Toimittanut. Simo Moisio. LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Simo Moisio. (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS

Transkriptio

1 Toimittanut Simo Moisio LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle Simo Moisio (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS

2 ISOHIRVENJÄKÄLÄ (islandslav) Cetraria islandica Tuntomerkit: Isohirvenjäkälä eli islanninjäkälä voi kasvaa jopa 10 cm korkeaksi. Se on leväliuskainen, kouruinen, ripsinen ja ruskea (kosteana vihreä) jäkälä, jonka alapinta on vaalea ja valkolaikkuinen. Levinneisyys: Yleinen koko maassa. Luonnonsuojelu: Ei kaipaa erityistä suojelua. Saa kerätä vain maanomistajan luvalla. Kasvupaikat: Kuivat mäntykankaat, kalliometsät, rämeet. Käytettävä kasvinosa: Tyviosan poiston jälkeen koko jäkälä. Keräysaika ja -tapa: Lumeton aika. Irrotetaan maasta käsin. Punertava lahoava tyviosa leikataan pois. Neulaset ja muut roskat poistetaan. Peruskäsittely: Huuhdotaan suihkulla ja kuivataan huoneenlämmössä. 82

3 Laatusuositus: Puhdas, vahingoittumaton, roskaton; tyviosaa ei saa olla mukana. Pakkaus: Pakataan rouheena paperisäkkeihin. Kotitalouskäyttö: Pieniä määriä puuroihin, keittoihin, leipään. Kaupallinen elintarvikekäyttö: Koko kasvi ravintolisissä, yrttiteessä, mausteissa ja annoskoristeissa. Huomautuksia: Suositellaan käytön rajoittamista. Islanninjäkälässä on havaittu korkeita raskasmetallipitoisuuksia (mm. lyijyä ja kadmiumia). Kasvi sisältää yhdisteitä, jotka voivat syötyinä olla haitallisia ihmisten terveydelle (mm. dibentsofuraanijhohdannaisia). Näköislajit Pikkuhirvenjäkälä (C. ericetorum) ja suohirvenjäkälä (C. delisei) ovat hienompiliuskaisia ja pienempiä kuin isohirvenjäkälä. Niitä ei saa kerätä isohirvenjäkälän joukkoon. 83

4 LILLUKKA (stenhallon, stenbär) Rubus saxatilis Tuntomerkit: cm korkea, pitkärönsyinen, karhea ja harvakseltaan hienopiikkinen. Lehdet kolmisormiset, sahalaitaiset, vaaleanvihreät ja ruoti hentopiikkinen. Kukat valkoiset. Luumarja 1 6-osainen, kirkkaanpunainen, hapahko. Levinneisyys: Yleinen koko maassa. Luonnonsuojelu: Ei kaipaa erityistä suojelua. Kasvupaikat: Lehdot, tuoreet metsät, metsänreunat, hakkuuaukeat, rannat. Käytettävä kasvinosa: Lehdet, marjat. Keräysaika ja -tapa: Alkukesä ennen kukintaa. Nuoria lehtiä voidaan kerätä rönsyistä myöhemminkin. Lehdet irrotetaan käsin tai saksilla niin, että ruotia tulee mahdollisimman vähän mukaan. 100

5 Peruskäsittely: Lehdet kuivataan tuoreina tai hiostettuina. Laatusuositus: Lehdet puhtaita, nuoria, terveitä ja vahingoittumattomia. Pakkaus: Pakataan paperisäkkeihin. Kotitalouskäyttö: Hiostettuna parhaita yrttijuoma-aineksia. Kaupallinen elintarvikekäyttö: Lehdet yrttiteessä. Huomautuksia: Pohjois-Suomessa paikoin yleistä mesimarjan ja lillukan risteymää, mesilillukkaa, voidaan käyttää lillukan tavoin. Mesilillukkaa saa kerätä lillukan joukkoon. Näköislajit Mesimarja (Rubus arcticus): (s. 106). Vadelma (Rubus idaeus): (s. 136). 101

6 PELTOKORTE (åkerfräken) Equisetum arvense Tuntomerkit: Aikaisin keväällä ilmestyvät lehtivihreättömät, vaaleanruskeat tähkäversot, joiden kuihduttua maasta nousevat erilliset, cm pitkät vihreät versot. Niiden haarat ovat vinosti pystyt ja haarattomat. Haarojen alimmat nivelvälit ovat paljon pitemmät kuin varren tuppi. Hyvin monimuotoinen. Levinneisyys: Yleinen koko maassa. Luonnonsuojelu: Ei kaipaa erityistä suojelua. Kasvupaikat: Rannat, lehdot, niityt, korvet, pellot ja tienvarret. Käytettävä kasvinosa: Nuoret, vihreät versot. Keräysaika ja -tapa: Versot katkotaan saksilla alkukesällä. Mustaa tyviosaa ei saa tulla mukaan. Peruskäsittely: Kuivataan. Laatusuositus: Puhtaita, terveitä ja vahingoittumattomia. 118

7 Peltokortteen rakenne Suokortteen rakenne varren tuppi Peltokorte nivelväli Pakkaus: Pakataan kuivattuina paperisäkkeihin. Kotitalouskäyttö: Yrttijuomaksi. Keitetään useita minuutteja, jotta pii ehtii liueta versoista veteen. Kaupallinen elintarvikekäyttö: Maanpäälliset osat ravintolisissä ja yrttiteissä. Huomautuksia: Peltokortetta ei suositella nautittavaksi suurina annoksina eikä munuaissairaille. Se lisää virtsan eritystä ja sillä on desinfioiva vaikutus. Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Suurilla annoksilla on haittavaikutuksia. Peltokorte sisältää piitä, jota on esimerkiksi ihossa ja sarveisaineessa. Näköislajit Suokorte (E. palustre): myrkyllinen; haarat syväuurteiset ja pystymmät kuin peltokortteella, niiden alimmat nivelvälit selvästi varren tuppea lyhyemmät; varren uurteet voimakkaat; koko verso sinivihreä (s. 36). Myrkyllinen suokorte 119