypuukasvit heimo Oleaceae Kesä- tai ainavihantia puita tai pensaita. Lehdet tav. vastakkain. Verholehtiä tav.. Teriö tav. - ja yhdislehtinen. Sukuja: saarni, likusteri, syreeni. SAARNI Silmut mustia. Lehdet isoja tavallisesti 7- parisia. Lehdykät pitkäsuippuisia, hammaslaitaisia, kapeanpuikeita soikeita. Kukinto runsaskukkainen kerrannaisterttu. Kukat pieniä, kehättömiä. (PIHA)SYREENI Koriste- ja pihakasvina yleinen kesävihanta pensas tai pieni puu. Kotoisin Kaakkois-Euroopasta. Lehdet vastakkain, ruodillisia ja ehytlaitaisia. Lapa puikea, herttatyvinen, nahkeahko. Kukinto tiheä kartiomai-nen terttu. Torvimaiset kukat valkoisia violetteja punertavia. Hedelmä -liuskainen kota. metsävaahtera variksenmarja saarni syree 9
10 Kirjallisuutta puista ja pensaista: Alanko, P. 99,. painos. Puut ja pensaat. - Tammi. Blamey, M. & Grey-Wilson, Ch. 99. Otavan kasvitieto. - Otava. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. & Vuokko, S. (toim.) 98. Retkeilykasvio. - Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. Helsinki. Hämet-Ahti, L. ym. (toim.) 998. Retkeilykasvio. - Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Metsiemme puita ja pensaita. - WSOY. Lahti, K., Lehmuskallio, E., Gullstén E. & Piippo, P Suomalaisen kasviopas (myös CD:nä) - Tammi. Piirainen, M., Piirainen, P. & Vainio, H Kotimaan luonnonkasvit. - WSOY. Puut ja pensaat värikuvina. - WSOY. Suomen puu- ja pensaskasvio. 99,. painos. - Dendrologian Seura. Suomen terveyskasvit Valitut palat. Vedel, H., Roald, A. & Rasmussen, A. 97. Välimeren puut ja pensaat. - Tammi. Vuokko, S. (päätoim.) 99. Suomen luonto Kasvit I III. - Weilin+Göös. 0
Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
Digikasvio. By: Linda H
Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:
1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)
1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat
A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`
A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista
RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA. Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä. Asterikasvit ks. sivu 19
RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA 1 Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä Asterikasvit ks. sivu 19 Emäkkikasvit heimo Fumariaceae Lehdet ovat hienoliuskaisia. Kukinto on terttu, kukat vastakohtaisia. Niissä on varhain
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon
SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON PUU- JA PENSASLAJISTO
SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON PUU- JA PENSASLAJISTO Haapa (Populus tremula) (Pajukasvit Salicaceae) Haapa on yleinen ja runsas lehtipuu koko Suomessa monenlaisissa metsissä: kankailla,
mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka
Opi tunnistamaan syötävän hyvät LUONNON- MARJAT mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka 2 mukaan! Marjaretkelle Sanko tai muu sinun marjaretkelle sopivan kokoinen astia. Luonnossa retkieväät
Tekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke
Tekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke Tämä Marjakurssi on Arktiset Aromit ry:n omille kotisivuilleen laatima kurssiaineisto. Kurssi on tarkoitettu opetuskäyttöön ja aineiston käyttö vaatii rekisteröitymisen
Vehkakasvit heimo Araceae Kasveja, joilla on tappimainen puikelokukinto. Sitä suojaa iso, valkoinen tai värikäs tukilehti.
VESI-, RANTA- JA SUOKAS- VEJA Osmankäämikasvit heimo Typhaceae Korkeita vesi- ja rantakasveja, joilla on suuret, sikaarimaiset tähkäkukinnot. Kukat yksineuvoisia. Sukuja: osmankäämi. Palpakkokasvit heimo
Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V
Atsaleat Violetta kanadanatsalea FinE I V Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme. Aurinkoisella paikalla kauniin pyöreäksi kehittyvä pensas on erittäin hento ja tuuhea. Kukkii sinivioletein, perhosmaisin
Tervetuloa vaan, astu metsään hurmaavaan, meitä kasveja katsomaan!
Tervetuloa vaan, astu metsään hurmaavaan, meitä kasveja katsomaan! Kolmisoppisen kasvivihko Kolmisoppisen kasvivihko esittelee Kolmisoppisen metsäpolulta löytyviä kasveja. Kasvit löytyvät polun varrelta
LUONNONMARJAT, -SIENET JA -YRTIT
LUONNONMARJAT, -SIENET JA -YRTIT Opettajalle: Luonnonmarjoihin, -sieniin ja -yrtteihin liittyvät kysymykset perustuvat sähköisesti ladattavaan Luokasta LUONTOON Luonnosta Sinulle -vihkoseen. Aineiston
Metsätyyppien opaskasvit Etelä-Suomessa. Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen
Metsätyyppien opaskasvit Etelä-Suomessa Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen Opaskasvit kasvupaikkatyypin määrittämisessä Kasvupaikkatyypeillä tarkoitetaan ravinteisuudeltaan, rakenteeltaan ja kosteudeltaan
Metsiemme lehtokasveja WE LEAD. WE LEARN.
Metsiemme lehtokasveja WE LEAD. WE LEARN. 4 d 4 c Kittilän lettoja lehtokeskus 3 c Lapin kolmion letto- ja lehtokeskus 3 a 4 b 4 a 3 b Pohjois-Kuusamon letto- ja lehtokeskus Kainuun vaarajakson letto-
Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII
!"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset
Toimittanut. Simo Moisio. LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Simo Moisio. (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS
Toimittanut Simo Moisio LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle Simo Moisio (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS ISOHIRVENJÄKÄLÄ (islandslav) Cetraria islandica Tuntomerkit: Isohirvenjäkälä
!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&
!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-& Pyrus communis PÄÄRYNÄT Aunen Päärynä (IV) Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, peiteväri punaruskea. Maultaan miedohkon makea. Kypsyy syyskuun alkupuolella. Säilyy poiminnan
Mustikka Puolukka Variksenmarja Vadelma Juolukka Lakka Pihlaja Kantarelli Herkkutatti Syötävän hyvää! Poimulehti Maitohorsma
Mustikka Puolukka Variksenmarja Vadelma Juolukka Lakka Pihlaja Kantarelli Syötävän hyvää! Herkkutatti Poimulehti Maitohorsma Syötävän hyvä piilopaikka Mistä löytyy luonnon villit herkut? Syötävän hyvä
ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN
ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN Lajien tunnistaminen on biologinen perustaito, jonka oppii parhaiten lajeja tutkimalla, keräämällä tai kuvaamalla. Eliökokoelman voit laatia joko perinteisessä tai digitaalisessa
METSIEMME HARJUKASVEJA
METSIEMME HARJUKASVEJA UPM METSÄ Metsiemme harjukasveja UPM Metsän luontojulistesarjan uusin juliste esittelee metsiemme harjukasveja. Harjut syntyivät Suomeen viimeisen jääkauden aikana. Jäätikköjokien
Luonnon marjat ja hedelmät
hirvaslaisten ilmoittamat teeaine viljely sieni aaprotti 1 1 1 1 ahomansikka 4 1 ampiaisyrtti x 1 1 avomaankurkku 1 1 basilika 1 1 chili 1 1 haaparousku x 1 hapero 3 1 herne 7 1 hilla 8 1 horsma x 1 humala
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.
Osman ja Dzafer. Digikasvio 8e
Osman ja Dzafer Digikasvio 8e Puukerros Mänty(pinus sylvestris) Koko:15-30 m korkea. 2-5 cm pitkät ja jäykät neulaset, parittain. Löytyy Suomessa koko maasta. 13.9.2011 11:58 Kuusi(picea abies) Koko:20-30
OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012
OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012 Luonnonmarjoja Arktiset Aromit ry 2012 Puolukka Vaccinium vitis-idaea Mustikka Vaccinium myrtillus Lakka Rubus chamaemorus Karpalo Vaccinium oxycoccos, V. microcarpum Variksenmarja
Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
MAKSETTAVAT KASVILLISUUSKORVAUKSET KYRKVALLA Liite KT Kyrkvallanrinne. Kiinteistö:
MAKSETTAVAT LLISUUSKORVAUKSET KYRKVALLA Liite KT 23.11.2017 Kyrkvallanrinne Kiinteistö: 257-418-1-31 c / Ö-HITA ERITYISTÄ Koivu, 2-haarainen 1 28 ja 33 0,5 1 135 67,5 67,50 Orapihlaja-aitaa 12 12 0,5 0,6
#45647894497':;'<9:;94497'5=8>6?7;'@AABC'D=9<<;'?997769<<E'FBGHIJ';:;47;<;9<6DK;;'79678;'
!""#$%&'%(%)*+'*+)'&,%!"#$$!%!&'$(&&!&')(#"*+,-&'$+./-*#-/+*' ' $!0**!1-0$#&*2,-&'"-%#*3$"-* Puu, kunto hyvä Puu, kunto erittäin huono Puu, kuntoa seurattava Valaisin Roska-astia #45647894497':;'
Puu- ja Pensaskerros
Puu- ja Pensaskerros Kasvin nimi: Hieskoivu Keräyspäivä: 12.8.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Rauduskoivu Keräyspäivä: 30.5.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Harmaaleppä Keräyspäivä:1.10.2007
Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen
Kolin kansallispuiston luontopolut KASKEN KIERROS TEHTÄVIÄ OPPILAILLE Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen 2 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanumero 323/MYY/06
Alppiruusut ja atsaleat
Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut kaipaavat hapanta maata, tuulilta suojatun, puolivarjoisan tai varjoi- san kasvupaikan. Heikkojuurisina ne hyö- tyvät katteen käytöstä, joka tasaa koste- us-olosuhteita
ALAKESTILÄN ARBORETUM
ALAKESTILÄN ARBORETUM kari lahti puulajipuisto Limingassa LUMIJOKI YLIPÄÄ LIMINKA 8-TIE TEKSTIT Kari Lahti KUVAT Jouko Lehmuskallio ja Jari Peltomäki VISUAALINEN TAITTO JA SUNNITTELU, ALUEKARTAT (*), KUVIEN
Lypusa maurella (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
Luonnosta kerättävät yrtit
Luonnosta kerättävät yrtit Tekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke Yrttikurssi on Arktiset Aromit ry:n omille kotisivuilleen laatima kurssiaineisto. Kurssi on tarkoitettu opetuskäyttöön ja aineiston käyttö
Heinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?
LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia
Mistä voit kerätä villiyrttejä?
Mistä voit kerätä villiyrttejä? Puhdas alue, lähellä ei ole tehtaita tai vilkkaita teitä. Lähimpään tiehen matkaa 50 100 metriä, pieniltä teiltä pölyn etäisyys. Ei alueilta, joilla on paljon typpeä, esim.
Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica
Marjasinikuusama Lonicera caerulea var. edulis Lonicera caerulea var. kamtschatica Alkuperä ja hakusanat 2 Haskaps, Blue Honeysuckle, Honeyberry haskap Japani honeyberry Venäjä kamtschatica ja edulis Venäläiset
PUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra
PUNAKOIVU Betula pubescens f. rubra Metsäpuiden erikoismuodoilla tarkoitetaan puita, joiden perintötekijöissä on tapahtunut muutos, mutaatio. Punakoivu on yksi harvoista hieskoivun erikoismuodoista. Erikoismuotoja
Luontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti
Vihtalampi 892-403-1-161 1 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Maastoselvitys... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 Kasvillisuusluettelo... 7 Lähteet... 8 Kartta 1. Taustaa Selvitysalue sijaitsee Uuraisten kunnassa,
6 km 1750 m 6 km 1250 m 1750 m K K K 1250 m P K P 250 m 8 9 10 11 12 13 14 250 m 7 6 5 4 3 2 1 Metsikön valtapituus, m 12 10 8 6 4 2 0 30 50 70 90 110 130 150 Metsikön ikä, v MORFOLOGIA
Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea
Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea 1 valkoinen - Tämä on valkoinen väri. valkoinen luistin - Tämä luistin on valkoinen. valkoinen luuranko - Tämä luuranko on valkoinen. valkoinen kukko - Tämä kukko on
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 UURAINEN LUONTOSELVITYKSET 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. KUKKAROINEN 3 2.1.Lomarakennuspaikan siirto AM- alueen sisälle 3 3. SÄÄKSPÄÄ 5 3.1.Saunan rakennuspaikan
Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä
Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin
Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.
Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
Kasvimakrofossiilitutkimus Rovaniemi Koskenniska Santeri Vanhanen 2014
Kasvimakrofossiilitutkimus Rovaniemi Koskenniska 2013 Santeri Vanhanen 2014 239 Kansi: lähikuva ulpukan (Nuphar lutea) siemenestä. Johdanto Tässä raportissa käsitellään Rovaniemen Koskenniskan arkeologisilla
Apua! Minne vihreä takkini on kadonnut? Haluan sen heti takaisin. Autathan minua. löytämää sen?
Minkähän värinen Viehko Vadelman uusi mekko mahtaa olla? Sininen se ei ole, eikä punainen, mutta olisiko mekko näiden värien sekoitus? Tiedätkö sinä värin nimen? Hih, hih! Huomasikohan Pate Puolukka, että
Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
Kronospan. 1 =kiiltävä 2=sileä 3 ja 5=puusyy 4 ja 6=väre I ja J =syväpuusyy. päivitetty
päivitetty 31.3.2014 3 1 =kiiltävä 2=sileä 3 ja 5=puusyy 4 ja 6=väre I ja J =syväpuusyy 1010 Valkoinen 1mm * 19, 22, 26 ja 34 120 jm / rulla 6 286 6459 F3091 (F2255) W1001 HU 10113 1, 2 101, 110 0,8 mm
Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET
Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki
KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
Antin arboretum SISÄLTÖ
Kukkolan puulajipuisto Antin arboretum Opasvihko 2007 SISÄLTÖ 1 KUKKOLAN TILA JA ARBORETUM... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Kukkolan tila... 5 1.3 Antin arboretum... 7 1.3.1 Ilmasto ja kasvuolosuhteet... 8 1.3.2
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa
Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen
Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle
Oppitunti 4 Värit 2. vaaleanvihreä - Tämä on vaaleanvihreä väri. vaaleanvihreä sammakko - Tämä sammakko on vaaleanvihreä.
Oppitunti 4 Värit 2 musta - Tämä on musta väri. musta salkku - Tämä salkku on musta. musta sähköpistoke - Tämä sähköpistoke on musta. musta kissa - Tämä kissa on musta. Käännä omalle kielellesi. 1 vaaleanvihreä
Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea
Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea 1 valkoinen - Tämä on valkoinen väri. valkoinen luistin - Tämä luistin on valkoinen. valkoinen luuranko - Tämä luuranko on valkoinen. valkoinen kukko - Tämä kukko on
Euphorbia spp. Croton 1300 spp.!
www.mobot.org/mobot/research/apweb/ Heimoja joiden asema vielä epävarma lahkon sisällä Caryocaraceae Centropalac. Humiriac. Irvingiac. Ixonanthac. Linac. Medusagynac. Pandac. Quiinac. Achariaceae Goupiac.
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
Marjat syövän ehkäisyssä
Kokkola 4.12.2013 Marjat syövän ehkäisyssä Dosentti, ETT Anne-Maria Pajari Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Ravitsemustieteen osasto, Helsingin yliopisto 3.12.2013 1 Syöpä Suomessa - ilmaantuvuus
PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT
PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT sisältää monta muuta luonto- ja kasvillisuustyyppiä vyöhykkeisyys, yleensä: pensasto, lepikko, lehtimetsä, havumetsä (yl. kuusi). Aikaisempien vaiheiden
Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA
Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa
Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.
Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista
ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI
ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI KOULUKATU 2; IISVEDENTIEN JA KOULUKADUN KULMASSA SISÄ-SAVON MIELENTERVEYSSEURA JUHLAVUODEN 2017 TEEMAT: SUOMI100 -ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOSI (1917-2017): 'YHDESSÄ' SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA
Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit
Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki
Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:
Jokamiehen oikeudet Ilman lupaa saat: Kerätä metsästä marjoja, sieniä, kukkia ja ruohokasveja. Kerätä käpyjä tai kuivia risuja maasta. Kävellä, hiihtää tai pyöräillä luonnossa, ei kuitenkaan pelloilla,
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
PUULAJIPOLKU. Villa Elfvikin. Uikunpesä. 1 Villa Elfvik. huvimaja. ruovikko. venevaja 13 kivilaituri. rantaniitty
Uikunpesä 1 Villa Elfvik 2 3 4 5 6 12 9 7 10 8 Villa Elfvikin PUULAJIPOLKU 19 11 huvimaja ruovikko 18 rantaniitty 17 venevaja 13 kivilaituri 14 16 15 lintutorni 1. Ruotsinpihlaja 2. Vaahtera 3. Koiranheisi
Magnoliat. Magnolia Galaxy I Magnolia, roosa, Mahonia aquifolium IV Mahonia. Ikivihreät, kiiltävät, terävän hammaslaitaiset
Magnoliat Magnolia kobus IV Japanin magnolia Mustilan kanta! Puutarhan kauneimpia kukkijoita, joka hätkähdyttää aikaisin keväällä lehdettömänä avautuvilla suurilla puhtaanvalkoisilla kukillaan. Kukkii
91300 SOFT COTTON A K I J H B D E F C G
91300 SOFT COTTON A K I J H B F D E C G Versio 2 91300 HEDELMIÄ LASTEN HERKKUPÖYTÄÄN TIETOJA LANGOISTA Järbo Garn AB PUH + 46-26 - 27 30 30 SÄHKÖPOSTI info@jarbo.se LISÄÄ OHJEITA Järbo Garnin kotisivuilla
Pikkumittareiden tunnistus osa 1
Pikkumittareiden tunnistus osa 1 Tekstit: Lassi Jalonen, Jari Kaitila Kuvat: Pekka Malinen, Juha Tyllinen, lepiforum.de Tekninen toteutus: Lassi Jalonen Kiitokset: Kimmo Silvonen (Suomen päivä- ja yöperhoset
Kynttilät, lyhdyt, hurrikaanit, mansetit ja aluset
Kynttilät, lyhdyt, hurrikaanit, mansetit ja aluset Puttipaja on valmistanut kynttilöitä kotimaisena käsityönä jo 35 vuotta. Kaikki alkoi Terttu Kilpisen kynttilänvalmistusharrastuksesta kodin askarteluhuoneessa.
Geraniales Myrtales Crossosomatales. Geraniales. Zygophyllales. Fabales
rosidit! APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: 105-121. Vitales Myrtales Crossosomatales Zygophyllales Picramniales Sapindales Celastrales Fabales Francoaceae Geraniac. Ledocarpac. Melianthac. Vivianiac.
4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT
4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT Marjakasvit Marjakasvimme myydään pääasiassa astiataimina 3 litran ruukussa. Joidenkin tuotteiden astian myyntikoko on 2 litraa. Keväällä on saatavana herukoista ja vadelmista
Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen
Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen Paula Lilja Ylitarkastaja Kasvinterveysyksikkö Vieraslajit puutarhassa 9.4.2019 Turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun
SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto
Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.
Määritysopas. Kaikkia eliöryhmiä käsittelevää määritys- ja tietokirjallisuutta
Kaikkia eliöryhmiä käsittelevää määritys- ja tietokirjallisuutta Bang, P. & P. Dalstrøm (suom. ja Suomen oloihin soveltaneet K.Heikura & M. Tolvanen) 2003. Mikä tästä meni? WSOY. Grönqvist, J. & J. Tulivuori
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
1 =kiiltävä 2=sileä 3 ja 5=puusyy B, 4 ja 6=väre I ja J =syväpuusyy
päivitetty 31.3.2014 3 1 =kiiltävä 2=sileä 3 ja 5=puusyy B, 4 ja 6=väre I ja J =syväpuusyy 1010 Valkoinen 1mm * 34 120 jm / rulla 6 286 6459 0,5 mm * 19 ja 22 0,8 mm * 19 1 150 jm / rulla mm * 19, 22 ja
Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
POIKKIMAANTIEN MUUTOSALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS
Päivämäärä X 10.11.2017 OULUN KAUPUNKI POIKKIMAANTIEN MUUTOSALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS OULUN KAUPUNKI KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 10.11. 2017 Laatija Antje Neumann, Ramboll Finland Oy Tarkastaja Tapani
Rhagades pruni (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
Phaulernis dentella (Zeller, 1839)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
Saumalista 28 mm ruuvi kulta-anodisoitu 13211 KA 270
Tuotekuvasto Saumalista 28 mm ruuvi kulta-anodisoitu 13211 KA 270 ruuvi kulta-anodisoitu 13212 KAIP 180 ruuvi kulta-anodisoitu 13213 KAIP 90 ruuvi luonnonväri-anod. 13111 AA 270 ruuvi luonnonväri-anod.
Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma
![Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma](/thumbs/27/10472387.jpg "Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma")
Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma 1 yksitoista (11) kaksitoista (12) kolmetoista (13) neljätoista (14) viisitoista (15) kuusitoista (16) seitsemäntoista
Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki
Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot Tommi Oraluoma Suonenjoki 4.12.2018 Biotsek Perustettu 2018 Kasvintuhoojien tarkkailupalvelu/kasvinsuojelukonsultointi Tommi Oraluoma/Hortonomi AMK Kasvintuhoojien
LAPPEENRANNAN ARBORETUM
puulajipuisto keskellä kaupunkia Tervetuloa nauttimaan Lappeenrannan kauniista luonnosta! Perustaminen Vuonna 1980 perustettu Lappeenrannan arboretum on maamme ensimmäisiä kunnallisia puulajipuistoja.
KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
Oppitunti 6 - Kynät ja kumit - Osa 1. kynä Tämä on kynä. Kynä on keltainen. pyyhekumi = kumi Tämä on pyyhekumi. Kumi on punainen.
Oppitunti 6 - Kynät ja kumit - Osa 1 kynä Tämä on kynä. Kynä on keltainen. 1 pyyhekumi = kumi Tämä on pyyhekumi. Kumi on punainen. Kynän päässä on kumi. Kynän päässä on punainen pyyhekumi. Tämän kynän
Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja. Tarja Ollikka
Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja Tarja Ollikka Suomessa on peruskasveja, jotka antavat hyvän mesi- tai siitepölysadon tasaisesti vuosittain suuressa osassa maata Lopuksi on vielä kasveja, jotka
Uusia valmistajia ja uutuuksia 2013
Uusia valmistajia ja uutuuksia 2013 1 Kristalia on vuonna 1994 perustettu innovatiivinen italialainen yritys, jonka mallisto koostuu esim. neuvottelupöydistä ja tuoleista. Useat tämän valmistajan tuotteet
Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
Lankakartat. kevät-kesä 2010. Puro Batik (622) flip flop (045) tico tico (267) Färgkartor våren-sommaren 2010 Shade cards spring-summer 2010
NOVITA OY, PL 59, 00211 Helsinki, Finland, 09 613 176, fax 09 6131 7700 Lankakartat kevät-kesä 2010 Färgkartor våren-sommaren 2010 Shade cards spring-summer 2010 Puro Batik (622) n/ca 100 g = n/ca 200
ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA TÄYTTEET 3 / 2015
HILLOT, MARMELADIT JA TÄYTTEET 3 / 2015 HILLOT, MARMELADIT JA TÄYTTEET Roberts on yli satavuotias suomalainen perheyritys, jolla on pitkä historia elintarvikealalla. Olemme erikoistuneet korkealaatuisiin
Persialaiskissat, miesten t-paidat
Persialaiskissat, miesten t-paidat Musta o-kaula-aukkoinen unisex t-paita, painatus eteen metallihopealla Paitana Unisex t-paita Fruit of the Loom Valueweight 61-036-0 Hyvin laskeutuva perus unisex-paita.
hagen högholmen SUOMEKSI
hagen högholmen SUOMEKSI hagen ramsholmen högholmen Puistometsäalue Hagen Ramsholmen Högholmen kuuluu keskieurooppalaisen tammivyöhykkeen laita-alueeseen. Sen kasvisto ja eläimistö on niin monipuolinen,
Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2012/2013 VilliHelmi Oy
1 Yhteen isoon varsiruusuun tarvitset: 20 g tsekkiläisiä tai japanilaisia siemenhelmiä 10/0 HS punainen 20 g tsekkiläisiä tai japanilaisia siemenhelmiä 11/0 HS tumma oliivi/vihreä 0,16 0,30 mm taipuisaa
KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA
KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA ARVIOINTI Kerättyjen kasvien vaikutus biologian kurssiarvosanaan 7.- 8. luokilla Hakkarin ja Sääksjärven kouluissa: Kasvio tulee palauttaa kolmen viikon kuluessa