Metsätyyppien opaskasvit Etelä-Suomessa. Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen
|
|
- Tuula Sala
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsätyyppien opaskasvit Etelä-Suomessa Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen
2 Opaskasvit kasvupaikkatyypin määrittämisessä Kasvupaikkatyypeillä tarkoitetaan ravinteisuudeltaan, rakenteeltaan ja kosteudeltaan samanlaisia kasvupaikkoja Suomi on jaettu kuuteen, ilmastoltaan erilaiseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen Eri kasvillisuusvyöhykkeillä sama kasvupaikkatyyppi (vaikkapa tuore kangas) tuottaa hieman erilaisen kasvillisuuden metsätyypin Esim. tuore kangasmetsä on Etelä-Suomessa tyypiltään mustikkatyyppi, Metsä-Lapissa juolukka-variksenmarja-mustikkatyyppi
3 Kasvupaikkatyyppi Kasvillisuusvyöhyke Etelä-Suomi Pohjanmaa-Kainuu Perä-Pohjola Metsä-Lappi Karukkokangas Jäkälätyyppi (CIT) Jäkälätyyppi (CIT) Jäkälätyyppi (CIT) Jäkälätyyppi (CIT) Kuiva kangas Kanervatyyppi (CT) Variksenmarjakanervatyyppi (ECT) Mustikka-kanervajäkälätyyppi (MCCIT) Juolukka-puolukkavariksenmarja tyyppi (UVET) Kuivahko kangas Puolukkatyyppi (VT) Variksenmarjapuolukkatyyppi (EVT) Variksenmarjamustikkatyyppi (EMT) Juolukkavariksenmarjatyyppi (UVET) Tuore kangas Mustikkatyyppi (MT) Puolukka-mustikkatyyppi (VMT) Seinäsammalmustikkatyyppi (HMT) Juolukkavariksenmarjamustikkatyyppi (UVET) Lehtomainen kangas Käenkaalimustikkatyyppi (OMT) Kurjenpolvikäenkaalimustikkatyyppi (GOMT) Kurjenpolvimustikkatyyppi (GMT) Lehto Käenkaalioravanmarjatyy ppi (OMaT) Kurjenpolvimetsäimarretyy ppi (GDT)
4 Muista metsätyyppiä määrittäessäsi: Opaskasvit rajaavat metsätyyppiä ylhäältä päin: tietyn metsätyypin opaskasvia ei esiinny karummilla metsätyypeillä, mutta tuoreemmilla kylläkin Kasvien pitäisi esiintyä yleisinä metsätyypin tavallisilla kasvupaikoilla, kivennäismaalla, ei vain esim. aukoilla eikä metsälaikun reunoilla Metsätyypin määritys pitäisi tehdä varttuneesta, sulkeutuneesta metsästä (ei taimikot, lannoitetut metsät, avohakkuuaukeat jne.)
5 (Lehto)Tesma Lehto-orvokki Lehtotähtimö Lehtokuusama Koiranheisi Näsiä Tuomi Lehtisammalet Lehdon opaskasvit
6 Lehdon opaskasveja Lehtotesma: laaja, cm pitkä röyhymäinen kukinto, jonka haarat kaartuvat alas, hyvin leveät, veltot lehdet. Korressa 3-5 solmua, korren puolivälin alapuolella
7 Lehdon opaskasveja Lehto-orvokki: leveän herttamaiset lehdet, jotka alapuolelta karvaiset, keväällä pitkäperäiset, vaaleansinipunaiset kukat, kesäkukilla ei terälehtiä
8 Lehdon opaskasveja Lehtotähtimö: hento, karvainen varsi, kukattomat varret rentoja. Vaaleanvihreät lehdet, jotka ovat pyöreä- tai hieman herttatyvisiä Valkeat, hennot kukat, joissa hyvin liuskoittuneet terälehdet
9 Lehdon opaskasveja Lehtokuusama: kuusama karvainen kaksittain, paatsama paljas, pariton Lehdet soikeat, ehytlaitaiset, pareittain, karvaiset ja pehmeät Pensaan oksat harittavat, niiden kuori vanhemmiten harmaa Kellanvalkoiset kukat, syksyllä punaiset, myrkylliset marjat
10 Lehdon opaskasveja Koiranheisi: pensas, jolla 3-, joskus 5- liuskaiset lehdet Leveä, 5-10 cm kukinto, jonka keskellä kellanvalkoisia 2- neuvoisia kukkia ja sivuilla puhtaanvalkoisia, lisääntymiskyvyttömiä kukkia (heteet ja emit puuttuvat) Myrkylliset, punaiset marjat
11 Lehdon opaskasveja Näsiä: matala, vähähaarainen pensas, joka kukkii punavioleteilla kukilla ennen lehtien puhkeamista Myöhemmin kesällä haarojen kärjissä tiheät, kapean vastapuikeat lehdet Hyvin myrkylliset, kirkkaanpunaiset marjat
12 Lehdon opaskasveja Tuomi: matala puu tai pensas, jolla sahalaitaiset, soikeat, suippokärkiset lehdet Runsaskukkaiset, riippuvat ja hyvin tuoksuvat terttukukinnot, joissa myöhemmin mustat marjat
13 Lehdon opaskasveja Lehväsammalet: suuret, soikeat, suippokärkiset lehdet Versot usein pystyt tai kaarevat Lehdet usein läpikuultavan ohuet
14 Lehtomaisen kankaan (OMT) opaskasvit (ns. käenkaali-mustikkatyyppi, Oxalis- Myrtillus) Käenkaali Nuokkuhelmikkä Kevätlinnunherne Sinivuokko Vuohenputki Metsäorvokki Ketunlieko Sormisara Metsäliekosammel
15 Lehtomaisen kankaan opaskasveja Käenkaali/Ketunleipä Kolme ohutta, sydämenmuotoista lehteä punertavan, ohuen varren päässä Valkeat, hennosti punaraitaiset kukat Lehdillä uniliikkeitä (menevät suppuun) Lehdet talvehtivat hangen alla
16 Lehtomaisen kankaan opaskasveja Nuokkuhelmikkä Toispuoleinen, nuokkuva kukinto Lehdet ovat kortta leveämmät Korren tyvellä sinipunaiset tupet Myös kukinnon tähkylöissä ( siemenissä ) sinipunaista väriä
17 Lehtomaisen kankaan opaskasveja Kevätlinnunherne: pysty, jäykkävartinen ruoho, jolla 2-4 pariset tasapariset lehdet Kukat aluksi purppuranpunaisia, ikääntyessään muuttuvat sinisemmiksi myrkyllinen!
18 Lehtomaisen kankaan opaskasveja Sinivuokko: kolmiliuskaiset lehdet, jotka punertavat ainakin alta ja talvehtivat Kukat sinipunaiset tai siniset, kukkavanat karvaiset Myrkyllinen Hämeen maakuntakukka
19 Lehtomaisen kankaan opaskasveja Vuohenputki: kolmiomaiset, 2 kertaa 3-liuskaiset lehdet, kasvaa usein tuuheina kasvustoina Lehdykät sahalaitaisia, vaaleanvihreitä Valkea sarjakukka, pienet terälehdet Tunnusomainen tuoksu
20 Lehtomaisen kankaan opaskasveja Metsäorvokki: Lehdet herttamaiset, nyhälaitaiset, kasvavat ruusukkeina Kukka sininen ja perällinen, paksu kannus muita kukan osia vaaleampi
21 Lehtomaisen kankaan opaskasveja Ketunlieko: Halkihaaraiset varret, neulasmaiset lehdet, itiöpesäkkeet verson latvaosassa lehtien tyvellä (ei erillistä tähkää) Nousee 5-20 cm maasta, mutta maata myöten voi suikertaa jopa metrin mittainen varsi
22 Lehtomaisen kankaan opaskasveja Sormisara: mätästävä, tyvitupista viininpunainen sara, lehdet tummanvihreät, vartta leveämmät peukalo
23 Lehtomaisen kankaan opaskasveja Metsäliekosammal: Suurikokoisimpia sammaliamme, muistuttaa huonokuntoista kuusennärettä Kasvaa pystyssä, epäsäännölliset haarat, cm pitkä, punaruskea varsi, heleänvihreät lehdet (Englanniksi electrified cat s moss eli sähköllä tapetun kissan sammal)
24 Tuoreen kankaan (MT) opaskasvit (ns. mustikkatyyppi, Myrtillus) Metsäkastikka Metsäkurjenpolvi Metsäimarre Pyöreäl. talvikki eli isotalvikki Metsäkorte Metsämansikka Metsämaitikka Vadelma Yövilkka Isokynsisammal
25 Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Metsäkastikka: Tekee selkeät mättäät, korressa 2-3 solmua Lehdet n. 0,5 cm leveät, puhtaanvihreät, veltot Tähkylöissä selvät vihneet
26 Metsäkurjenpolvi: Suurikokoinen, ruohovartinen, paljon lehtiä Lehdet sormijakoiset, leveäliuskaiset ja isohampaiset Kukat pareittain, terälehdet voivat olla valkoiset vaaleanpunaiset tumman sinipunaiset, terälehden kärjessä kuoppa Tuoreen kangasmetsän opaskasvit
27 Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Metsäimarre: Vaaleanvihreä lehti on kolmiomainen ja koostuu kolmesta, melko samanlaisesta lehdykästä Lehtiruoti on ainakin 2 kertaa lehtilavan pituinen, ohut ja tumma
28 Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Pyöreälehtinen talvikki/isotalvikki: lehdet pyöreät tai leveän pitkulaiset, tyviruusukkeena Lehdet kaljut, paksut, vihreinä talvehtivat Kukinto pysty terttu, jossa nuokkuvat kukat
29 Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Metsäkorte: cm pitkä, latvatähkä käpymäinen, erikseen vihreä kesäverso, joka jopa 50 cm pitkä Haarat 2 kertaan haaraisia, tupet väljiä
30 Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Metsämansikka/ahoman sikka: 5-20 cm korkea, kauttaaltaan karvainen kasvi Lehdet 3-sormiset, sahalaitaiset, lehdykät soikeat Tekee pitkiä rönsyjä, joiden avulla leviää Kukkii kesä-heinäkuussa valkoisin kukin
31 Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Metsämaitikka: Puoliloinen Lehdet kapean puikeat, tummuvat kuivuessaan Terälehdet keltaiset, kuuluu naamakukkaisiin Alle 10 mm torvi kukassa kangasmaitikkaa helpompi saalis mesipistiäisille
32 Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Vadelma: varret piikkisiä, 2-vuotisia: ensimmäisenä vuotena vihreitä, toisena ruskeakuorisia Lehdet parilehdykkäiset, 1-3 paria, päältä vihreät, alta karvoituksen vuoksi paljon vaaleammat Kukat nuokkuvat, perälliset, vaaleateriöiset Marjat punaiset
33 Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Yövilkka: pienikokoinen kämmekkä Leveän puikeat, verkkosuoniset lehdet ruusukkeena, suomumaisia varsilehtiä Valkoiset, karvaiset, tuoksuvat kukat tähkämäisesti
34 Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Isokynsisammal: pystykasvuinen, pitkäversoinen, varret tumman juurtumahapsiston peittämät Lehdet puhtaanvihreät, pitkä- ja kapeakärkiset, samalle sivulle taipuvat
35 Kuivahkon kankaan (VT) opaskasvit (ns. puolukkatyyppi, Vaccinium) Metsätähti Lillukka Nuokkutalvikki Oravanmarja Kevätpiippo Vanamo
36 Kuivahkon kankaan opaskasvit Metsätähti: hento ruoho, varsi usein punertava Suurin osa lehdistä latvaruusukkeena Lehdet ehytlaitaiset, lähes ruodittomat Kukka tähtimäinen, valkoinen, pitkäperäinen
37 Kuivahkon kankaan opaskasvit Lillukka: 3- sormiset, sahalaitaiset lehdet Varret hienopiikkiset, kukinnolliset varret pystyjä Sarjamainen kukinto, 3-6- mm valkeat kukat, punainen hedelmä
38 Kuivahkon kankaan opaskasvit Nuokkutalvikki: suippokärkiset, sahalaitaiset lehdet, kahtena kiehkurana lehden tyvellä, talvehtivat Kukinto toispuoleinen, nuokkuva terttu Kukat vihertävät, kapean kellomaiset
39 Kuivahkon kankaan opaskasvit Oravanmarja: Ohuen varren päässä tavallisesti 2 herttamaista, silposuonista lehteä Valkea, terttumainen kukinto Kypsät marjat tummanpunaiset, myrkylliset
40 Kuivahkon kankaan opaskasvit Kevätpiippo: Mätästävä ruoho, lehdet 0,5-1 cm leveät, etenkin tyveltä pitkäkarvaiset Kukinto harittavahaarainen, ruskea Kukkii aikaisin keväällä
41 Kuivahkon kankaan opaskasvit Vanamo: varpu, pitkä varsi suikertaa maassa Lehdet talvehtivat vihreinä, lähes pyöreät, heikosti sahalaitaiset Hyväntuoksuiset kellokukat aina pareittain, valkeatvaaleanpunaiset
42 Kuivan kankaan (CT) opaskasvit (ns. kanervatyyppi, Calluna) Hietakastikka Metsälauha Maitohorsma
43 Kuivan kankaan opaskasvit Hietakastikka: tanakka, yleensä 3-solmuinen varsi Lehdet harmaanvihreät, jäykät, leveät (5-10 cm) cm pitkä, tiheä röyhykukinto Kasvaa esim. tienvarsilla, hakkuuaukeilla
44 Kuivan kankaan opaskasvit Metsälauha: Mätästävä, yleensä kauttaaltaan punertava heinä Lehdet sileät ja rihmamaisen kapeat Röyhyn päähaarat tavallisesti mutkaiset
45 Kuivan kankaan opaskasvit Maitohorsma: kookas, jäykkävartinen ruoho, kasvaa usein laajoina kasvustoina Lehdet tiheässä ja kierteisesti, pitkät, kapeat, alta sinertävät Purppuranpunaiset, runsaat kukat, 4 terälehteä
46 Karukkokankaan (ClT) opaskasvit (ns. jäkälätyyppi, Cladonia) Kielo Kultapiisku Kissankäpälä
47 Karukkokankaan opaskasvit Kielo: kukkii tavallisesti 2-lehtisellä versolla, suuret, leveänsuikeat, silposuoniset lehdet Kukinto toispuoleinen terttu, kukat kellomaiset, perälliset, valkeat Marjat oranssinpunaiset, myrkylliset
48 Karukkokankaan opaskasvit Kultapiisku: cm korkuinen jäykkä, puutuva ruoho Lehdet suikeita, alemmat saha-, ylemmät ehytlaitaisia Varsi usein tumma Kukinnot kerrotussa tertussa, keltaiset Ulkomuoto muuntelee kasvupaikan mukaan
49 Karukkokankaan opaskasvit Kissankäpälä: rönsyilevä, lehdet ruusukkeina Tyvellä kasvavat ruusukelehdet vastapuikeat, alta tiheäkarvaiset Varressa kapeita, tiheäkarvaisia lehtiä 2-8 mykerökukkaa, hedekasveissa valkeat, emikasveissa vaaleanpunaiset
A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`
A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotTervetuloa vaan, astu metsään hurmaavaan, meitä kasveja katsomaan!
Tervetuloa vaan, astu metsään hurmaavaan, meitä kasveja katsomaan! Kolmisoppisen kasvivihko Kolmisoppisen kasvivihko esittelee Kolmisoppisen metsäpolulta löytyviä kasveja. Kasvit löytyvät polun varrelta
LisätiedotKIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon
LisätiedotPuu- ja Pensaskerros
Puu- ja Pensaskerros Kasvin nimi: Hieskoivu Keräyspäivä: 12.8.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Rauduskoivu Keräyspäivä: 30.5.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Harmaaleppä Keräyspäivä:1.10.2007
LisätiedotDigikasvio. By: Linda H
Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotMustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä.
Mustikka Blåbär 15 45 cm Mustikka Blåbär 15 45 cm Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Varpu, pudottaa lehtensä talveksi, mutta vihreänä säilyvä varsi on tärkeää ravintoa eläimille. Ett ris som fäller
LisätiedotMarjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII
!"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset
LisätiedotTorstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla
Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla 8-9 luento 9-11 maastokohteita + esityksiä 11.30 lounas 12-16 maastokohteita + esityksiä 16.30 päivällinen ilta sauna (naiset 18-20,
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
Lisätiedot1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)
1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat
LisätiedotMistä voit kerätä villiyrttejä?
Mistä voit kerätä villiyrttejä? Puhdas alue, lähellä ei ole tehtaita tai vilkkaita teitä. Lähimpään tiehen matkaa 50 100 metriä, pieniltä teiltä pölyn etäisyys. Ei alueilta, joilla on paljon typpeä, esim.
LisätiedotKOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA
KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA Monet koppisiemeniset siemenkasvit ovat kauniskukkaisia kukkakasveja. Siemenet kehittyvät emilehtien suojassa kopeissa, joista kehittyy joko kovia tai meheviä
LisätiedotME101 - Metsien kasvillisuus ja kasvupaikat
ME101 - Metsien kasvillisuus ja kasvupaikat Sisältö (oppimistavoitteet) 1) Motivointi aiheeseen 2) Kasvillisuus ja kasvupaikat Suomessa Kasvimaantieteen pikakatsaus 3) Kasvit kasvualustansa indikaattoreina
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 101/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotLuontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla
Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Ympäristönsuunnittelu Oy 2013 Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Tarve luontoselvitykselle on syntynyt alustavasta suunnitelmasta ottaa maa-ainesta
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotVioletta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V
Atsaleat Violetta kanadanatsalea FinE I V Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme. Aurinkoisella paikalla kauniin pyöreäksi kehittyvä pensas on erittäin hento ja tuuhea. Kukkii sinivioletein, perhosmaisin
LisätiedotMetsiemme lehtokasveja WE LEAD. WE LEARN.
Metsiemme lehtokasveja WE LEAD. WE LEARN. 4 d 4 c Kittilän lettoja lehtokeskus 3 c Lapin kolmion letto- ja lehtokeskus 3 a 4 b 4 a 3 b Pohjois-Kuusamon letto- ja lehtokeskus Kainuun vaarajakson letto-
LisätiedotKASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA
KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA ARVIOINTI Kerättyjen kasvien vaikutus biologian kurssiarvosanaan 7.- 8. luokilla Hakkarin ja Sääksjärven kouluissa: Kasvio tulee palauttaa kolmen viikon kuluessa
LisätiedotAlppiruusut ja atsaleat
Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut kaipaavat hapanta maata, tuulilta suojatun, puolivarjoisan tai varjoi- san kasvupaikan. Heikkojuurisina ne hyö- tyvät katteen käytöstä, joka tasaa koste- us-olosuhteita
LisätiedotRUOHOVARTISIA MAAKASVEJA. Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä. Asterikasvit ks. sivu 19
RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA 1 Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä Asterikasvit ks. sivu 19 Emäkkikasvit heimo Fumariaceae Lehdet ovat hienoliuskaisia. Kukinto on terttu, kukat vastakohtaisia. Niissä on varhain
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis
Kasvioppi 2 Metsätyyppien lajisto Lajien määritys MARC1002 Maisemaarkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 16.11.2016 Metsätyyppien määrittäminen Käytännön määritysopas: Hotanen ym. 2008:
LisätiedotALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI
ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI KOULUKATU 2; IISVEDENTIEN JA KOULUKADUN KULMASSA SISÄ-SAVON MIELENTERVEYSSEURA JUHLAVUODEN 2017 TEEMAT: SUOMI100 -ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOSI (1917-2017): 'YHDESSÄ' SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA
LisätiedotMAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (6 op) 2015 KASVIOPPI
MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (6 op) 2015 KASVIOPPI FM Aapo Ahola 23.9. 25.11.2015 Kurssin järjestelyt 1,5 op kontaktiopetusta 9 h ja itsenäistä opiskelua 30 h vanhojen vaatimusten
LisätiedotOsman ja Dzafer. Digikasvio 8e
Osman ja Dzafer Digikasvio 8e Puukerros Mänty(pinus sylvestris) Koko:15-30 m korkea. 2-5 cm pitkät ja jäykät neulaset, parittain. Löytyy Suomessa koko maasta. 13.9.2011 11:58 Kuusi(picea abies) Koko:20-30
LisätiedotKOLMENKULMAN KESKIOSAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2016
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN KESKIOSAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotAsemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010
LUONTOPALVELU KRAAKKU Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 Parkanon kaupunki Marika Vahekoski 31.7.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava.3 3. Menetelmät 3 3.1 Liito-oravaselvitys...3
LisätiedotMAALAJIEN EROJA: TUOTTOKYKY & VILJELY- OMINAISUUDET RAKENTAMISKELPOISUUS
Viljelyskelpoisuus LAJITTUMATTOMAT 1 2 3 4 5 Soramoreeni SrMr kuiva, viljelyyn sopimaton hiekkamoreeni HkMr kuivahko hietamoreeni HtMr hikevä, kuohkea hiesumoreeni HsMr vaalea, juokseva, huonohko vilj.maa
LisätiedotMarjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.
Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista
Lisätiedotmustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka
Opi tunnistamaan syötävän hyvät LUONNON- MARJAT mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka 2 mukaan! Marjaretkelle Sanko tai muu sinun marjaretkelle sopivan kokoinen astia. Luonnossa retkieväät
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotKYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotKotimaiset Alppiruusut
Kotimaiset Alppiruusut Kookkaat lajikkeet ovat täysikasvuisina yli kahden metrin korkuisia. Ne ovat parhaita puistojen ja puistometsien lajikkeita. Kookkailla lajikkeilla talvenkestävyys on erityisen tärkeää,
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KUUSIMÄEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 20.8.2014 Viite 1510014465 NURMIJÄRVEN KUNTA KUUSIMÄEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli Lehvola
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotLuonnosta kerättävät yrtit
Luonnosta kerättävät yrtit Tekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke Yrttikurssi on Arktiset Aromit ry:n omille kotisivuilleen laatima kurssiaineisto. Kurssi on tarkoitettu opetuskäyttöön ja aineiston käyttö
LisätiedotTutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2012/2013 VilliHelmi Oy
1 Yhteen isoon varsiruusuun tarvitset: 20 g tsekkiläisiä tai japanilaisia siemenhelmiä 10/0 HS punainen 20 g tsekkiläisiä tai japanilaisia siemenhelmiä 11/0 HS tumma oliivi/vihreä 0,16 0,30 mm taipuisaa
Lisätiedot!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&
!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-& Pyrus communis PÄÄRYNÄT Aunen Päärynä (IV) Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, peiteväri punaruskea. Maultaan miedohkon makea. Kypsyy syyskuun alkupuolella. Säilyy poiminnan
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotTAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN
LisätiedotRauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys
Rauman kaupungin Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen asemakaava-alueiden luontoselvitys 2006 2 1. JOHDANTO Luontoselvitykset on tehty Rauman kaupungin kaavoitusosaston toimeksiantona
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotTiistai Teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turv la, luontokohteet
Tiistai 29.8. Teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla, luontokohteet 8-9 luento 9-11 maastokohteita + esityksiä 11.15 lounas 12 luento n. 12:30-> maastokohteita + esityksiä n. 16.30 kotiin
LisätiedotMuskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV
Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,
LisätiedotVisassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia
LUONNONKUKKAVISA Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. Kasvin pallomaiset kukat
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotSAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 15.12.2008 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotAkaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotVisassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia
LUONNONKUKKAVISA Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. Kasvin pallomaiset kukat
LisätiedotMAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (6 op) 2015 KASVIOPPI. FM Aapo Ahola
MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (6 op) 2015 KASVIOPPI FM Aapo Ahola 23.9. 25.11.2015 Kurssin järjestelyt 1,5 op kontaktiopetusta 10 h ja itsenäistä opiskelua 30 h vanhojen
LisätiedotJättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011
Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien
LisätiedotLiite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset
Liite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Tuulivoimala 1 Rakentamisalueen puusto on pääosin vanhaa mäntyvaltaista kalliolakimetsää. Kallioalueiden välissä esiintyy kangasmaita
LisätiedotHARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 10 Vastaanottaja Ilmatar Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 30.7.2012 Viite 82142499-05 HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA-
LisätiedotKillon metsäalueen kasvillisuus ja käävät sekä suojelukriteerien täyttymisen arviointi
Killon metsäalueen kasvillisuus ja käävät sekä suojelukriteerien täyttymisen arviointi Luontopeili 2013 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. TYÖN TOTEUTUS...3 3. KASVILLISUUS...4 3.1. Kangasmetsät...4
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotKEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS 21.3.2011. Tark. 8.1.2013 Outi Tuomivaara, maisemasuunnittelija Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Linnakankaan alueelle laaditaan asemakaavaa ja sen
LisätiedotMETSIEMME HARJUKASVEJA
METSIEMME HARJUKASVEJA UPM METSÄ Metsiemme harjukasveja UPM Metsän luontojulistesarjan uusin juliste esittelee metsiemme harjukasveja. Harjut syntyivät Suomeen viimeisen jääkauden aikana. Jäätikköjokien
LisätiedotToimittanut. Simo Moisio. LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Simo Moisio. (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS
Toimittanut Simo Moisio LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle Simo Moisio (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS ISOHIRVENJÄKÄLÄ (islandslav) Cetraria islandica Tuntomerkit: Isohirvenjäkälä
LisätiedotMetsänkasvatuksen biologiaa. Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit
Metsänkasvatuksen biologiaa Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Pohjoinen havumetsävyöhyke Sataa
LisätiedotNokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA
Lisätiedot1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?
LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotTila Valola 5:22 Jaurakkajärvi -luontoselvitys 2007 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky 2007
Tila Valola 5:22 Jaurakkajärvi -luontoselvitys 2007 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky 2007 Johdanto AveForma Oy tilasi 7.9.2007 asiakkaansa lukuun Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky:ltä tilan 'Valola
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotKurtturuusun torjuntaohje
Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotKorvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.
RAG RAGDOLL ROTUMÄÄRITELMÄ Yleistä: Ulkomuoto Ragdolleissa on kolme erilaista kuviota: colourpoint, mitted ja bicolour ja 20 värimuunnosta kussakin, yhteensä 60. Ragdoll on kiinteä, suuri kissa, jolla
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8
1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon
LisätiedotMaaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2
Liitetaulukko 6. Maalajit metsä-, kitu- ja joutomaan kankailla. Metsämaa Ahvenanmaa Orgaaninen 1 1 3 1 0 0 0 7 1,1 0 0,0 0 0,0 7 0,6 Kallio 0 0 38 25 9 0 12 85 13,9 234 94,1 273 94,5 592 51,6 Kivikko 1
LisätiedotAURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE
Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 9.10.2014 Työnumero 1510012239 AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE LUONTOSELVITYKSET 2012-2014 MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Päivämäärä 9.10.2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotMarjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica
Marjasinikuusama Lonicera caerulea var. edulis Lonicera caerulea var. kamtschatica Alkuperä ja hakusanat 2 Haskaps, Blue Honeysuckle, Honeyberry haskap Japani honeyberry Venäjä kamtschatica ja edulis Venäläiset
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN
Lisätiedot1. Saaren luontopolku
1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.
LisätiedotJUKOLAN METSÄPOLKU 13.9.2011
13.9.2011 JUKOLAN METSÄPOLKU Jukolan metsäpolku on laadittu yhteistyössä lehtori Marjo Aittokarin ja kaupungin luonnonhoitotoimiston kanssa metsäluonnon havaintoaineistoksi ala-asteen opetussuunnitelmaan
LisätiedotHaltialan metsäalueen luontoseuranta
Haltialan metsäalueen luontoseuranta Ennallistamisen vaikutusten kasvillisuuden seuranta 2014 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Helsinki 2014 Tekijä Kirsi Keskitalo Kannen kuva Kirsi Keskitalo, seuranta-ala
LisätiedotFankkee Euran kunta. 10.9.2010 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Fankkee Euran kunta 10.9.2010 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.. 3 2. Yleistä..3 3. Liito-orava...3 3.1 Yleistä liito-oravasta....3 3.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät..3
LisätiedotMETSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
LisätiedotT e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o
KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 7-9 luokille, Laatinut Hannu Tuomisto lyhyt versio nimi: Opettaja: jos tulostat luokallesi
LisätiedotTekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke
Tekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke Tämä Marjakurssi on Arktiset Aromit ry:n omille kotisivuilleen laatima kurssiaineisto. Kurssi on tarkoitettu opetuskäyttöön ja aineiston käyttö vaatii rekisteröitymisen
LisätiedotIMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi
IMELÄKIRSIKAT FANAL I-II Saksa Melko voimakaskasvuinen puu. Leveä ja melko tiivis latvus, hieman riippuvat oksat. Aikainen ja runsas sato. Hedelmä keskisuuri, litteänpyöreä ja tumma violetinpunainen. Malto
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotJyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys
Jyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys 1. Johdanto Tämän selvityksen tavoitteena on laatia Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelutoimistolle kaavoitustarkoituksia palveleva luontoselvitys.
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI
Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotMANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA
MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA Pauliina Palonen Helsingin yliopisto Maataloustieteiden osasto, Viikki Plant Science Centre Pauliina Palonen 13/2/2018 1 MITÄ KUKKAVANA- ANALYYSI KERTOO? Arvio sadon
LisätiedotKoristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena.
Koristepuut Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena. Acer negundo Flamingo ll Kirjavalehtinen saarnivaahtera. Lehdet valkoisen, roosan ja vihreänkirjavat. Viihtyy parhaiten avoimella, lämpimällä, ravinteikkaalla
LisätiedotTeksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen
Kolin kansallispuiston luontopolut KASKEN KIERROS TEHTÄVIÄ OPPILAILLE Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen 2 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanumero 323/MYY/06
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys
16T-2 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Hanna Suominen 28.6.2017 28.6.2017 1 (16) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT... 3 3 EPÄVARMUUSTEKIJÄT...
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava
LisätiedotMyytävänä olevat tölkinvedin kukkarot
1 MUSTA/HOPEA ISO YMPYRÄ KUKKARO Koko 13 x 13 cm, pronssinvärinen kehys, pronssinvärinen nappi Hinta euroa 30 euroa+ postikulut 3 euroa MUSTA/KULTA ISO YMPYRÄ KUKKARO Koko 13 x 13 cm, pronssinvärinen kehys,
Lisätiedot