Muistisairaan asiakkaan kohtaaminen kotona. Minna Tikkanen

Transkriptio

1 Muistisairaan asiakkaan kohtaaminen kotona Minna Tikkanen

2 Eli sittenkin Ihmisen kohtaaminen Näkeminen, kuuleminen ja tunteminen

3

4 Kohtaaminen on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen Fyysinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky

5 Kohtaaminen on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen Toinen ihminen Tila, tilanne Sinä Ja moni muu asia

6 Ikääntyvien hyvän hoidon toteuttaminen edellyttää arvostavaa ja kunnioittavaa suhtautumista Pelkkä tieto ikääntymisestä ja iäkkäiden sairauksista ei riitä hyvän hoidon toteuttamiseen. Siihen tarvitaan myös kunnioittavaa ja arvostavaa suhtautumista. Huonon hoidon ja palvelun merkkejä ovat muun muassa ylipuhuminen, mummottelu, lässyttäminen ja jatkuva vetoaminen kiireeseen. Astrid painuu skinhead jengin luo, taputtaa yhtä pojista hellästi poskelle ja, heristää nyrkkiä ja tarttuu henkseleistä ja sanoo sumeilematta: nyt tämä skinheadhomma saa riittää.. Näin kirjoittavat professori, Sirpa Hartikainen ja geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Eija Lönnroos, teoksessa Geriatria, arvioinnista kuntoutukseen.

7 Kuitenkin mukana on muistisairauden mukanaan tuomia erityispiirteitä Aivoissa tapahtuu muutoksia Alzheimerin tauti Terveet aivot Lievä Alzheimerin tauti Vaikea Alzheimerin tauti

8 Millä tavalla toimimalla Arkisia asioita

9 MUISTISAIRAALLA ON HAHMOTTAMISEN JA YMMÄRTÄMISEN VAIKEUS *mitä tapahtuu, missä ollaan, mitä ollaan tekemässä turvattomuus MITEN OTAN HUOMIOON *Luon luottamusta ja turvallisen ilmapiirin *kerron mitä on tarkoitus tehdä, mitä tapahtuu vähin sanoin *annan muistisairaalle tarpeeksi aikaa ymmärtää *tuttu päiväohjelma; tutut rutiinit *seinällä, selkeä kalenteri kertomassa päivän ja vuodenajan jne.

10 MUISTISAIRAALLA ON HAHMOTTAMISEN JA YMMÄRTÄMISEN VAIKEUS *mitä tapahtuu, missä ollaan, mitä ollaan tekemässä turvattomuus MITEN OTAN HUOMIOON *rauhallinen ympäristö *rauhallinen ääniympäristö, turha taustamelu pois. Esimerkiksi ruokailutilanteessa radion tai TV:n ääni voi aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja häiritä keskittymistä itse ruokailuun *hyvä valaistus, ympäristön selkeys *lämpötila, lämpö

11 *MUISTISAIRAALLA ON HAHMOTTAMISEN JA YMMÄRTÄMISEN VAIKEUS *mahdollisesti afasia, kielen ja puheen tuottamisen sekä ymmärtämisen vaikeus *Kyky tunnetason vuorovaikutukseen säilyy ja vahvistuu * Keskityn * Keskustelen, puhun aikuisena aikuiselle * puhun selkeästi ja selkokielellä * käytän tuttuja sanoja ja yksinkertaisia lauseita * hyödynnän kaikkia aisteja * käytän katsekontaktia, kosketusta ja muistisairaan ihmisen omaa nimeä saadakseni huomion puoleeni * huomioin sanattoman viestinnän, sekä omalta että muistisairaan kannalta * olen rauhallinen - luon sanattomilla viesteillä oikean tunnelman * hidastan rytmiä, vuorovaikutusta, annan aikaa * kommunikoin tunteiden tasolla * tuen itsearvostusta, annan myönteistä palautetta, kehun * arvostan ja kunnioitan * Muistan: myönteinen asenne ratkaisee * Halu loogiseen ymmärtämiseen riittäisikö, että vanhus saa ilmaista?

12 Epärytmi, *Ikääntynyt *puhe ja toiminta verkkaisempaa *hälinä, kiireisyys, touhu häiritsee, ei pysty sulkemaan niitä pois *haluaa, että olisi yksinkertaisempaa *Tulkinta, kokemus = *toinen on välinpitämätön, pitämätön vanhus ärtyy, vetäytyy *Nuorempi? Terve hoitava ihminen /työntekijä *puheen ja toiminnan nopeus, sähäkkyys, kärsimättömyys *monta asiaa yhtä aikaa käsillä *Tulkinta, kokemus = *Vanhus ei ymmärrä, ei osaa ärtyy, tekee puolesta *Asiakastyössä nuorempi hidastaa ja yhteensovittaa rytmiään

13 *Mennyt elämä on yhtä totta kuin nykyhetki *Eideettiset mielikuvat ovat muistisairaan ihmisen todellisuutta *Muistisairaiden ihmisten ajatuksissa menneisyyden kokemukset ja muistot ja nykyisyys nivoutuvat yhteen *Hän siirtyy tästä hetkestä menneeseen *Muistoissa ja mielikuvissa eläminen sekä voimavara että sisäänpäin kääntymisen uhka *Kohtaan siellä, missä muistisairas elää *Kuuntelen myötäeläen, empaattisesti - mahdollistaa tähän hetkeen tulemisen *Empaattinen kuuntelu helpottaa ahdistusta *Otan todesta, vakavasti *

14 * *Elämä tässä hetkessä ei tunnu enää elämältä *Ihmissuhteet, vuorovaikutus eivät ole tyydyttäviä *Ei voi toteuttaa esim. tarvettaan tehdä työtä *Mielihyvän kokemukset menneisyydessä ja halu elää niitä uudelleen *Jokin ärsyke, muistuke tässä hetkessä herättää tunteen, mikä vie menneeseen *Keskeneräiset asiat, joita ei ole pystynyt työstämään vaativat käsittelemistä *Muistisairaan kohdalla ei ole tarpeen puhua harhoista *Harha on epätodellista ja siihen liittyy usein äänien kuulemista, ohjeita jne. *Muistisairaalla mielikuva pohjaa elettyyn, koettuun, vaikka useat tapahtumat saattavat kietoutua yhteen. *Mielikuvissa ja muistoissa eläen keskustellaan menneisyyden ihmisten kanssa tapahtuneista tosiasioista

15

16 MUISTISAIRAALLA *Kömpelyyden vuoksi kaatumistaipumus *Kävelyn kankeutta, askel matala *Kyky lukea voi säilyä pitkään OTAN HUOMIOON *Kynnykset ja matot kulkureiteillä, voiko niille tehdä jotain? *Kaatuilun valvonnassa hyödynnetään teknologiaa *Selkeästi kirjoitetut merkit toimivat viesteinä * esim. WC merkittynä, kaapeissa opastekstit, lääkkeenotto viestilapulla, oma nimi asunnon / huoneen ovessa

17 MUISTISAIRAALLA *Monia vaiheita vaativat toiminnot eivät suju *Heikentynyt hahmottaminen OTAN HUOMIOON: * Ympäristöviestit vetoavat tunnemuistiin, eivät vaadi asioiden yhdistämistä * Runsas, aurinkoinen valaistus * Ympäristö on selkeä * Värikontrasteja käytetään selviytymistä tukevana * lattiat vaaleita, yksivärisiä * taustaväristä erottuva WC-istuin, tukikahva * lautasen alle värikäs liina * Silmälasit, kuulolaite, tekohampaat ovathan kunnossa

18 MUISTISAIRAS KÄYTTÄYTYY AGGRESSIIVISESTI laukaisevana voi olla esimerkiksi kipu, huono olo, matala verenpaine, ympäristötekijät, tilannetekijät, huomiontarve tai arvostuksen puute *tavallisia tilanteita ovat muun muassa pukeminen, riisuminen ja pesutilanteet *Hahmottamisen ja ymmärtämisen vaikeus - mitä tapahtuu, missä ollaan, mitä ollaan tekemässä turvattomuus MITEN OTAN HUOMIOON *Korostan itsemääräämisoikeutta! muistisairas puolustaa itseään ja reviiriään *Muistan kunnioittavan asenteen, esim. mitä miehisyys edellyttää *Tunnistan ja sanoitan tunteen: Sinua suututtaa / Sinua pelottaa / Sinuun koskee *Kysyn avoimia kysymyksiä: kuka, mitä missä, milloin *Kysyn selviytymiskeinoa, mikä on auttanut aikeisemmin *Hyräilen, laulan vanhuksen mielilauluja, käytän musiikkia

19 Muistisairas käyttäytyy aggressiivisesti tai hänellä on käytösoireita Vai miten se nyt olikaan? Suomen Muistiasiantuntijat kysyy: Puhutaanko työyhteisössäsi vielä käytösoireista? Unmet needs behaviour kohtaamattomien ja tunnistamattomien tarpeiden mukainen käytös Hyvinvoinnin tarpeet Ulkopuolisen kokema haaste on muistisairaan ihmisen näkökulmasta hänen tarpeensa, toiveensa ja kokemuksensa ilmaisuja.

20 *MUISTISAIRAALLA ON UNIHÄIRIÖITÄ *niiden taustalla voi olla ahdistuneisuus, depressio *somaattiset sairaudet tai kivut *sopimaton unilääkitys voi pahentaa ongelmaa *levottomat jalat, lihaskrampit, kivut *aktivoivat lääkkeet, kahvi illalla *uniapnea *matala verenpaine, verenpainetta laskevat lääkkeet *erityisesti vaskulaarista dementiaa sairastavilla yöllinen sekavuus ja levottomuus voi liittyä liian matalaan verenpaineeseen *tiheät WC-käynnit *Kokeilen ruokaa ja juomaa * Yleisesti: säännöllinen syöminen ja juominen *Kahvia, nukuttava vaikutus noin 30 min. *Suolaista, sillivoileipää *Kosketan, silittelen, hieron muistan yksilöllisyyden, luontevuuden *unihygieniaa *Melatoniini ei tutkittu, parempi kuin varsinaiset nukahtamislääkkeet tai uni- ja rauhoittavat lääkkeet *Ja toisaalta iäkkäänä nukkuminen muuttuu ja makeat unet ovat taakse jäänyttä aikaa

21 MUISTISAIRAALLA ON TAIPUMUSTA VAELTELUUN JA FYYSISEEN TOUHUILUUN *Taustalla voi olla myös fyysinen vaiva esimerkiksi kipu, matala verenpaine, tai huonovointisuus MITEN OTAN HUOMIOON *hyvä ensin sulkea pois kipu oireen taustalla, muistisairas ei usein osaa ilmaista kipua tai kohdistaa kipua tiettyyn paikkaan. *Jos kipua epäillään syyksi voi kokeilla antaa kipulääkettä varsinkin, jos aikaisemmin on todettu esimerkiksi nivelrikko tms.

22 MUISTISAIRAALLA ON TAIPUMUSTA VAELTELUUN JA FYYSISEEN TOUHUILUUN *ympäristötekijät, vaikeus hahmottaa ympäristöä, turvattomuuden tunne tai liian vähäiset tai puuttuvat aistiärsykkeet virikkeettömyys *Tarve olla työtätekevä ja aktiivinen MITEN OTAN HUOMIOON *Yritän selvittää syyn *Mahdollistan aktiivisuuden, touhuilun ja kuljeskelun sillä voi olla symbolinen merkitys ja voi ilmaista tarvetta olla hyödyllinen, aktiivinen ja työtätekevä *voi olla myös keino purkaa ahdistusta ja stressiä *Turvallinen ympäristö mahdollistaa työn tekemisen niin, ettei siitä aiheudu vaaratilanteita itselle eikä muille *Kotiaan saa järjestellä *Luon rauhallisen, levollisen, harmonisen ympäristön *levollinen väritys *minimoin hälytekijät *Voinko jättää esille työtä ja tekemistä?

23

24 *Vanhus voi mielessään tehdä paljon työtä (vaikka hän näyttää vain istuvan tai kävelee edestakaisin) *Eläydyn ja sanoitan *Esim. Sinä olet aina ollut hyvä/ kova työmies ahkera

25 MUISTISAIRAALLA MITEN OTAN HUOMIOON Vaikeudet tuloksiin tähtäävässä toiminnassa (esim. suunnittelu) *Vähentynyt spontaanisuus, tavoitteellisuus ja aloitekyky *Yleinen hajanaisuus ja keskittymisen ongelmat *Hoidan mahdolliset levottomuutta lisäävät tekijät *Suhtaudun sallivasti toiminnallisuuteen *Kohdennan huomion tuttuun, hyvää oloa ja muistoja herättävään asiaan *Ohjaan itsearvostusta tukevaan toimintaan

26 MUISTISAIRAALLA ON TOISTO- OIREITA JA TAVAROIDEN KERÄILYÄ MITEN OTAN HUOMIOON *esimerkiksi saman asian jatkuvaa toistamista tai kyselemistä *tavaroiden keräilemistä, kuljettamista paikasta toiseen, piilottamista tai *saman liikkeen toistamista *oireen taustalta voi löytyä huolen tunteita, turvattomuutta, eksyksissä olemisen tunteita, pelkoa, rakkauden tarve tai tekemisen puutetta, joskus myös kipu voi löytyä tämän oireen taustalta. *Keskityn ja kuulen, voin toistaa sanoman, sanoittaa tunteen ja jatkaa kysymällä avoimia kysymyksiä *Kuulen myös symbolisen ilmaisun *järjestän mielekästä toimintaa ja sisältöä päivään, jotain tekemistä ettei päivä täyty pelkästä oleilusta *säännöllinen päivärutiini auttaa *Ympäristön pitäisi olla turvallinen liikkua ja touhuta

27 MUISTISAIRAALLA Apraksia *tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriö *Kätevyyden häiriö MITEN OTAN HUOMIOON *Vältän pakottamisen ja kiireen tunnetta *En vaadi *En kiellä, en huomauta virheistä ja epäonnistumisista *Näytän mallia, en anna ohjeita *Kiinnitän huomion pois suorittamisesta *Tuen erilaisia ilmaisun muotoja *Kehun, vahvistan identiteettiä, näen, kuulen, tunnen

28 MUISTISAIRAS ILMAISEE INHIMILLISIÄ PERUSTUNTEITA MITEN OTAN HUOMIOON *Tunteet eivät katoa *Muistisairaan kyky ilmaista tunteitaan muuttuu: *Sanallinen kyvykkyys heikkenee *Kosketuksen merkitys kasvaa *Liikkeiden merkitys voimistuu *Muutokset kyvyssä eläytyä toisen asemaan *Yhteys syntyy yhdessä jakamalla *Aistii ilmapiirin herkästi *Aistii äänensävyn, puheen voimakkuuden ja nopeuden *Tunteet tarttuvat Yhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen tärkeää! Arvostan ja kunnioitan erilaisuutta Puhun lämpimällä, arvostavalla, hiljaisella äänellä rauhallisesti

29 MUISTISAIRAS ILMAISEE INHIMILLISIÄ PERUSTUNTEITA *Rakkaus / mielihyvä / ilo / seksi Kiukku / raivo / viha/ suuttumus Pelko / syyllisyys / häpeä / ahdistus Suru / surullisuus / epätoivo / murhe *Kontrolli, tunteiden ja itsen hallinta muuttuu *Tunteet ailahtelevat *Jos tunteita ei kuulla, ne voimistuvat - Edistetään sisäänpäin kääntymistä - Tai aggressiivisuutta MITEN OTAN HUOMIOON *Tunteet hellittävät, kun ne tiedostetaan, jaetaan ja niitä arvostetaan: *ei siis rauhoitella *ei jätetä huomiotta *eikä pyritä (välttämättä) selvittämään tunteen taustalla olevia tapahtumia * kuuleminen helpottaa pahaa oloa * ja tuottaa iloa

30 Muistisairaalla : * Kun sanoja ei enää ole, on musiikin vuoro *Laulan, hyräilen tuttuja lauluja *Laulamme yhdessä *Autan muistisairasta kuuntelemaan mielimusiikkiaan *Kosketan ja vahvistan tunnemuistoja *tunne on totta, eläydyn, sanoitan ja keskustelen kaipaat häntä Millainen mies hän oli?

31 MUISTISAIRAS KIROILEE JA ON SANALLISESTI ILKEÄ MITEN OTAN HUOMIOON *Esim. nimittelee, huorittelee *Sanoo loukkaavia asioita *Hallitsen omia tunteitani vaikkapa sanomalla mielessäni: Minua suututtaa. Mikä minua eniten suututtaa? Mikä minua on aikaisemmin auttanut, kun on tuntunut tältä?... *Ajattelen, että muistisairas * ei puhu minulle, vaan kommunikoi menneisyyden ihmisten kanssa * Purkaa ja käsittelee tunnetaakkojaan, menneisyyden kipeitä kokemuksiaan * Käsittelee keskeneräisiä asioita ja tehtäviä *Vahvistan ymmärrystäni siitä, että kyse on muun muassa sairauden tuomista haasteista.

32 *MUISTISAIRAS *MITEN OTAN HUOMIOON Ei ole suotu antaa mulle onnea/ koruja *Sulle ei ole suotu Millaisia olisit halunnut? Keneltä olisit halunnut? Olisiko ollut mahdotonta ostaa itselle..? Multa on viety /varastettu *Mitä sinulta on viety? Kuinka paljon? Mun sisko käy öisin Mitä sitten tapahtuu? *Joka yökö? Mikä siinä on parasta / pahinta? Mitä ajattelet siitä? *Sinä haluat tarkkaan tietää mitä tapahtuu. Onko se aina ollut tärkeää? Minä oon vaan tällanen ressukka *Ressukka? Millanen ihminen on ressukka VAKAVASTI OTTAMINEN ON VALIDAATIOMENETELMÄN PERUSASIOITA

33 *Olen tässä hetken vain sinua varten! *Hoitavalle jää myös itselleen hyvä mieli *Menetelmä toimii kärsivällisyys on tärkeää

34 * *Pohjavirta, Hillervo (toim.) Onko tänään eilen - TunteVa -opas muistisairaita hoitaville. Tampereen kaupunkilähetys ry, Tampere. *Kämäräinen, Liisa TunteVa-omaistenopas. Miten ymmärtää muistisairasta ihmistä? Tampereen Kaupunkilähetys ry, Tampere. *Lumijärvi, Helka (toim.) Tunteva yksilö yhteisössä. Terapeuttisen yhteisöhoidon periaatteet ja validaatiomenetelmä Sopimusvuorisäätiön dementiahoitokodeissa. Sopimusvuorisäätiö, Tampere. *Lumijärvi, Sipola, Pohjavirta Validaatiotyöntekijäkurssin käyneiden kokemuksia validaatiomenetelmän käytöstä. Tampereen Kaupunkilähetys ry ja Sopimusvuorisäätiö, Tampere. *Lumijärvi, Helka Validaatioryhmän opaskirja. Ohjeita ryhmän aloittamiseen ja ryhmän toimintaan. Ryhmäkeskustelun aiheita. Sopimusvuorisäätiö, Tampere. *Feil, Naomi Validaatio menetelmä muistihäiriöisten vanhusten hoitoon. Vanhustyön keskusliitto, Helsinki. (painos loppunut)